ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2013 TASEKIRJA. Kaupunginhallitus 31.3.2014

ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2013 TASEKIRJA Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kaupunginvaltuusto 9.6.2014 1

Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 3 TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginhallinto ja henkilöstö 4 Sisäinen valvonta 12 Kansantalouden ja kunnallistalouden kehitys 23 Kaupungin talous tilinpäätösvuonna 28 Tilikauden tuloksen muodostuminen 35 Toiminnan rahoitus 36 Rahoitusasema 38 Kokonaistulot ja menot 41 Omistajaohjaus 43 Kaupunkikonserni 44 Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen - palvelukeskuksia koskevat yhteiset tavoitteet 53 - kaupunginhallitus, hallintopalvelukeskus 59 - perusturvalautakunta 67 - sivistyspalvelukeskus 73 - tekninen palvelukeskus, tekninen lautakunta 79 - tekninen palvelukeskus, vesilaitos 87 - tekninen palvelukeskus, ympäristölautakunta 91 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottaminen 95 Talousarvion toteutuminen - käyttötalous 96 - talousarvion muutokset 100 - tuloslaskelma 101 - investoinnit 102 - talousarvion muutokset 105 - rahoitusosan toteutuminen 106 - maksuosuudet 107 - Hennan kustannusseuranta 108 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 111 - tuloslaskelma 112 - rahoituslaskelma 113 - tase 114 - konsernin tuloslaskelma 116 - konsernin rahoituslaskelma 117 - konsernin tase 118 Liitetiedot 119 Tositelajit ja kirjanpitokirjat 139 Allekirjoitukset ja merkinnät 140 2

KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUODELTA 2013 Vuosi 2013 oli valtuustokauden ensimmäinen vuosi. Valtuustokauden alusta lähtien luottamushenkilöhallinto pysyi perusrakenteeltaan edellisen valtuustokauden mukaisena. Ainoastaan sivistyslautakunnan nimi muutettiin sivistys- ja vapaa-aikalautakunnaksi sekä sen yhteyteen muodostettiin vapaa-aikajaosto. Näin haluttiin painottaa enemmän vapaa-aikapalveluiden tärkeyttä. Henkilöstöorganisaation puolella merkittävin muutos oli sivistystoimenjohtajan vaihtuminen. Uusi kaupunginvaltuusto päivitti kaupunkistrategian 2020. Strategian keskeisin muutos oli visioon kirjattu yhteinen näkemys Orimattilan kuulumisesta metropolialueen vaikutusalueeseen. Oikeastaan myös Hennan hanke pohjautuu tähän ajatukseen. Kaupunginvaltuusto vahvisti myös kaupunkirakennevision, jota hyödynnetään kaavoituksen perustana. Kuntalaisten osallistumisen ja vuorovaikutuksen kannalta tehtiin monia tärkeitä toimenpiteitä vuoden aikana. Kaupungin eri toimielinten puheenjohtajat tapasivat kuntalaisia info- ja keskustelutilaisuuksissa. Tilaisuudet saivat hyvän vastaanoton. Vuoden lopussa tehtiin myös päätös nuorisovaltuuston perustamisesta. Lisäksi kaupunki liittyi yhteisöpalvelu facebookiin. Näillä toimenpiteillä on haluttu vahvistaa kaupungin yhteisöllisyyttä. Orimattila teki aloitteen Myrskylän ja Pukkilan kunnille kuntarakennelain mukaisen selvityksen tekemisestä, mutta vuoden aikana ei päästy asiassa eteenpäin. Kaupungin talousarvio vuodelle 2013 hyväksyttiin 935 580 euroa ylijäämäisenä. Vuoden aikana talousarviota jouduttiin muuttamaan ja tulos ennakoitiin 1,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Keskeisimpänä syynä muutoksiin oli sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu. Loppujen lopuksi alijäämäksi muodostui vain 15 374 euroa, mikä on tilanteeseen nähden erinomainen saavutus. Se selittyy pääosin verotuksessa tapahtuneilla muutoksilla. Kuntatalous on melkoinen vuoristorata ja sitä heiluttelevat valtion erilaiset päätökset. Yleinen taloudellinen tilanne luo yhä epävarmuutta. Työllisyyden hoito kaatuu jatkossa yhä enemmän kuntien hoidettavaksi ja siitä tulee merkittäviä lisäkustannuksia kunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa on edelleen kasvupaineita. On ennakoitavissa, että vuoden 2015 talousarvion laadinnasta on luvassa erityisen vaikea. Tämän vuoksi on tärkeää, että yhdessä kyetään löytämään rakenteellisia ratkaisuja, joiden avulla pitkällä aikavälillä pystytään hillitsemään menojen nousupaineita. Orimattilalla on kaikki menestymisen mahdollisuudet jatkossa, kun yhdessä tehdään töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Uskon, että elinkeinopolitiikan avulla voidaan vahvistaa kaupungin tulopohjaa. Lopuksi haluan kiittää kaikkia hyvin kuluneesta vuodesta 2013. Osmo Pieski kaupunginjohtaja 3

KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin, jonka kuntalaiset valitsevat joka neljäs vuosi toimitettavilla kunnallisvaaleilla. Valtuustokaudella 2013 2016 Orimattilan valtuustoon kuuluu 43 jäsentä. Valtuuston paikkajakauma toimintakertomusvuonna oli puolueittain seuraava: Puolue Paikkajakauma Keskusta 14 Kokoomus ja Kristillisdemokraatit 12 + 1 Sosialidemokraatit 8 Perussuomalaiset 6 Vihreät 1 Vasemmistoliitto 1 Yht 43 Kaupunginvaltuustoon kuuluivat toimintakertomusvuonna seuraavat valtuutetut: Puheenjohtajisto: Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Tapio Malmiharju, Keskusta Jarmo Keskevaari, Kokoomus Kirsti Laatunen, SDP Valtuustoryhmät: Keskusta Sinikka Lindgrén, pj. Pekka Auvinen, vpj. Jukka Mölsä, siht. Ari Anttila Juha Hirvonen Päivi Koskimaa Riitta Lonka Tapio Malmiharju Tero Nieminen Jorma Niklander Antero Nuuttila Sirkka-Liisa Papinaho Tero Rönkkö Siru Taavila Kokoomus ja kristillisdemokraatit Jarmo Keskevaari, pj. Anssi Huhtala, vpj. Markku Viljanen, siht. Janne Berg Kalle Jokinen 4

Tuomo Jussila Pia Jäämaa Jussi Karinen Riitta Karjalainen Sanna Käyhkö Pertti Laaksonen, KD Aimo Ryynänen Timo Salo SDP Tuula Koivunen, pj. Kirsti Laatunen, vpj. Jarkko Jokinen, siht. Veini Holopainen Olli Jokinen Keijo Kirjavainen Niina Saarinen Mirva Welling Perussuomalaiset Seppo Venesjärvi, pj. Kimmo Koivisto, vpj. Janne Blomerus, siht. Ville-Petteri Erola Jani Markkanen Paavo Päivä Vihreät Saara Paajanen Vasemmistoliitto Harri Saarinen Toimintakertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 96 asiaa. Tärkeimpinä päätöksinä voidaan mainita: 14.1. 6 Kaupunginhallituksen vaali 4.3. 12 Orimattilan kaupunkirakenne 2030 15 Lausunto kuntarakenneluonnoksesta 15.4. 22 Sivistystoimen kehittämissuunnitelma 2013 2017 27 Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen aiesopimus 20.5. 35 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2014-2017 5

36 Maankäyttöinsinöörin viran perustaminen 10.6. 43 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely 48 Orimattilan kaupunkistrategian päivittäminen 2.9. 55 Orimattilan kaupungin hyvinvointikertomus 56 Orimattilan vesihuollon kehittämissuunnitelman hyväksyminen 60 Lausunto kuntarakennelain 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta 61 Sitoumus yrittäjyyden puolesta 14.10. 67 Teknisen- ja ympäristötoimen kehittämissuunnitelma 70 Nuorisovaltuuston perustaminen Orimattilaan 11.11. 76 ja 77 Maanhankinta, Hennan keskusta-alue 81 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2014 84 Sivistystoimenjohtajan virkavaali 9.12. 90 Opetustoimen palveluverkkoesitys 2014 2017 91 Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2016 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa, valmistella kaupunginvaltuuston käsittelemät asiat ja huolehtia valtuuston päätösten toimeenpanosta. Hallituksen tehtävänä on lisäksi valvoa kaupungin etua ja tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, jollei ohje- ja johtosäännöissä ole toisin määrätty. Kaupunginhallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Lisäksi kokouksissa ovat läsnä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja ja sihteerinä talousjohtaja. Kaupunginhallituksen kokoonpano toimintakertomusvuonna oli seuraava: Puheenjohtaja: I varapuheenjohtaja: II varapuheenjohtaja: Muut jäsenet: Keskusta Kok. + KD SDP Perussuomalaiset Aimo Ryynänen, Kokoomus Tuula Koivunen, SDP Sirkka-Liisa Papinaho, Keskusta Juha Hirvonen Sinikka Lindgrén Jukka Mölsä Riitta Karjalainen Pertti Laaksonen, KD Markku Viljanen Mirva Welling Ville Erola Seppo Venesjärvi Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuonna 22 kertaa ja käsitteli 430 asiaa. 6

Tärkeimpinä hallituksen päätöksinä edellä lueteltujen kaupunginvaltuuston käsittelyyn menneiden asioiden ohella voidaan mainita: 7.1. 11 Kaupungin kuntatodistussopimusten päivittäminen 21.1. 22 Työttömien Orimattila-lisä 2013 23 Nuorten kesätyöllistämisen tuki 2013 4.2. 40 Kaupungilla myynnissä olevien tonttien hinnoittelu 41 Kuntien energiatehokuutta koskeva toimintasuunnitelma 42 Palvelubussiliikenne 2013-2014 64 Vastaukset STM:n selvityshenkilötyöryhmän kysymyksiin 68 Rahoituksen hakeminen Hennaan 25.3. 96 Peltolan päiväkodin laajennuksen tarveselvitys 8.4. 113 Peruspalvelukeskus Aavan valtionavustushakemus vanhuspalvelujen kehittämiseksi 116 Hennan projektipäällikön valinta 22.4. 130 Orimattilan kaupungin ohjaus- ja työllistämismalli, yhteiskuntavastuullinen monitoimijaverkosto, jatkohankehakemus (OTE) 136 Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen talousarvioesitys 2014 ja talousarviosuunnitelma 2015 2016 137 Kannanottopyyntö Myrskylän ja Pukkilan kuntien kunnanhallituksille selvitystyön käynnistämisestä 27.5. 185 Vanhan tk:n LVIS-peruskorjaushankkeen lopullisten luonnosten ja kustannusarvion hyväksyntä 17.6. 218 Kaavoitusinsinöörin valinta 222 Täyttölupa koulunkäyntiavustajien ottamisesta vakituiseen työsuhteeseen 223 OVTES-sopimuksen alaisen henkilöstön tehtävien vaativuuden arviointi 226 Lausunto jätteenkuljetusjärjestelmästä 12.8. 241 Selvityksen tekeminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulevasta sisällöstä Päijät-Hämeessä 242 Orimattilan kaupungin viestintävalmiussuunnitelma 26.8. 261 Liikunta- ja nuorisotoimenjohtajan virkavaali 9.9. 279 Lausunto seudullisen linja-autoliikenteen järjestämisestä 1.7.2014 alkaen 281 Lausunto Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeen loppuraportista 23.9. 297 Lausunto ensihoidon sopeutus- ja talousraamista vuodelle 2014 298 Kaikkien Orimattila osallistumisen ja vaikuttamisen toimenpideohjelman päivitys 300 Ladecin rahoittajasopimus ja vuoden 2014 kuntarahoitus 7.10. 311 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista 28.10. 327 Peltolan päiväkodin hankesuunnitelma 328 Hennan yhteistoimintaympäristöjen kehittämishanke 334 Kulttuuritalon vanhan osan tarveselvitys 338 Henkilöstön terveysliikuntamalli, jatkohakemus 18.11. 371 Osallistuminen maahanmuuttajien alueellisen integraatiopalvelupisteen toimintaan 25.11. 385 Erityisopetuksen johtajan virkaresurssin täyttölupa 7

YHTEISTOIMINTAELIN Yhteistoimintaelin koostuu paikallisten henkilöstöjärjestöjen edustajista sekä työnantajaa edustavista kaupunginhallituksen jäsenistä. Yhteistoimintaelin ei kokoontunut vuonna 2013. TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA Työsuojelutoimikunta kokoontui kertomusvuonna 2 kertaa. KYLÄJOHTOKUNNAT Toimivia kyläjohtokuntia oli kertomusvuonna 13 ja niiden toiminta-alueet muodostuvat pääosin oppilaaksiottoalueista. Niinikosken kyläjohtokunnan tehtäviä toimintakertomusvuonna hoiti Niinikosken kyläyhdistys valtuuston erillisellä päätöksellä. HENKILÖSTÖ Henkilöstöä 31.12.2013 oli 528,6, joista opetuspalveluissa oli 212 ja päivähoidossa 154,5. Henkilöstömenot vuonna 2013 olivat 25,1 milj. euroa, mikä on 27,4 % toimintakuluista. Toimintakertomusvuodelta on tehty erillinen henkilöstötilinpäätös. 8

TILINPÄÄTÖKSEN 2013 VASTUUHENKILÖT TULOSALUEITTAIN Tulosalue Vastuuhenkilö 1 Käyttötalous Virkanimike Viranhaltija HALLINTOPALVELUKESKUS 10100 Valtuusto Kaupunginjohtaja Osmo Pieski 13110 Hallitus " " 13120 Elinkeinotoimi ja projektit Elinkeino- ja kehittämisjohtaja Kimmo Kuparinen 13130 Yleishallinto Talousjohtaja Päivi Suikkanen 13140 Asuntotoimi Asuntosihteeri Erkki Kivinen 13160 Ruoka- ja siivouspalvelut Ruokapalvelupäällikkö Riitta Mikkola 13170 Maaseututoimi Maaseututoimen johtaja Minna Elosuo 30210 PERUSTURVALAUTAKUNTA 30250 Hallinto- ja sote-yhtymän tulosryhmät Tilaajajohtaja Päivi Pitkänen SIVISTYSPALVELUKESKUS 40320 Lasten päivähoito Varhaiskasvatusjohtaja Merja Hytönen 40410 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimenjohtaja Timo Ahvo 40420 Opetuspalvelut " " 40440 Aikuiskoulutus 40450 Kulttuuritoimi Kulttuuritoimenjohtaja Henrika Suna 40460 Kirjastotoimi Kirjastonjohtaja Kirsi Lähde 40470 Liikunta- ja nuorisotoimitoimi Liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Antti Nousiainen - 31.7.2013 Teemu Mäkipaakkanen 1.11.2013 - TEKNINEN PALVELUKESKUS 51500 Vesilaitos Vesilaitoksen johtaja Mikko Paajanen 51510 Hallintopalvelut Tekninen johtaja Tuukka Tuomala 51540 Tilapalvelu Toimitilajohtaja Jarmo Koskinen 51530 Yhdyskuntatekniikka Kaupungininsinööri/Tekninen Tuukka Tuomala johtaja 51520 Maankäytön palvelut Tekninen johtaja Tuukka Tuomala 52550 Rakennustarkastuksen Johtava rakennustarkastaja Jorma Hämäläinen palvelut 52580 Pelastustoimi Kaupunginjohtaja Osmo Pieski 52570 Ympäristönsuojelun palvelut Ympäristönsuojelusihteeri 9 Kirsi Liukkonen-Hämäläinen

2 Investoinnit Virkanimike Viranhaltija 13 KAUPUNGINHALLITUS 13910 Maa- ja vesialueet Kaupunginjohtaja Osmo Pieski 13912 Rakennukset Toimitilajohtaja Jarmo Koskinen 13914 Koneet ja kalusto Kaupunginjohtaja Osmo Pieski 40 SIVISTYSLAUTAKUNTA 40942 Rakennukset Toimitilajohtaja Jarmo Koskinen 40944 Koneet ja kalusto Sivistystoimenjohtaja Timo Ahvo 51 TEKNINEN LAUTAKUNTA 51952 Rakennukset Toimitilajohtaja Jarmo Koskinen 51955 Kiinteät rakenteet ja laitteet Tekninen johtaja Tuukka Tuomala 51957 Koneet ja kalusto Tekninen johtaja Tuukka Tuomala - Erillishankkeet Tekninen johtaja Tuukka Tuomala 3 Tulos- ja rahoituslaskelman meno- ja tulolajit TULOSLASKELMA Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Suunnitelmapoistot Satunnaiset tuotot ja kulut Poistoeron lisäys / vähennys Investointivarausten lisäys / vähennys Pakollisten varausten lisäys / vähennys Rahastojen lisäys / vähennys RAHOITUSLASKELMA Satunnaiset tuotot ja kulut Pakollisten varausten lisäys / vähennys Antolainojen lisäys / vähennys Pitkäaik. saamisten lisäys / vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys / vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys / vähennys Virkanimike Talousjohtaja Talousjohtaja Viranhaltija Päivi Suikkanen Päivi Suikkanen 10

ORIMATTILAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ PALVELUKESKUKSITTAIN JA TALOUSAR- VIOTULOSALUEITTAIN VUOSINA 2011 2013 PALVELUKESKUS TP 2013 TA 2013 TP 31.12.2012 TP 31.12.2011 HALLINTOPALVELUKESKUS Hallitus 1 1 1 1 Elinkeinotoimi ja projektit 4,9 5 1 1 Yleishallinto 12 12 12 11 Asuntotoimi 0,6 0,6 0,6 0,6 Maaseututoimi 3,6 3,6 2 2 Ruoka- ja siivouspalvelut 62 61,3 61,5 58 Hallintopalvelukeskus 84,1 83,5 78,1 73,6 yhteensä PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 1 1 1 SIVISTYSPALVELUKESKUS Hallinto 7 7 5 5 Peruskoulutus ja lukio 212 213 217 209 Kulttuuritoimi 1,5 1,5 1,5 1,5 Kirjasto 10 10 10 10 Liikunta 6,5 6,5 6,5 6,5 Nuoriso 6 5 5 3,5 Päivähoito 154,5 154,5 152,5 150,5 Sivistyspalvelukeskus 397,5 397,5 397,5 386 yhteensä TEKNINEN PALVELUKESKUS Hallinto ja maankäyttö 10,6 10,1 10 12,1 Tilapalvelu 17 17,8+0,5 17,9 + 0,5 16,8 Yhdyskuntatekniikka 1,4 1 0,5 1 Vesilaitos 12 12,4 12,7 13 Rakennustark. ja ymp. suojelu 5 4+1 4 4 Tekninen palvelukeskus 46 46,8 45,6 46,9 yhteensä KAUPUNKI YHTEENSÄ 528,6 526,8 522,2 507,5 2011 - Artjärven henkilöstö Orimattilaan - siivoojat tilapalvelusta hallintopalvelukeskukseen 11

ARVIO MERKITTÄVISTÄ RISKEISTÄ, EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ JA MUISTA TOIMINNAN KEHI- TYKSEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ohjeistetaan, että kaupunginhallituksen tulee antaa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä, havaituista puutteista sekä siitä, miten havaittuja puutteita on tarkoitus korjata. Kaupunginhallituksen alaiset toimielimet ja johtavat viranhaltijat vastaavat omalla tehtäväalueellaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Toimielinten on sisällytettävä vuosittain toimintakertomukseensa arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta. Sisäisen valvonnan kohdealueita ovat säännökset, määräysten ja päätösten noudattaminen, tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys/luotettavuus, riskien hallinnan järjestäminen, omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta, sopimustoiminta sekä arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä. Kuntalakiin on lisätty 1.7.2012 säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää. Sisäinen valvonta tulee järjestää uusien säännösten mukaan vuoden 2014 alusta. Seuraavassa sisäistä valvontaa on ensin arvioitu yleisesti koko kaupungin kannalta. Toimielimet ovat käsitelleet sisäistä valvontaa omasta näkökulmastaan. Toiminnalliset riskit Yleisenä toiminnallisena riskinä on, että toimintaympäristön/toimialan muutosta ei havaita riittävän nopeasti, jotta siihen ehditään reagoida ja sopeuttaa toiminta sen mukaisesti. Kaupungilla tulee olla riittävät reagointivalmiudet, reagointikykyä ja reagointinopeutta uudessa toimintaympäristössä. Kaupungin toiminnan tulee olla suunnitelmallista ja työskentelyssä tulee noudattaa varovaisia toimintatapoja. Strategian ja tehtyjen linjausten sisäistäminen ja niihin sitoutuminen kaikilla organisaation tasoilla on tärkeää. Tiedottamisen ja kahdensuuntaisen vuorovaikutuksen toteutuminen on keskeinen keino yleisessä riskien hallinnassa samoin selkeä vastuiden määrittely. Osaavan, ammattitaitoisen henkilöstön saaminen joillain toimialoilla on toiminnan kannalta olennainen riski. Henkilöstön ikääntymisen ja sitä kautta eläköitymisen kautta organisaatiosta poistuu tietoa ja asiantuntemusta. Tämän riskin hallintaa on syytä tehostaa osaamiskartoituksilla, tiimityöskentelyllä ja ajantasaisilla tehtäväkuvauksilla. Hallintosäännössä määritellään vastuut ja valtuudet. Esimiesten tehtävänä on määritellä tehtäväkuvaukset siten, että jokaisella tiedossa omat vastuunsa. Riskiksi voi muodostua toiminnan suunnitelmallisuuden ja riittävän selkeiden ja konkreettisten tavoitteiden puuttuminen. Oman riskinsä aiheuttaa myös ulkoistetun palvelutuotannon ohjauksen puuttuminen ja lähes olemattomat vaikuttamismahdollisuudet. Päätöksentekoprosessin tulee täyttää sille asetetut laadulliset vaatimukset (valmistelun huolellisuus). Päätöksenteossa on huomioitava kokonaisvaltaisesti kaupungin etu, esteellisyystilanteet ja toimivalta- ja päätössuhteet. Asioiden valmisteluun tulee varata riittävästi aikaa. Johtosääntöjen ajantasaisuutta on aika ajoin tarkistettava sekä selvitettävä puutteellisuudet ja ristiriitaisuudet toimivaltuuksien määrittelyssä. 12

Riskien tunnistamiseen sekä riskinkantokykyyn perustuvaa riskinottotason tietämystä on lisättävä. Tunnistamattomien riskien realisoituessa kaupungin talous voi heikentyä oleellisesti ja toimintaedellytykset huonontua. Riskejä ainakin elinkeinopolitiikan osalta on arvioitava säännöllisesti ja määriteltävä riskille kattotaso, mihin kaupunki on valmis sitoutumaan tietoisesti. Vireillä olevien hankkeiden ja linjausten tiedottamiseen kaikilla organisaation tasoilla on kiinnitettävä huomiota. Tehtäväalueilla toiminnalliset riskit liittyvät henkilöstöriskeihin sekä toimitiloihin liittyviin järjestelyihin. Poikkeustilanteiden sijaistukseen, ohjeistusten saatavuuteen, ja toiminnallisten varasuunnitelmien tekoon on kiinnitettävä huomiota. Eräiden keskeisten toimintojen ja järjestelmien osalta kaupunki on riippuvainen ulkoisista toimijoista. Kaupunki on mm. ulkoistanut palkka- ja taloushallinnon hoitamisen, niihin liittyvien tietojärjestelmien ylläpidon ja kehittämisen Päijät-Tili Oy:lle. Maakunnallisen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus Calpro Oy on perustettu vuoden 2012 lopulla. Calpro Oy ja Päijät-Tili Oy:n fuusio etenee vuoden 2014 alkupuoliskolla. Ennen palvelusopimusten tekoa uuden toimijan kanssa on selvitettävä kaikki palvelun tuottamisen/ hankkimisen vaihtoehdot kustannustietoineen ja vaikutusmahdollisuuksineen. Vahinkoriskit Vahinkoriskejä voi tapahtua toiminnan seurauksena sekä ulkopuoliselle henkilölle tai omaisuudelle että kaupungin omalle henkilöstölle ja omaisuudelle. Työsuojelu kartoittaa kaupungin henkilöstöön kohdistuvia riskejä, joita mahdollisuuksien mukaan eliminoidaan. Toiminnassa aiheutuvia riskejä vähennetään ohjeistuksella ja vastuutuksella. Kaupungin vakuutukset ovat olleet vuonna 2013 Vakuutusyhtiö If:ssä. Vakuutusturvan analysointi tehdään vuonna 2014. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Kuvaus säännösten määräysten ja päätösten noudattamisesta Kaupungin toiminnan päälinjaukset toiminta-ajatus, visio, arvot on määritelty kaupungin strategiassa. Strategian päivittäminen tehtiin vuoden 2011 aikana ja kaupunginvaltuusto hyväksyi Orimattilan kaupunkistrategian 2020 vuonna 2012. Uuden valtuustokauden alussa tehtiin strategiaan päivitys, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.6.2013. Hallintosäännön muutoksia kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tarpeen mukaan; viimeisin muutos hyväksyttiin 2.9.2013. Organisaatiorakenne on määritelty hallintosäännössä. Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä määritellään tilivelvolliset. Jokainen viran- ja toimenhaltija, jolle on delegoitu päätösvaltaa, tekee Dynastyasianhallintajärjestelmään juoksevasti numeroidut päätökset, jotka viedään ao. toimielimeen tiedoksi otto-oikeuden mahdollista käyttöä varten. Informaation kulkuun ja laatuun kohdistuvien vaatimusten täyttymiseen tulee kiinnittää huomiota. Informaation tulee kulkea läpi koko organisaation ja sen tulee olla kahdensuuntaista. Henkilökuntaa on pidetty ajan tasalla osastopala-verien välityksellä. Esimiehille on järjestetty erillisiä infotilaisuuksia mm. sopimus- yms. muutoksista. Työilmapiiri-tutkimukset tehdään sovituin määräajoin ja tutkimuksen kommentteihin ja tuloksiin reagoidaan tarpeen mukaan. Palavereista poissaolevien tiedonsaannin turvaamiseen on kiinnitettävä huomiota. 13

Vuoden 2012 lopussa tehtiin Päijät-Hämeen poliisille talousrikosyksikköön tutkintapyyntö, joka käsiteltiin käräjäoikeudessa vuonna 2013. Vastaaja valitti päätöksestä, joten asian käsittely on siltä osin kesken. Vuoden 2013 tehtiin Päijät-Hämeen poliisille tutkintapyyntö käteismaksujen ilmoittamisesta ja dokumentoinnista. Kurinpidollisesta asiasta on jätetty yksi tutkintapyyntö Päijät-Hämeen poliisille vuoden 2013 syksyllä. 2. Kuvaus asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja sitovien taloustavoitteiden puitteissa toimimisesta Yleinen taloudellinen tilanne on kuntataloudelle edelleen riski. Talouden elpyminen ei ole lähtenyt odotetulla tavalla maailmantaloudessa vauhtiin varsinkaan kehittyneissä maissa. Suomen talouskasvu on selkeästi odotettua vaisumpaa. Valtion talouden tasapainottamistoimenpiteet kiristävät kuntien taloudellista liikkumavaraa. Kuntarakenteen muutospaineet ja meneillään oleva sote-uudistus lisäävät omalta osaltaan riskiä, mikäli niitä toteutetaan pakkokeinoin. Vuosi 2013 toteutui kokonaisuutena alkuperäistä arviota heikommin. Toimialakohtaisia eroja on; varsinkin erikoissairaanhoidon menokehitys on huolestuttava. Oikea-aikainen raportointi on vuonna 2013 toiminut, mutta talouden sopeuttamistoimet eivät ole vaikuttaneet riittävällä tasolla. Yleinen taloudellinen tilanne, työttömyysasteen nousu ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu edellyttävät tulo- ja menokehityksen jatkuvaa seurantaa sekä menojen sopeuttamista olevaan tulopohjaan. Talous ja konserniohjaustyöryhmä on valmistellut Talouden hoidon keskeiset periaatteet, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.6.2013. Periaatteita tarkistetaan vuosittain ennen talousarvion laadintaa taloudellisten riskien hallitsemisen näkökulmasta. Talouskatsauksia on laadittu kolme; ensimmäinen maaliskuun lopun, toinen kesäkuun lopun ja kolmas syyskuun lopun tilanteen mukaisena. Määräraha-seuranta on ohjeistettu kaupunginhallituksen hyväksymässä talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa. Määrärahaseuranta on toteutunut hyvin lukuun ottamatta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän osuutta. Palvelusopimukseen tehtiin muutos ja lisämäärärahan tarve oli merkittävä. Talouskatsauksiin on lisätty lyhyet katsaukset tytäryhtiöiden talouden ja tavoitteiden kehityksestä. Tytäryhtiöiden hankkeista ja merkittävistä toiminnallisista linjauksista on informoitu kaupunginhallitusta. 3. Kuvaus riskien hallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan tulee muodostaa riskien hallinnassa toimiva valvontakokonaisuus. Kaupungin antamaa ohjeistusta, lakeja, säädöksiä ja viranomaisten määräyksiä sekä työehtosopimuksia tulee noudattaa, prosessien laadun tulee olla yhtenäinen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen on pyrittävä. Sisäinen valvonta ei ole erillinen toiminto, vaan se on rakennettu organisaation sisälle ja on osa kaupungin jokapäiväistä ohjausta organisaation kaikilla tasoilla. Hallituksella on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen riittävyydestä. Hallitus varmistaa vähintään vuosittain sisäisen valvonnan ja sen osana olevan riskien hallinnan kattavuuden ja toimivuuden. Sisäisen valvonnan periaatteet ja ohjeistus on käsitelty kaupunginhallituksessa vuonna 2008. Tietoisuuteen sisäisen valvonnan sisällöstä, suorittamisesta ja vastuusta on syytä edelleen kiinnittää huomiota, koska sisäinen valvonta sekoitetaan osittain ulkoiseen tarkastukseen. 14

4. Kuvaus omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnasta sekä hankintamenettelystä Hankintaohjeet on käsitelty kaupunginhallituksessa viimeksi vuonna 2010. Lahden kaupungin kanssa tehtävää hankintayhteistyötä on hyödynnetty ja jatkossa pyritään hyödyntämään enenevässä määrin. Myös KL-Kuntahankinnat Oy:n palveluja on käytetty. Tietoturvan viitekehystä on toteutettu seudullisesti. Tietoturvapolitiikka ja ohjeistus ja vastuuhenkilöiden nimeäminen on käsitelty kaupunginhallituksessa joulukuussa 2012 Maaseututoimi on tehnyt oman tietoturvaselvityksen, jonka Mavi on hyväksynyt. Atk-laitteiden käytettävyys ja käyttövarmuus (ikä, varajärjestelmät) ovat näkökulmia, jotka vaativat jatkuvaa seurantaa. Palvelimet on varmistettu säännöllisesti ja varmistusnauhat säilytetään asianmukaisesti. 5. Kuvaus sopimustoiminnasta toimialalla Vuoden 2012 aikana otettiin käyttöön Dynasty-asianhallintajärjestelmän sopimusosio. Sopimukset on viety järjestelmään vuosien 2012-2013 aikana. Sopimusten laadintaan ja sopimuksen ehtojen seurantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vanhentumassa olevat sopimukset tulee uusia sekä huolehtia siitä, että sopimusajan päättymiseen liittyvät toimenpiteet tulevat tehdyksi. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupungilla ei ole sisäistä tarkastusta erillisenä organisoitu, vaan sisäinen tarkastus hoidetaan ensisijaisesti esimiesten valvontavelvollisuuteen kuuluvana tarkkailuna. Sisäinen tarkkailu on operatiivisen johtamisen osa, ja sen tehokkuus perustuu valvontaan ja valvonnan reaaliaikaisuuteen sekä myös raportointiin organisaatiossa ylöspäin. Sisäinen tarkastuksen toteuttamiseen tarvitaan edelleen koulutusta, mutta organisaation koko huomioon ottaen se on mahdollista toteuttaa riittävällä tasolla omana toimintana ilman erillistä organisointia. Riskien hallinta- ja kehittämisehdotukset Kaupungin organisaatiorakenteen selkeyteen ja toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota ja prosesseja kehittää yli perinteisten palvelukeskusrajojen. Varamiesjärjestelmän tulee toimia ja mahdollisesti esiintyvään henkilöstön ylikuormittumiseen tulee oikea-aikaisesti puuttua, niin että ylikuormittumisesta aiheutuvia sairauslomia ei aiheudu. Vastuualueiden määrittelyyn tulee kiinnittää huomiota ja varamiesjärjestelmää kehittää organisaation sisällä. Tavoitteena on henkilöstön selkeät toimenkuvat, määritellyt organisaation sisäiset sijaiset ja riittävät henkilöstöresurssit. Koska henkilöstön lisäämiseen ei paljon ole mahdollisuutta, on syytä laatia osaamiskartoitusta ja mahdollisen koulutuksen ja perehdyttämisen kautta lisätä toimintavarmuutta. Henkilöstön käyttöä koko kaupungin organisaation laajuudella yli hallintokuntarajojen tulee kehittää niiltä osin kuin se on mahdollista. Kehityskeskustelujen säännölliseen pitämiseen tulee kiinnittää huomiota; mm. sitä kautta tietoa välittyy alhaalta ylöspäin ja sitä kautta pystytään hallitsemaan myös henkilöstöriskien syntymistä. Perusturvalautakunta Toiminnalliset riskit 15

Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä tuottaa Orimattilan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluiden kysyntä vaihtele ja kuntayhtymän tulee tuottaa palvelut hoito- ja palvelutakuun lainsäädännön mukaisissa ajoissa. Terveydenhuoltolain mukainen valinnanvapaus laajenee asteittain esim. terveysaseman valinta ja palvelujen tuottajan pitää pystyä sopeuttamaan toimintansa vastaamaan palvelujen kysyntää. Ns. Ikälaki tuli voimaan 1.7.2013 lisäten kuntien velvoitteita ikääntyvien palveluiden järjestämisessä. Uusi lainsäädäntö on tuonut kunnille uusia velvoitteita, jotka lisäävät jo ennestään korkeita sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Vahinkoriskit Sosiaali- ja terveysyhtymällä on asianmukaiset vakuutukset ja potilasvahinkovakuutukset sekä oman toiminnan että ostopalveluiden osalta. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Kuvaus säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen: Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pääsääntöisesti lakisääteisiä ja kuntayhtymä tiedottaa hoitoja palvelutakuun toteutumisesta ja raportoi sovitusti kunnille mahdollisista poikkeamista. Kuntayhtymä tuottaa palveluita Aluehallintoviraston, Valviran ja muiden viranomaistahojen ohjeiden ja määräysten mukaan. 2. Kuvaus asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja sitovien taloustavoitteiden puitteissa toimimisesta Kuntayhtymä on tiedottanut osavuosikatsauksissaan tavoitteiden ja talouden toteumasta sekä poikkeamatilanteissa käynnistänyt neuvottelut kuntien kanssa ja toimittanut selvitykset esim. talousarvion ylityksen syistä. Erikoissairaanhoitoon tuli EcoMed- raportointijärjestelmä kuntien käyttöön, mikä helpottaa kuntakohtaista seurantaa. 3. Kuvaus riskien hallinnan järjestäminen Talouden näkökulmasta riskit liittyvät ennakoimattoman suureen palvelujen käytön lisäykseen, johon ei talousarviossa ole pystytty varautumaan. Palvelujen tuottamiseen liittyy riski osaavan henkilöstön saamisesta, jolloin henkilöstövoimavaroja sekä koulutusten tarvetta tuleekin suunnitella pitkällä aikajänteellä 4. Kuvaus omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnasta sekä hankintamenettelystä Kuntayhtymä tuottaa palvelut ja tekee palvelutuotantoon liittyvät hankinnat. Kuntayhtymä vuokraa toimitiloja mm. tilapalvelulta, Vuokrataloyhtiöltä ja eri toimijoiden välinen yhteinen suunnittelu tilojen käytön ja hankinnan suhteen on keskeistä. 5. Kuvaus sopimustoiminnasta toimialalla Järjestämissuunnitelmassa kuvataan palvelujärjestelmä, tavoitteet, toimenpiteet ja arviointimittarit. Vuosittainen palvelusopimus perustuu järjestämissuunnitelmaan ja siinä sovitaan suoritearviot, maksuosuudet ja mahdolliset muutokset. Sopimustoiminnan perustana on Päijät Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän perussopimus. 16

Sivistyslautakunta Toiminnalliset riskit Päivähoitopaikkojen tarjoaminen lain edellyttämässä määräajassa kysynnän kasvaessa ja vaihdellessa on haasteellista. Päiväkotihoidon kysyntä on lisääntynyt ja vuoropäivähoidon tarvetta on vaikea ennakoida. Myllylän päiväkodin 21 paikan laajennuksen käyttöönotto elokuussa on helpottanut päivähoidon järjestämistä. Perusopetuksen järjestäminen maahanmuuttajataustaisille oppilaille on edellyttänyt kieliavustajien palkkaamista ja tulkkipalvelujen käyttöä. Suomenkieltä taitamattomat maahanmuuttajaoppilaat on otettu valmistavaan opetukseen. Uinninvalvojan sijaisten saaminen on epävarmuustekijä uimahallin toiminnalle. Muutamissa sivistystoimen hallinnoimissa kiinteistöissä on todettu sisäilmaongelmia, jolloin on jouduttu etsimään korvaavia väistötiloja. Vahinkoriskit Päiväkodeissa lapset voivat poistua pihalta, jos aitaus ei ole kunnossa,, lumipenkkoja ei ole poistettu aitauksen vierestä ja/ tai valvonta ei ole huolellista. Tämän vuoksi päiväkotien aitauksia on viime vuosian rakennettu ja uusittu. Kouluissa erityisesti teknisessä työssä ja liikuntatunneilla on tapaturmariski. Agressiiviset oppilaat voivat aiheuttaa kouluyhteisössä työturvallisuusriskin henkilökunnalle ja oppilaille sekä vahinkoa koulutiloille ja kalustolle. Liukastumiset ja sairauskohtaiset uimahallissa ja uimarannoilla ovat henkilöriskejä. Uimahalliin pääsyssä on ilmennyt aukkoja, jolloin uimaan on päässyt aukioloajan ulkopuolella. Tällöin hallissa ei ole uimavalvontaa SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Kuvaus säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan päätöksistä tehtiin vuonna 2013 kaksi oikaisuvaatimusta. Näistä toisessa, opettajan virkasuhteen purkamista koeajalla koskevasta lautakunnan hylkäävästä päätöksestä, tehtiin kunnallisvalitus. Oppilaaksiottopäätöksestä tehtiin hallintovalitus. Päätöksessään Etelä-Suomen aluehallintovirasto kumosi sivistystoimenjohtajan tekemän päätöksen, jossa oli evätty oppilaan koulupaikka toissijaiseen kouluun. 2. Kuvaus asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja sitovien taloustavoitteiden puitteissa Sivistyspalvelukeskuksessa on laadittu osavuosikatsaukset talousarvion täytäntöönpanoohjeiden mukaisesti ja ne on käsitelty sivistystoimen johtoryhmässä. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääosin. 3. Kuvaus riskien hallinnan järjestäminen 17

Kassanhallinnasta on annettu tulosalueille ja toimintayksiköille ohjeistusta. Uinninvalvonnan sijaistamisesta on tehty sopimus yksityisen yrityksen kanssa. 4. Kuvaus omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnasta sekä hankintamenettelystä Hankinnat tehdään Lahden hankintakeskuksen kautta. Jos hakintalain edellyttämän kynnysarvon ylittäviä tarvike- tai palveluhankintoja ei ole siellä kilpailutettu, niin kilpailutus suoritetaan HILMA-järjestelmässä (koulukuljetukset, Yhteiskoulun teknisen työn kalustoinvestoinnit). Kilpailutus voidaan tehdä myös kuntien yhteistyössä, josta esimerkkinä päivähoitoohjelman kilpailutus (Effica). Rehtorikokouksissa ja päivähoitotyöryhmässä on ohjeistettu hankintojen suorittamisesta. 5. Kuvaus sopimustoiminnasta toimialalla Seudullisesti on valmisteltu päivähoidon linjaukset ja Liikunta-apteekki-toiminta. Päivähoito osallistui Hollolan kunnan suorittamaan päivähoito-ohjelman kilpailutukseen. Aikuiskoulutus ostetaan Lahden kaupungin hallinnoimalta Wellamo-opistolta ja musiikinopetus Lahden Konservatoriolta. Uimavalvonnan sijaistaminen ja Artjärven alueen liikuntapalvelut hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Riskien hallinta- ja kehittämisehdotukset Vakuutuskansion toimintayksiköihin, jolloin vahinkojen sattuessa tarvittavat menettelytapaohjeet olisivat helposti saatavilla. Tekninen lautakunta Toiminnalliset riskit Kunnallistekniikan kannalta riskinä on kaavoitettujen alueiden hajautuminen. Taloudellisesti ja toiminnan kannalta tehokkainta olisi keskittää kunnan asuinalueet, jolloin infrastruuktuurirakenteet tulisi hyödynnettyä paremmin. Teknisellä toimella myös esim. kunnallistekniikan suunnittelussa esiintyvät virheellisyydet ovat riski erityisesti taloudellisesti, mutta myös toiminnallisesti. Teknisen lautakunnan keskeisenä riskinä on ohut sekä hajasijoittunut organisaatio, joka vaikeuttaa ammattitaitoista sijaistamisjärjestelyä. Tämä on erityisesti riski loma- ja sairauslomien aikoina. Organisaation riski on myös ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus. Teknisen palvelukeskuksen keskeisenä riskinä on omaisuusmassan hoitaminen riittävän hyvin olemassa olevilla resursseilla. Nykyinen taloustilanne ohjaa omaisuuden hoitoa siihen suuntaan, että vanhan omaisuuden kunnossapitoon ei pystytä panostamaan siinä määriin, kun olisi tarvetta. 18

Tämä vähentää paitsi omaisuuden arvoa myös heikentää omaisuuden käyttökuntoa ja kasvattaa kunnossapitotarvetta tulevaisuutta ajatellen. Palvelujen hankintatilanteessa, jossa palvelun tuottaja toimii palvelusopimuksen vastaisesti, syntyy palvelun tuottamiseen liittyvä riski, kun palvelu tuotetaan väärin tai ei lainkaan. Vahinkoriskit Vahinkoriskiä teknisellä aiheuttavat kunnan omaisuuden ylläpidosta aiheutuva hoitovelvoite (kadut ja yleiset alueet). Kunnan rakennuksia voi kohdata erilaiset vahingot, kuten tulipalot, vesivahingot ja ilkivallat, joita vastaan kiinteistöt tulee olla riittävästi vakuutettu. Myös sisäilmaongelmat ovat riski, joka lisääntyy ylläpidon säästötoimenpiteiden myötä. Riski on myös hulevesikäsittelystä aiheutuva vahinkoriski. Riskin todennäköisyys lisääntyy tulvimisen yhteydessä. Henkilöstön toiminnan virheellisyydestä johtuen voi syntyä vahinkoriski ja siitä edelleen vahingonkorvausperuste. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Kuvaus säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Teknisen lautakunnan tehtävistä on suuri osa lakisääteisiä ja delegoitu hallintosäännön kautta eri viranomaisille. Hallintosääntöä uudistettiin viimeksi syyskuussa 2013 ja osa tehtävistä subdelegoitiin. Hallintosääntöjen yms. muiden sääntöjen noudattamista seurataan ja ohjeistetaan sisäisesti. Tehtäviä ja sääntöjen noudattamista hallitaan osin toimenkuvilla ja osin sisäisellä ohjauksella. 2. Kuvaus asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja sitovien taloustavoitteiden puitteissa toimimisesta Tavoitteiden toteutumista seurataan sisäisesti teknisen johtoryhmätasolla vuosittain. Samalla seurataan myös talousarvion toteutumista. Mahdollisiin ylityspaineisiin pyritään vastaamaan mahdollisimman nopeasti. Henna hankkeen toteutumista seurataan erityishankkeena niin taloudellisesta kuin toiminnallisestakin näkökulmasta. 3. Kuvaus riskien hallinnan järjestämisestä Teknisellä riskejä on viime vuonna käyty läpi valmiusharjoitukseen ja valmiussuunnitteluun liittyen kuluneen vuoden aikana. Yhtä koottua riskienhallinta asiakirjaa ei ole laadittu. Erilaisia hankkeiden ja toiminnan riskejä arvioidaan suullisesti teknisen johtoryhmässä. 4. Kuvaus omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnasta sekä hankintamenettelystä Tekninen palvelukeskus on nostanut omaisuuden riittävän hoitotason yhdeksi syksyllä 2013 hyväksytyn teknisen kehittämisohjelman päätavoitteiksi ja seurannan kohteeksi. 19

Kaupungin merkittävän omaisuuden hankinta ja myynti tapahtuu luottamuselimien kautta. Vähäisen omaisuuden hankinnan osalta tehdään viranhaltijapäätökset. Päätöksenteossa valmistelun puolueettomuus on edellytyksenä toiminnalle. Viranhaltijapäätöstasolla päätökset tekee pääviranhaltijan esteellisyystapauksissa viranhaltijan sijainen. Omaisuuden seuraamiseksi pidetään irtaimistoluetteloa. 5. Kuvaus sopimustoiminnasta toimialalla Esimiehet/tulosalueen johtajat/talouspäällikkö seuraavat ulkopuolisten palvelutoimittajien osalta palvelun tuottamisen laadun sekä palveluhinnan sopimuksen mukaisuutta. Mahdolliset epäselvyydet tuodaan hallintosäännön mukaisesti luottamuselinkäsittelyyn. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Riskien hallinta- ja kehittämisehdotukset Riskien vähentämiseksi tulee käyttöönottaa suunnitelmallinen riskienhallintatoimintatapa luonnolliseksi osaksi johtamista. Hennan osalta riskienhallintasuunnitelma tulee laatia. Juristipalvelun saatavuutta on kehitettävä. Asiakirjahallinto ja tietohallinto tulee uudelleen ohjeistaa. Uusien asuin- ja teollisuusalueiden monitahoarviointi sekä suunnitelmallisuus ennen alueiden käyttöönottopäätöstä. Vesilaitos Toiminnalliset riskit Pieni organisaatio on haavoittuva avainhenkilöiden poissaoloille. Uuden henkilöstön määrä on tällä hetkellä kohtuullisen suuri. Vahinkoriskit - Puhtaan veden laatuhäiriö - Päästö vesistöön puhdistamon toimintahäiriön seurauksena - Päästö vesistöön paineviemärijärjestelmän vuoto- tai häiriötilanteessa - Ikääntyneen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston aiheuttamat vahingot esim. asuinkiinteistöille SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Kuvaus säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupungin säännöksiä, määräyksiä ja päätöksiä noudatetaan hallintosäännön mukaisesti. Vesihuollon säännösten ja määräysten seuranta on toteutettu Vesilaitosyhdistyksen postituslistan ja henkilökunnan kurssituksen avulla. 2. Kuvaus asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja sitovien taloustavoitteiden puitteissa toimimisesta 20

Tavoitteiden toteutumaa seurataan neljännesvuosittain. Kaikki merkittävästi talousarviosta poikkeavat seikat raportoidaan ja viedään tarvittaessa lautakuntakäsittelyyn. 3. Kuvaus riskien hallinnan järjestäminen Vesilaitoksella on oma valmiussuunnitelma joka päivitetään vuosittain. Pysyvät sisäiset palaverikäytännöt tiedonkulun parantamiseksi Osaamisen tason ylläpito ja seuranta henkilökohtaisen koulutusrekisterin avulla 4. Kuvaus omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnasta sekä hankintamenettelystä Vesilaitoksen omaisuus on vähäistä. Varsinainen omaisuus on Vesi Oy:llä. Vesilaitos hankkii lähinnä palvelua ja toimintaa tukevaa materiaalia. Hankintoja sitovat hankintasääntö, hankintarajat sekä hankintalait. 5. Kuvaus sopimustoiminnasta toimialalla. Ympäristölautakunta Toiminnalliset riskit Sopimusten laadinnassa käytetään olemassa olevia, hyväksi todettuja toimintamalleja Poikkeavissa tai muuten erikoiskäsittelyä vaativissa tapauksissa sopimuksen laadintaan käytetään konsultin apua Sopimukset viedään lautakuntakäsittelyyn merkittävyyden tai hallintosäännön (mm. hankintarajat) määräysten mukaisesti. Toiminnalliset riskit ovat aina olemassa johtuen vähäisestä henkilöstömäärästä. Esimerkiksi lomaaikoina ei kaikkia asioita pystytä halutulla tasolla hoitamaan. Myös pitkät sairauslomat ovat ongelmallisia. Tietoturvariski on otettava huomioon väestö- ja asiakastietojen käsittelyn yhteydessä, jottei tietoja käytetä väärin ja että niiden tietojen hävittämien tapahtuu asianmukaisesti. Myös salaisiksi luokiteltujen tietojen osalta on varmistettava, että käsittely ja hävittäminen tapahtuu asianmukaisesti. EU-direktiivien kautta tulevat yleiset normit vaikuttavat viranomaistyön valvontaan ja luvituksen painopisteen muuttumiseen. Muutoksessa asiakkaan omavalvonta lisääntyy, jolloin myös riskit kasvavat Orimattilan asumistihentymissä ja teollisuusalueilla on pohjavesialueita, joiden suojeluun on kiinnitetty huomioita, mutta riski pohjavesien pilaantumiseen on aina olemassa. Pilaantuneet maa-alueet voivat tulla kaupungin maksettaviksi, mikäli muuta maksajaa ei löydy. Pilaantuneiden maa-alueiden käsittely on kallista. Ympäristön säilyminen tuleville sukupolville jatkuva elintasokilpailu, koventuneet arvot ja toisaalta yleinen taantuma voivat aiheuttaa kestämättömän tilanteen paikalliselle, alkuperäiselle luonnolle. Vahinkoriskit Valitukset lisääntyvät ja tuovat tullessaan vahingonkorvausvaatimuksia. Vahinkovaatimuksiin tulee varautua vakuutuksin. 21

SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Kuvaus säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Rakennusvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa suuri osa tehtävistä on lakisääteisiä ja delegoitu hallintosäännön kautta eri viranomaisille. Hallintosääntöä uudistettiin syksyllä 2013. Hallintosääntöjen yms. muiden sääntöjen noudattamista seurataan sisäisesti. 2. Kuvaus asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja sitovien taloustavoitteiden puitteissa toimimisesta Talousseuranta on helpompaa pienessä yksikössä kuin suuressa, koska kaikki tulot ja menot menevät samojen käsien kautta. 3. Kuvaus riskien hallinnan järjestäminen Teknisellä riskejä on viime vuonna käyty läpi valmiusharjoitukseen ja valmiussuunnitteluun liittyen kuluneen vuoden aikana. Yhtä koottua riskienhallinta asiakirjaa ei ole laadittu. Erilaisia hankkeiden ja toiminnan riskejä arvioidaan suullisesti teknisen johtoryhmässä. 4. Kuvaus omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnasta sekä hankintamenettelystä Ympäristölautakunnan alainen omaisuus on vähäistä. Merkittävin omaisuus on koekalastus ja hoitokalastusvälineistö ympäristönsuojelussa. Irtaimistosta pidetään luetteloa, joka päivitetään kerran vuodessa. Luetteloon merkitään hankinnat ja luovutukset ja mahdolliset käytöstä poistot. 5. Kuvaus sopimustoiminnasta toimialalla Sopimuksia on vain vähän ympäristölautakunnan alaisuudessa. Riskien hallinta- ja kehittämisehdotukset Lisätään tietoturvaosaamista asianmukaisella koulutuksella. Lisähenkilöstöllä pystyttäisiin varmentamaan palvelujen saanti myös erikoistilanteissa ja vaikuttamaan hakemusten käsittelyaikoihin. 22

Kansantalouden ja kunnallistalouden kehitys Kansantalous Maailmantalouden kasvu on teollisuusmaiden vetämänä hitaasti palautumassa. Elpymistä vetävät lähinnä Yhdysvallat ja Iso Britannia, joiden yksityiset sektorit ovat selvinneet finanssikriisistä. Yhdysvaltojen elpyminen on kuitenkin ollut historiallisen hidasta. Japanin näkymät ovat kohentuneet hallituksen suunnitteleman elvytys- ja veropaketin ja keskuspankin laajan määrällisen elvytyksen vuoksi. Venäjän kasvuvauhti puolittuu noin kahteen prosenttiin. Öljyn hinta ei tuo enää aikaisempien vuosien vertaista kasvua. Maailmankauppa kasvaa tuotantoa hitaammin. Investointikysynnän elpyminen tulee vauhdittamaan kaupan kasvua, mutta kehitys on maltillista. Euroalueen talouskasvun viriämistä on odotettu viimeiset vuodet. Odotukset ovat kuitenkin osoittautuneet optimistisiksi. Maltillista kasvua odotetaan edelleen ja vaikuttaisi siltä, että kasvu olisi käynnistymässä. Hitaan kasvun taustalla on toipuminen velka- ja finanssikriisin vaikutuksista. Teollisuusmaiden heikko tuontikysyntä ja sekä monien valtioiden heikko kilpailukyky vaimentavat kasvua. Vaikka useiden maiden taloudet ovat kääntymässä hitaasti kasvuun, myös poikkeuksia on; esimerkiksi Espanjassa viennin kasvu on vahvaa. Suomen kohdalla tilanne ei näytä näin positiiviselta. Bruttokansantuote ei ole vuoden 2013 kevään jälkeen supistunut, mutta myöskään kasvu ei ole käynnistynyt. Talous supistui vuoden 2013 aikana 1,2 prosenttia ja näin toteutuu toinen supistuvan kasvun vuosi peräkkäin. Supistuminen on ollut laaja-alaista ainoastaan julkinen kysyntä ja julkiset investoinnit ovat tuoneet positiivista vaikutusta. Yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit ovat vähentyneet selkeästi. Myönteisenä ilmiönä voidaan todeta, että tuonti on laskenut vientiä enemmän, mistä tulee pientä kasvua tukevaa vaikutusta. Vuoden 2014 aikana kasvun odotetaan olevan vain 0,8 prosenttia. Työttömyysasteen arvioidaan vuoden 2013 lopussa olleen 8,2 prosenttia. Työmarkkinoiden tilanne on pysynyt suhdannetilanteeseen nähden kohtuullisen hyvänä vuoden 2013 aikana työllisyys on kuitenkin heikentynyt ja työttömyys kasvanut. Suomen vienti on menestynyt viime vuosina huonosti. Viimeisen viiden vuoden aikana Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan kansainvälisessä kaupassa esimerkiksi Ruotsia ja Saksaa enemmän ja myös enemmän kuin kriisimaat Espanja ja Italia. Ongelma ei ole alentuneessa kysynnässä, vaan Suomen kilpailukyvyssä ja tarjonnan rakenteessa. Vuoden 2013 loppuvuodesta vienti näyttää kääntyneen kasvuun, ja positiivisen vireen odotetaan jatkuvan myös vuonna 2014. Kokonaisuutena vienti on laskenut prosentin vuoden 2013 aikana, mutta vuodelle 2014 odotetaan 3,5 prosentin kasvua. Kasvun taustalla on Suomen tärkeimpien vientimaiden talouden vahvistuminen. Viennin kasvun odotetaan olevan laajapohjaista. Suurimmat viennin kasvuodotukset kohdistuvat kemianteollisuuteen ja palveluiden vientiin. Viennin väheneminen ja supistuva kysyntä vetävät Suomen tuonnin 1,6 prosentin laskuun. Vuonna 2014 tuonnin odotetaan kasvavan 2 prosenttia lisääntyvien investointien ja kulutuksen vauhdittumisen ansiosta. Rahoitusmarkkinoilla on näkyvissä maltillista inflaatio-odotusta. Tämä tarjoaa keskuspankeille mahdollisuuden jatkaa vielä epätavallista rahapolitiikkaa. Korot ja rahoitusmarkkinat ovat euroalueella eriytyneet voimakkaasti. Euroopan keskuspankin rahoitusoperaatiot ovat tarjonneet rahoitusmarkkinoille likviditeettiä, rauhoittaneet finanssikriisiä sekä luoneet edellytyksiä kriisin talttumiseen. Teollisuusmaissa, lukuun ottamatta kriisimaita, korot ovat pysyneet matalina. Pitkät korot tulevat nousemaan paranevan luottamuksen ja epätavallisen keskuspankkipolitiikan todennäköisen loppumisen vuoksi. 23

Kansantalouden tilinpidon mukaan tavarakaupan tase on saavuttanut tasapainon vuonna 2013 ja on kääntymässä takaisin ylijäämäiseksi. Palvelujen taseen kahden miljardin alijäämän odotetaan supistuvan tulevina vuosina viennin kasvaessa. Ennusteiden mukaan tasapaino saavutetaan vuonna 2015. Vaihtotaseen lähes 4 miljardin alijäämän odotetaan selkeästi pienentyvän tulevina vuosina. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen alijäämän (2 miljardia) odotetaan myös pienentyvän, kun Suomen ulkomailta saamat pääomakorvaukset kasvavat maailmantalouden vauhdittumisen ja yritysten saamien voittojen ansiosta. Kotitalouksien reaalitulot eivät vuonna 2013 kasvaneet käytännössä ollenkaan. Heikentynyt työllisyystilanne ja kiristynyt verotus vaikuttivat tähän. Epävarmuuden lisääntyminen muuttaa myös säästämiskäyttäytymistä aiempaa varovaisemmaksi. Kestokulutustavaroiden kysyntä supistui noin prosentin vuonna 2013 isompien hankintojen lykkäämisen vaikutuksesta. Varsinkin uusien autojen kysyntä jäi noin 2,5 prosenttia vähäisemmäksi vuoden 2013 tammi-marraskuussa kuin vuonna 2012 vastaavana aikana. Heikon reaalitulokehityksen ja epävarmuuden vaikutuksesta yksityisen kulutuksen määrä alentui vuonna 2013 noin 0,6 prosenttia. Asuntomarkkinoilla kauppojen lukumäärä supistui tammi-syyskuussa 2013 yli 16 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kulutusluottojen määrä on alentunut, mutta asuntoluottokanta on edelleen jatkanut kasvuaan. Kotitalouksien velkaantuminen jatkuu edelleen matalan korkotason ylläpitämän velanottohalukkuuden myötä. Usko kansantalouden ja myös kotimaan talouden positiiviseen kehitykseen on vuoden loppua kohti parantunut, mutta edelleen pidemmällä aikavälillä luottamus on keskiarvoa heikompi ja työttömyyden uhka suurempi. Myös vuonna 2014 kotitalouksien reaalitulojen kehitys jää heikoksi, kun työllisten lukumäärä jatkaa laskuaan. Kansantalouden investoinnit ovat laskeneet vuodesta 2012 alkaen ja lasku näyttää edelleen jatkuvan vuonna 2014. Vuonna 2013 investointien arvioidaan laskeneen noin 5 prosenttia ja edelleen niiden arvioidaan vuonna 2014 laskevan 3,6 prosenttia. Kaikki investointierät supistuivat vuonna 2013. Asuntoinvestointien toipuminen on hitaampaa, mutta toimitilojen ja tuotannollisten tilojen sekä kalustoinvestointien odotetaan lähtevän vientikysynnän vauhdittumisen myötä nopeammin kasvuun. Yksityiset investoinnit tulevat jäämään vielä vuonna 2014 noin 16 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä on noin prosentin matalampi taso kuin keskimäärin 2000-luvulla. Asuntoinvestointien supistumista edelleen ennakoi myönnettyjen lupakuutioiden taso; syyskuun 2013 loppuun mennessä myönnetyt lupakuutiot olivat vuosisummana lähellä 2008-2009 pohjalukemia. Korjausinvestoinnit kasvoivat noin 2-3 prosenttia. Valtion elvytystoimenpiteet (kotitalousvähennys, peruskorjauksen käynnistysavustus) vaikuttavat positiivisesti asuntojen korjaamiseen. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit vähenivät vuoden 2013 tasosta edelleen vuosina 2014 2015 julkisten investointien vähentymisen vaikutuksesta. Kone- laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit vähenivät voimakkaasti vuoden 2013 lopulla, ja sama kehitys jatkuu vuoden 2014 alkupuolellakin. Kansainvälisen kysynnän ja vähitellen myös kotimaisen kysynnän odotetaan parantavan tilannetta vuoden 2014 loppua kohti. Tuotannon kasvu on laskenut lähes joka alalla vuonna 2013. Teollisuustuotanto supistui 2,5 prosenttia ja rakentaminen 2 prosenttia. Teollisuustuotannossa on ollut lisäystä ainoastaan kemianteollisuudessa ja metalliteollisuudessa. Palvelutuotanto supistui yhden prosentin. Palvelutuotannossa tuotannon laskuvuosi oli ensimmäinen, kun se rakentamisessa oli toinen perättäinen ja teollisuustuotannossa jo kolmas perättäinen. Teollisuuden uusien tilausten arvo supistuu ja varastojen kasvaessa nopealle nousuodotukselle ei ole perusteita. Parhaat tuotantonäkymät ovat perinteisessä metsäteollisuudessa sellu-, kartonki- ja puutavarateollisuudessa. Jyrkin pudotus (10 24

%) on tekstiiliteollisuudessa. Koko teollisuustuotannon odotetaan kasvavan vuonna 2014 noin 2 prosenttia pitkän laskukauden jälkeen. Palveluiden tuotannossa parhaat näkyvät ovat liikeelämää palvelevilla toimialoilla, mm. tieto- ja viestintäpalveluissa. Palveluiden laskun toivotaan jäävän yksivuotiseksi. Työllisten määrä jää 1,1 prosenttia heikommaksi vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna. Työttömyysaste on noussut 8,2 prosenttiin vuoden 2013 lopussa. Sen odotetaan kohoavan vielä 2014 aikana 8,4 prosenttiin. Työllisyysasteen supistuminen on huolestuttava piirre. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa tulee ilmi, että työllisyysaste on laskenut selvästi työuran keskivaiheilla olevilla (25 54 v.) samalla, kun nuorten ja ikääntyvien työllisyysaste on kohonnut. Vuonna 2013 inflaatio on ollut 1,5 prosenttia. Vuoden 2014 inflaatiotason ennakoidaan olevan sama kuin vuonna 2013. Vuoteen 2014 vaikuttavat mm. välillisten verojen korotukset, joiden vaikutus on noin 0,5 prosenttia inflaation määrästä. Julkisen talouden näkymiä pidetään heikkoina. Julkisen talouden rahoitusasema on heikentynyt kokonaistuotannon alentumisen vaikutuksesta. Valtion sopeuttamistoimet eivät ole estäneet tätä kehitystä. Julkisten menojen osuus suhteessa kokonaistuotantoon kohoaa korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoden aikana. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot lisäävät menojen kasvua. Valtiontalouden rahoitusasema pysyi vuonna 2013 reilusti alijäämäisenä. Veroperustemuutokset lisäsivät valtion tuloja, mutta toisaalta arvioita verojen kehityksestä on jouduttu alentamaan. Budjetin tiukat menokehykset hillitsevät menojen kasvua, mutta valtio velkaantuu edelleen eikä tilanne parane vielä vuoden 2014 aikana. Kuntataloudessa lainakanta kasvaa edelleen. Korot pysyivät edelleen kuitenkin maltillisella tasolla. Tammikuussa lainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor oli keskimäärin 0,572 prosenttia ja joulukuussa 0,556 prosenttia. 3 kuukauden euribor oli tammikuussa 0,187 prosenttia ja joulukuussa 0,287 prosenttia. Kuukauden euribor oli tammikuussa 0,112 prosenttia ja joulukuussa 0,216 prosenttia. Korot laskivat siis 1-12 kuukauden korkosidonnaisuuksissa 0,014-0,104 prosenttiyksikköä. Lähteet: Valtiovarainministeriö: Suhdannekatsaus 19.12.2013/2 Suomen Pankki: Euribor-korot kuukausittain 25

Kuntatalous Tilastokeskuksen helmikuussa julkistaman kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2013 tilaston mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat edelliseen vuoteen verrattuna 669 milj. euroa. Toimintamenojen kasvu taittui ja verotulojen ja valtionosuuksien kertymät kasvoivat. Toimintakatteet heikentyivät edellisvuosia vähemmän vuoden 2013 vähennys oli noin 0,9 miljardia euroa. Palkkamenot kasvoivat 2,2 prosenttia ja palveluiden ostot 3,4 prosenttia. Verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Verotulojen kasvu perustuu kertaluonteisten tuloerien (jako-osuuksien oikaisut ja tilitysuudistus) tilitykset vuonna 2013. Valtionosuuksia leikattiin yli 800 milj. euroa; siitä huolimatti valtionosuuksissa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien lainakanta kasvoi noin 1,6 miljardilla eurolla (13,4 prosenttia). Lainakanta asukasta kohden on 2 553 euroa, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 2 282 euroa. Yhteensä 36 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vastaava luku vuotta aiemmin oli 84. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Investointimenot kasvoivat edellisvuodesta 3,7 prosenttia. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta 2002 2013*) tilinpäätösarvioiden mukaan Vuosikate kunnissa asukasta kohti oli 371 euroa ja nousi näin ollen edellisvuoden tasosta 123 euroa. Vaikka kuntien tilanne on parantunut vuodesta 2012, sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Kuntien tulopohjan kasvuvauhti hidastuu merkittävästi vuonna 2014, ja valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkauksien takia noin 100 milj. euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan jäävän 2,1 prosenttiin vuonna 2014. Toimintamenojen kasvun ennakoidaan olevan verorahoituksen kasvua nopeampaa. Tämä aiheuttaa veronkorotuspaineita kunnille. Kuntien kannalta on tärkeää, että ve- 26

roperusteiden korvaamista jatketaan täysimääräisesti kunnille. Maan hallituksen linjauksen mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita on vähennettävä siten, että vuoden 2017 toimintamenot vähenevät miljardilla. Kunnille sälytetyt tehtävien ja velvoitteiden lisäykset tulee arvioida uudelleen. Jos kuntien rahoituspohjaan kohdistuu lisäleikkauksia ja kuntien tehtäviä lisätään, kunnat velkaantuvat edelleen ja kansalaisten verorasitus kasvaa edelleen. Päijät-Häme Päijät-Hämeen väkiluku väheni 131 henkilöllä vuonna 2013. Väheneminen johtui syntyneiden määrän negatiivisuudesta, jota muuttovoitto ei kattanut. Väestömäärän kasvukunnat olivat Lahti (368 asukasta) ja Orimattila. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa asukasluku pieneni. Suurin negatiivinen muutos oli Nastolassa ja Heinolassa. Joulukuussa 2013 Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 15,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 13,4 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 12,6 prosenttia joulukuussa 2013. Päijät-Häme on edelleen keskimääräistä vaikeampi työttömyysalue. Korkein työttömyysaste oli Lahdessa (17,4 ja matalin Hämeenkoskella (10 %). Orimattilan työttömyysaste oli 12,4 prosenttia, jossa on 0,8 prosentin nousu edellisvuoden vastaavaan lukuun. Orimattilassa työttömiä oli 949 (vuotta aikaisemmin 881), joista alle 25-vuotiaita oli 110 (vuotta aikaisemmin 97), joka on 11,59 prosenttia kaikista työttömistä. 2013 2012 2011 2010 2009 2 008 2007 Orimattila 12,4 11,6 10,6 10,6 13,6 9,2 8,1 Päijät-Häme 15,1 13,4 12,1 12,8 14,9 11,2 10,4 Koko maa 12,6 10,7 9,7 10,3 11,3 8,8 6 Työttömyys on lisääntymässä erityisesti ikääntyneiden ja vähän koulutettujen keskuudessa, Työllistymistä heikentää alhainen koulutustaso, kapea-alainen osaaminen sekä heikentyvä terveydentila. Työttömyyden kestot ovat myös pitkittymässä. Teollisuuden työpaikkojen menetys ja niiden 27

vaikea korvaa-minen näkyy erityisesti Päijät-Hämeen loppuvuoden työttömyysluvuissa. Myös nuoria (25 29 v) vastavalmistuneita työnhakijoita on poikkeuksellisen paljon Päijät-Hämeen alueella. Hämeen TE-keskuksen alueella avoimien työpaikkojen määrä kasvoi edellisvuodesta ainoastaan rakennus- ja kaivosalalla sekä maa-, metsätalous- ja kalastusalan työssä. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi eniten vaatetus-, puu-, metalli- ja sähköalan töissä. Avoimien työpaikkojen määrä väheni eniten sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. TE-keskuksen Alueelliset kehitysnäkymät tilannekatsauksen mukaan kaupan alalla on koko ajan tarve saada kausityöntekijöitä. Palvelualalla töitä on tarjolla kotipalveluissa ja vanhuspalveluissa. Rekrytointiongelmia ja vaikeuksia työvoiman saamisessa on erityisesti terveydenhuoltoalalla. Tämä aiheutuu erityisesti alan työntekijöiden eläköitymisestä. Keskeinen kysymys riittävän työvoiman saantiin on jatkossa, miten maahanmuuttajat saadaan mukaan työmarkkinoille. Päijät-Hämeen alueella elinkeinoelämä noudattelee koko maan tämänhetkistä kehitystä sikäli, että lähes kaikilla toimialoilla sosiaali- ja terveysalaa lukuun ottamatta mieluummin vähennetään kuin lisätään työntekijöitä. Uusien, pienten yritysten perustaminen on vähentynyt selkeästi. Rakennusalalla on jonkin verran kasvua odotettavissa uusien alueiden rakentamisen ja korjausrakentamisen myötä, etenkin Lahden kaupungin keskusta-alueen tuntumassa. Lahden seudulla käynnissä olevia suuria investointihankkeita ovat Gasum Oy:n Lahteen rakenteilla oleva Suomen suurin biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos (valmistuu 2014), Lahden Toriparkki, Ranta-Kartanon asuinalue Lahdessa sekä Lahden Portin kauppa-alue Lahden Renkomäessä. Lisäksi käyntiin ovat lähteneet Hennalan varuskunta-alueen uuden käytön suunnittelu, MM- 2017 kisojen rakenteiden suunnittelu ja Lahden kaupunginsairaalan uudistaminen ja laajentaminen. Seudullisesti merkittäviä hankkeita ovat Hennan rakentamisen aloittaminen Orimattilassa, Vt12 eteläinen kehätie (Lahti, Hollola) ja Vierumäen vapaa-aikapalveluiden ja asuinalueiden kehittäminen (Heinola). Vuonna 2013 Päijät-Hämeeseen perustettiin 866 uutta yritystä. Samaan aikaan 570 yritystä lopetti toimintansa, joten nettomuutos oli 296 uutta yritystä. Orimattilaan uusia yrityksiä perustettiin 71 ja toimintansa lopetti 45. Nettomuutos oli 26 yritystä. Päijät-Hämeen kuntien lainakanta per asukas on lähes 3 900. Arvo on selkeästi noussut vuoden 2012 vastaavasta arvosta, joka reilut 3000 euroa. Koko maassa on lainaa asukasta kohti 2 553 euroa Kaupungin talous 2013 Vuoden 2013 talousarvio laadittiin 0,9 miljoonaa ylijäämäiseksi ja vuosikate (3,4 milj. euroa) kattoi poistot 137 prosenttisesti. Vuoden 2012 tilinpäätöksen tulos nosti Orimattilan kaupungin taseessa olevan ylijäämän määrän 6,1 milj. euroon. Vuoden 2013 talousarvioon tehtiin muutoksia, jotka lisäsivät käyttötalousosan menomäärärahoja yhteensä 1,93 milj. euroa ja tuloarvioita yhteensä 113 400 euroa Menomäärärahalisäykset kohdistuivat perusturvalautakunnan, sivistyslautakunnan ja teknisen lautakunnan alaiseen toimintaan. Tulomäärärahalisäyksiä oli teknisen lautakunnan alaisessa toiminnassa. Verotuloarvioita ei muutettu tilikauden aikana; kunnallisveron osalta ylitystä tuli 1,3 milj. ja kiinteistöveron osalta 0,1 milj. euroa. Yhteisöveron tuotto jäi 56 000 euroa arvioitua pienemmäksi. Valtionosuustuloarviota vähennettiin 430 000 euroa. 28

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 10.6.2013 talouden hoidon keskeiset periaatteet, joita päivitetään vuosittain keväällä ennen talousarviovalmistelun alkamista. Talouden hoidon keskeisten periaatteiden tarkoitus on linjata toimenpiteitä, joilla talous saadaan pysymään tasapainossa. Talous ja konsernityöryhmä, jonka tehtävänä on talouden keskeisten linjausesitysten valmistelu, konserni- ja omistajaohjauksen linjausten valmistelu sekä investointitason suhteuttaminen taloudellisiin toteuttamismahdollisuuksiin, jatkoi työtään vuonna 2013. Toimintamenojen kasvun maltillisena pitäminen on ollut keskeinen tavoite. Kuluneen tilikauden 2013 oli viimeinen vuosi, kun saatiin kuntaliitoksen yhdistymisavustusta. Yhdistymisavustuksen päättyminen luo jatkossa sopeuttamispaineita käyttötalouden menokehitykseen. Vuoden 2013 talousarviossa oli myös kertaluonteisia osinkotuottoeriä, joita ei enää vuonna seuraavina vuosina saada. Tulevilla vuosilla on investointipaineita, ja lisäksi Hennan alueen hallittuun toteuttamiseen tulee kiinnittää huomiota. Muutetun talousarvion käyttötalouden bruttomenot toteutuivat 99,3 prosenttisesti ja bruttotulot 98,2 prosenttisesti. Nettona käyttötalous toteutui 99,5 prosenttisesti; menomäärärahat alittuivat 600 989 euroa ja tulomäärärahat alittuivat 172 989 euroa muutetun talousarvion arviot. Menojen ylitystä oli kaupunginvaltuustolla (5 051 euroa) ja ympäristölautakunnalla (20 443 euroa). Tulot ylittyivät sivistys- ja vapaa-aikalautakunnalla (56 275 euroa) ja ympäristölautakunnalla (3 528 euroa). Muutetun talousarvion tulojen alituksia kertyi käyttötaloudessa 232 792 euroa, josta suurin erä (167 548 euroa) oli perustoimeentulotuen valtionosuudessa. Tämä erä perustuu toteutuneeseen menokertymään, joten myöskään menoja ei kertynyt kaupungin talousarviossa arvioitua määrää. Sitovien menojen ylitykset ja tulojen alitukset käsitellään kaupunginhallituksessa 31.3.2014 ja kaupunginvaltuustossa 7.4.2014. Vuonna 2013 kertyi käyttöomaisuuden myynnistä saatuja myyntivoittoja 105 108 euroa. Verotulot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 1 345 673 euroa. Valtionosuudet alittuivat alkuperäiseen talousarvioon nähden 675 367 euroa ja muutettuun 245 367 euroa. Verotuloissa ennakoitua parempi kertymä oli ansio- ja pääomatuloverojen sekä kiinteistöveron verolajeissa; euromääräisesti eniten vaikutusta oli ansio- ja pääomatulojen arvioitua paremmalla kertymällä. Vuonna 2013 verotuksen jako-osuuksiin tehtiin elokuussa kertaluonteinen muutos. Tilitysjärjestelmän muutoksesta johtuen verovuoden 2012 ensimmäisen lisäveroerän tilitykset maksettiin kunnille jo joulukuussa. Näiden tekijöiden vaikutuksessa verotulokertymä oli ennakoitua parempi. Yhteisöveron jako-osuudessa on väliaikainen kuntaryhmän jako-osuuden 5 prosentin korotus. Korkotuotot jäivät 195 671 euroa alle arvion, mutta myös korkokulut alittuivat 640 579 euroa. Vaihtuvakorkoisten lainojen korkotaso on pysynyt edelleen vuoden 2013 varsin maltillisena. Korkokuluihin vaikuttaa myös se, että pitkäaikaista lainaa nostettiin arvioitua vähemmän vuonna 2013 mutta vanhoja lainoja lyhennettiin suunnitellusti ja tytäryhtiöille välitettyjen lainojen lainasaamiset kasvoivat 3,2 milj. Rahoituksessa käytettiin aikaisempia vuosia enemmän lyhytaikaisia lainoja, joiden korkotaso on ollut matalalla. Muut rahoitustuotot ylittyivät 157 904 euroa. Vuosikatteen toteuma 3 212 172 euroa on 158 708 euroa heikompi kuin alkuperäisessä talousarviossa, mutta 2 091 292 euroa parempi kuin korjatussa talousarviossa. Poistoja tehtiin 745 436 euroa arvioitua enemmän, mikä johtui kaupunginvaltuuston hyväksymän 1.1.2013 voimaan tulleen uuden poistosuunnitelman lyhentyneiden poistoaikojen vaikutuksesta. Poistojen lisäksi tehtiin Artjärven teollisuushallin osakkeita koskeva arvonalentumiskirjaus (50 369 euroa). Poistojen jälkeen tulos jäi 39 633 euroa alijäämäiseksi ja poistoeron muutoksella korjatuksi tilikauden alijäämäksi muodostui 15 374,26 euroa. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuoden 2013 aikana 8 milj. euroa, jota lyhennettiin jo nostovuoden aikana 116 433 euroa. Päätös vielä 2 milj. euron nostamisesta tehtiin joulukuussa, mutta laina saatiin nostettua vasta tammikuussa 2014. Orimattilan Lämpö Oy:lle välitettiin konsernilainana 100 000 euroa sekä Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokrataloille 3,7 milj. euroa. Lisäksi kaupunginvaltuuston 10.12.2012 päätöksellä (päätös lainvoimainen vasta vuoden 2013 alussa) siirrettiin Art- 29

1000 eur ORIMATTILAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013 järven alueen asumiskäytössä olevia rakennuksia Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokrataloille ja tämän siirron yhteydessä siirtyi lainaa 122 267,35 euroa. Tytäryhtiöt lyhensivät lainojaan kaupungille 668 teur ja kaupunki lyhensi omia lainojaan 4,0 milj. euroa, Lainakanta kasvoi 7,9 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 34,41 milj. euroa. Asukasta kohti lainaa oli 2 106 euroa; tytäryhtiöille välitetyt lainat eliminoituna 921 asukasta kohti. Ulkoiset toimintakulut lisääntyivät edellisvuodesta 2,59 prosenttia eli 2,3 milj. euroa. Konsernituloslaskelman mukainen tilikauden tulos on 0,467 milj. euroa. Käyttötalouden nettomenojen muutos 2012-2013, 1000 euroa Ulkoiset erät 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Hallinto Perusturv al Sivistysltk Tekn. ltk Ymp.ltk Koko kaup. 1000 eur 385,9 1493,3 505 361,1 98,6 2844 Vastaava luku vuosien 2011/2012 välillä oli 5,8 milj. euroa (6,92 %), vuosien 2010/2011 välillä 8,65 milj. euroa (13,23 %) ja vuosien 2009/2010 välillä oli 2,12 milj. euroa (3,87 %) eli kasvu on taittunut. Menojen kasvuun vaikuttaa maltillinen työmarkkinasopimus sekä talouden määrätietoiset sopeuttamistoimet. 30

Investointimenot olivat alkuperäisessä talousarviossa 6 506 000 euroa ja lisätalousarvioilla korjatussa talousarviossa 6 548 500 euroa. Investoinnit toteutuivat 5 761 873 euron määräisinä eli 88 prosenttisesti. Rahoitusosuuksia investointeihin oli budjetoitu yhteensä 500 000 euroa ja ne toteutuivat 382 226 euron määräisinä. Alitus johtuu tontinmyynnin huomattavasti arvioitua vähäisemmästä tulokertymästä. Käyttöomaisuutta luovutettiin 395 283 eurolla, josta Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalojen käyttöomaisuuteen siirtyvä osuus oli 231 212,60 euroa. Sijoituksena Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokrataloille kirjattiin 97 168,49 euroa ja lainoja siirtyi 122 267,35 euroa. Pysyvien vastaavien myynnin 395 283 eurosta käyttötalouteen kirjattavan myyntivoiton osuutta oli 106 109 euroa. Käyttöomaisuuden myyntitappioita vuonna 2013 tuli 296 euroa. Käyttöomaisuuden myyntituotot jäivät selkeästi alle arvioidun, joka osin johtuu tonttien vuokrauksesta ja osin siitä, että tonttikauppa ei ollut niin vilkasta kuin budjetin laadintavaiheessa odotettiin. Euromääräisesti suurimmat investoinnit olivat vuonna 2013 valmistunut yhteiskoulun alakerran tilojen saneeraus ja teknisen työn luokka kalusteineen (1,1 milj.), vuonna 2014 valmistuva Virenojan koulun laajennus (796 744 euroa) ja Pennalan kevyen liikenteen väylä (485 779 euroa). Yhdyskuntatekniikan maa- ja vesirakentamista tehtiin erillisen työohjelman mukaisesti 343 372 eurolla ja tilapalvelun kiinteistöjen teknistä tasoa ylläpitävänä rakentamisena työohjelman mukaan (423 732 euroa). Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 talousarvio on laadittu liikkumavaraltaan huomattavasti tiukemmaksi kuin vuoden 2013 arvio oli. Syksyllä 2013 vuoden 2014 talousarvion tasapainotusvaiheessa tavoitteeksi asetettiin 0,5 milj. euron ylijäämäinen tulos. Tähän tavoitteeseen ei täysi päästy. Vuoden 2014 talousarvio on 9 660 euroa ylijäämäinen. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän menoihin hyväksyttiin 1,5 milj. euron lisämääräraha vuodelle 2013. Vuonna 2014 varsinkin erikoissairaanhoidon osalta on ylityspaineita edelleen olemassa. Ellei menojen kasvua saada omistajaohjauksen keinoin hillittyä, talousarvion tasapainossa pitäminen tulee olemaan hyvin haasteellista. Valtionosuudet tulevat päätösten mukaan toteutumaan 460 teur arvioitua pienempinä. Oppilasmäärien kehityksellä on tähän vaikutusta. Kaupungin talouden hoidon periaatteiden yhtenä keskeisenä ja myös realistisena tavoitteena on menojen ja tulojen kehityksen saaminen samalla kasvu-uralle. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä käyttötalousosan ulkoiset bruttomenot kasvoivat 2,59 prosenttia ja tulot (verotulot, valtionosuudet ja toimintatuotot ilman myyntivoittoja) 2,03 prosenttia. On kuitenkin huomattava, että Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokrataloille tehty omaisuuden siirto vähensi muissa toimintatuotoissa olleita vuokratuottoja vuodelta 2013; vuoden 2012 toteutumassa ne ovat vielä mukana. Työttömyyden vähentämiseksi jatkettiin jo vuonna 2011 aloitettuja toimenpiteitä. Orimattila-lisän käyttöä on jatkettu, samoin yritysten ja yhdistysten kesätyötukea nuorten työllistämiseen. 1.5.2012 käynnistyi vuoteen 2014 ulottuva ESR-rahoitteinen työllistämishanke, OTE-projekti, jonka kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät ja alle 25-vuotiaat olevat nuoret. Orimattilan työttömyysaste on kasvanut 0,8 prosenttia vuoden 2012 joulukuun lopun tasosta. Kasvua on tapahtu- 31

nut kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa Hartolaa ja Sysmää lukuun ottamatta. Yli vuoden työttömänä olleita oli Päijät-Hämeessä edellisvuotta enemmän kaikissa muissa kunnissa paitsi Kärkölässä. Nuorten työttömien määrä kasvoi Päijät-Hämeen muissa kunnissa paitsi Hämeenkoskella, Kärkölässä, Padasjoella, Hartolassa ja Sysmässä. Väestön vanheneminen aiheuttaa lisääntyvää palvelukysyntää. Lakisääteiset velvoitteet on pysyttävä hoitamaan. Väestönkasvu on vuonna 2013 lopussa kääntynyt nousuun ja sama kehitys on jatkunut vuoden 2014 ensimmäisinä kuukausina. Vuoden 2013 talousarvion käyttötalouden nettomenot ovat 82,18 milj. euroa. Kaupungin tulorahoituksen riittävyys investointien rahoitukseen lähivuosina tulee olemaan suuri haaste. Investointiohjelma on seuraavat vuodet 5-7 miljoonan euron vuositasolla. Valtion rahoituksen saaminen investointeihin näyttää epätodennäköiseltä, kun rahoitusta on leikattu valtion talouden tasapainottamiseksi. Lainamäärän kehitykseen vaikuttavat myös merkittävästi tytäryhtiöiden lähivuosien investointihankkeet. Vuoteen 2013 on ajoittunut Artjärven palveluasumisyksikön rahoitus sekä Orimattilan keskustassa olevan Oloneuvoksen peruskorjaus. Artjärven asumis-yksikköön saatiin ARA:n rahoitus ja korkotuki, joka keventää rahoituskustannuksia. Ohjauskorot ovat edelleen olleet alhaisella tasolla, mutta nousua ennakoidaan, mikäli euroalueen talous lähtee elpymään. Myös rahalaitosten marginaalit ovat kohonneet. 32

Vuoden 2013 aikana ei tapahtunut olennaisia palvelurakenteen muutoksia. Artjärven kunnantalon alueen kaavamuutos saatiin käsiteltyä, jonka jälkeen rakennus laitettiin myyntiin. Kiinteistö Oy Artjärven Teollisuushallien osakkeet myytiin myyntiin liittyvät omaisuuden arvostuskirjaukset sekä pääomalainan käsittely on tehty vuoden 2013 kirjanpidossa, vaikka kauppa toteutui vasta vuoden 2014 puolella päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Aluekeittiöratkaisua on toteutettu asteittain. Vuoden 2013 aikana palvelukeittiöiksi siirtyivät Tönnön koulun ja Myllylän koulun keittiöt. Lintulan päiväkodin keittiö muuttuu vuoden 2014 alkupuolella palvelukeittiöksi. Artjärven vanhainkodin toiminnan päättymisen myötä Artjärven päiväkodin ateriat sekä Artjärven alueen vanhusten kotiateriat on valmistettu Vuorenmäen koululla. Toiminnan laajentaminen Vuorenmäen keittiössä ei vaatinut suuria taloudellisia panostuksia. Vuoden 2014 helmikuun alusta lähtien toiminta laajeni, kun palveluasumisyksikön palvelukeittiö aloitti toimintansa. Osa aterioista tuotetaan Vuorenmäen koulun valmistuskeittiössä. Uusien vanhusten palveluasumisyksiköiden valmistuminen tuo vain muutamia lisäpaikkoja, mutta vanhusten asuintilat muuttuvat viranomaismääräysten mukaisiksi. Asumisen turvallisuus lisääntyy ja henkilökunnan työ helpottuu. Artjärven vanhainkodin toiminnan päättyminen uuden yksikön rakennustyön alkaessa aiheutti vanhustenhuollon ostopalvelupaikkojen käytön lisääntymistä vuoden 2012 loppupuolella. Uuden yksikön valmistuminen tullee vähentämään ostopalvelupaikkojen käyttöä ensivaiheessa Artjärven yksikköön siirtyy myös myrskyläläisiä asukkaita. Maakunnallisen henkilöstö- ja talouspalvelukeskuksen kolmas suunnitteluprojektivaihe päättyi vuonna 2011 ja hanke eteni vuonna 2012 siten, että kaikki Päijät-Hämeen kunnat merkitsivät uuden perustettavan yhtiön osakkeita. Calpro Oy perustettiin vuoden 2012 lopulla. Varsinaista palvelurakenteen muutosta tästäkään ei aiheudu, koska kyseiset palvelut ovat jo olleet ulkoistettuja vuodesta 2004 lukien. Hanke tähtää kustannustehokkuuteen ja palvelujen laatutason nostamiseen. 33

Vuosi 2013 oli elinkeinoyhtiö Ladecin ensimmäinen toimintavuosi. Orimattilan kaupungilla on neljän vuoden sopimus Ladecin kanssa, josta kuitenkin on mahdollisuus irtautua kahden vuoden jälkeen, ellei toiminta ole vastannut odotuksia. Taksoja ja maksuja tarkistetaan vuosittain vastaamaan seudullista tasoa, tuottavuutta lisätään ja omistajaohjausta tehostetaan. Seudullista yhteistyötä hyödynnetään siltä osin kuin se koetaan hyväksi ratkaisuksi. Aktiivinen elinkeinopolitiikka sekä kaavoitus- ja tonttipolitiikka onnistuessaan tuo lisää työpaikkoja ja asukkaita ja vaikuttaa positiivisesti kaupungin tulokertymään. 34

TILIKAUDEN TULOS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TP 2013 TP 2012 Ulkoiset tuotot ja kulut 1000 Eur 1000 Eur Toimintatuotot 9 545,67 10 070,48 Toimintakulut -91 726,53-89 407,35 Toimintakate -82 180,86-79 336,87 Verotulot 50 665,67 47 770,90 Valtionosuudet 32 782,40 33 384,77 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 429,33 448,14 Muut rahoitustuotot 2 163,36 1 530,32 Korkokulut -559,42-662,78 Muut rahoituskulut -88,32-3,39 Vuosikate -3 251,17 3 131,10 Poistot ja arvonalentumiset -3 251,81-2 266,80 Tilikauden tulos -39,63 864,30 Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) 24,26 22,64 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -15,37 886,93 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 10,41 11,03 Vuosikate/Poistot, % 98,8 138,13 Vuosikate /asukas 197 192,08 Asukasmäärä 16338 16 301 Toimintatuottojen prosenttiosuus toimintakuluista osoittaa, paljonko kaupungin varsinaisen toiminnan kuluista saadaan katetuksi maksu-, myynti- ja vuokratuloilla. Prosenttiosuus on pieni, koska suuri osa näistä tuotoista menee kaupungin omistamille tytäryhteisöille ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Vuosikatetta tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen ona katettava poistot, että talous olisi tasapainoissa. Rahoituslaskelmassa vuosikatetta arvioidaan ensisijaisesti investointien ja lainanlyhennysten suhteen. Miälä vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tällöin tulee huomoida myös kunnan keskimääräinen vuotuinen investointitaso. Vuosikatteen suhteessa poistoihin tulisi olla vähintään 100 prosenttia. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä Orimattilan kaupungin vuosikate on 99 prosenttia poistoista. Vuosi on poistojen osalta poikkeuksellinen poistosuunnitelman muutoksen vaikutuksesta - poistoaikojen lyhentyminen aiheutti normaalivuotta enemmän kertapoistoja niiden hyödykkeiden kohdalla, joiden poistoaikaa oli jäljellä alle 5 vuotta. Toteutumaa voidaan tästä syystä pitää hyvänä. Vuosikate asukasta kohden on vuoden 2013 tilinpäätöksessä 197 euroa, kun se vuonna 2012 oli 192 euroa. 35

TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1000 euroa TP 2013 TP 2012 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 3 212,17 3131,10 Tulorahoituksen korjauserät -123,10-206,52 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -5 761,87-5 095,73 Rahoitusosuudet investointimenoihin 261,00 11,25 Käyttöomaisuuden myyntitulot 395,28 1 858,98 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 016,52-300,93 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -3 812,50-4 671,33 Antolainasaamisten vähennykset 668,52 406,89 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 883,60 3 700,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 998,92-3 599,20 Lyhytaikaisten lainojen muutokset 4 000,00 1 500,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 835,95 1 063,07 Rahoituksen rahavirta 5 576,65-1 600,57 Rahavarojen muutos 3 560,13-1 901,50 Kassavarat 31.12. 6 281,18 2 721,08 Kassavarat 1.1. -2 721,08-4 622,57 3 560,10-1 901,50 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, eur 2 336 560,67 5 297 598,51 Investointien tulorahoitus, % 58,39 61,58 Lainanhoitokate 0,83 0,89 Kassan riittävyys pv 21,77 9,60 Asukasmäärä 16 338 16 301 36

Investointien tulorahoitusprosentti kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Mikäli prosentti on alle 100, on investointeja rahoitettu myös lainalla, kassavaroja vähentämällä tai käyttöomaisuutta myymällä. Orimattilassa tulorahoituksella pystyttiin kattamaan 58,4 prosenttia investoinneista vuonna 2013. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti kertoo vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kaupungin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Orimattilan lainanhoitokate on 0,83, joka on heikko. Vuonna 2013 vaihtuvakorkoisten lainojen korot pysyivät edelleen alhaalla. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 8 milj., josta lyhennettiin 116 teur jo vuoden 2013 aikana. Vanhoja lainoja lyhennettiin suunnitelmien mukaisesti. Kassasta maksut on koottu seuraavista tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta Käyttöomaisuusinvestoinnit Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys on laskettu kaavalla: 365 pv* kassavarat 31.12./kassasta maksut tilikaudella. 37

RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut 2013 2012 VASTAAVAA 1000 1000 A PYSYVÄT VASTAAVAT 84 333,64 79 230,08 I Aineettomat hyödykkeet 167,59 171,46 Aineettomat oikeudet 121,69 73,29 Muut pitkavaikutteiset menot 45,90 98,16 II Aineelliset hyödykkeet 50 150,38 48 174,00 Maa- ja vesialueet 7 100,84 7 006,96 Rakennukset 30 457,22 30 378,77 Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 650,76 8 335,16 Koneet ja kalusto 1 034,89 898,55 Muut aineelliset hyödykkeet 86,25 86,25 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 820,42 1 468,31 III Sijoitukset 34 015,67 30 884,62 Osakkeet ja osuudet 14 197,78 14 210,70 Muut lainasaamiset 19 479,61 16 348,13 Muut saamiset 338,28 325,78 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 023,94 772,91 Valtion toimeksiannot 696,57 705,81 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 327,37 67,10 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 468,81 4 940,65 I Vaihto-omaisuus 132,99 138,76 Aineet ja tarvikkeet 72,16 70,04 Valmiit tuotteet 60,83 68,72 II Saamiset 2 054,63 2 080,82 Pitkäaikaiset saamiset 32,16 58,92 Myyntisaamiset 0,00 26,16 Muut saamiset 32,16 32,76 Lyhytaikaiset saamiset 2 022,47 2 021,90 Myyntisaamiset 766,57 758,97 Lainasaamiset 53,41 144,13 Muut saamiset 679,84 756,26 Siirtosaamiset 522,65 362,55 IV Rahat ja pankkisaamiset 6 281,18 2 721,08 VASTAAVAA YHTEENSÄ 93 826,40 84 943,64 38

2013 2012 VASTATTAVAA 1000 1000 A OMA PÄÄOMA 47 435,57 47 450,93 I Peruspääoma 41 342,26 41 342,26 V Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 6 108,68 5 221,74 VI Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -15,37 886,93 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 292,40 316,66 Poistoero 292,40 316,66 C PAKOLLISET VARAUKSET 47,71 65,00 Muut pakolliset varaukset 47,71 65,00 ARVOSTUSERÄT D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 871,76 1 557,37 Valtion toimeksiannot 668,67 676,31 Lahjoitusrahastojen pääomat 1 203,09 881,06 E VIERAS PÄÄOMA 44 178,96 35 553,68 I Pitkäaikainen 22 062,38 18 776,37 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 20 794,01 17 113,41 Lainat julkisyhteisöiltä 900,00 1 416,43 Siirtovelat 368,37 246,52 II Lyhytaikainen 22 116,58 16 777,31 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 12 319,40 7 593,09 Lainat julkisyhteisöiltä 300,00 305,83 Lainat muilta luotonantajilta 100,00 100,0 Saadut ennakot 7,10 35,48 Ostovelat 5 655,55 3 522,57 Muut lyhytaikaiset velat 530,24 503,25 Siirtovelat 3 204,29 4 717,08 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 93 826,40 84 943,64 2013 2012 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 50,90 56,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 47,50 38,9 Lainat, /asukas 2 016,00 1627 Lainakanta 31.12. Milj. 34,41 26,53 Lainasaamiset 31.12. Milj. 19,48 16,35 Kertynyt yli-/alijäämä milj. 6,09 6,11 Kertynyt yli-/alijäämä 1000 /asukas 0,37 0,37 Asukasmäärä 16 338 16 301 39

Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. 50 prosentin tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Orimattilan omavaraisuusaste on 50,9 %, jossa on laskua edellisvuoden tasosta 5,4 %. Jos konsernilainojen osuus 19,3 milj. euroa eliminoidaan, on omavaraisuusaste 59,68 %. Rahoitusvarallisuus osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusvarallisuudella kattamatta. Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku kertoo, kuinka paljon kaupungin käyttötuloista (toimntatuotot, verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet) tarvittaisiin koko vieraan pääoman takaisinmaksuun. Lainakantaan on laskettu koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. 40

KOKONAISTULOT JA -MENOT 2013 Eur 1000000 Eur 1000000 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 9,55 Toimintakulut -91,73 Verotulot 50,67 -Valmistus omaan käyttöön 0,00 Valtionosuudet 32,78 Korkokulut -0,56 Korkotuotot 0,43 Muut rahoituskulut -0,09 Muut rahoitustuotot 2,16 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden -0,12 luovutustappiot 0,00 luovutusvoitot Investoinnit Investoinnit Investointimenot -5,76 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,26 Rahoitustoiminta Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Antolainasaamisten lisäykset -3,81 luovutustulot 0,40 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -4,00 Rahoitustoiminta Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,00 Antolainasaamisten vähennykset 0,66 Oman pääoman vähennykset 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7,88 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 4,00 Oman pääoman lisäykset 0,00 KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 108,66 KOKONAISMENOT YHTEENSÄ -105,95 Kokonaistulot-kokonaismenot 2,72 Muut maksuvalmiuden muutokset- 0,836 Rahavarojen muutos 3,560-2,72 41

42