Koulu kansallisen kielitaitovarannon

Transkriptio

1 Koulu kansallisen kielitaitovarannon tuottajana Pääjohtaja Timo Lankinen Opetushallitus Venäjä-foorumi Oulussa Osaamisen ja sivistyksen asialla

2 Kielitaidon tarve Elinkeinoelämän keskusliitto selvittää aika ajoin yksityisen sektorin kielitaitotarvetta. Viimeisin selvitys vuodelta 2006 kertoo, että eniten on kysyntää englannin taidosta, toiseksi eniten ruotsin taidosta, kolmantena lähes tasavahvoina tulevat saksa ja venäjä. Julkisen sektorin kielitaitotarpeessa korostuvat kotimaiset kielet enemmän kuin yksityisellä sektorilla. Sivistyksellinen ja kulttuurinen tarve 2 Osaamisen ja sivistyksen asialla

3 englanti ruotsi saksa venäjä ranska espanja italia Elinkeinoelämän keskusliitto: Kielitaitoa rekrytointikriteerinä painottavien yritysten osuus kaikista vastaajista, % kiina muu* * viro, puola, portugali, hollanti, liettua, latvia, norja, japani, tanska Osaamisen ja sivistyksen asialla

4 Kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälinen kauppa työvoiman liikkuvuus kielitaitotarpeet kansainvälisten sopimusten lisääntyminen (mm. EU) opiskelijoiden vaihto-ohjelmat ja työssäoppiminen ulkomailla viestintävälineiden kehitys, tietovaranto, tiedonkulku, tietopankit, Internet uusi professionaalinen kompetenssi monilukutaito 4 Osaamisen ja sivistyksen asialla

5 Perinteinen lähtökohta Koulussa opetetaan ja opiskellaan kieliä, joita oppilas ei yleensä osaa ennestään Formaali kielen opiskeluympäristö on keskeinen, usein myös ainoa Kontaktit kielen autenttisiin puhujiin Suomessa, ulkomailla tai esim. internetin välityksellä yhä keskeisempiä Koulussa yleisesti opiskeltavista kielistä englanti poikkeaa muista, koska se saa paljon tukea epäformaalista ympäristöstä (oppilaiden oma kiinnostuneisuus, etenkin internet ja nuorisokulttuuri kaiken kaikkiaan) 5 Osaamisen ja sivistyksen asialla

6 Monikulttuurisen yhteiskunnan lähtökohta Kerätään talteen ja jalostetaan myös kouluympäristön ulkopuolella hankittua kielipääomaa Mman äidinkielen opetus: maahanmuuttajien ja muiden kielivähemmistöjen äidinkielet Maahanmuuttajien äidinkielistä eniten opiskellaan venäjää (n. 3000), somalia (n. 1750), albaania (n. 750), arabiaa (n. 700) ja vietnamia (n. 550) Maahanmuuttajien äidinkielistä työnantajia kiinnostavat eniten venäjä, kiina (n. 330), espanja (n. 250) ja italia (n. 90) 6 Osaamisen ja sivistyksen asialla

7 Suomessa äidinkielenä puhutut kielet Kansalliskielet suomi ruotsi Alkuper.kansan ja vähemmistökielet: 3 saamen kieltä Vähemmistökielet romani ja viittoma Maahanmuuttajakielet venäjä, viro, somali + n. 140 muuta 7 Osaamisen ja sivistyksen asialla

8 8 Osaamisen ja sivistyksen asialla

9 Eri kielten oppimääriä opiskelleet v lukion päättötodistuksen mukaan englanti ruotsi suomi ranska saksa venäjä saame latina espanja italia muu 9 Osaamisen ja sivistyksen asialla

10 Ylioppilaskokeen lyhyen kielen kirjoittajat vuosina kokelaita saksa ranska venäjä vuosi 10 Osaamisen ja sivistyksen asialla

11 Kielitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Kysyntä ja tarjonta kohtaavat parhaiten englannin kohdalla Ruotsia opiskellaan paljon, mutta osataan huonosti Muiden työnantajien eniten tarvitsemien kielten opiskelu on joko romahtanut (saksa) tai ylipäätään hyvin vähäistä (venäjä) Vain espanjan kohdalla positiivista kehitystä 11 Osaamisen ja sivistyksen asialla

12 Kysynnän ja tarjonnan heikon kohtaamisen syitä Peruskoulun ja lukion kieliohjelman ja tuntijakopäätösten vaikutus Paikallinen, kuntakohtainen päätöksenteko SUKOL:n keräämien tietojen mukaan kielten minimiryhmäkoot ovat viime vuosina kasvaneet, esim. Helsingissä lukion lyhyen kielen ryhmän perustamiseen vaaditaan vähintään 16 oppilasta Koulujen pienuus Minimiryhmäkoossa suurta kuntakohtaista vaihtelua Maahanmuuttajien oman äidinkielen status on heikko, oppiainetta ei merkitä päättötodistukseen eikä sen arvosanaa lasketa osaksi keskiarvoa 12 Osaamisen ja sivistyksen asialla

13 Kielten opiskelu ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteissa kaikille aloille pakollisten yhteisten opintojen laajuus on 16 opintoviikkoa, joista 2 ov:a on pakollista vierasta kieltä ja 1 ov toista kotimaista kieltä (ruotsia) Pakollisten kielten opintojen lisäksi opiskelijoiden on mahdollista valita kieliä yhteisten opintojen valinnaisina opintoina enintään 4 ov sekä vapaasti valittavina opintoina enintään 10 ov 13 Osaamisen ja sivistyksen asialla

14 Kielten opintoja osana ammatillisia opintoja Monissa perustutkintoon johtavissa opinnoissa erityisesti palvelualoilla mutta muillakin koulutusaloilla kielten opintoja sisältyy myös ammatillisiin opintoihin, esim. merkonomiruotsia, lääkealan englantia, matkailualan saksaa, ravintolakokin ranskaa jne. Eri kielten tarjonta ja niiden laajuus käy ilmi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmasta; järjestäjien välillä esiintyy vaihtelua Myös opiskelijoiden tekemät kielten valinnat vaihtelevat riippuen koulutuksen järjestäjästä, koulutusalasta ja maantieteellisestä sijainnista 14 Osaamisen ja sivistyksen asialla

15 Mielikuvien merkitys Englannin kielen ylivalta on niin vahva, että ymmärrys monipuolisen kielitaidon merkityksestä on hämärtynyt Lukiolaisten vanhemmat ovat vanhan koulujärjestelmän kasvatteja, mutta heidän pitkä kielensä on yleensä ollut englanti, muita kieliä ehkä lyhyenä Peruskoululaisten vanhemmista suurin osa peruskoulun kasvatteja, kapea kieliohjelma Aikaisemmin monipuolista kielitaitoa pidettiin hyvän yleissivistyksen merkkinä, nyt käsitys hyvästä yleissivistyksestä tuntuu muuttuneen 15 Osaamisen ja sivistyksen asialla

16 Miksi englanti ei riitä? Vaikka englannin taito maailmassa kasvaa, tullaan tulevaisuuden työelämässä tarvitsemaan muiden kielten taitoa nykyistä enemmän Vuonna 2005 tehty EU-tutkimus pk-yrityksissä kertoo, että 11 % tutkituista yrityksistä oli menettänyt vientimahdollisuuksia puutteellisen kielitaidon takia Tutkimuksen mukaan tulisi mm. hyödyntää paremmin maahanmuuttajien kielitaitoa ja lisätä kiinan, arabian, venäjän ja japanin opiskelua 16 Osaamisen ja sivistyksen asialla

17 Miksi englanti ei riitä Jättäytyminen englanninkielisen informaation varmaan muissa kuin englanninkielisissä kulttuureissa tarjoaa vain pienen tirkistysreiän ko. kulttuuriin ja siinä eläviin ihmisiin Maailmassa on miljardeja ihmisiä, jotka eivät puhu sanaakaan englantia Jää saamatta valtava määrä tietoa maailmasta, ellemme pysty ymmärtämään muita kieliä 17 Osaamisen ja sivistyksen asialla

18 Myönteinen kehitys kielikoulutuksessa Panostus kielikoulutukseen koko koulutusjärjestelmässä Peruskoulu vaikuttaa koko ikäluokkaan Englannin taito noussut huomattavasti peruskoulun päättövaiheessa; puheen ymmärtäminen edistynyt Aikuisväestöstä 75 % osaa yhtä vierasta kieltä, 60 % kahta, 25 % kolmea Englannin pitkässä yo-kokeessa parhaat ovat poikia, toisin kuin ennen Kielet ovat pakollisia myös ammatillisessa koulutuksessa Kielet ovat pakollinen osa korkeakoulutuksessa 18 Osaamisen ja sivistyksen asialla

19 Mitä voidaan tehdä? Informaatio kielitaidon merkityksestä ja kielitaidon tarpeesta työelämässä Ymmärrys muista kulttuureista, kielistä ja kansoista globaaleilla markkinoilla menestyksen edellytys Toteuttamiskelpoiset ja nykyistä laajemmat paikalliset kieliohjelmat Ryhmäkokojen vähimmäisvaatimusten tarkistaminen Kannustaa, palkita, arvostaa kielten opiskelua 19 Osaamisen ja sivistyksen asialla