VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RULLAN VUOROPÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 22.2.2011

RULLAN VUOROPÄIVÄKOTI 1 KASVATUSKUMPPANUUS LASTEN VANHEMPIEN JA PÄIVÄKODIN HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTYÖ 2 RULLAN VUOROPÄIVÄKODIN HENKILÖKUNNAN ARVOT 3 VANHEMPIEN ARVOT 4 LASTEN ARVOT 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 7 VUOROVAIKUTUS 8 TOIMINTA RULLAN VUOROPÄIVÄKODISSA 9 Kehkeytyvä toimintasuunnitelma 9 Pienryhmätoiminta 9 Lapsilähtöisyys 10 PÄIVITTÄISEN TOIMINNAN SISÄLTÖ 11 Leikkiminen 11 Liikkuminen 11 Kieli ja kirjallisuus 12 Matematiikka 12 Ympäristö ja luonnontieto 13 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 14 Musiikki 14 Kuvataide 14 Askartelu ja käsityö 14 Uskonnolliset ja elämänkatsomukselliset asiat 15 YHTEISTYÖTAHOT 16 Lasten ja perheiden palvelu - yksikkä 16 Oppilashuoltotyöryhmä 16 Aluetiimi 16 Liikuntatoimi 16 Kiertävä erityislastentarhanopettaja eli KELTO 17 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 18 Lapset 18 Vanhemmat 18 Henkilökunta 18

1 RULLAN VUOROPÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma on arvopohja, joka sisältää ne asiat, jotka ovat vuoropäiväkodissa tärkeitä lapsille, vanhemmille ja henkilökunnalle sekä lasten hyvinvoinnin, kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta. Nämä arvot ohjaavat työtämme lasten parhaaksi. Toimintamme lähtökohtana on tehdä työtä lapsen parhaaksi, lämpimällä sydämellä, lähellä, yhteistyössä vanhempien kanssa. Haluamme, että päiväkodissamme vallitsee turvallinen, hyväksyvä, kiireetön ja kodikas ilmapiiri, jossa lapsen on hyvä kasvaa. LAPSI Lapsi, jota ivataan, oppii pelkäämään. Lapsi, jota arvostellaan, oppii tuomitsemaan. Lapsi, jota petetään, oppii pettämään. Lapsi, joka kohtaa vihamielisyyttä, oppii hyökkäämään. Lapsi, joka saa hellyyttä, oppii rakastamaan. Lapsi, jota rohkaistaan, oppii luottamaan itseensä. Lapsi, joka saa tuntea totuuden, oppii ymmärtämään oikeutta. Lapsi, jota kiitetään, oppii olemaan kiitollinen. Lapsi, joka näkee annettavan omastaan muille, oppii olemaan huomaavainen. Lapsi, joka saa tietoa, oppii tuntemaan viisauden. Lapsi, jota kohtaan tunnetaan kärsivällisyyttä, oppii olemaan pitkämielinen. Lapsi, joka elää onnellisena, löytää rakkauden ja kauneuden. - Ronald Russel Haluamme tarjota turvallisen, lapsen kasvua ja kehitystä edistävän hoitopaikan lapsille, joiden vanhemmat tekevät vuorotyötä. Rullassa on hoitopaikkoja 1 6 - vuotiaille lapsille sekä ensimmäistä luokkaa käyville koululaisille. Myös 6 -vuotiaiden esiopetus toteutetaan Rullassa. Lisäksi meillä vierailee useita lapsia tilapäishoidossa muista päivähoitoyksiköistä viikonloppu-, ilta- tai yöhoidossa. Vuoropäiväkodin luonteeseen kuuluu, että lasten määrät ja lapsiryhmät vaihtelevat; päivän mittaan lapsia tulee ja toisia lähtee. Samoin henkilökunnan työvuorot vaihtelevat vuorotyöstä johtuen.

2 KASVATUSKUMPPANUUS LASTEN VANHEMPIEN JA PÄIVÄKODIN HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTYÖ Kasvatuskumppanuus on lasten vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista ja lapsen varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu, heillä on oman lapsensa paras tuntemus. Henkilöstöllä on koulutuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisessa. Me arvostamme sitä, että vanhemmat kertovat meille avoimesti ajatuksiaan, mielipiteitään, toiveitaan, ihmetyksiään päiväkodin toimintaan sekä oman lapsensa hoitoon ja kasvatukseen liittyen. Sen kautta voimme kehittää toimintaamme edelleen lapsen parhaaksi. Voidaksemme hoitaa ja ymmärtää lasta parhaalla mahdollisella tavalla, on tärkeää, että tiedämme lapsen elämään, käyttäytymiseen yms. vaikuttavista tekijöistä, esim. kotona tapahtuvista muutoksista. Luottamus lasten, vanhempien ja henkilökunnan välillä mahdollistaa hyvän ja luontevan yhteistyön. Vanhempien ja henkilökunnan välisessä avoimessa vuorovaikutuksessa yhdistyvät molemminpuolinen näkemys lapsen parhaaksi. Päiväkodin henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus kaikista lasta ja perhettä koskevista asioista Panostamme siihen, että päiväkodissamme vallitsee turvallinen, hyväksyvä, kiireetön ja kodikas ilmapiiri. Aikuisen lämpö, sylissä pitäminen sekä tunteisiin vastaaminen ovat punaisena lankana päivittäisessä työssämme. Turvalliset ihmissuhteet ja aito vuorovaikutus ihmisten välillä yhteisössämme luovat hyvän perustan kasvulle ja oppimiselle.

3 RULLAN VUOROPÄIVÄKODIN HENKILÖKUNNAN ARVOT KUNNIOITUS LUOTTAMUS OIKEUDENMUKAISUUS YKSILÖLLISYYS YHTEISÖLLISYYS TASAVERTAISUUS VUOROVAIKUTUS LASTEN, VANHEMPIEN JA HENKILÖKUNNAN VÄLILLÄ TURVALLISUUS Päiväkodillemme ovat tärkeitä toimintaperiaatteet, jotka soveltuvat meille tyypilliseen ja myös yhteiskunnassa tapahtuvaan jatkuvaan muutokseen. Jokaista lasta ja aikuista kunnioitetaan yksilönä ja jokaisen odotetaan sitoutuvan päiväkotimme pelisääntöihin. Kunnioituksen avainsanoja ovat luottamus ja avoimuus sekä lasten, perheiden että henkilökunnan välillä. Yksilöllä, sekä lapsella että aikuisella, on mahdollisuus vaikuttaa omaan toimintaansa, joka vahvistaa yksilön halua sitoutua päiväkotiyhteisöömme.

4 VANHEMPIEN ARVOT Vasu-keskusteluissa käydään läpi asioita, jotka ovat perheille tärkeitä ja arvokkaita. Keskusteluissa on noussut esiin seuraavia arvoja: Perheen yhteinen aika ja rutiinit Perheille on tärkeää saada viettää yhteistä, kiireetöntä aikaa lasten kanssa. Tärkeiksi koetaan mm. säännöllinen päivärytmi, yhteiset päivittäiset rutiinit, iltatoimet, ulkoilu, ruokailut. Säännölliseen päivärytmiin pyritään myös päivähoidossa. Säännöllisyys ja tutut rutiinit tuovat lapselle turvallisuuden tunnetta. Läsnäolo Lapsen tulee kokea, että aikuinen on lähellä häntä. Lapsen tulee saada kokea tulevansa kuulluksi ja huomatuksi ja on tärkeää, että lapsi saa toimia yhdessä turvallisen aikuisen kanssa. Fyysinen ja psyykkinen turvallisuus Lapsen päivähoitoympäristön tulee olla kaikin puolin turvallinen, niin henkisesti kuin fyysistikin. Lapsella tulee olla turvallinen olo koko päivähoitopäivän ajan. Kasvatuksen johdonmukaisuus Kodin ja päivähoidon kasvatuskäytäntöjen on tärkeää olla johdonmukaisia ja yhteneväisiä. Kasvatuskäytännöistä keskustellaan yhdessä vanhempien kanssa. Rajat Aikuisen tehtävänä on toimia lapsen parhaaksi ja toisinaan se tarkoittaa myös lapsen toiminnan rajoittamista silloin kun lapsi ei itse siinä onnistu. Perheissä koetaan, että lasten on hyvä oppia kestämään pettymyksiä eikä lapsi voi aina toimia oman tahtonsa mukaan. Rajat osoittavat huolenpitoa ja välittämistä. Hyvät käytöstavat Lapsen on tärkeää oppia kohteliaisuus, toisten ihmisten kunnioittaminen ja huomioonottaminen, rehellisyys ja anteeksipyytämisen taito. Näitä asioita lapsi harjoittelee myös päivähoidossa. Rakkaus, hellyys, syli Lapsen on tärkeää saada kokea olevansa hyväksytty ja rakastettu juuri sellaisena kuin hän on. Lasten on tärkeää saada aikuisen aikaa, hellyyttä ja syliä siinä määrin kuin lapsi sitä tarvitsee. Sylissä pitäminen on erittäin tärkeää jokaiselle lapselle ikää katsomatta. Sosiaalisten suhteiden ylläpito Lapsille ja perheille on tärkeää pitää yhteyttä lähisukuun ja ystäviin, sosiaalinen verkosto on perheille tärkeä voimavara. Lapsille on tärkeää saada toimia yhdessä toisten lasten kanssa ja solmia ystävyyssuhteita. Siihen tulee tarjota mahdollisuus myös päivähoidossa.

5 Leikit ja pelit Leikki on merkittävä ja tärkeä osa lapsuutta. Leikeille ja peleille tulee olla riittävästi aikaa ja tilaa. Kodinomaisuus ja yhteiset kotityöt Perheet pitävät tärkeänä, että lapset puuhailevat yhdessä vanhempien kanssa kodin askareiden parissa. Lapselle on tärkeää saada osallistua päiväkodissakin pieniin työtehtäviin yhdessä aikuisen kanssa. Samalla lapsi oppii omatoimisuutta sekä kantamaan vastuuta yhteisistä asioista.

6 LASTEN ARVOT Päiväkodin henkilökunta on keskustellut lasten kanssa asioista, jotka lapset kokevat tärkeiksi. Sieltä on noussut esiin mm. NUKKUMINEN LEIKKIMINEN KÄSIEN PESU ENNEN RUOKAILUA YHDESSÄOLO YSTÄVÄT JA KAVERIT SAA SYÖDÄ JA NUKKUA SE ETTEI SATUTA TOISIA SYÖMINEN LELEUT SE ETTEI JUOKSE SISÄLLÄ SE ETTEI LELUT MENE RIKKI PORTIN SULKEMINEN TOSSUT AIKUISET

7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toiminta- ja oppimisympäristöksi miellämme päiväkodin sisä- ja ulkotilat, välineet ja materiaalit, päiväkodin lähiympäristön ja koko kaupungin sekä päiväkodin myönteisen ilmapiirin ja turvalliset ihmissuhteet Monipuolisen toiminnan edellytys on monipuolinen ympäristö, sillä oppimista tapahtuu joka hetki ja joka paikassa. Oppimisen hyvänä pohjana on avoin, kannustava ja myönteinen ilmapiiri. Oppiminen ja onnistuminen ovat iloinen asia! Tuemme lapsen omaa innostusta, aktiivisuutta ja luontaista toimintatapaa. Toimintaympäristömme kannustaa leikkimiseen, pelaamiseen, askartelemiseen, rakentelemiseen, musisoimiseen, liikkumiseen, retkeilemiseen, tutkimiseen ym. puuhailuun pienissä ryhmissä Lapsi kehittyy, kasvaa ja oppii vuorovaikutuksessa sekä aikuisten että muiden lasten kanssa, sekä aikuisten ohjauksessa. Meille on tärkeää kunnioittaa lasta, kuunnella ja huomioida hänen mielipiteitään. Lapsi saa ilmaista tunteensa, niin ilonsa kuin surunsakin. Aikuinen on läsnä mieltä kuohuttavissa tilanteissa ja asiaan sopivalla tavalla rauhoittaa, tyynnyttää ja toisinaan myös rajoittaa lasta. Toimintaympäristön turvallisuus on meille tärkeä asia. Tehtävämme on huolehtia tilojen ja välineiden asianmukaisuudesta, henkilökunnan riittävyydestä suhteessa lasten määrään sekä turvallisuuteen liittyviä sääntöjä noudattamisesta.

8 VUOROVAIKUTUS Päiväkodissamme korostetaan tiedostettua ja laadukasta vuorovaikutusta. Lapsen kieli kehittyy jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa aikuisten sekä toisten lasten kanssa. Lasta kannustetaan asioiden kuvaamiseen, oman näkökulman kertomiseen, perustelemiseen ja riitojen selvittämiseen. Lasta ohjataan käyttämään kohteliasta puhekieltä. Hyödynnämme perushoitotilanteita (esim. pukeminen, ruokailu, vaipan vaihto) vuorovaikutuksellisesti. Päättelytaitoa kehitetään etsimällä vastauksia lasta askarruttaviin kysymyksiin. Kielen ja mielikuvituksen kehittymistä tuetaan lukemalla satuja ja tarinoita. Lorujen ja laulujen avulla tutustutaan kielen rytmiin ja ilmaisuun. Ajattelemisen aihetta Te isot ihmiset ymmärtäkäähän, voi pientäkin joskus ottaa päähän. Voi lastakin väsyttää lapsen työ, voi hälläkin mennä huonosti yö. Ei murheet ole vain isojen alaa, voi pikkuiseltakin pinna palaa. Voi sattua harmeja aamusta asti, niin että keljuttaa kamalasti. Voi äiti huutaa ja ymmärtää väärin, ja isäkin siepata ylen määrin. Voi päivä mennä niin pipariks, että on pantava ranttaliks. Siis koettakaa ottaa lapsenne lukuun, te kuulutte samaan heimoon ja sukuun. Ei aina paista ja ole kesä, ei kotikaan ole vain kilttien pesä. Jos paha on päivä sulla tai mulla, niin annetaan kiukkujen ulos tulla. Niin ei vallitse riita ja känä, ja muutenkin pysytään terveempänä.

9 TOIMINTA RULLAN VUOROPÄIVÄKODISSA Kehkeytyvä toimintasuunnitelma Toimintamme perustuu ns. kehkeytyvään toimintasuunnitelmaan. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminta muotoutuu viikoittain ja päivittäin sen mukaan, mikä juuri silloin on ajankohtaista, lapsille tärkeää ja lasten tarpeita palvelevaa. Kehkeytyvä toimintasuunnitelma on jatkuvasti avoinna lasten sekä vanhempien ideoille ja toiveille. Kehkeytyvä toimintasuunnitelma ei kahlitse meitä toimimaan jollakin tietyllä tavalla vaan antaa mahdollisuuden lapsilähtöiseen toimintaan. Pienryhmätoiminta Toiminta pyritään järjestämään pienryhmissä niin, että lapsella on tilaa sekä aikaa toiminnalleen. Pienryhmät voivat muotoutua aivan itsestään tai aikuisen ohjaamana. Kiireettömyys on edellytyksenä sille, että lapsi voi rauhassa syventyä siihen mitä on aikonut tehdä. Jokaisen hetken arvostamisesta johtuen emme korosta vain tiettyjä etukäteen tarkasti suunniteltuja tuokioita, sillä aina ei voi etukäteen ennustaa mikä milloinkin on tärkeää. Tärkeää on myös se, että lapsella on mahdollisuus vain olla kaikessa rauhassa joko itsekseen tai aikuisen sylissä. (sylikuva)

10 Lapsilähtöisyys Toiminnan lapsilähtöisyys tarkoittaa sitä, että otamme toiminnan pohjaksi lasta lähellä olevat ja lasta kiinnostavat asiat. Aikuisen tehtävänä on auttaa, tukea ja ohjata lasta. Uskomme siihen, että kun lapsella on mahdollisuus toimia häntä kiinnostavien asioiden parissa, niin samalla hänen oma aktiivisuutensa sekä oppimishalunsa kasvaa ja näin hän myös viihtyy päivähoidossa. Aikuisen tehtävänä on myös auttaa lasta monipuolisen tekemisen äärelle sekä olla leikkien käynnistäjä, jos lapsi ei itse sitä vielä hallitse.

11 PÄIVITTÄISEN TOIMINNAN SISÄLTÖ Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen ovat lapselle luontainen tapa oppia. Huomioimme toiminnassamme lapsen iän, tarpeet ja kehitystason. Lapsella on mahdollisuus tehdä omia valintoja ja vaikuttaa omaan toimintaansa. Tuemme lasten välisiä ystävyyssuhteita. Tilanteiden mukaan muodostuvissa pienryhmissä lapsella on aikaa, tilaa ja rauhaa leikille sekä muulle toiminnalle. Leikkiminen Leikki on merkittävä ja tärkeä osa lapsuutta. Leikissä lapset käsittelevät kokemaansa, leikki edistää heidän ajatteluaan ja se on lapselle luontainen tapa oppia ja kehittyä. Toisten kanssa leikkiminen kehittää myös vuorovaikutustaitoja. Rullassa aikuiset arvostavat lapsen leikkiä ja tukevat sitä. Lapsilla on aikaa, tilaa ja vapautta leikkiä kavereiden kanssa, mutta aikuisten tehtävänä on myös ohjata ja rikastuttaa leikkiä. Rullassa leikki voi syntyä eri tiloissa lähes missä vain aikuisen kanssa leikkipaikasta yhdessä sopien. (leikkipaikka- /leikkikuvia). Liikkuminen Lähtökohtana on lapsen luontainen tarve liikkua. Edistetään lapsen psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja tunne elämän tasapainoa. Ohjataan lasta terveellisiin elämäntapoihin. Liikunnan ilo monipuolinen liikkuminen. Monipuoliset ruokailutottumukset. Riittävälepo.

12 Kieli ja kirjallisuus Lähtökohtana on lapsen kokemus ja mielikuvitusmaailma ja arkipäivän tilanteet. Keskeisintä on ajattelun, suullisen ja luovan ilmaisun, sosiaalisuuden, tunneilmaisun, kuuntelun, kuullun ymmärtämisen ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen ja kielellisen tietoisuuden herääminen. Riimit, lorut, sadut, tietokirjallisuus Omat tarinat, sadutus Kuvalukeminen Luova ilmaisu, näytelmät, esiintymiset, eri teatterimuodot Luku- ja kirjoitusvalmiuksien edistäminen Matematiikka Lähtökohtana ovat oppilaan kokemusmaailma ja arkipäivän tilanteet. Luokittelu, sarjoittaminen, vertailu, päättely, ongelmanratkaisu arvioinnin, tutkimisen, keksimisen, kokeilun, innostavan oppimisympäristön, leikin ja matemaattisten pelien avulla. Matematiikan käsitteitä, geometriset tasokuviot; mittaaminen, arviointi, vertailu, lämpötila

Ympäristö ja luonnontieto Lähtökohtana ovat omat havainnot ja tutkiminen sekä keksiminen ja elämyksellisyys. Keskeistä on tutustuminen luonnonvaraiseen ja rakennettuun elinympäristöön. Retket ja Metsämörri toiminta 13

14 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Musiikki Keskeistä ovat myönteiset kokemukset, elämykset ja innostaminen omaan ilmaisuun sekä ryhmässä että yksin. Lasten laulut, laulu- ja perinneleikit, vuodenaikoihin ja juhliin liittyvät leikit, keho ja rytmisoittimet, monipuolinen musiikin kuuntelu Musiikin peruskäsitteet: Korkea-matala, hidas -nopea, ylös - alas, rytmi, duuri - molli Kuvataide Värien maailma; vesi-, peite-, sormivärit ja maalit Piirtäminen; lyijy- ja värikynät, liidut, hiilet, tussit Muovailu; massat, savi, lumi, hiekka Painanta; erilaiset tekniikat Rakentelu Askartelu ja käsityö Luova- ja malliaskartelu Paperityöt; leikkaaminen, rypistäminen, taittelu, pujottelu, liimaaminen Erilaiset askartelumateriaalit Lanka ja ompelutyöt Kankaanpainanta Puutyöt Kodin työt (leipominen) Huovuttaminen

15 Uskonnolliset ja elämänkatsomukselliset asiat Uskonnolliset ja elämänkatsomukselliset asiat tulevat luontevasti esiin erilaisten juhlapyhien aikana. Toisinaan taas maailmalla tai perheessä sattuneet tapahtumat nostavat esille näitä kysymyksiä ja niitä pyritään käsittelemään lapsille sopivalla tavalla. Kirkossa käymme muutaman kerran vuodessa, tavallisimmin joulun ja pääsiäisen aikaan. Eskareille tarkoitetut pyhäinpäivänhartaudet ja kouluunlähtösiunaukset kuuluvat jokavuotisiin perinteisiin. (kuva lattiakuvahetkestä) Peleissä, leikeissä ja jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa pääsemme pohtimaan eettisiä kysymyksiä, sitä mikä on oikein tai väärin, miksi on olemassa sääntöjä ja miksi niiden noudattaminen on tärkeää? Yhdessä lasten kanssa luodaan myös päiväkodin sääntöjä, pohdimme myös sitä, mikä on totta tai valhetta, oikeudenmukaista, kohteliasta ja reilua. Tapakasvatus on myös tärkeä osa työtämme. (kuva pelaamisesta) Toimintaamme ovat myös vanhemmat tervetulleita. vapaapäivinä lapsi voi yhdessä vanhemman kanssa osallistua erilaisiin tapahtumiin, retkiin, uintiin, luisteluun jne. Olemme myös hyvin kiitollisia kaikista ideoista ja ehdotuksista koskien toimintaamme.

16 YHTEISTYÖTAHOT Tarvittaessa vanhempien ja henkilökunnan apuna ja tukena on moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet: Lasten ja perheiden palvelu - yksikkä Päivähoidon terveiset neuvolaan - ja Neuvolan terveiset päivähoitoon lomakkeet ovat käytössä päivähoidon ja neuvolan välillä. Lomakkeet täytetään aina 4 vuotisneuvolakäynnille ja muuten tarvittaessa Terapeutit (puhe-, toiminta-, fysioterapeutit) ovat käytettävissä tarvittaessa, lähete tehdään yleensä neuvolan kautta Psykologin palvelut ovat käytettävissä tarvittaessa. Lastensuojelun työntekijät (sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaaja, perhetyöntekijät) ovat tarvittaessa käytettävissä kaikilla perheillä. Lapsella on oikeus hyvään hoitoon, turvalliseen kasvuympäristöön ja fyysiseen koskemattomuuteen. Päivähoidossa vanhempien kanssa otetaan huoli puheeksi ja tarvittaessa tehdään yhteistyötä lastensuojelun henkilökunnan kanssa asian ja tuen tarpeen kartoittamiseksi sekä mahdollisten tukimuotojen selvittämiseksi. Oppilashuoltotyöryhmä Päivähoidon ja esiopetuksen moniammatilliset oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Oppilastyöryhmään kuuluvat päivähoidon tai esiopetuksen henkilökunnan edustaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä psykologi. Tarvittaessa mukaan voidaan pyytää terveydenhoitaja tai toiminta- tai puheterapeutti. Myös vanhemmat voivat tuoda aiheita oppilashuoltotyöryhmään. Oppilashuoltotyöryhmän kokoontumisesta tehdään aina kirjallinen muistio. Aluetiimi Päiväkotimme kuuluu Tommolan aluetiimiin, johon kuuluu myös Tommolan koulu ja päivähoito. Liikuntatoimi KKP - toiminta

17 Kiertävä erityislastentarhanopettaja eli KELTO Kelto osallistuu n. kerran viikossa päiväkotimme toimintaan joko ryhmässä tai työskennellen yhden lapsen kanssa. Yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu käydään yhdessä vanhempien kanssa syksyisin ja tarvittaessa keväisin. Eri kieli ja kulttuuritaustaisille lapsille tehdään oma hoitosopimus. Kaksikielisyyssuunnitelma käytössä (liitetään vasuun); joka sisältää arvion äidinkielen ja suomenkielen taidosta sekä keinot näiden tukemiseen. Arvioinnissa käytetään Kettu sekä Repun takana kartoitusta apuna.

18 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Lapset Lasten ideoita ja toiveita kuunnellaan ja kirjataan. Niiden pohjalta myös rakennetaan toimintaa. Esikoululaiset toteuttavat jatkuvaa itsearviointia omasta työskentelystään. Kasvunkansioihin dokumentoidaan lapsen päiväkotiaikaa kirjallisesti ja kuvin. Vanhemmat Vanhemmat voivat esittää ajatuksia, toiveita ja kehittämisideoita henkilökunnalle Eteisen fläppitaulun avulla vanhemmat voivat seurata päivittäin tapahtuvaa toimintaa ja missä toiminnoissa heidän oma lapsensa on ollut mukana. Sieltä näkyy myös etukäteen tiedossa olevat tapahtumat. Omahoitaja käy vanhempien kanssa keskusteluja VASUN ja ESIOPETUSSUUNNITELMAN tiimoilta vähintään kerran vuodessa. Lapsilla on mahdollisuus osallistua näihin keskusteluihin. Henkilökunta Vuoropäiväkodin arki muuttuu jatkuvasti, joten toimintaa ja toimintaympäristöä muutetaan sen mukaan. Tämä edellyttää henkilökunnalta myös jatkuvaa arviointia sekä yhteisesti että yksilönä. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut käydään vuosittain esimiehen kanssa, jossa arvioidaan omaa työtä ja talon toimintaa. Käytyjen keskustelujen pohjalta luodaan tavoitteita ja periaatteita tulevalle toiminnalle. Kaupungin työyhteisökyselyt toteutetaan joka toinen vuosi.