Key Data on Teaching Languages at School in Europe 2012

Transkriptio

1 Key Data on Teaching Languages at School in Europe 2012 Key Data on Teaching Languages at School in Europe 2012 antaa kokonaisvaltaisen kuvan kieltenopetuksen järjestelmistä 32:ssa Euroopan maassa. Raportti tarjoaa tilastotietoa ja laadullista tietoa vieraiden kielten opetuksen toimintaympäristöstä ja organisaatiosta, opiskelijoiden osallistumistasosta sekä opettajien koulutuksesta. Nykytilanteen kuvauksen ohella raportti sisältää useita aikasarjoja, jotka auttavat tunnistamaan viime vuosien ja vuosikymmenten trendejä kieltenopetuksessa. Raportin 61 indikaattoria ovat pääosin neljästä lähteestä: Eurydicesta, Eurostatista, Euroopan kielitaitotutkimuksesta ESLC:stä sekä vuoden 2009 PISA-tutkimuksesta. Lähteet yhdistämällä Key Data tarjoaa kattavaa tietoa, joka auttaa parantamaan kieltenopiskelun laatua ja tehokkuutta kaikkialla Euroopassa. Kieltenopiskelun kehittämisestä on tullut eräs Euroopan Unionin koulutusstrategian päätavoitteista. Sillä pyritään myös helpottamaan EU-kansalaisten liikkuvuutta maasta toiseen, kuten Unionin kokonaisstrategia, Eurooppa 2020 painottaa. Key Data on Teaching Languages at School in Europe 2012 on Eurydicen ja Eurostatin yhteisjulkaisu. Se on toteutettu yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Tilastovuodet ja mukana olevat maat vaihtelevat tietolähteittäin. Eurydicen tiedot ovat lukuvuodelta Ne kattavat kaikki EU-maat sekä Euroopan talousalueen maat, Kroatian ja Turkin. Eurydicen indikaattorit antavat tietoa kieltenopetukseen vaikuttavasta politiikasta ja suosituksista. ESLC tutkimuksen indikaattorit kattavat 15 koulutusjärjestelmää. Eurostatin indikaattorit kattavat samat maat kuin Eurydicen, mutta tiedot ovat lukuvuodelta Mikä Eurydice on? Eurydice on tiedonvaihdon verkosto, jonka päätehtävänä on tuottaa analyyttista ja vertailukelpoista tietoa eurooppalaisista koulutusjärjestelmistä ja koulutuspolitiikasta. Eurydice -verkosto koostuu opetusministeriöiden asettamista kansallisista yksiköistä ja Brysselissä sijaitsevasta Euroopan yksiköstä. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 34 maata - EU:n 27 jäsenvaltiota, Norja, Islanti ja Liechtenstein, Turkki, Kroatia ja Serbia. 1 Euroopan komissio

2 VIERAIDEN KIELTEN OPISKELU ALKAA YHÄ NUOREMPANA Euroopassa vieraan kielen opiskelu tulee yleensä aloittaa 6 9 vuoden iässä. Belgian saksankielisellä alueella oppilaat aloittavat ensimmäisen vieraan kielensä jo kolmivuotiaina esiopetuksessa. Monessa maassa onkin viime vuosina toteutettu uudistuksia, jotka aikaistavat vieraan kielen opiskelun alkua. Lukuvuodesta lukuvuoteen niiden oppilaiden osuus alakoululaisista, jotka eivät opiskelleet vierasta kieltä, putosi 32,5 prosentista 21,8 prosenttiin. On kuitenkin syytä huomioida, että vaikka vieraan kielen opiskelun aloitusikä laskee, ei opetustuntien määrä ole lisääntynyt merkittävästi. Vieraiden kielten opetustunteja on itse asiassa varsin vähän muihin aineisiin verrattuna. Ensimmäisen ja toisen pakollisen vieraan kielen aloitusikä esi-, perus- ja lukiokoulutuksessa 2010/ vieras kieli pakollisena aineena aloitusikä 2. vieras kieli pakollisena aineena Käytössä koko maassa Toimeenpano kesken Aloitusikä vaihtelee Ei pakollisia vieraita kieliä USEAMPI OPISKELEE KAHTA VIERASTA KIELTÄ Valtaosassa Euroopan maista oppivelvollisuusikäisten tulee opiskella kahta vierasta kieltä vähintään vuoden ajan. Lukuvuonna keskimäärin 60,8 prosenttia Euroopan yläkouluikäisistä oppilaista opiskeli kahta tai useampaa vierasta kieltä. Osuus nousi 14,1 prosenttiyksikköä lukuvuodesta Useimmissa maissa erot toisen asteen kieltenopiskelussa ovat suuret. Lukiokoulutuksessa 59,4 prosenttia opiskelee kahta tai useampaa vierasta kieltä, kun ammatillisessa koulutuksessa osuus on 39,4 prosenttia.. 2

3 ENGLANTI HALLITSEVIN VIERAS KIELI EUROOPASSA Englanti on selvästi suosituin vieras kieli lähes kaikissa maissa jo alaluokilta lähtien. Englantia opiskelevien määrä on kasvanut kaikilla koulutustasoilla lukuvuodesta Lukuvuonna sitä opiskeli keskimäärin 73 prosenttia alakouluikäisistä ja yli 90 prosenttia yläkoulussa ja lukiossa. Ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa osuus oli 74,9 prosenttia. Englanti on pakollinen kieli 14 maassa tai alueella. Kaikille oppilaille pakolliset vieraat kielet perusopetuksen aikana 1992/93, 2002/03, 2006/07, 2010/11 BE fr BE de BE nl BG CZ DK DE EE IE EL ES FR IT CY LV LT LU HU 2010/ / / /93 UK-ENG/ UK- MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE WLS/NIR SCT IS LI NO HR TR 2010/11 fi/sv da 2006/07 fi/sv da 2002/03 fi/sv da 1992/93 fi/sv da englanti ranska saksa ei pakollisia vieraita kieliä fi = suomi ; sv = ruotsi; da = tanska pakollista kieltä ei määritely Useimmissa maissa suosituin vieras kieli englannin jälkeen on joko saksa tai ranska. Espanja tulee suosiossa kolmantena tai neljäntenä monessa maassa, etenkin toisen asteen opetuksessa. Sama pätee italiaan joissakin maissa. Venäjä on toiseksi suosituin vieras kieli Latviassa ja Liettuassa, joissa asuu runsaasti venäjänkielisiä, sekä Bulgariassa yläkoulutasolla. 3

4 Niiden oppilaiden prosenttiosuus, jotka opiskelevat englantia, ranskaa ja/tai saksaa. Maat, joissa näitä kieliä opiskellaan eniten, 2009/10 englanti ranska saksa lähde: Eurostat, UOE. yleisimmin opiskeltu kieli muut opsiekellut kielet : = tietoa ei saatavilla; - = ei vertailukelpoinen HYVIN HARVA OPISKELEE MUUTA KUIN ENGLANTIA, RANSKAA, ESPANJAA, SAKSAA TAI VENÄJÄÄ Lukuvuonna useimmissa maissa alle 5 prosenttia oppilaista opiskeli muita kieliä kuin englantia, ranskaa, espanjaa, saksaa tai venäjää. Monin paikoin osuus oli alle prosentin luokkaa. Eniten muita kieliä opiskellaan maissa, joissa toisen virallisen kielen opiskelu on pakollista. Tähän joukkoon kuuluvat ruotsi ja suomi Suomessa sekä tanska Islannissa. 4

5 Muut kielet kuin saksa, espanja, ranska ja venäjä, joita opiskellaan perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 ja toisella asteella, prosenttina kaikista opiskelluista kielistä, 2009/10 perusopetuksen vuosiluokat 7-9 lähde: Eurostat, UOE. lukio : = tietoa ei saatavilla; - = ei vertailukelpoinen toiseen asteen ammatillinen koulutus NÄKEMYS KIELEN HYÖDYISTÄ MOTIVOI OPPIMAAN SELVÄSTI HYÖDYLLISIMMÄKSI KOETAAN ENGLANTI Oppilaiden näkemys opiskelemiensa kielten hyödyllisyydestä voi selvästi motivoida opiskeluun. Eurooppalaiseen kielitaitotutkimukseen osallistuneissa 15 maassa useampi opiskelija piti englantia hyödyllisenä tulevien opintojen, työn tai työllistymisen kuin yksityiselämän kannalta. Muiden kielten kohdalla osuudet putoavat selvästi. Myös kieltenopetukseen liittyvät retket ja vierailut voivat motivoida opiskeluun. Keskimäärin vain 28,1 prosenttia kyselyyn vastanneista opiskelijoista kertoi osallistuneensa mainitunlaiseen toimintaan viimeisten kolmen vuoden aikana. Suurin osuus oli Belgian ranskankielisellä alueella ja Alankomaissa (38,5%), pienin Ruotsissa (13,2%). VIERAIDEN KIELTEN OPETUSSUUNNITELMAT PAINOTTAVAT VIESTINTÄTAITOJA SILTI NIIN OPETTAJAT KUIN OPPILAAT KÄYTTÄVÄT KIELTÄ OPPITUNNEILLA EPÄSÄÄNNÖLLISESTI Yli kymmenen maan tai alueen opetussuunnitelmat suosittelevat opettajia korostamaan enemmän suullisia taitoja, puhumista ja kuullunymmärtämistä, vieraan kielen opetuksen alkuvaiheessa. Oppivelvollisuuden loppupuolella kaikilla neljällä viestintätaidolla, kuuntelulla, puhumisella, lukemisella ja kirjoittamisella, on tasavertainen asema lähes kaikissa opetussuunnitelmissa. Tutkimukset osoittavat, että oppilaiden taidot ovat paremmat mitä enemmän he kuulevat vierasta kieltä. Tästä huolimatta lähes kaikissa ESLC-tutkimukseen osallistuneissa maissa oppilaat kertoivat, että opettajat eivät käytä opetettavaa kieltä usein luokassa. 5

6 Kuinka usein opettajat ja oppilaat käyttävät vierasta kieltä luokassa, 2010/11 aina tavallisesti silloin tällöin ei juuri koskaan ei koskaan lähde: ESLC opettajat oppilaat YHTEISEUROOPPALAISESTA VIITEKEHYKSESTÄ (CEFR) TULOSSA OPPILAIDEN TAITOTASON MÄÄRITTELYN TÄRKEIN APUVÄLINE Useimmissa Euroopan maissa kieltenopetuksen viralliset ohjeet määrittävät vähimmäisosaamistason sekä ensimmäisessä että toisessa vieraassa kielessä. Tasot vastaavat Euroopan Neuvoston vuonna 2001 käyttöön ottaman yhteiseurooppalaisen viitekehystä. CEFR-taitotasoja on kuusi (A1, A2, B1, B2, C1, C2). Niistä A tarkoittaa peruskäyttäjää, B itsenäistä ja C taitavaa kielenkäyttäjää. Eri maiden opetussuunnitelmissa ensimmäisen vieraan kielen taitotavoite oppivelvollisuuden lopussa on pääsääntöisesti tasoilla A2-B1. Toisen kielen tavoite puolestaan tasoilla A1- B1. Säädökset tai suositukset CEFR-viitekehyksen käytöstä osaamisen vähimmäisitason määrittelyssä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen päättövaiheessa, 2010/11 toiseen asteen koulutus säädös tai suositus CEFR-viitekehyksen käytöstä osaamisen vähimmäistason määrittelyssä ei säädöksiä tai suosituksia 6

7 Oletettu osaamisen vähimmäistaso CEFR-viitekehyksen mukaan (1. ja 2. vieras kieli) 2010/11 perusopetuksen päättövaihe lukiokoulutuksen päättövaihe peruskäyttäjä edistynyt käyttäjä peruskäyttäjä edistynyt käyttäjä 1. vieras kieli 2. vieras kieli REHTOREILLA VAIKEUKSIA TÄYTTÄÄ KIELTENOPETTAJAN VIRKOJA ESLC-tutkimukseen osallistuneissa maissa keskimäärin 25 prosenttia oppilaista käy koulua, jossa rehtori kertoo kohdanneensa vaikeuksia opettajanvirkojen täyttämisessä tai sijaisten löytämisessä kieltenopettajille. Keskiarvo kätkee suuria maiden välisiä eroja. Vaikein tilanne on Belgian ranskankielisellä alueella, jossa 84,6 prosenttia oppilaista käy koulua, jonka rehtori on kertonut vaikeuksista. 7

8 Oppilaat (%), joiden kouluissa on rehtorin ilmoituksen mukaan vaikeuksia täyttää opettajien virkoja tai saada sijaisia tutkimuksessa testatuista kielissä viiden viime vuoden aikana 2010/11 lähde: ESLC HARVA MAA EDELLYTTÄÄ TULEVILTA OPETTAJILTA PEREHDYTYSJAKSOA ULKOMAILLA Vain muutamassa maassa viralliset säännökset suosittelevat tulevia kieltenopettajia viettämään koulutusjakson maassa, jossa heidän opettamaansa kieltä puhutaan. Keskimäärin 53,8 prosenttia ESLCkielitaitotutkimukseen vastanneista opettajista kertoi viettäneensä yli kuukauden ulkomailla opiskelutarkoituksessa. Myös tämän keskiarvon taustalta löytyy suuria eroja: espanjalaisista opettajista 79,7 prosenttia on syventänyt taitojaan ulkomailla, kun taas Virossa osuus on vain 11 prosenttia. Suositukset opettajankoulutuksen sisällöstä ja perehdytysjaksoista ulkomailla suosituksia kieltenopettajien koulutuksen sisällöstä suositus perehdytysjaksosta >>> opettajankoulutus ulkomailla suosituksia * 8 * *