KIELIKASVATUSFOORUMI 27.-28.10.2014, Helsinki, Finlandia-talo FTDK, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuu professori Ritva Kantelinen, ritva.kantelinen@uef.fi Kielikasvatus
Kielikasvatusfoorumin tavoitteena kaikkien kieliaineiden yhteistyön lisääminen uusiin opetussuunnitelman perusteisiin tulossa olevan linjauksen mukaisesti. KIELIKASVATUS ottaa huomioon ympäristön muuttumisen aiempaa monikielisemmäksi ja myös oppilaiden kielitaustojen monimuotoistumisen vahvistaa koulun kielitietoisuutta, kielten käyttämistä kaiken oppimisen tukena ja monilukutaidon tuomista osaksi kaikkea opetusta. Ritva Kantelinen 27.10.2014 2
Kielikasvatusfoorumin kohderyhmä Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opettajat, rehtorit, alan tutkijat ja järjestöjen edustajat (erityisesti äidinkielten, toisen kielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten opettajat) sekä muut aiheesta kiinnostuneet Ritva Kantelinen 27.10.2014 3
Tämän esityksen tavoite Kuvailla ja tarkastella seuraavia: kielikasvatus kielikasvatuksen konkretisoituminen kouluissa Tukea kieliaineiden yhteistyötä: yhteistyömahdollisuuksien yhteistä pohdintaa jatkosuunnitelmien laatimista Ritva Kantelinen 27.10.2014 4
Toimivan ja tuloksekkaan yhteistyön edellytyksenä Yhteinen näkemys tavoitteista ja tavasta, jolla niihin pyritään Sitoutuminen tavoitteiden saavuttamiseen yhdessä työskennellen Yhteistyötä ja työnjakoa Suunnittelussa Toteuttamisessa Arvioinnissa Kehittämisessä Ritva Kantelinen 27.10.2014 5
Kielikasvatuksen yhteinen eurooppalainen päämäärä (ks. CEFR 2001; EVK 2003 ) Tavoitteena yksilön ja yhteisöjen monikielinen ja monikulttuurinen kompetenssi Toiminnallinen näkökulma, osaamisen näkökulma Kasvatukselliset tavoitteet aiempaa vahvemmin esillä kielellisten ja viestinnällisten rinnalla Kielenoppiminen yksilöllinen, kouluopiskeluun ja sen ulkopuolelle sijoittuva läpi elämän jatkuva prosessi Ei yhtä oikeaa, parhaiten toimivaa ja kaikille sopivaa aikaa, paikkaa tai tapaa kehittää kielitaitoa Kielenopiskelu - yksilölle merkityksellistä kokonaisvaltaista kasvua kielenkäyttäjänä, ihmisenä, yhteisöjen jäsenenä Ritva Kantelinen 27.10.2014 6
Eurooppalaisen viitekehyksen näkökulma monikielisyyteen (CEFR 2001, EVK 2003) Yksilön kokemukset kielestä laajenevat kotikielestä/-kielistä laajemmalle, lähiympäristön, laajempien toimintaympäristöjen ja koko yhteiskunnan kieliin, ja muiden kansojen kieliin, joita hän oppii koulussa tai välittömän kokemuksen kautta Tavoitteena kehittää mahdollisimman laaja kielellinen repertoaari, jossa kaikkien yksilön osaamien kielten kaikilla kieli- ja kommunikointitaidoilla on sijansa Monikielisyystaidot! Ritva Kantelinen 27.10.2014 7
Vieraan kielen opettaminen ja opiskelu koulussa muuttaa muotoaan ajan myötä (ks. Kaikkonen 2005) toimintatavat ja menetelmät ovat sidoksissa kulloinkin vallalla oleviin käsityksiin kielestä kielitaidosta oppimisesta ja opettamisesta arvioinnista pedagogiikasta oppimisympäristöstä Ritva Kantelinen 27.10.2014 8
Viime vuosikymmenten suunta kieltenopetuksessa Kieli kielitieteellinen näkökulma Kommunikaatio viestinnällinen näkökulma Vuorovaikutus, kohtaaminen toiminnallinen näkökulma Ritva Kantelinen
Kielikasvatuksen läpimurtoon vielä matkaa OPH, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Perusopetuksen päättävien oppilaiden vieraiden kielten oppimistulosten arviointihanke (http://karvi.fi/2014/hyvia-oppimistuloksia-vieraissa-kielissaja-pitkassa-ruotsissa/) ja sen tuloksia kansallinen arviointi keväällä 2013 peruskoulun 9. luokkalaiset arvioitavina perusopetuksen tavallisimmin opiskellut kielet: englanti, ruotsi (A-oppimäärä) ranska, saksa, venäjä (A- ja B-oppimäärä) Ritva Kantelinen 27.10.2014 10
Kansallisen arvioinnin yleisiä suosituksia arviointitulosten perusteella (ks. Arviointihankkeen tiivistelmäraportti, Kielten oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2013, s. 25) Oppilaille enemmän tilaisuuksia oman työnsä suunnitteluun ja arviointiin (esim. EKS) Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä nykyistä monipuolisemmin Enemmän autenttista oppimateriaalia ja kontakteja ulkomaisiin kouluihin Monipuolistetaan arviointia ja tehdään se läpinäkyväksi Suullista kielitaitoa huomioidaan tasavertaisesti kirjallisen kanssa arvioinnissa Rohkaistaan oppilaita valitsemaan englannin rinnalle myös muita vieraita kieliä ja opiskelemaan niitä tavoitteellisesti Nykyaikaistetaan kotitehtäviä ja niiden suoritusmuotoja Ritva Kantelinen 27.10.2014 11
Kielikasvatuksen luonnehdintaa (ks. Kaikkonen 2005,47) Kielikäsitys (esim. EVK 2003) Kieli + kulttuuri Kieli-identiteetti: äidinkieli + vieraat kielet Toimiva monikielisyys -> monikielisyystaidot (Nikula 2010) Kieli viestintävälineenä Kieli kokonaisuutena Ensi sijassa suullista viestintää Ritva Kantelinen 27.10.2014 12
Kielikasvatuksen luonnehdintaa (ks. Kaikkonen 2005,47) Oppimiskäsitys Kokemuksellisuus (esim. Kolb 1984) Sosiokonstruktivismi (esim. Rauste-von Wright 1997) Emotionaalinen oppiminen Oppimisympäristö Oppilaskeskeisyys (esim. Pavlenko & Lantolf 2000) Avoimuus kieli- ja kulttuurikontakteihin Autenttisuus (esim. van Lier 1998) Ritva Kantelinen 27.10.2014 13
Kielikasvatuksen luonnehdintaa (ks. Kaikkonen 2005,47) Arviointi (esim. Hildén & Takala 2005) Vuorovaikutteista Itse- ja vertaisarviointia Oppilaan subjektiivisuuden korostus Kohtaamisen pedagogiikka Monikulttuurinen oppiminen (esim. Byram 1997) Ritva Kantelinen 27.10.2014 14
Lähtökohtia kielikasvatuksen konkretisoitumiselle koulun arjessa opettajien kollegiaalinen yhteistyö ja yhteisöllinen/verkostoitunut työskentelytapa ei kieltenopettajan yksin, ei edes kieltenopettajien keskenään, ja omin voimin hoidettavissa! pitkäjänteistä, kokonaisvaltaista moniammatillista yhteistyötä suunnittelussa ja toteutuksessa - kielipoliittisista linjauksista arjen ratkaisuihin! yhteinen perusta, jolle rakennetaan - jaettu näkemys yhteisistä tavoitteista ja niihin sitoutumisesta (esim. kielikasvatus, EVK, EKS, OPSit) tarvitaan katsomista kauemmas ja laajemmalle! Ritva Kantelinen 27.10.2014 15
Kielikasvatus osaksi koulun arkea lähtökohtana ja edellytyksenä yhteinen sitoutuminen! Opetussuunnitelmat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet esim. OPS2016 paikalliset alueelliset/kuntakohtaiset/koulukohtaiset (tukeutuminen & sitoutuminen teoreettiseen viitekehykseen, EVK:een, pedagogisiin työvälineisiin ja tapoihin esim. EKS) Kielet koulussa: kouluaineena ja kouluaineissa äk ja muut kielet kuin myös kielet ja muut aineet - yhteistyö! kieliohjelma valtakunnallinen, alueellinen, kuntakohtainen, koulukohtainen näkökulma - tarjolla oleva toteutuva - laajuus, monipuolisuus Opettajien koulutus perus-, täydennys-, jatkokoulutus koulukohtainen, työyhteisön sisäinen omaehtoinen kouluttautuminen olennaista! Ritva Kantelinen 27.10.2014 16
Kirjallisuutta Byram, M. 1997. Teaching and assessing intercultural communicative competence. Clevedon: Multilingual Matters. CEFR 2001=Common European Framework of Reference for Languages: Learning, teaching, assessment. Council for Cultural Co-operation. Educational Committee. Modern Languages Division. Strasbourg. http://www.coe.int/t/dg4/linguistic/cadre1_en.asp EVK 2003=Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. 2003. Helsinki: WSOY. Hildén, R. & S. Takala 2005. Kielisalkulla kohti selkeää ja monipuolista arviointia. Teoksessa V. Kohonen (toim.), 315 326. Hildén, R. & Salo, O-P. (toim.) 2011. Kielikasvatus tänään ja huomenna. Opetussuunnitelmat, opettajankoulutus ja kielenopettajan arki. Helsinki: WSOYpro. Jaatinen, R., Kohonen, V. ja Moilanen, P. (toim.) 2008. Kielikasvatus, opettajuus ja kulttuurienvälinen toimijuus. Helsinki: OKKA. Kaikkonen, P. 2005. Kielikasvatus koulun vieraan kielen opetuksen viitekehyksenä. Teoksessa V. Kohonen (toim.) Eurooppalainen kielisalkku Suomessa. Tutkimus- ja kehittämistyön taustaa ja tuloksia. Helsinki: WSOY, 45-58. Kohonen, V. (toim.) 2005. Eurooppalainen kielisalkku Suomessa. Tutkimus- ja kehittämistyön taustaa ja tuloksia. Helsinki: WSOY. Rauste-von Wright, M. 1997. Opettaja tienhaarassa konstruktivismia käytännössä. Juva: WSOY. Ritva Kantelinen 27.10.2014 17
Kirjallisuutta Kohonen, V. 2009. Autonomy, Authencity and Agency in Language Education: the European Language Portfolio as a Pedagogical Resource. Teoksessa R.Kantelinen & P.Pollari (toim.) Language Education and Lifelong Learning. University of Eastern Finland. Philosophical Faculty. School of Applied Eucational Science. 9-44. Kolb, D. 1984 Experiential learning: experience as the source of learning and development. New Jersey: Prentice-Hall. Nikula, T. (2010). Mitä kielitaito on? Teoksessa T. Daavittila, I. Garam, O. Jäppinen, A. Kallio, M. Kekki, M. Kopperi & E. Wakonen (toim.), Matkalla kansainvälisyyteen: kansainvälistymisen edellytykset koulusta työelämään. Seminaarijulkaisu. Helsinki, Finland: Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 23-28). http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/17459_matkalla_kansainvalisyyteen.pdf O Rourke, B. & Carson, L. 2010. Language Learner Autonomy. Policy, curriculum, classroom. Oxford: Peter Lang. Pavlenko, A. & J. P. Lantolf 2000. Second language learning as participation and the (re)construction of selves. Teoksessa J. P. Lantolf (toim.) Sociocultural theory and second language learning. Oxford: Oxford University Press, 155-178. Van Lier, L. 1996. Interaction in the language curriculum: awareness, autonomy, and authenticity. London and New York: Longman. Ritva Kantelinen 27.10.2014 18
Yhteistyö ja kielikasvatus rikastuttavat toinen toisiaan! www.uef.fi