VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

Transkriptio

1 VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen

2 Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa Opiskelu lukiossa Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen Venäjä-yhteistyö Opiskelu korkeakoulussa Korkeakouluopiskelijoiden ja opettajien vaihto-opiskelu

3 Cultura-säätiö on päivittänyt lokakuussa 216 tietoja venäjän kielen ja kulttuurin opiskelusta Suomessa. Tiedot on saatu oppilaitoksilta ja opetushallitukselta. Kiinnostus venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun on sekä peruskoulun ala- että yläasteella tasaantunut tai hieman laskenut huippuvuodesta 214, lukioissa sen sijaan joidenkin opiskelijaryhmien osalta selkeästi noussut. Alla olevissa taulukoissa sekä peruskoulun että lukion opiskelutiedot ovat vuoteen asti. 1. Opiskelu peruskoulussa Vuonna venäjää opiskeli A-kielenä peruskoulun 1-6 luokilla,9 % ja 7-9 luokilla myös,9 % prosenttia oppilaista. (Opetushallitus Vipunen, kuvat 1. ja 2.) 3 25 Perusopetuksen 1-6 luokkien A-kielivalinnat: ainevalinnat yhteensä englanti ruotsi suomi ranska saksa venäjä espanja saame muu kieli Kuva 1: Opetushallitus, Vipunen Perusopetuksen 7-9 luokkien A-kielivalinnat: ainevalinnat yhteensä englanti ruotsi suomi ranska saksa venäjä espanja saame muu kieli Kuva 2: Opetushallitus, Vipunen 3

4 B2-kielenä venäjää opiskeli 1,9 % oppilaista. Venäjää B2-kielenä opiskelleiden määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. (Opetushallitus Vipunen, kuva 3.) 1 Perusopetuksen 7-9 luokkien B2-kielivalinnat: ainevalinnat yhteensä englanti ruotsi suomi ranska saksa venäjä espanja italia saame latina muu kieli Kuva 3: Opetushallitus, Vipunen Oppilaiden lukumäärä peruskoulussa A-kieli 1-6 luokat 3229 oppilasta (3536 vuonna 214 ja 2942 vuonna 213) A-kieli 7-9 luokat 1652 oppilasta (154 vuonna 214 ja 1311 vuonna 213) B2-kieli 7-9 luokat 3325 oppilasta (3923 vuonna 214 ja 31 vuonna 213) Peruskoulun päättövaiheen oppimistuloksista 213 ovat Raili Hildén ja Juhani Rautopuro tehneet joitakin päätelmiä ja esittäneet suosituksia venäjän kielen opiskelun ja oppimisen kehittämiseksi. Tärkeitä kehittämiskohteita ovat muun muassa kielen puhuminen, autenttinen kielenkäyttö, opiskelutaidot (oman työskentelyn suunnittelu, toteutus ja arviointi) sekä opettajien kollegiaalinen yhteistyö ja täydennyskoulutus. Myös venäjänkielisten ja kaksikielisten tavoitteet on nostettu esiin kehittämiskohteina. (Venäjän kielen A- ja B-oppimäärän oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa, Raili Hildén ja Juhani Rautopuro, Julkaisut 214:5, s. 278) Oppilasvaihto on viime vuosina ollut pienimuotoista ja tapahtuu pääasiassa kansainvälisten yleishyödyllisten vaihto-oppilasjärjestöjen kautta. 2. Opiskelu lukiossa Lukioissa A-kielenä venäjää opiskeli vuonna,7 prosenttia oppilaista, B2-kielenä,4 prosenttia oppilaista. Nämä luvut ovat pysyneet lähes ennallaan. (Opetushallitus, Vipunen Kuva 4.) 4

5 Lukion oppimäärän suorittaneiden B2-kielivalinnat Kuva 4. Opetushallitus, Vipunen Lukion oppimäärän suorittaneista venäjän kieltä alle kuuden kurssin laajuisena opiskeli vuonna kuitenkin 5,8 prosenttia oppilaista eli 1684 oppilasta. Oppilasmäärä on noussut noin yhden prosenttiyksikön vuodesta 213. (Opetushallitus Vipunen, kuva 5.) Venäjän kielen perusteiden osaaminen ilmeisesti kiinnostaa lukiolaisia Lukion oppimäärän suorittaneiden alle kuuden kurssin laajuisen kielen valinnat Kuva 5: Opetushallitus, Vipunen Oppilaiden lukumäärä lukioissa A-kieli 213 oppilasta (235 vuonna 213) B2-kieli 122 oppilasta (87 vuonna 213) B3-kieli 89 oppilasta (654 vuonna 213) 5

6 Alle kuuden kurssin laajuiset venäjän kielen opinnot 1684 oppilasta (1435 vuonna 213) 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen Venäjä-yhteistyö Vuonna 213 venäjän kieltä opiskeli ammattioppilaitoksissa 2541 opiskelijaa. (Opetushallitus) Ammattioppilaitosten Venäjä-verkostojen (Akkuna-verkosto ja Kouvolan Seudun ammattiopiston johtama verkosto) oppilaitoksissa opiskellaan venäjää vapaasti valittavina opintoina 1-5 opintoviikkoa. Suomen ja Venäjän opetusalan yhteistyön perustana on Suomen ja Venäjän federaation hallitusten vuonna 1992 sopima yhteistyö kulttuurin, opetuksen ja tutkimuksen saralla. Venäjä-ohjelman yhteistyön tavoitteena on lisätä Suomen ja Venäjän federaation oppilaitosten ja opetusalan viranomaisten välistä yhteistyötä sekä tukea opetussuunnitelmien ja elinkeinoelämän kansainvälistymistä ja kulttuurisuhteiden lujittumista. Ammatillisten oppilaitosten Venäjä-verkoston tavoitteena on kouluttaa venäjän kieltä ja kulttuuria tuntevia ammattihenkilöitä elinkeinoelämän eri aloille. Työssäoppimismahdollisuuksia Venäjällä on myös pyritty vakiinnuttamaan. (Mitä verkostoissa teemme, Opetushallituksen Venäjä-ohjelma vuodesta 1995, toim. Eila Räisä) Työssäoppimisen verkostoyhteistyötä tehdään tällä hetkellä ainakin ammattioppilaitosten Venäjä-verkostojen oppilaitoksissa. 4. Opiskelu korkeakoulussa Venäjän kieltä, kirjallisuutta ja kääntämistä pää- ja sivuaineena opiskeli yliopistoissa lukuvuonna noin tuhat opiskelijaa. Venäjän kieltä voi opiskella pääaineena Helsingin, Turun, Tampereen, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistossa sekä Åbo Akademissa. Venäjän kielen yliopisto-opiskelu koostuu perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista. Opintoihin kuuluu myös valinnaisia opintoja. Opiskelija voi suuntautua venäjän kielen opettajaksi, kääntäjäksi tai kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi. Useimmissa ammattikorkeakouluissa opiskellaan vähintään venäjän alkeis- ja jatkokurssit sekä liikevenäjää. 5. Korkeakouluopiskelijoiden ja opettajien vaihto-opiskelu Opiskelijat ja opettajat voivat hakea vaihto-opiskelijaksi venäläisiin korkeakouluihin kahdenvälisten vaihtoohjelmien sekä Luoteis-Venäjän alueelle myös opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman ja CIMO:n hallinnoiman FIRST-verkoston kautta. FIRST-verkostoyhteistyöohjelma tarjoaa vuosittain noin 5 opiskelijalle ja opettajalle mahdollisuuden vaihto-opiskeluun. Ohjelmassa ovat mukana lähes kaikki suomalaiset ja 14 luoteisvenäläistä korkeakoulua (vuonna 214). Vaihdon kesto on yleensä 3 12 kuukautta. FIRST-verkostoa koordinoi aina suomalainen korkeakoulu. Koordinoiva korkeakoulu tekee rahoitushakemuksen CIMOon koko verkoston puolesta. Koordinoiva korkeakoulu vastaa myös myönnettävän tuen käytöstä ja raportoi CIMOon sopimuskauden päätyttyä. The University of the Arctic:n North2North -ohjelman kautta pääsee vaihtoon Pohjois-Venäjän yliopistoihin. Venäjän kielen pääaineopiskelijat suorittavat pakollisen kolmen kuukauden kieliharjoittelunsa Tverin yliopistossa. 6