KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIA 2012-2016
ESIPUHE TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Keski-Phjanmaan päihdestrategia 2007-2011 n laajenemassa päihde- ja mielenterveysstrategiaksi vuden 2012 alusta. Tätä työtä vat yhdessä tehneet Kkklan turvallisuus-, päihde- ja mielenterveystyön neuvttelukunta sekä Lesti- ja Perhnjkilaaksjen mielenterveys- ja päihdetimikunnat. Työ n llut pikkisektraalista ja rganisaatirajat ylittävää kehittämistyötä, jssa n llut mukana myös pliittisia päättäjiä. Strategiaa n kttu neuvttelu- ja timikuntien kkuksissa ja työstämistä varten n järjestetty kaksi seminaaripäivää ja kansalaiskuuleminen. Lisäksi strategia-alueen kunnilta n pyydetty lausunnt strategian tavitteiden tteutumisesta eri hallintkuntien strategisissa suunnitelmissa. Strategisen työn phjana vat lleet valtakunnalliset hjelmat: Alkhlihjelma ja Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Susitusten mukaisesti aiemmin erillisinä laaditut päihde- ja mielenterveysstrategiat yhdistetään nyt päihde- ja mielenterveysstrategiaksi. Strategia tivtaan sisällytettävän saksi timinta-alueen kuntien terveyden ja hyvinvinnin edistämisen strategiita ja sen tivtaan saltaan hyödyntävän strategia- alueella tteutettavaa Keski-Phjanmaan hyvinvintistrategiaa 2015 ja Keski-Phjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelmaa 2010 2015. Päihde- ja mielenterveystyön strategialla ktaan yhteen eri sektreiden timijita yhteisesti määriteltyjen päihde- ja mielenterveystyön päämäärien mukaiseen timintaan ja sen tteuttamiseen. Strategiassa krstetaan pikkihallinnllisia ja laadukkaasti timivia päihde- ja mielenterveysngelmia ehkäiseviä sekä palveluja tukevia verkstja, mitkä edistävät ja tukevat kuntien asukkaiden arkea. Keskeisinä asiina strategiassa n nähty edistävä ja ehkäisevä työ, asiakkaan aseman vahvistaminen ja hjauskeinjen kehittäminen sekä timivien päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestäminen Keski-Phjanmaan kuntien sekä Kruunupyyn kunnan alueelle 2012 2016. Strategian tteutumista arviidaan ja se päivitetään vusittain. Strategia-aikana päihdepalvelut, selviämis-, katkaisu- ja avhit, sekä laitskuntutus, tullaan keskittämään perusterveydenhulln ja erikissairaanhidn fyysiseen ja timinnalliseen yhteyteen. Tavitteena n kehittää asiakaslähtöiset palvelut, jissa n ssiaalityön, smatiikan ja psykiatrian saaminen. Kkklaan perustettava uusi yksikkö valmistuu 2013 ja palvelee Keski-Phjanmaan maakuntaa ja sen lähialueita. Päihde- ja mielenterveysngelmien ehkäisy n sa väestön terveyden ja hyvinvinnin edistämistä, jta kunnat ja kuntayhtymät tekevät mien strategisten suunnitelmiensa kautta. Kkklan turvallisuus-, päihdeja mielenterveystyön neuvttelukunnan sekä Lesti- ja Perhnjkilaaksjen mielenterveys- ja päihdetimikuntien asiantuntemusta tivtaan käytettävän kuntalaisia kskevassa strategisessa valmistelutyössä Keski-Phjanmaalla 7.12.2011 Erkki Kerla puheenjhtaja Kkklan turvallisuus-, päihdeja mielenterveysasiiden neuvttelukunta Keij Salminen puheenjhtaja Lesti- ja Perhnjkilaaksn mielenterveys- ja päihdetimikunnat
ASUKASLUKU STRATEGIA-ALUEEN KUNNISSA (31.12 2010) Halsua 1289 Kannus 5737 Kaustinen 4302 Kkkla 46260 Lestijärvi 853 Perh 2934 Thlampi 3480 Veteli 3466 Kruunupyy 6731 KESKI-POHJANMAAN MAAKUNNAN JA LÄHIMAAKUNTIEN VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2016 31.12 2010 VUOSI 2016 Keski-Phjanmaa 68 321 72 145 Phjanmaa 177 946 182 633 Etelä-Phjanmaa 193 504 194 625 Phjis- Phjanmaa 394 965 409 470 Lähde: SOTKA Net 1
KESKEISET KÄSITTEET Terveyden edistämisellä tarkitetaan yksilöön, väestöön, yhteisöihin ja elinympäristöön khdistuvaa timintaa, jnka tavitteena n terveyden, työ- ja timintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen, sairauksien, tapaturmien ja muiden terveysngelmien ehkäiseminen ja mielenterveyden vahvistaminen sekä väestöryhmien välisten terveyserjen kaventaminen sekä suunnitelmallista vimavarjen khdentamista terveyttä edistävällä tavalla. Hyvinvinnilla tarkitetaan ihmisen hyvän elämän tteutumista elinljen, ystävyyssuhteiden ja itsensä tteuttamisen kautta. Ehkäisevä päihdetyö n timintaa, jnka tavitteena n parantaa terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvintia edistämällä päihteettömiä elintapja, ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa. Alkhlihaittjen ehkäisemiseksi n sattava yhdistää klme ulttuvuutta timivaksi kknaisuudeksi: kansalaisten ma jumisen säätely, viranmaisten timinta sekä alkhlia myyvien markkiniden timintatavat. Päihderiippuvuudella tarkitetaan tilaa, jssa henkilö jatkaa päihteiden käyttöä hulimatta sen humattavista psyykkisistä, fyysisistä tai taludellisista haitista. Päihderiippuvuus perustuu päihteen käytöstä saatuun aikaisempaan mielihyvän kkemukseen tai sen dtukseen. Neurkemiallisten ja fysilgisten muutsten hella riippuvuutta ylläpitävät myös mnet uskmukset päihteen ylivertaisuudesta verrattuna muihin vaihtehtihin nautinnn tai tyydytyksen saamiseksi. Päihdetyö n hjausta ja neuvntaa, jka liittyy terveyttä ja turvallisuutta kskee päihteettömyyttä sujaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Tämän lisäksi päihdetyöllä tarkitetaan päihteiden aiheuttamien sairauksien ja riippuvuuden tutkimus -, hit- ja kuntutuspalveluja. Mielenterveyden edistämisellä tarkitetaan kaikkea timintaa, jlla pyritään tukemaan ptimaalisen mielenterveyden tteutumista. Ehkäisevällä mielenterveystyöllä tarkitetaan timintaa, jnka tavitteena n ehkäistä mielenterveyshäiriöiden ilmaantuvuutta. Painpiste n mielenterveysngelmien ja - häiriöiden ehkäisemisessä erityisesti riskiryhmiin vaikuttamalla. Mielenterveyshäiriössä henkilön mieliala, tunteet, ajatukset tai käytös haittaavat timintakykyä, ihmissuhteita tai aiheuttavat kärsimystä. Vakava mielenterveyden häiriö vi lamaannuttaa täysin. Mielenterveystyöllä tarkitetaan yksilön psyykkisen hyvinvinnin, timintakyvyn ja persnallisen kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyö n yksilön ja yhteisön mielenterveyttä sujaavien tekijöiden vahvistamista sekä mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden vähentämistä ja pistamista sekä näihin liittyvää hjausta ja neuvnta ja tarpeenmukaista yksilön ja perheen psykssiaalista tukea. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielenterveyspalvelut, jtka sisältävät mielenterveyden häiriöiden tutkimuksen, hidn ja lääkinnällisen kuntutuksen. Indikaattri n tunnusluku, jka tiivistää aineiststa saatavan infrmaatin. Indikaattritiedn avulla tässä strategiassa seurataan tavitteiden tteutumista viimeisimmän saatavilla levan tilasttiedn valssa. 2
VISIO YHDESSÄ ENEMMÄN TOISISTAMME VÄLITTÄEN Keski-Phjanmaalla ja Kruunupyyssä n vunna 2016 pikkihallinnllisesti ja laadukkaasti timiva Päihde- ja mielenterveysngelmia ehkäisevä ja palveluja tukeva verkst, jka tukee ja edistää kaikkien turvallista arkea. ARVOT Elämän ja ihmisarvn kunniittaminen Oikeudenmukaisuus Osallisuus, matimisuus ja yhteisöllisyys TAVOITTEET Kaikilla strategia-alueen asukkailla tulee lla riittävästi ravinta, unta, työtä, timeentula ja hyviä ihmissuhteita; Fyysinen, psyykkinen ja ssiaalinen hyvinvinti, jka sisältää terveelliset elämäntavat, timivat ihmissuhteet ja täysivaltaisen sallisuuden tukea antavassa yhteisössä Taludellinen turvallisuus ja hyvät asuin- ja elinlsuhteet Yksilöä kunniittavat, riittävät ja tarpeenmukaiset palvelut, jissa ihmisestä välitetään Palveluissa n asiakaslähtöinen, mniammatillisesti tteutettu hit- ja kuntutussuunnittelu, jlla varmistetaan palvelujen laatu ja jatkuvuus TOIMENPIDE-ESITYKSET Timimme yhdessä väestön terveyttä, hyvinvintia ja suvaitsevaisuutta edistäen; Asetetaan painpiste ehkäisevään työhön ja peruspalveluihin Hulehditaan riittävästä resursinnista perusterveydenhullssa, ssiaalipalveluissa ja muissa kunnan peruspalveluissa. Kehitetään eri timijatahjen ja alueiden välistä yhteistyötä, yhteisiä tavitteita, palveluketjujen timivuutta ja tehtävän työn laatua. Selkiytetään työnjaka sekä arviinnin ja hidn prrastusta eri timijiden kesken Tarkennetut timenpide-esitykset n kttu matriisiin (liite 1). 3
STRATEGIAN KESKEISET TOIMINTAPERIAATTEET Terveyden ja hyvinvinnin edistämiseksi alueella tteutetaan Keski-Phjanmaan hyvinvintistrategiaa 2015, Keski-Phjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelmaa 2010 2015 ja AIKAA LAPSELLE Kkklan, Kruunupyyn ja Jytan lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelmaa 2009-2012 sekä Keski-Phjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategiaa, jihin kunnat kuntayhtymät, järjestöt ja yhteisöt vat situtuneet. Päihde- ja mielenterveyshäiriöiden ehkäisemiseksi timitaan yhdessä väestön terveyttä, hyvinvintia ja suvaitsevaisuutta edistäen. Mielenterveyshäiriöiden ja päihde- ja timinnallisten riippuvuuksien hit ja kuntutus tteutetaan ssiaali- ja terveydenhulln yhteistyönä integridusti. Palveluissa n yhtenäinen, asiakaslähtöinen hit- ja kuntutussuunnittelu. Tavitteena n vahvistaa asiakkaan asemaa perus- ja erityispalveluissa sekä mahdllistaa palvelut niin, että asiakas saa tarvitsemansa hidn ja kuntutuksen matalan kynnyksen periaatteella vurkauden ajankhdasta riippumatta. Suunnitelmakaudella Kkklassa alittava päihdekeskus lisää asiakkaan tarvitsemien palvelujen saatavuutta, työyhteisöjen ammatillista saamista ja mniammatillista yhteistyötä. Kruunupyyn kunta hankkii ssiaali- ja terveydenhulln palvelut Kkklasta isäntäkuntamallilla. Isäntäkuntamallin lisäksi kunta hankkii päihde- ja mielenterveyspalveluita stpalveluina Pietarsaaresta ja Vaasasta. Ostpalveluiden hankkimisen taustalla n palveluiden saaminen rutsinkielellä. Tämän vuksi rutsinkielellä saatavien päihde- ja mielenterveyspalveluiden vahvistaminen n tärkeää. 4
STRATEGIAN TOTEUTUSVASTUU JA SEURAN- TATYÖ Alueellisen päihde- ja mielenterveysstrategian tteutumisesta vastaavat Kkklan kaupungin hyvinvintityöryhmä yhdessä strategia-alueen kuntien vastaavien työryhmien kanssa. Strategia n vimassa 2012-2016 välisen ajan ja sitä päivitetään vusittain huhtikuussa. Strategiaa päivittävät Kkklan turvallisuus-, päihde- ja mielenterveystyön neuvttelukunta yhdessä Lesti- ja Perhnjkilaaksn mielenterveys- ja päihdetimikunnan kanssa. Tätä työtä krdini ja strategian päivityksen kkaa neuvttelu- ja timikuntia palveleva työryhmä, jhn kuuluvat k. timielinten puheenjhtajat, Kkklan ssiaali- ja terveystimen kehittämispäällikkö, SONET- Btnian kehittämissuunnittelija, Keski-Phjanmaan erikissairaanhit- ja peruspalvelukuntayhtymän edustaja ja Phjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen kehittämissuunnittelija. Strategian tavitteiden tteutumista seurataan kunnissa käyttöön tettavilla sähköisillä hyvinvintikertmuksilla. Ennen hyvinvintikertmuksen käyttööntta käytetään j sähköisessä hyvinvintikertmuksessa levia indikaattreita, sekä muutamaa muuta niiden ulkpulelta valittua indikaattria, seurantamittareina 1. STRATEGIAN TAUSTALLA OLEVAT SUUNNITELMAT JA OHJELMAT ALKOHOLIOHJELMA Hallitus käynnisti valtakunnallisen Alkhlihjelman vunna 2004. Ohjelmaa edelsi valtineuvstn periaatepäätös alkhliplitiikan linjauksista. Strategia-alueen kunnat allekirjittivat kumppanuuspimuksen Alkhlihjelman kanssa vunna 2006. Alkhlihjelman tavitteena n vähentää haittja, jita alkhli aiheuttaa lasten ja perheiden hyvinvinnille, vähentää alkhlijumien riskikäyttöä ja sen aiheuttamia haittja sekä kääntää kknaiskulutus laskuun. Alkhlihjelma jatkuu edelleen THL:n krdinimana. Hallitushjelmaan 2011 n kirjattu Alkhlihjelman vakiinnuttaminen. Hallituksen tuki hjelmalle tulee Terveyden edistämisen plitiikkahjelman kautta. 1 Lapset ja lapsiperheet/hyvinvinti ja terveys: Lapsiperheiden pienitulisuusaste, ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. lukan ppilaista, kulukiusatuksi jutuneet, % 8. ja 9 lukkalaisista, vanhemmuuden puutetta, % 8. ja9. lukan ppilaista, Terveydentila keskinkertainen tai hun, % 8. ja 9. lukan ppilaista, Tupaki päivittäin, % 8. ja 9. lukan ppilaista, Tsi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. lukan ppilaista, Kdin ulkpulelle sijitetut 0-17 vutiaat, % vastaavanikäisistä, Itsemurhakulleisuus Nuret/ hyvinvinti ja terveys: Kulutuksen ulkpulelle jääneet 17 24-vutiaat, Nuristyöttömät, % 18 24-vutiaasta työvimasta, Timeentultukea pitkäaikaisesti saaneet 18 24-vutiaat, % vastaavanikäisistä, Erikissairaanhidn avhitkäynnit, nurispsykiatria/ 1000 13 17, Itsemurhakulleisuus, unettmuutta ja masentuneisuutta 25 64 vutiailla, Kkeillut laittmia huumeita, % 8. ja 9 lukan ppilaista, Päihteiden vuksi sairaaliden ja terveyskeskusten vudesastlla hidetut ptilaat/ 100 asukasta Työikäiset/ hyvinvinti ja terveys: Alkhlijuminen kknaiskulutus asukasta khti, 100 % alkhlina, litraa, Timeentultukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vutiaat, % vastaavaikäisistä, Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä, Työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-64 vutiaat, % vastanikäisestä, Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuksi työkyvyttömyyseläkettä saaneet, % 16 64-vutiaista, Päihteiden vuksi sairaaliden ja terveyskeskusten vudesastilla hidetut ptilaat/ 1000 asukasta, Päihdehulln avpalveluissa asiakkaita/ 1000 asukasta, Päihdehulln laitksissa asiakkaita/ 1000 asukasta, Psykiatrian avhitkäynnit/ 1000 asukasta, Itsemurhakulleisuus, Unettmuutta ja masentuneisuutta 25 64 vutiailla, viimeisen kuukauden aikana pitkäaikaisesti tai tistuvasti unettmuutta 25 64 vutiailla Ikääntyneet/ hyvinvinti ja terveys: Itsemurhakulleisuus, unettmuus, masentuneisuus 5
KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA (MIELI 2009) Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja paintukset vuteen 2015. Suunnitelma linjaa ensimmäistä kertaa mielenterveys- ja päihdetyötä yhdessä valtakunnallisella taslla. Suunnitelmassa paintetaan asiakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä ja ngelmien ja haittjen ehkäisyä ja hita sekä kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä painttaen perus- ja avhitpalveluja. Suunnitelmaa krdini ja tteuttaa THL. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE) Kaste-hjelmassa määritellään lähivusien ssiaali- ja terveydenhulln kehittämistavitteet ja keskeisimmät timenpiteet, jilla ne vidaan saavuttaa. Ohjelma antaa sekä kknaiskuvan hjelmakaudella kuntiin suuntautuvasta hjauksesta ja niistä keskeisistä timenpiteistä, jihin valtillisten laitsten (THL, AVI, Työterveyslaits) työpansta sekä muita kehittämistiminnan resursseja suunnataan. Suunnitelman tteutumisesta vastaa jhtaa ssiaali- ja terveysministeriö. KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2010-2015 Suunnitelman keskeinen sisältö n suunnitelma alueen asukkaiden arjen turvallisuuden lisääminen. Tavitteina n päihdehaittjen, väkivallan, syrjäytymisen ja elintassairauksien ehkäisy. Suunnitelmaa tteuttaa turvallisuustyön työ- ja hjausryhmä. Krdininnista vastaa Phjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus. KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2015 Hyvinvintistrategian tavitteena vat yhteisöllisyyden ja sallisuuden kasvaminen, tarpeenmukaisten hyvinvintipalvelujen saatavuus, terveiden elämäntapjen vahvistuminen ja kulttuurin ja liikunnan hyvinvintivaikutusten kasvaminen. Hyvinvintistrategiaa krdini Keski-Phjanmaan liitt. AIKAA LAPSELLE Kkklan, Kruunupyyn ja Jytan lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma 2009-2012 Lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma n lakisääteinen (lastensujelulaki 12 ), mikä kunnan n laadittava yksin tai yhdessä useamman kunnan kanssa. Suunnitelma laaditaan lasten ja nurten hyvinvinnin edistämiseksi sekä lastensujelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuuststa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vudessa. Suunnitelma n tettava humin talusarvita ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma n kunnassa kaikkien hallintkuntien yhteinen asia eikä pelkästään ssiaalitimen vastuulla. 6
KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIAA OVAT LAATINEET SEURAAVAT HENKILÖT: Perhnjkilaaksn mielenterveys- ja päihdetimikunta Paula Salminen, psyklgi Perhnjkilaaksn psykiatrian aluepliklinikka Hilkka Anttila, ssiaalihitaja, Peruspalveluliikelaits Jyta, Tunkkari Merja Heikkilä, ssiaalityöntekijä, Peruspalveluliikelaits Jyta Perheneuvla, Pajala Lea Timnen, kuluterveydenhitaja, Peruspalveluliikelaits Jyta, Kaustinen Outi Pesla, erityispettaja, Kaustisen kunta Kalle Pkela, päihdehulln ssiaalityöntekijä, Peruspalveluliikelaits Jyta Pekka Kauppinen, perheiden tukemisen palvelujhtaja, Peruspalveluliikelaits Jyta Reetta Hjelm, ktihidn ja asumisen palvelujhtaja, Peruspalveluliikelaits Jyta Anna-Maija Marjusaari, psykiatrian sairaanhitaja, Perhn kunta Jaana Takala, yliknstaapeli, Keski-Phjanmaan ja Pietarsaaren pliisilaits, Kaustisen pliisiasema Anna-Stina Kkk, terveyskeskuslääkäri, Tunkkari Keij Salminen, psyklgi/tulsyksikköjhtaja, Peruspalveluliikelaits Jyta, Psykssiaaliset palvelut, pj. Lisäksi työskentelyssä vat lleet mukana lautakunnan päätöksen jälkeen Anne Linna, terveyskeskuslääkäri, Peruspalveluliikelaits Jyta (kevääseen 2011) Sili Mustnen, asumispalvelujhtaja, Keski-Phjanmaan ssiaalipsykiatrinen yhdistys Lestijkilaaksn mielenterveys- ja päihdetimikunta Maarit Salnen, psykiatrian sairaanhitaja, Peruspalveluliikelaits Jyta, Thlampi Riitta Mattila, psykiatrian sairaanhitaja, Peruspalveluliikelaits Jyta, Lestijärvi Tiina Huuki, ssiaalityöntekijä, Peruspalveluliikelaits Jyta Lestijärvi/Lestijkilaaks, syksystä 2011 lähtien kulukuraattri Kannus Kirsi Takkinen, perhetyöntekijä, Peruspalveluliikelaits Jyta Thlampi, (syksyyn 2010) Leila Pihlajamaa, sivistystimenjhtaja, Thlammin kunta (kevääseen 2011) Terhi Elamaa, päivähidn jhtaja, Thlammin kunta (keväästä 2011) Päivi Peltkrpi, terveyden ja sairaanhidn palvelujhtaja, Peruspalveluliikelaits Jyta Marita Tivnen, ssiaalityöntekijä Peruspalveluliikelaits Jyta, Perheneuvnta, Kannus Talvikki Ismaa, psyklgi, Peruspalveluliikelaits Jyta, Perheneuvnta, Kannus Jatta Kainu, kulukuraattri, Kannus (syksyyn 2011) Markus Heikell, sastnhitaja, Lestijkilaaksn psykiatrian aluepliklinikka, Kannus Sepp Tastula, terveyskeskuslääkäri, Peruspalveluliikelaits Jyta, Kannus Keij Salminen, psyklgi/tulsyksikköjhtaja, Peruspalveluliikelaits Jyta - Psykssiaaliset palvelut, pj. Alkukkntumisia lukuun ttamatta timikunnat vat työskennelleet yhdessä. Kkklan turvallisuus-, päihde- ja mielenterveystyön neuvttelukunta Seija Haapaleht, timistsihteeri, Kkklan kaupunginhallituksen edustaja Pirkk Häli, pettaja, Kkklan kaupunginhallituksen edustaja Kaarina Typpö, eläkeläinen, Kkklan ssiaali- ja terveyslautakunnan edustaja Marjut Lampinen, timinnanjhtaja, Ventuskartan ry Rnnie Djupsund, nuristimenjhtaja, Kkklan kaupunki Leena Veiskla, timinnanjhtaja, Keski-Phjanmaan ssiaalipsykiatrinen yhdistys Marita Lukiainen, timinnanjhtaja, Kkklan ensi- ja turvakti ry Susanne Hngell, ssiaaliterapeutti, Kruunupyyn kunta 7
Kauppi Virkkala, yhteyspäällikkö, Keski-Phjanmaan liitt Anne Srmunen, yhteyspäällikkö, Keski-Phjanmaan liitt Anna-Leena Hhental, sairaanhitaja, Keski-Phjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaits Matti Kaivsja, psykiatrian tulsaluejhtaja, Keski-Phjanmaan erikissairaanhit- ja peruspalvelukuntayhtymä Pekka Kauppinen, perheiden tukemisen palvelujhtaja, Peruspalveluliikelaits Jyta Juha Jki, työvimahjaaja, TE-keskus, Työviman palvelukeskus Margita Lukkarinen, timitusjhtaja, Kkktyö-säätiö Anja Mehtälä, eläkeläinen, Kkklan sumalainen seurakunta Helena Istalus, pettaja, Pelastakaa Lapset ry Sari Järvenpää, kuntutusneuvja, TE-keskus Anneli Palsaari, sairaanhitaja, Terveys ry Anne Linna, ylilääkäri, Kkklan kaupunki, Kkklan terveyskeskus Heidi Rintala, työterveyshitaja, TYÖPLUS Erkki Kerla, apulaispliisipäällikkö, Keski-Phjanmaan ja Pietarsaaren pliisilaits, neuvttelukunnan pj. Saara Lång, kehittämissuunnittelija, Phjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus, neuvttelukunnan asiiden valmistelija Sepp Mattila, palvelujhtaja, neuvttelukunnan esittelijä, Kkklan kaupunki Kaarina Karsikas, timistsihteeri, neuvttelukunnan sihteeri, Kkklan kaupunki Strategiantyön suunnittelu ja krdininti Strategiatyön suunnittelutyöryhmään vat kuuluneet kehittämissuunnittelija Pirj Knif SONET Btniasta, kehittämissuunnittelija Saara Lång Phjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksesta, kehittämispäällikkö Tuija Turila Kkklan kaupungista, psyklgi/tulsyksikköjhtaja Keij Salminen Peruspalveluliikelaits Jyta/ Psykssiaaliset palvelut, apulaispliisipäällikkö Erkki Kerla Keski-Phjanmaan ja Pietarsaaren pliisilaitkselta, prjektisuunnittelija Janne Brunni (1.1 2010-30.06 2010)) sekä prjektikrdinaattri Pia Hakala (2.8 2010-31.10 2011) Tervein Mielin Phjis-Sumessa hankkeesta. Kuvat Paula Salminen 8
Liite 1 Keski-Phjanmaan kuntien ja Kruunupyyn päihde- ja mielenterveysstrategia 2012-2016 MATRIISI TAVOITTEISTA, MENETELMISTÄ JA TOIMENPITEIDEN TOTEUTUKSESTA TAVOITTEET MENETELMÄT TOIMENPITEIDEN TOTEUTUS (timenpide, vastuu, aikataulu, seuranta) EDISTÄVÄ JA EHKÄISEVÄ TYÖ Fyysinen, psyykkinen ja ssiaalinen hyvinvinti, jka sisältää terveelliset elämäntavat, timivat ihmissuhteet ja täysivaltaisen sallisuuden tukea antavassa yhteisössä. Taludellinen turvallisuus ja hyvät asuinja elinlsuhteet Strategiat ja suunnitelmat Keski-Phjanmaan hyvinvintistrategia 2015 Keski-Phjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma 2010-2015 Keski-Phjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategia 2011-2016 Aikaa lapselle, Kkklan, Kruunupyyn ja Jytan lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma 2009-2012 Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön painpisteet yhteinen timinta väestön terveyden, hyvinvinnin ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi riittävä ravint, uni, työ, timeentul ja hyvät ihmissuhteet Timenpiteet Hulehditaan riittävästä resurssinnista perusterveydenhullssa, ssiaalipalveluissa ja muissa kunnan peruspalveluissa esim. perhetyö- ja lapsiperheiden ktipalvelu, lakisääteisen kulukuraattrija kulupsyklgitiminnan järjestäminen lisätään työparityöskentelyä piskelijaterveydenhulln mielenterveyspalveluiden järjestäminen Akuutin henkisen ensiavun valmiuksien lisääminen spimalla yhteistyömudista MTEA (mielenterveyden ensiapukulutus)-kulutukset esimiesasemassa leville ja perustasn työntekijöille T-L-P- menetelmät:kuluttaminen ja käytön lisääminen Puheeksi ttamisen kulutukset neuvlaan, päivähitn ja kuluille Hulen vyöhykkeistö lmakkeiden käyttö työntekijän man hulen kartittamisessa 9
Ennakintidialgin käyttö asiakastyössä Läheisneuvnpit asiakastyössä AUDIT- lmakkeen käyttö ptilas- /asiakastyössä systemaattisesti, yhtenäinen kirjauskäytäntö Mini-interventin käyttöön tt perusja erityispalveluissa Mtivivan haastattelun kulutukset ja menetelmän käyttööntt Ryhmämutisten työskentelytapjen kehittäminen Vastuu Strategian alullepan ja sen tteuttamisen seuranta n Kkklan kaupungin hyvinvintityöryhmällä ja kunnissa valittavilla vastaavilla timielimillä Aikataulu Strategia n vimassa 2012-2016 välisen ajan ja sitä päivitetään vusittain huhtikuussa Seuranta Strategiaa päivittävät Kkklan turvallisuus-, päihde- ja mielenterveystyön neuvttelukunta yhdessä Lesti- ja Perhnjkilaaksn mielenterveys- ja päihdetimikunnan kanssa. Tätä työtä krdini ja strategian päivityksen kkaa neuvttelu- ja timikuntia palveleva työrukkanen, jhn kuuluvat k. timielinten puheenjhtajat, Kkklan ssiaali- ja terveystimen kehittämispäällikkö, SnetBtnian edustaja ja Phjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen edustaja. 10
ASIAKKAAN ASEMAN VAHVISTAMINEN Osallisuuden ja kkemusasiantuntijuuden vahvistaminen Yhdenvertainen khtelu ja palveluihin pääsy mahdllistetaan palvelut matalan kynnyksen periaatteella vurkauden ajankhdasta riippumatta hittarvearvi tehdään klmen päivän sisällä yhteydentsta perusja erityispalveluiden kanssa yhteistyössä Timenpiteet tuetaan kkemustutkijiden työtä ja ryhmämutista työtä (ma-apuryhmät) yhdenvertainen hidn- ja kuntutuksen tarpeen arviinti hidn ja kuntutuksen vaikuttavuuden arviinti Vastuu Strategian alullepan ja sen tteuttamisen seuranta n Kkklan kaupungin hyvinvintityöryhmällä ja kunnissa valittavilla vastaavilla timielimillä Aikataulu Strategia n vimassa 2012-2016 välisen ajan ja sitä päivitetään vusittain huhtikuussa Seuranta Strategiaa päivittävät Kkklan turvallisuus-, päihde- ja mielenterveystyön neuvttelukunta yhdessä Lesti- ja Perhnjkilaaksn mielenterveys- ja päihdetimikunnan kanssa. Tätä työtä krdini ja strategian päivityksen kkaa neuvttelu- ja timikuntia palveleva työrukkanen, jhn kuuluvat k. timielinten puheenjhtajat, Kkklan ssiaali- ja terveystimen kehittämispäällikkö, SnetBtnian edustaja ja Phjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen edustaja 11
OHJAUSKEINOJEN KEHITTÄMINEN Hyvinvintityön tavitteiden laaja-alainen tarkastelu ja sen rakenteiden rganisiminen Tilasttiedn tutant ja sen kerääminen Sähköisen hyvinvintikertmuksen käyttöön tt Timenpiteet edistetään aktiivisesti sitä, että alueen kunnissa tetaan käyttöön sähköinen hyvinvintikertmus ennen hyvinvintikertmuksen käyttööntta päihde- ja mielenterveysstrategiaa seurataan valituilla indikaattreilla vusittain ja seuranta timitetaan kuntien pliittiseen päätöksentekn Vastuu Strategian alullepan ja sen tteuttamisen seuranta n Kkklan kaupungin hyvinvintityöryhmällä ja kunnissa valittavilla vastaavilla timielimillä Aikataulu Strategia n vimassa 2012-2016 välisen ajan ja sitä päivitetään vusittain huhtikuussa Seuranta Strategiaa päivittävät Kkklan turvallisuus-, päihde- ja mielenterveystyön neuvttelukunta yhdessä Lesti- ja Perhnjkilaaksn mielenterveys- ja päihdetimikunnan kanssa. Tätä työtä krdini ja strategian päivityksen kkaa neuvttelu- ja timikuntia palveleva työrukkanen, jhn kuuluvat k. timielinten puheenjhtajat, Kkklan ssiaali- ja terveystimen kehittämispäällikkö, SnetBtnian edustaja ja Phjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen edustaja 12
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN JÄR- JESTÄMINEN Järjestetään yksilöä kunniittavat, riittävät ja tarpeenmukaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut, jissa ihmisestä välitetään. Palveluissa n asiakaslähtöinen, mniammatillisesti tteutettu hit- ja kuntutussuunnittelu, jlla varmistetaan palveluiden laatu ja jatkuvuus Palvelukknaisuuksien krdininti päihderiippuvuuden - ja mielenterveyshäiriöiden hit- ja kuntutus tteutetaan ssiaali- ja terveydenhulln yhteistyönä integridusti päihdekeskus lisää asiakkaan tarvitsemien palveluiden saatavuutta, työyhteisöjen ammatillista saamista ja mniammatillista yhteistyötä tarpeen mukainen hidnprrastus perus- ja erityispalveluissa/ av- ja laitspalveluissa (hidnprrastus kehitetään asiakaslähtöisesti ja hänen tarpeistaan käsin -> yhtenäinen arviintikäytäntö ja hit- ja kuntutussuunnittelu tulee sittamaan tien hidnprrastukselle laitsmutisissa palveluissa Perus- ja avpalveluiden tehstaminen ludaan kehittämisprsessi, jlla juurrutetaan perusterveyden hultn säännöllinen knsultaati lääkäreille Timenpiteet Hulehditaan riittävästä resurssinnista perusterveydenhullssa, erityispalveluissa, ssiaalipalveluissa ja muissa kunnan peruspalveluissa avhitpalveluita painttaen kehitetään eri timijatahjen ja alueiden välistä yhteistyötä, yhteisiä tavitteita, palveluketjujen timivuutta ja tehtävän työn laatua selkiytetään työn jaka sekä arviinnin ja hidn prrastusta eri timijiden kesken MHRain tarpeen mukainen käyttööntt peruspalvelut vat ensisijainen hit- ja kuntutuspaikka päihde- ja mielenterveystyössä perusterveydenhulln ja erikissairaanhidn resurssien hyödyntäminen ja yhteistyön lisääminen psyklgisten tutkimusten prrastus (lasten- ja nurten malli n valmiina, aikuisten vastaava kehitteillä) neurpsyklgiseen kuntutukseen pääsemisen varmistaminen kuntutujan kannalta riittävän aikaisessa vaiheessa neurpsykiatrisen kuntutuksen kehittäminen psykiatrian sairaanhitaja/päihdetyöntekijä perusterveydenhultn 13
Depressi- ja päihdehitajamalli Kkklaan (1 hitaja/ 15 000 as) tehkkaan kaikkia kuntia kattavan psykssiaalisen auttamisjärjestelmän luminen alueelle Ktikuntutuksen kehittäminen ja sen tarpeenmukainen resurssinti järjestettyä ryhmämutista timintaa Vastuu Strategian alullepan ja sen tteuttamisen seuranta n Kkklan kaupungin hyvinvintityöryhmällä ja kunnissa valittavilla vastaavilla timielimillä Aikataulu Strategia n vimassa 2012-2016 välisen ajan ja sitä päivitetään vusittain huhtikuussa Seuranta Strategiaa päivittävät Kkklan turvallisuus-, päihde- ja mielenterveystyön neuvttelukunta yhdessä Lesti- ja Perhnjkilaaksn mielenterveys- ja päihdetimikunnan kanssa. Tätä työtä krdini ja strategian päivityksen kkaa neuvttelu- ja timikuntia palveleva työrukkanen, jhn kuuluvat k. timielinten puheenjhtajat, Kkklan ssiaali- ja terveystimen kehittämispäällikkö, SnetBtnian edustaja ja Phjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen edustaja 14