SISÄLTÖ 1. Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 2. Esiopetuksen toteuttaminen 2.1. Esiopetuksen järjestäminen 2.2. Oppimisympäristö 3. Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet 3.1.Äidinkieli 3.1.1.Puhuminen 3.1.2. Kuunteleminen 3.1.3. Kielellinen tietoisuus 3.2. Matematiikka 3.3. Ympäristö- ja luonnontieto 3.4. Etiikka ja katsomus 3.5. Taito- ja taideaineet 3.6. Raahelaisuus 4. Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa 4.1. Turvallisuus 5. Arviointi Liite: kolmiportainen tuki esiopetuksessa
1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET Esiopetuksen tarkoituksena on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen. Tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus kehittyä vahvaksi ja tiedostavaksi ihmiseksi, joka ymmärtää olevansa osa suurempaa kokonaisuutta. Lasta ohjataan tuntemaan vastuuta itsestään ja vähitellen myös toisista sekä ympäristöstä. Lasta autetaan pohtimaan käsityksiä oikeasta ja väärästä ja sisäistämään oikea tapa toimia. Hänen toimimisensa vastuuntuntoisena yhteisön jäsenenä vahvistuu. Hän harjoittelee yhteiselämän pelisääntöjä ja sitoutumista niihin. Hän sisäistää yhteiskuntamme hyviä tapoja ja ymmärtää niiden merkityksen osana jokapäiväistä elämää. Hän oppii paremmin hallitsemaan itseään ja opettelee selviytymään arkipäivän tilanteissa. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta ehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Lapsen kokemusmaailmaa rikastutetaan ja häntä autetaan suuntautumaan uusiin kiinnostuksen kohteisiin. Esiopetus on osa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa luodaan perusta elinikäiselle oppimiselle. 2. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Esiopetussuunnitelman pohjana on valtakunnallinen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 ja Raahen kaupungin esiopetussuunnitelma 2011. Tämän suunnitelman tarkoitus on tuoda esille miten Saloisten päiväkoti toteuttaa esiopetusta. Esiopetusaika on 4 tuntia päivässä ja esiopetus noudattaa koulujen työ- ja loma-aikoja. Esiopetuspäivä pitää sisällään ohjattua toimintaa ja lapsen omaehtoista toimintaa, ruokailun ja ulkoilun. Esiopetuksen tavoitteet toteutuvat kaikissa näissä toiminnoissa. Lasta ohjataan omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen ja samalla tuntemaan vastuuta itsestään ja ympäristöstään. Opetuksen lähtökohtana on näkemys lapsesta aktiivisena oppijana. Lapsi oppii itse asioita oman toimintansa kautta: kokemalla, havainnoimalla, tutkimalla, vertailemalla ja
soveltamalla. Kaiken pohjana ovat lapsen aikaisemmat tiedot ja kokemukset, joiden pohjalta hän rakentaa uusia toimintamalleja ja käsityksiä. Opetussisältöjen tulee lähteä lapsen omasta kokemusmaailmasta niin, että lapsi kokee opeteltavat asiat itselleen merkityksellisinä. Opettajan tehtävä on herättää kaikkien lasten kiinnostus ja motivaatio. Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta ja kiinnostuksen kohteista lähtevään toimintaan. Esiopetuksessa käytettäviä työtapoja ovat sadut, lorut ja kertomukset, keskustelut, kirjallisuus, draama, tutkiminen, pelit, rakentelu, liikunta, käden työt, musiikki, retket, juhlat ja työtehtävät. Kaikkia työtapoja voi käyttää useiden sisältöalueiden opetuksessa. Painotukset määräytyvät lasten mielenkiinnon ja innostuksen sekä myös aikuisen oman harrastuneisuuden mukaan. Aikuinen ohjaa oppimista, tiedon hankintaa ja ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Toiminnan tulee olla lapsen kannalta tarkoituksenmukaista ja haasteellista. Opettaja vastaa siitä, että eri sisältöalueiden tavoitteet toteutuvat osana toiminnan kokonaisuutta. Esiopetusikäisten lasten taitojen ja valmiuksien seurantaan käytössämme on eskariseula, jossa arvioidaan lapsen motorisia, kielellisiä, matemaattisia ja hahmottamiseen liittyviä valmiuksia. Tulosten pohjalta teemme yhdessä vanhempien kanssa lapselle esiopetuksen oppimissuunnitelman. Vanhempien kanssa tehtävä yhteisyö on onnistuneen esiopetuksen perusta. Käymme kahdenkeskisiä keskusteluja vanhempien kanssa syksyllä ja keväällä, tarpeen mukaan useamminkin. Kaikki esikoululaisten vanhemmat ovat tervetulleita osallistumaan päiväkodin ja vanhempien väliseen yhteistoimintaan, kuten vanhempainpoppooseen, perheiden yhteisiin tapahtumiin, talkoisiin ja juhliin. Yhteistoiminnan pohjana on aina luottamus, avoimuus ja tasa-arvoisuus. Lapsen kasvun kansioon kerätään kaikki esiopetusvuoden aikana tehdyt tehtävät ja piirustukset sekä lauluja, loruja ja valokuvia. Kansiosta näkyy lapsen taitojen kehittyminen sekä muistot esikouluvuoden toiminnasta ja tapahtumista.
2.2. OPPIMISYMPÄRISTÖ Saloisten päiväkodissa toimii kaksi esiopetusryhmää, kokopäiväryhmä Naavaset ja puolipäiväryhmä Metsäläiset. Oppimisympäristö toimii lapsen omaehtoisen oppimisen tukijana. Esiopetustiloissa materiaalit ja työvälineet ovat lasten saatavilla, niin että he saavat vapaasti käyttää niitä ja huolehtia niistä. Materiaalit ja välineet kattavat esiopetuksen eri sisältöalueet. Ryhmätilojen lisäksi esikoululaiset käyttävät päiväkodin muita tiloja ja piha-aluetta. Päiväkodin piha-alue tarjoaa paikan sekä ohjattuun, että vapaaseen leikkiin ja liikuntaan. Päiväkodin lähiympäristössä ovat Oravajärven ja Kiilinlammen metsäiset maastot, urheilu-, leikki- ja luistelukentät sekä hiihtoladut. Teemme myös yhteistyötä läheisten koulujen Saloisten yläkoulun ja Honganpalon alakoulun kanssa. Lapsen vuorovaikutustaidot kehittyvät ryhmässä ja koko päiväkodin muodostamassa yhteisössä. Pyrimme luomaan lämpimät, läheiset ja turvalliset suhteet lapsen ja aikuisen välille samoin kuin lasten keskinäisissä ja aikuisten keskinäisissä väleissä. Turvallisessa, avoimessa ja positiivisessa ilmapiirissä jokainen lapsi tuntee tulevansa kuulluksi ja hyväksytyksi.
3. ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET Esiopetus koostuu sisältöalueista, joita toteutetaan kokonaisvaltaisesti. Vuoden kiertokulku juhlapyhineen ja perinteineen otetaan huomioon esiopetuksessa. 3.1. KIELI JA VUOROVAIKUTUS Kieli on ihmisen ajattelun ja toiminnan keskeisin väline. Varhaislapsuuden aikana luodaan kielellisen kehityksen pohja. Esiopetuksessa paneudutaan kielellisten taitojen monipuoliseen ja systemaattiseen kehitykseen. 3.1.1.PUHUMINEN Lapsi opettelee: - kertomaan näkemistään ja kuulemistaan havainnoista - kyselemään ja pohtimaan - kuvittelemaan tapahtumia omassa mielessä - eläytyen esittämään ja selostamaan tapahtumia 3.1.2. KUUNTELEMINEN Lapsi opettelee kuuntelemaan: - hiljaisuutta - oman ympäristönsä ääniä kuten luontoa, liikennettä, työn ääniä jne. - toisen lapsen ja aikuisen puhetta - ääneen lukemista, teatteriesityksiä ja erilaisia viestimiä - keskittyneesti, kriittisesti ja kuulemaansa eritellen 3.1.3. KIELELLINEN TIETOISUUS Lapsi opettelee: - riimittelemään - loruilemaan - leikkimään sanoilla ja lauseilla - rytmittämään sanoja - vertailemaan sanojen pituuksia - kuuntelemaan äänteitä ja tutustuu äänne-kirjain vastaavuuteen Lapselle tarjotaan kokemuksia eri kirjallisuuden muodoista: - sadut, kertomukset ja sarjakuvat sekä tietokirjat - runot, lorut ja hokemat
3.2. MATEMATIIKKA Matematiikka tarjoaa välineitä ajattelun kehittämiselle, avaruudelliselle hahmottamiselle sekä ongelmien ratkaisulle. Keskeiset tavoitteet ovat matemaattisten käsitteiden ymmärtäminen ja myönteisten asenteiden muodostuminen matematiikkaa kohtaan. Lapsen matemaattisen ajattelun kehittämisen lähtökohtana on arkipäivän eri tilanteet. Matematiikan esiopetuksen keskeisiä tavoitteita ovat: - lukukäsite 0 20 - vertailu - luokittelu erilaisten ominaisuuksien mukaan - mittaaminen - päässälasku - ongelmanratkaisu - lisääminen ja pois ottaminen - rahan tuntemus
3.3. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Ympäristö ja luonnontiedon tavoite on tarjota lapselle mahdollisuus itse tutkimalla ja tekemällä oppia asioita itsestään ja ympäristöstään. Tärkeää on myönteisten asenteiden kehittyminen luontoa ja ympäristöä kohtaan. Ympäristökasvatuksessa esille otettavia alueita ovat: - ihmisen rakenne ja erilaisuus - terveelliset elämäntavat - suojeleva positiivinen asenne luontoon - luonnonmaisema, kulttuurimaisema - aika: vuodenajat, kuukaudet, viikonpäivät, kello ( tasa - ja puolituntia ) ym. -aikakäsitteet - tutustuminen lähiympäristöön - kansainvälisyyskasvatus - perinnekasvatus 3.4. ETIIKKA JA KATSOMUS Eettisen kasvatuksen erityispiirteet määräytyvät kunkin esiopetusryhmän erityispiirteiden mukaan. Kaikille lapsille yhteisiä esiopetuksen eettisen ja uskontokasvatuksen asioita ovat: - tuetaan lapsen kehittymistä myönteiseksi ja suvaitsevaiseksi kansalaiseksi - etsitään vastausta lasta askarruttaviin eettisiin kysymyksiin - hyvät tavat, myönteinen elämänasenne - tietoa omasta uskonnosta ( juhlapyhien merkitys ) - tarvittaessa tietoa muista uskonnoista eri kulttuureissa
3.5. TAITO JA TAIDEAINEET Taito- ja taideaineiden tavoitteena on tarjota lapsille mahdollisuus tutustua taito- ja taideaineiden eri muotoihin kunnon välineillä ja asianmukaisissa tiloissa. Lasten tulee saada tuntea tekemisen ja kokemisen riemua. Ko. aineiden minimit esiopetuksessa aloittain seuraavasti: 3.5.1. Musiikki ja ilmaisu - erilaiset laulut, leikit ja omat tuotokset - musiikin kuuntelu ja tuottaminen - rytmisoittimien tunnistaminen ja niiden käyttö - teorian alkeita ( esim. rytmi, tempo, voimakkuus ) - konsertit 3.5.2. Kädentaidot - kuvallinen ilmaisu eri tekniikoiden ja materiaalien avulla - tutustuminen taiteen eri muotoihin - eri materiaalien työstäminen erilaisin työvälinein - käden taitojen kehittäminen - oman työn ja tekemisen arvostaminen - taidenäyttelyt 3.5.3. Liikunta - tutustuminen erilaisiin liikuntamuotoihin ja välineisiin - liikunnan perustaitojen harjaannuttaminen - oman kehon hallinta - liikunnan ILO - terveelliset elämäntavat
3.6. RAAHELAISUUS Raahelaisen esiopetuksen tulee tarjota lapsille mahdollisuus tutustua kotikaupunkiinsa ja sen erityispiirteisiin, joita ovat: - merellisyys - vanha Raahe - nähtävyydet esim. museo - rautatehdas - yleiset palvelulaitokset ( palolaitos, sairaala jne. ) Lähde: Esiopetuksen suunnittelutyöryhmä 4.11.1996 : Raahen kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma
4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä koko esiopetusryhmän että kunkin lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus saada omista lähtökodistaan käsin tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksia. Lain mukaan lapsella on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja tuen oikea-aikaisuus ehkäisee ongelmien syvenemistä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää lapselle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arvioiden tuloksia. Raahessa saamme tietoa lapsen varhaisemmasta kehityksestä lapsen neuvolasta saatavaan VIITTA arviointiin tutustumalla. Myös yhteistyö muun varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa takaa mahdollisesti aikaisemmin aloitetun tuen jatkumisen saumattomasti lapsen siirtyessä esiopetukseen. Eskariseulan tehtävät auttavat myös tuen tarpeen määrittelyssä. Esiopetusyksikön johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuolto- / verkostotyössä. Huoltaja on mukana tukitoimien suunnittelussa. Lapsen saama tuki voi olla yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea. (Liite: Kolmiportainen tuki esiopetuksessa) 4.1 TURVALLISUUS Esiopetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja henkilöstön turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Päiväkodilla on turvallisuussuunnitelma, johon jokainen työntekijä on tutustunut. Esiopetuksen tilojen ja ympäristön turvallisuutta valvotaan päivittäin. Pihalle mentäessä henkilökunta tarkistaa pihan turvallisuuden ja varmistaa, että portit on suljettu. Rikkoutuneen tai vaaraa aiheuttavan toimintavälineen poistamisesta tai korjaamisesta huolehditaan. Ulkoilusäännöt on sovittu yhteisesti turvallisuutta silmällä pitäen. Henkilökunnan ja lasten suhdeluvussa noudatetaan esiopetuksesta annettuja määräyksiä. Erityisen tärkeää suhdeluvun noudattaminen on liikuttaessa päiväkotialueen ulkopuolella. Retkillä lapsille puetaan huomioliivit. Kokopäivän kestäville retkille tehdään retkisuunnitelma, jossa kartoitetaan vaaratekijät ja jaetaan vastuut. Jokilaaksojen pelastuslaitos käy vuosittain pitämässä esikoululaisille turvallisuuskoulutusta.
5. ARVIOINTI Arviointi esiopetuksessa tukee lapsen oppimista ja kasvua. Arviointia tapahtuu arkipäivän tilanteissa jatkuvasti. Välitöntä palautetta saadessaan lapsi oppii arvioimaan käyttäytymistään ja oppimistaan ja hänen itsetuntemuksensa kasvaa. Myös kasvunkansiosta nähdään lapsen taitojen kehittyminen esikouluvuoden aikana. Henkilökunta havainnoi lasten toimintaa ja oppimista päivittäin sekä arvioi esiopetuksen toteuttamista säännöllisesti. Arvioinnin pohjalta toiminnan suunnittelua ja toteutusta korjataan ja täydennetään. Huoltajien kanssa arvioidaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman toteutumista keväällä käytävässä arviointikeskustelussa. Huoltajille tehdään myös palautekyselyitä.
Liite 1.