RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen Laitoshoidon ja palveluasumisen kustannustietojen palauteraportin lukuohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 020 610 6000 www.thl.fi

162 Kustannustietojen palauteraportin lukuohje 2 (16) Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Palauteraportin rakenne ja vertailutasot... 4 2.1 Rakenne... 4 2.2 Vertailutasot... 4 2.3 Palvelutalojen kustannukset... 5 3 Perusmuuttujat... 6 3.1 Kuormitusaste... 6 3.2 Hoitopäivän tuotantokustannukset... 6 3.3 Asiakasrakennevakioidut hoitopäivän tuotantokustannukset... 7 3.4 Henkilöstökustannukset... 8 3.5 Erilliskustannusluokat... 9 4 Tuottavuusaikasarja... 9 4.1 Tuottavuuspari 1... 10 4.2 Tuottavuuspari 2... 11 4.3 Tuottavuuspari 3... 11 4.4 Tuottavuus kokonaiskustannuksista... 11 4.5 Tuottavuus henkilötyövuosien perusteella... 11 5 Laatu tuottavuuskuviot... 12 5.1 Valittu tuottavuusindeksi... 12 5.2 Valitut laatuindikaattorit... 12 5.3 Laatuindikaattoreiden raja-arvot... 13 5.4 Laatu tuottavuuskuvioiden tulkinta... 14 5.5 Esimerkki laatu tuottavuuskuviosta... 15

163 Kustannustietojen palauteraportin lukuohje 3 (16) 1 Yleistä Kustannuksia ja tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut lasketaan RAI-toiminnassa mukana olevien organisaatioiden lähettämien kustannus-, hoitopäivä- ja henkilötyövuositiedoista sekä hoitopaikkatiedoista. Tiedot kerätään sekä RAI-LTC että RAI-HC välinettä käyttäviltä palveluasumista ja laitoshoitoa tarjoavilta palveluntuottajilta. Palauteraportissa kustannusluvut esitetään palautetta koskevan vuoden osalta. Tuottavuusluvut sen sijaan esitetään aikasarjana viimeisen kolmen vuoden osalta, mikäli yksikön kustannustiedot on toimitettu THL:een näinä vuosina ja yksikön palvelutyyppi, vastaustaso sekä organisaatiorakenne ovat pysyneet samanlaisina. Palautteessa esitetään yksikön lukujen lisäksi vertailtavaksi koko laitoksen/alueen, organisaation ja palvelutyypin luvut. Kaikki vertailuluvut on muodostettu samantyyppisten (tavallinen palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit, terveyskeskukset) yksiköiden keskimääräisistä luvuista. Vertailutasojen luvuissa on huomioitava, että mukana on vain niiden yksiköiden tiedot, jotka ovat tiedot toimittaneet, ei välttämättä kaikkien samantyyppisten yksiköiden tietoja. Lisäksi selkeästi ristiriitaisia/virheellisiä tietoja ilmoittaneita yksiköiden eivät ole huomioitu vertailutasojen lukuja laskettaessa. Kustannustiedot liitetään RAI-arviointitietojen pohjalta laskettuihin laatuindikaattoreihin, jolloin pystytään arvioimaan tuottavuutta ja laatua samanaikaisesti. Palauteraportti koostuu perusmuuttujista, tuottavuusaikasarjasta sekä laatu tuottavuuskuvioista. Nämä osiot on kaikki erotettu omille välilehdilleen Exceltiedostossa. Kustannustietojen palauteraportti palautetaan organisaatioille laitoksittain. Yhdessä raportissa voi siis vertailla yhteen laitokseen kuuluvien samantyyppisten yksikköjen tietoja keskenään sekä vertailla näiden yksiköiden tietoja vertailutasoihin. Lisäksi raportin avulla yksiköiden tuottavuuden ja laadun kehitystä on mahdollista seurata ajassa. Mikäli samaan laitokseen kuuluu erityyppisiä yksiköitä (esimerkiksi sekä vanhainkotiyksiköitä että tehostetun palveluasumisen yksiköitä) kyseinen laitos saa kaksi eri raporttia, niin että yhdessä raportissa on vain yhdentyyppisten yksiköiden vertailuarvot. Palauteraportissa esiintyvät luvut julkaistaan myös tietokannassa RAI-vertailukehittämisen verkkosivuilla. Tietokantaan pääsevät kirjautumaan vain RAI:n yhteisrahoitteisessa toiminnassa mukana olevat organisaatiot. Tietokannassa kaikkien yksityisten palveluntuottajien tunnistetiedot on salattu. Tietokannassa esiintyvät euromääräiset tunnusluvut on deflatoitu vastaamaan vuoden 2009 kustannustasoa.

164 Kustannustietojen palauteraportin lukuohje 4 (16) 2 Palauteraportin rakenne ja vertailutasot Palauteraportissa yksiköt saavat tiedon omista luvuistaan vastaavalla tasolla kuin on tiedot THL:een palauttanut ja voi verrata tietojaan saman laitoksen, organisaation ja koko aineiston laitostyypin keskimääräisiin arvioihin. Kustannustiedot on pyritty keräämään RAIyksikkötasolla (RAI-yksiköllä on oma tunnistekoodi, esim. vk123), mutta jos sama kustannuspaikka käsittää useamman RAI-yksikön, voidaan tiedot käsitellä yhdessä (esim. vk123_vk124). Tiedot on laskettu yksiköiden palauttamista tiedoista, joten on mahdollista että yksikkötasolla tiedot voivat olla virheellisiä. Vertailutasojen luvuissa selkeästi poikkeavien yksiköiden tietoja ei ole huomioitu, jotta luvut olisivat mahdollisimman luotettavia. Esimerkiksi vuoden aikana toimintansa lopettaneiden yksiköiden tietoja ei vertailutasojen luvuissa ole huomioitu, jos tiedot käsittävät esimerkiksi kiinteitä kustannuksia ilman vastaavaa suoritetta. Poikkeavien tietojen jättäminen huomioimatta voi joissain tapauksissa johtaa myös siihen, että organisaation tai laitoksen vertailutasoilla tiedot tulevat puuttuviksi. 2.1 Rakenne Palauteraportti koostuu kolmesta osasta: 1. Perusmuuttujat 2. Tuottavuusaikasarja 3. Laatu tuottavuuskuviot. Tarkempi kuvaus palauteraportin eri osioiden sisältämistä tiedoista löytyy lukuohjeen luvuista 3, 4 ja 5. 2.2 Vertailutasot Yksikkötasolla laitoksen samantyyppisten osastojen/yksiköiden kustannustietoja voi verrata keskenään. Laitostaso tarkoittaa saman laitoskoodin (esim. 123) alla olevien yksiköiden vertailutietoja. Mikäli samassa laitoksessa on erityyppisiä yksiköitä, vertailuluvut on laskettu jaoteltuna tavalliseen palveluasumiseen, tehostettuun palveluasumiseen, vanhainkoteihin ja tkvuodeosastoihin. Eli jos yksikkö on esimerkiksi vanhainkotiyksikkö, se saa vertailuluvuksi saman laitoksen vanhainkotiyksiköiden tuotetuilla hoitopäivillä painotetun keskiarvon. Jos laitoksessa on vain yksi RAI-yksikkö, vastaavat laitostason luvut samalla yksikkötason lukuja.

165 Kustannustietojen palauteraportin lukuohje 5 (16) Organisaatiotason palauteluvut on laskettu saman organisaation RAI-yksiköiden tiedoista jaoteltuna jaoteltuna tavalliseen palveluasumiseen, tehostettuun palveluasumiseen, vanhainkoteihin ja tk-vuodeosastoihin. Eli esimerksiksi, jos yksikkö on vanhainkotiyksikkö, se saa vertailuluvuksi saman organisaation vanhainkotiyksiköiden keskimääräiset kustannukset. Tyyppitaso jaoteltuna tavalliseen palveluasumiseen, tehostettuun palveluasumiseen, vanhainkoteihin ja tk-vuodeosastoihin. Yksikkö voi siis verrata lukujaan koko aineiston samantyyppisten yksiköiden keskimääräiseen lukuun. Kuvio 1. Vertailutasojen rakenne. 2.3 Palvelutalojen kustannukset Palvelutalojen kustannukset eivät ole vertailukelpoisia vanhainkotien ja tk-vuodeosastojen kustannusten kanssa, sillä asiakkaan maksettavaksi palveluasumisessa kuuluvat mm. ateriat, asuminen sekä lääkkeet. Tämän vuoksi juoksevista kustannuksista on palveluasumisen osalta poistettu sekä ruokapalvelut että sähkö, vesi ja lämmitys. Kiinteät kustannukset (esimerkiksi toimitilojen vuokrat) on toistaiseksi jätetty kustannuksiin mukaan, vaikka suuri osa niistä koostuu kustannuksista, joista asiakas maksaa erikseen. Palveluntuottajien välillä on kuitenkin suuri ero sillä, tuotetaanko palvelua omassa vai vuokratussa kiinteistössä. Tämän vuoksi kiinteistä kustannuksista muodostettujen tuottavuuslukujen arvot vaihtelevat suuresti.

166 Kustannustietojen palauteraportin lukuohje 6 (16) 3 Perusmuuttujat Perusmuuttujat kuvaavat palveluntuotannon kustannuksia luokiteltuna pääkustannuslajeihin sekä euromääräisesti että prosenttiosuuksin. Raporttiin on laskettu muutamia keskeisiä muuttujia kuten kuormitusaste, hoito- ja hoivapäivän tuotantokustannus, asiakasrakennevakioidut hoitopäivän tuotantokustannukset, eri henkilöstöryhmien kustannukset sekä hoitajien henkilöstökustannuksiin liittyviä palautelukuja. Palauteraportin tarkoituksena on tuoda esille yksikön kustannusrakenne, jota voi erilaisten muuttujien avulla vertailla sekä oman organisaation että vastaavien palveluntuottajien keskimääräisiin kustannuksiin. Perusmuuttujat on raportoitu vain viimeisen vuoden osalta. 3.1 Kuormitusaste Kuormitusaste, % (Kuormitusaste=hoitopäivät/(hoitopaikat*365)*100) Luku kertoo, kuinka suuri osuus asiakaspaikoista on käytössä. Luku voi olla suurempi kuin 100 prosenttia, mikäli yksikössä on väliaikaisesti enemmän asiakkaita kuin yksikössä on laskennallisesti asiakaspaikkoja. 3.2 Hoitopäivän tuotantokustannukset Hoitopäivän tuotantokustannukset, (Kokonaiskustannukset /hoitopäivät) HUOM! Palveluasumisen osalta kustannuksista on poistettu palvelujen ostoista sekä aineista ja tarvikkeista asiakkaan itse maksamat kustannukset (ruokapalvelut sekä lämmitys, sähkö ja vesi). Kiinteistökustannukset on sen sijaan jätetty mukaan kustannuksiin. Henkilöstökustannukset hoitopäivää kohti, / % (Henkilöstökustannukset /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden hoitopäivän kokonaiskustannuksista. Palveluiden ostot hoitopäivää kohti, / % (Palveluiden ostot /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden hoitopäivän kokonaiskustannuksista. Aineet ja tarvikkeet hoitopäivää kohti, / % (Aineet ja tarvikkeet /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden hoitopäivän kokonaiskustannuksista.

167 Kustannustietojen palauteraportin lukuohje 7 (16) Vuokrat ja sisäiset erät hoitopäivää kohti, / % (Vuokrat ja sisäiset erät /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden hoitopäivän kokonaiskustannuksista. Pääomakustannukset hoitopäivää kohti, / % (Pääomakustannukset /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden hoitopäivän kokonaiskustannuksista. Hallinto- ja keskusvirastokustannukset hoitopäivää kohti, / % (Hallinto- ja keskusvirastokustannukset /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden hoitopäivän kokonaiskustannuksista. Hoitopäivän tuotantokustannus hoiva, ((Henkilöstökustannukset + palvelujen ostot + aineet ja tarvikkeet)/hoitopäivät) Hoivapäivän tuotantokustannusten laskemisessa on huomioitu kaikki juoksevat kustannukset, jotka tarvitaan hoivan tuottamiseen. Kiinteät kustannukset kuten toimitilojen vuokrat ja hallintokustannukset on jätetty huomioimatta. 3.3 Asiakasrakennevakioidut hoitopäivän tuotantokustannukset Asiakasrakennevakioitujen hoitopäivän tuotantokustannusten avulla voidaan verrata henkilöstökustannuksia yksiköiden välillä vertailukelpoisesti. Jos esimerkiksi kahden yksikön henkilöstökustannukset ovat samalla tasolla hoitopäivää kohti, mutta asiakasrakenne on toisella yksiköllä raskaampi (korkeampi kustannuspaino), ovat asiakasrakenteella vakioituna ko. yksikön kustannukset toista yksikköä pienemmät. Kokonaiskustannukset koostuvat kahdesta komponentista: Asiakasrakennevakioiduista kustannuksista (a) sekä kiinteistä kustannuksista (b). Asiakasrakennevakioiduissa tunnusluvuissa on käytetty RUG-III/18 luokitukseen perustavia kustannuspainoja. RUG-III/18 luokituksen kustannuspainot on laskettu sekä RAI-LTC että RAI-HC välinettä käyttäville yksiköille. RUG-III/18 kustannuspainot ovat palvelutyyppikohtaiset siten, että kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa on omat kustannuspainonsa ja laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa omansa. Lisää tietoa RUG- III/18 luokituksesta ja CMI18-kustannuspainoista on saatavilla THL:n raportista 58/2012.

168 Kustannustietojen palauteraportin lukuohje 8 (16) 1A) Asiakasrakennevakioidut (CMI18) hoitajien henkilöstökustannukset hoitopäivää kohti, ((Hoitajien henkilöstökustannukset /CMI18) /hoitopäivät) HUOM! Luku on laskettu kaikille niille yksiköille, jotka ovat pystyneet erottelemaan hoitajien henkilöstökustannukset muista henkilöstökustannuksista. 1B) Muut kustannukset hoitopäivää kohti (muut kuin hoitajien henkilöstökustannukset), (Kokonaiskustannukset hoitajien henkilöstökustannukset /hoitopäivät) HUOM! Luku on laskettu kaikille niille yksiköille, jotka ovat pystyneet erottelemaan hoitajien henkilöstökustannukset muista henkilöstökustannuksista. 2A) Asiakasrakennevakioidut (CMI18)henkilöstökustannukset hoitopäivää kohti, ((Henkilöstökustannukset /CMI) /hoitopäivät) 2B) Muut kustannukset hoitopäivää kohti (muut kuin henkilöstökustannukset), (Muut kustannukset henkilöstökustannukset /hoitopäivät) 3.4 Henkilöstökustannukset Hoitajien henkilöstökustannukset hoitopäivää kohti, / % (Hoitajien henkilöstökustannukset /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden henkilöstökustannuksista. Lääkärien henkilöstökustannukset hoitopäivää kohti, / % (Lääkärien henkilöstökustannukset /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden henkilöstökustannuksista. Fysioterapeuttien ym. henkilöstökustannukset hoitopäivää kohti, / % (Fysioterapeuttien ym. henkilöstökustannukset /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden henkilöstökustannuksista. Sosiaalityöntekijöiden ym. henkilöstökustannukset hoitopäivää kohti, / % (Sosiaalityöntekijöiden ym. henkilöstökustannukset /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden henkilöstökustannuksista. Muun henkilöstön henkilöstökustannukset hoitopäivää kohti, / % (Muun henkilöstön henkilöstökustannukset /hoitopäivät) Prosenttiluku kertoo osuuden henkilöstökustannuksista.

169 Kustannustietojen palauteraportin lukuohje 9 (16) 3.5 Erilliskustannusluokat Hoitajien henkilöstökustannukset henkilötyövuotta kohti, (Hoitajien henkilöstökustannukset /HTV) Hoitajien vuokrauskustannukset hoitopäivää kohti, (Hoitajien vuokrauskustannukset/hoitopäivät) Hoitajien vuokrauskustannusten osuus hoitajien henkilöstökustannuksista, % (Hoitajien vuokrauskustannukset /henkilöstökustannukset *100%) 4 Tuottavuusaikasarja Tuottavuudella tarkoitetaan toiminnan tuotoksen suhdetta käytettyihin henkilötyövuosiin tai kokonaiskustannuksiin (tuotos/resurssit). RAI:n tuottavuusvertailussa asiakasrakenne on otettu huomioon, mikä mahdollistaa järkevän vertailun yksiköiden välillä ja eri vertailutasoilla. Tuottavuutta laskettaessa asiakasrakenne on vakioitu RUG-III/18 asiakasluokituksen kustannuspainojen avulla. Asiakasrakenneluokitus aikaansaa sen, että erityyppisistä asiakkaista koostuvat yksiköt ovat vertailukelpoisia keskenään tuottavuuslaskelmissa. Tuottavuusindeksit 1, 2, 3a, 3b, 4, 5, 6, 7, ja 8 kuvaavat suhteellista tuottavuutta verrattuna palvelutyypin referenssituottavuuteen, jota merkitään arvolla 100. Referenssituottavuus on palvelutyypin keskimääräinen tuottavuus vuosina 2009 2011 RAI:n kustannustietoaineistossa. Yksikön kunkin vuoden kustannuksia verrataan tähän palvelutyypin referenssituottavuuteen, joten vertailukohta pysyy samana jokaisena vuonna. Näin ollen yksiköt eivät tavoittele niin sanottua liikkuvaa maalia, vaan voivat seurata tuottavuuden kehitystä myös ajassa. Näin ollen kustannustietoraportissa esiintyvät tuottavuusindeksit ovat vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Jotta tuottavuuslukuihin vaikuttavat kustannukset on saatu vertailukelpoisiksi eri vuosien välillä, kustannukset on deflatoitu kunnallistalouden sosiaali- ja terveydenhuollon hintaindeksillä (Tilastokeskuksen selite). Tuottavuusindeksit ovat vertailukelpoisia vain samantyyppisten yksiköiden ja laitosten välillä. Esimerkiksi tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien yksiköiden tuottavuutta ei voi verrata toisiinsa, koska kyse on erilaisesta toiminnasta.

1610 Kustannustietojen palauteraportin lukuohje 10 (16) Jos yksikön tuottavuusindeksi 1 saa arvon 100 vuonna 2010 ja arvon 110 vuonna 2011, tämä tarkoittaa, että kyseisen yksikön toiminta on muuttunut 10 % tuottavammaksi edelliseen vuoteen verrattuna. Tuovuusindeksin arvo 110 kertoo möys, että yksikön tuottavuus on 10 % parempi kuin palvelutyypin referenssituottavuus (eli keskimääräinen tuottavuus RAI-aineistossa 2009 2011). Koska palvelutyypin keskimääräinen tuottavuus RAI-aineistossa voi vaihdella vuosien välillä, palvelutyypin keskimääräinen ei suinkaan ole jokaisen vuonna tasan 100. Palvelutyypin keskimääräiseen tuottavuuteen muutoksiin vaikuttaa myös se, ettei RAI:n kustannustietokyselyyn joka vuosi vastaa täysin samat yksiköt. Referenssituottavuuden pysyminen samana vuodesta toiseen poistaa aineiston vaihtelusta johtuvat heittelyt yksiköiden vuosittaisissa tuottavuusindekseissä. Tuottavuusparit Tuottavuuspareissa tuottavuusindeksit on jaoteltu kahteen osaan sen perusteella, vaikuttaako asiakasrakenne aiheutuneisiin kustannuksiin. Jos asiakasrakenne vaikuttaa aiheutuneisiin kustannuksiin, hoitopäivät on vakioitu yksikön kustannuspainolla. Tuottavuusparien avulla yksikkö voi vertailla saamiaan tuottavuusindeksejä ja arvioida, mitkä kustannukset ovat referenssitasoa alhaisemmat (indeksi saa arvon >100) ja mitkä kustannukset ovat referenssitasoa korkeammat (indeksi saa arvon <100). 4.1 Tuottavuuspari 1 Tuottavuus 1 Indeksi lasketaan jakamalla kustannuspainotettujen hoitopäivien määrä hoitajien henkilöstökustannuksilla. HUOM! Henkilöstökustannuksissa on huomioitu ostopalveluissa ilmoitetut hoitajien henkilöstökustannukset. Tuottavuusindeksi on laskettu niille yksiköille, jotka ovat pystyneet erottelemaan hoitajien henkilöstökustannukset muista henkilöstökustannuksista (lääkärit, fysio-, toiminta- tai puheterapeutit tai muu henkilöstö). Jos kaikki henkilöstökustannukset on ilmoitettu yhdessä, ei tätä tuottavuusindeksiä ole laskettu. Tuottavuus 3a Indeksi lasketaan jakamalla hoitopäivien määrä kaikilla muilla kustannuksilla paitsi hoitajien henkilöstökustannuksilla.

1611 Kustannustietojen palauteraportin lukuohje 11 (16) 4.2 Tuottavuuspari 2 Tuottavuus 2 Indeksi lasketaan jakamalla kustannuspainotettujen hoitopäivien määrä kaikilla henkilöstökustannuksilla. HUOM! Henkilöstökustannuksissa on huomioitu ostopalveluissa ilmoitetut henkilöstökustannukset. Tuottavuus 3b Indeksi lasketaan jakamalla hoitopäivien määrä kaikilla muilla kustannuksilla paitsi henkilöstökustannuksilla. 4.3 Tuottavuuspari 3 Tuottavuus 4 Indeksi lasketaan jakamalla kustannuspainotettujen hoitopäivien määrä henkilöstökustannuksilla, palvelujen ostojen sekä aineiden ja tarvikkeiden kustannuksilla. HUOM! Henkilöstökustannuksissa on huomioitu ostopalveluissa ilmoitetut henkilöstökustannukset. Tuottavuus 5 Indeksi lasketaan jakamalla hoitopäivien määrä kaikilla muilla kustannuksilla paitsi henkilöstökustannuksilla, palvelujen ostojen sekä aineiden ja tarvikkeiden kustannuksilla. 4.4 Tuottavuus kokonaiskustannuksista Tuottavuus 6 Indeksi lasketaan jakamalla kustannuspainotettujen hoitopäivien määrä kokonaiskustannuksilla. 4.5 Tuottavuus henkilötyövuosien perusteella Tuottavuus 7 Indeksi lasketaan jakamalla kustannuspainotettujen hoitopäivien määrä hoitajien henkilötyövuosilla. HUOM! Indeksi on laskettu niille yksiköille, jotka ovat ilmoittaneet henkilötyövuodet sekä pystyneet erottelemaan hoitajien henkilötyövuodet kaikista henkilötyövuosista. Tuottavuus 8 Indeksi lasketaan jakamalla kustannuspainotettujen hoitopäivien määrä henkilötyövuosilla. HUOM! Indeksi on laskettu niille yksiköille, jotka ovat ilmoittaneet henkilötyövuodet.

1612 Kustannustietojen palauteraportin lukuohje 12 (16) 5 Laatu tuottavuuskuviot Yksiköiden kustannustiedot on yhdistetty vastaavan vuoden RAI-arviointitietoihin, jolloin voidaan arvioida kustannusten ja laadun välistä yhteyttä. Laatu- ja tuottavuusluvut on sijoitettu kuvioihin, joista voidaan arvioida yksikön laatua ja tuottavuutta verrattuna samantyyppisiin palveluntuottajiin. LaaTU-välilehdellä on mahdollista vertailla laitoksen yksiköiden laatua ja tuottavuutta viimeisimmän vuoden osalta (jos laitos sisältää enemmän kuin yhden yksikön). Jälkimmäisillä välilehdillä kunkin yksikön laadun ja tuottavuuden kehitystä voi tarkastella ajassa. Mikäli yksikkö on toimittanut sekä RAI-arviointitiedot että kustannustiedot kolmena viimeisenä vuonna (sekä vastaustaso, palvelutyyppi ja organisaatiorakenne on pysynyt samanlaisena), laatu tuottavuuskuvioissa on raportoitu kaikki nämä vuodet. 5.1 Valittu tuottavuusindeksi Tuottavuuslukuna kaikissa laatu tuottavuuskuviossa on käytetty kustannuspainotetuista henkilöstökustannuksista muodostettua tuottavuusindeksiä (Tuottavuus 2), sillä vanhustenpalveluiden kustannuksista 60 70 % koostuu henkilöstökustannuksista. Tämä tuottavuusindeksi on pystytty laskemaan lähes kaikille yksiköille. Tuottavuus 2 Indeksi lasketaan jakamalla kustannuspainotettujen hoitopäivien määrä kaikilla henkilöstökustannuksilla. HUOM! Henkilöstökustannuksissa on huomioitu ostopalveluissa ilmoitetut henkilöstökustannukset. 5.2 Valitut laatuindikaattorit Laatua kuvaaviksi muuttujiksi on valittu kuusi laatuindikaattoria, jotka kuvaavat muun muassa asiakkaiden toimintakyvyssä tapahtunutta muutosta sekä asiakkaiden arkea. Indikaattorit on muodostettu siten, että mitä pienemmän arvon indikaattori saa sitä paremmin yksikkö on menestynyt kyseisen indikaattorin suhteen. Terveyskeskuksen vuodeosastot ja vanhainkodit saavat palauteraporttiin kaikki kuusi laatu tuottavuuskuviota. Tehostetun ja tavallisen palveluasumisen yksiköille raportoidaan näistä kuvioista ne kolme, joiden laatuindikaattorit ovat vertailukelpoisia RAI-LTC ja RAI-HC välineiden välillä.

1613 Kustannustietojen palauteraportin lukuohje 13 (16) Indikaattorit kaikille palvelutyypeille: ADL-suoriutumisen (ADL_L) muutos: Huonontunut, % Yksikön kaikista asiakkaista niiden asiakkaiden osuus (%), joilla ADL_L on heikentynyt. ADL-L-arvo (laaja- ADL 0-28) muodostuu asiakkaan suoriutumiskyvyn perusteella seitsemästä arvioidusta ADL-toiminnosta: liikkuminen sängyssä, siirtyminen, liikkuminen, pukeutuminen, ruokailu, wc:n käyttö ja henkilökohtainen hygienia. Muutos ADL-suoriutumisessa on laskettu kahden peräkkäisen puolivuotisarvioinnin erotuksena. Laskennasta on poistettu ne, joilla ADL-L ei ole voinut enää laskea (oli 28 ensimmäisessä mittauksessa) eikä positiivista muutosta ole tapahtunut. Rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö, % Anksiolyyttejä tai unilääkkeitä käyttävien asiakkaiden osuus (%) yksikön ei-psykoottisista asiakkaista. Voimakkuudeltaan kohtalainen tai vaikea kipu, % Yksikön kaikista asiakkaista niiden asiakkaiden osuus (%), jotka kokevat päivittäin kohtalaista tai vaikeaa kipua. Indikaattorit vain terveyskeskuksen vuodeosastoille ja vanhainkodeille: Liikkumista estävien apuvälineiden päivittäinen käyttö, % Yksikön kaikista asiakkaista niiden asiakkaiden osuus (%), joiden liikkumista on rajoitettu päivittäin. Ei aktiviteetteja, % Vähän tai ei lainkaan aktiviteettejä omaavien asiakkaiden osuus (%) yksikön kaikista asiakkaista. Tajuttomat asiakkaat rajataan pois. Vuoteeseen hoidettavat, % Pääasiallisesti vuodepotilaina (vuorokaudessa 22 tuntia tai enemmän) olevien asiakkaiden osuus (%) yksikön kaikista asiakkaista. 5.3 Laatuindikaattoreiden raja-arvot Laatuindikaattoreiden raja-arvot on muodostettu vuosien 2008-2009 RAIarviointiaineistoista. Sekä RAI-LTC:llä että RAI-LTC:llä tehdyt arvioinnit sisältyivät aineistoon. Aineistosta poistettiin RAI-toimintaan uusina mukaan tulleiden yksiköiden arviointeja sekä asiakkaiden ensimmäiset arvioinnit ennen raja-arvojen laskemista. Harmaa pystyviiva kuvaa palvelutyypin (tk-vuodeosastot, vanhainkodit, tehostettu palveluasuminen tai tavallinen palveluasuminen) keskimääräistä laatuindikaattorin arvoa vertailuaineistossa.

1614 Kustannustietojen palauteraportin lukuohje 14 (16) Lisäksi vertailuaineisto on jaettu laadun suhteen neljään osaan. Vasemmanpuoleisen vihreän rajan vasemmalle puolelle sijoittuva yksikkö, sijoittuu vuosien 2008 2009 RAIvertailuaineistossa parhaaseen neljännekseen. Vastaavasti oikeanpuolisen punaisen rajan oikealle puolelle sijoittuva yksikkö sijoittuu vastaavassa vertailuaineistossa laatuindikaattorin suhteen heikoimpaan neljännekseen. Mikäli merkki jää näiden rajaarvojen väliin, sijoittuu yksikkö laatuindikaattorin suhteen keskikastiin vertailuaineistossa. 5.4 Laatu tuottavuuskuvioiden tulkinta Laatu tuottavuuskuvion pystyakselilla kuvataan yksikön tuottavuutta. Palvelutyypin keskimääräinen tuottavuusindeksi vuosien 2009 2011 vertailuaineistossa saa arvon 100, jota kuviossa kuvaa vaakatasoon sijoitettu oranssi viiva. Sijoittuessaan tämän viivan yläpuolelle, yksikkö toimii henkilöstökustannusten perusteella arvioituna palvelutyypin referenssitasoa tehokkaammin, ja vastaavasti sijoittuessaan viivan alapuolelle yksikkö toimii tuottavuuden referenssitasoa tehottomammin. Laatu tuottavuuskuvion vaaka-akselilla kuvataan yksikön tuottamaa laatua. Laatuindikaattoreiden keskiarvot on laskettu yksikön puolivuotisarvioinneista kalenterivuoden ajalta (maks. 2 arviointia/henkilö/yksikkö). Alle viiden arvioinnin yksikköjä ei laatu-tuottavuuskuvioissa esitetä. Harmaa pystyviiva kuvastaa palvelutyypin (tkvuodeosastot, vanhainkodit, tehostettu ja tavallinen palveluasuminen) keskimääräistä laatuindikaattorin arvoa vertailuaineistossa. Sijoittuessaan esimerkiksi Voimakkuudeltaan kohtalainen tai vaikea kipu, % -indikaattorin suhteen tämän viivan vasemmalle puolelle yksikön laatuindikaattorin arvo on pkeskimääräistä parempi. Vastaavasti sijoittuessaan viivan oikealle puolelle yksikön laatuindikaattorin arvo on keskimääräistä heikompi. Laatu-tuottavuuskuvion voi jakaa neljään osaan tuottavuuden keskiarvon (oranssi vaakaviiva) ja laatuindikaattorin keskiarvon (harmaa pystyviiva) perusteella. Mikäli yksikkö sijoittuu harmaan viivan vasemmalle puolelle ja oranssin viivan yläpuolelle, se toimii keskimääräistä tehokkaammin ja tuottaa samalla hyvää laatua. Sijoittuessaan harmaan viivan oikealle puolelle ja oranssin alapuolelle yksikkö toimii keskimääräistä tehottomammin ja saa samalla keskimääräistä matalampia arvoja laadun suhteen. Sijoittuessaan oikealle ja ylös (vasemmalle ja alas) yksikkö toimii keskimääräistä paremmin tuottavuuden (laadun) suhteen, mutta keskimääräistä heikommin laatuindikaattorin suhteen.

Tuottavuus 2: Hoitopäivät (CMI18)/Henkilöstökustannukset 1615 Kustannustietojen palauteraportin lukuohje 15 (16) Laatu tuottavuuskuvion nurkkiin on kirjoitettu sanalliset selitykset helpottamaan kuvioiden tulkintaa. Laatu: hyvä laatu vs. laatuvaroitus. Tuottavuus: parempi tuottavuus vs. heikompi tuottavuus. ADL-suoriutumisen (ADL_L) muutos: Huonontunut, % 200 180 160 140 2009 120 2011 100 2010 80 60 40 20 0 0 20 40 60 80 100 2009 2010 2011 Vanhainkotien alin 25% Vanhainkotien k.a. Vanhainkotien ylin 25% Tyypin ka. tuottavuus 2009-2011 Kuvio 2. Esimerkki laatu tuottavuuskuviosta. Vaaka-askelilla on kuvattu laatuindikaattori ja pystyakselilla tuottavuus. 5.5 Esimerkki laatu tuottavuuskuviosta Kuviossa 2 on kuvattu erään vanhainkotiyksikön laadun ja tuottavuuden välinen suhde. Laatua kuvaa vaaka-akselilla laatuindikaattori ADL-suoriutumisen (ADL_L) muutos: Huonontunut, % ja tuottavuutta pystyakselilla Tuottavuus2:Hoitopäivät(CMI18)/ henkilöstökustannukset. Kuviosta nähdään, että yksikön tuottavuus on ollut korkein vuonna 2009 (noin 130), noin 30 prosenttia palvelutyypin referenssitasoa parempi. Vuonna 2010 tuottavuus on laskenut lähes palvelutyypin referenssitasolle (noin 100) ja vuonna 2011 noussut taas selvästi refenssitasoa paremmaksi (noin 115). Tuottavuus on ollut koko tarkastelujakson keskimääräistä parempi.

1616 Kustannustietojen palauteraportin lukuohje 16 (16) Laatuindikaattorin arvo on laskenut kunakin tarkasteltavana vuonna. Vuonna 2009 yksikkö sijoittui parhaaseen neljännekseen vertailuaineistossa, vuonna 2010 keskiarvon tuntumaan ja vuonna 2011 jo lähelle heikeinta neljännestä. Tässä erimerkkitapauksessa sekä laatu että tuottavuus olivat parhaimmalla tasolla vuonna 2009.