Kustannusten muodostuminen vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa
|
|
- Teuvo Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Susanna Honkamaa, KTK, Aalto yliopisto Kustannusten muodostuminen vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa Iäkkäiden hyvinvoinnin kannalta on olennaista, että vanhustenhuollon resurssit kohdennetaan palvelutarpeiden kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Tämä raportti tukee tavoitteen saavuttamista kuvaamalla taloudellisten resurssien nykyistä käyttöä. Ensin käsitellään tehostetun palveluasumisen kustannusrakennetta ja kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä. Lopuksi laajennetaan näkökulmaa kotihoitoon. Päätulokset ovat: - Henkilöstökustannusten osuus on tehostetussa palveluasumisessanoin kolme neljäsosaa, ja kotihoidossa vielä enemmän. Parhaiden henkilöstöratkaisujen kehittäminen ja soveltaminen on tärkeää, koska niiden vaikutus kustannuksiin, ja epäilemättä myös laatuun, on suuri. Työntekijöiden hyvinvointi ja motivaatio on alan kannalta erittäin arvokasta. - Yksiköissä, joissa asukkaiden kognitiivisessa toimintakyvyssä on suuret erot, on keskimäärin matalat kustannukset. Voi siis olla suositeltavaa sijoittaa kognitiivisesti erikuntoisia asukkaita samoihin yksiköihin. - Suurissa yksiköissä on keskimäärin matalat kustannukset. Kannattaa pohtia keinoja, joilla suurten yksiköiden tehokkuus ja asukkaiden elinympäristön viihtyisyys yhdistyvät. AINEISTO Tutkimus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) RAI-vertailukehittämisen 1 kustannustietokannan vuoden 2012 aineistoon, joka sisältää 113 tehostetun palveluasumisen yksikön tiedot. Eri sektorien toimijat ja maantieteelliset alueet ovat edustettuina otoksessa. Data sisältää tietoa yksiköiden yleisistä piirteistä, kustannuksista sekä asukkaiden voinnista (ks. muuttujakuvaukset liitteestä). Käytännön näkökulmaa toivat neljä haastattelua. Haastateltavat työskentelivät johtotehtävissä erilaisilla palveluntuottajilla (kaksi järjestöä, kaksi yritystä). KUSTANNUSRAKENNE TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA Keskimäärin tehostetun palveluasumisvuorokauden järjestäminen maksoi tuottajalle 126, mikä tarkoittaa euron vuosikustannuksia asukasta kohden. Kun ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen piirissä oli vuonna 2012 keskimäärin asiakasta, olisivat koko palvelumuodon kustannukset olleet 126 euron vuorokausihinnalla 1,44 miljardia euroa. Julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien keskikustannukset olivat yhtä suuret. Kustannukset vaihtelevat paljon yksiköstä toiseen. Yksiköistä 50 prosentilla hoitopäivän kustannukset sijoittuvat euron välille ja 90 prosentilla euron välille. Kymmenen euron eron hoitopäivän keskihinnassa on 115 miljoonan euron ero tehostetun palveluasumisen vuotuisissa kokonaiskustannuksissa. 1 RAI:n ajatuksena on vertailutiedon avulla tukea palveluntuottajia toimintansa kehittämisessä. Osallistuvat palveluntuottajat seuraavat asiakkaidensa toimintakyvyn kehitystä samoilla mittareilla ja raportoivat myös resurssien käytöstä. THL:n aineistosta koostamien raporttien avulla palveluntuottajat vertailevat toimintaansa muihin. 2 THL, Sotkanet-tietokanta, indikaattori 2731, luettu
2 2 Taulukko 1: Kustannusrakenne tehostetussa palveluasumisessa, tiedot vuodelta 2012 (n=113) Kustannuserä Kustannukset ( / asukas / vrk) Osuus kokonaiskustannuksista (%) Keskiarvo Keskihajonta Keskiarvo Keskihajonta Yhteensä 125,7 21,0 Henkilöstökulut 97,1 16,6 77,7 8,2 Materiaalit ja palvelut 14,6 6,4 11,4 4,2 Aineet, tarvikkeet 3,3 3,7 2,6 2,7 Palvelujen ostot 4,6 4,0 3,6 2,9 Hallinto ja keskusvirasto 6,7 4,0 5,3 3,1 Kiinteistö- ja pääomakulut 12,9 9,1 10,1 6,8 Vuokrat 2,9 6,0 2,3 4,6 Sisäiset erät 8,2 9,0 6,4 7,0 Pääomakustannukset 1,8 2,6 1,4 1,9 Tuntematon erä 1,0 3,1 0,8 2,3 Henkilöstökulut, jotka sisältävät yksikössä työskentelevän henkilöstön 3, kattavat kuluista noin kolme neljäsosaa. Suoraan henkilöstökustannuksiin vaikuttavia valintoja ovat henkilöstön määrä, koulutusrakenne, työvuorojen ajoitukset ja sijaisjärjestelyt. Vähimmäisrajat palkoille ja hoitohenkilöstömitoitukselle tulevat alan työehtosopimuksista ja mitoitussuosituksesta. Materiaaleiksi ja palveluiksi nimetty ryhmä sisältää sekä organisaation ulkopuolelta että sisältä hankittuja hyödykkeitä ja palveluita. Merkittäviä ovat sähkö, vesi, lämmitys, siivous- ja hoitotarvikkeet, kiinteistön ja koneiden ylläpito ja korjaus, tietotekniikka sekä toimisto- ja asiantuntijapalvelut. Erä kattaa kuluista noin kymmenesosan. Viimeiseen ryhmään kuuluvat ennen kaikkea kiinteistön vuokrauksen ja kiinteistöhankinnan rahoittamisen kustannukset. Vaikka osuus kokonaiskuluista on melko pieni tässä aineistossa 10% on kiinteistön merkitys investointina ja riskitekijänä suuri. Lukuja tarkasteltaessa on huomioitava kaksi asiaa. Ensiksi aineisto kuvaa palveluntuottajien todellisia kuluja, ja osa vaihtelusta johtuu toimintojen sisällöissä olevista eroista. Esimerkiksi joissain yksiköissä asukkaat saattavat maksaa vuokransa suoraan erilliselle kiinteistöyhtiölle, jolloin asuintilojen kustannukset eivät sisälly aineistoon. Toiseksi joidenkin kustannusten luotettava kohdistaminen yksiköille on vaikeaa. Todennäköisesti kiinteistöja pääomakuluja onkin ilmoitettu jonkin verran liian vähän. Toisaalta henkilöstökulut on luotettavin erä, koska ne ovat pääosin välittömiä kustannuksia. Tästä syystä seuraavassa osiossa keskitytään nimenomaan henkilöstökulujen vaihteluiden selittämiseen. Kokonaiskustannuksiin ovat kuitenkin merkitsevästi yhteydessä samat tekijät kuin henkilöstökuluihinkin (sijaintia lukuun ottamatta). KUSTANNUKSIA SELITTÄVIÄ TEKIJÖITÄ TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA Kustannuksiin yhteydessä olevia tekijöitä tutkittiin regressioanalyysillä. Mallit on rakennettu siten, että kaikkien potentiaalisten selittävien muuttujien yhteydet selityskohteeseen on tutkittu tilastollisesti, ja malleihin on sisällytetty muuttujat, joiden yhteydet kustannuksiin ovat todennäköisimpiä 4. 3 Myös ostettu hoivahenkilöstö on sisällytetty henkilöstökuluihin. 4 Liitteestä löytyvät lista kaikista potentiaalisista selittävistä muuttujista ja mallien tarkemmat tiedot.
3 3 Hoitohenkilöstömitoitus Erot hoitajien tekemien työtuntien määrässä asukasta kohden selittävät yksinään 38% vaihteluista henkilöstökustannuksissa ja 29% kokonaiskustannuksissa. Yksikössä, jossa asukasta kohden on 0,10 hoitajaa enemmän, päivittäiset asukaskohtaiset henkilöstökustannukset ovat keskimäärin 8 suuremmat. Taulukon 2 malliin henkilöstömitoitus ei kuitenkaan sisälly, koska osa selittävistä tekijöistä on yhteydessä kustannuksiin nimenomaan korkeamman henkilöstömitoituksen kautta. Jos henkilöstömitoitus otettaisiin mukaan, muiden tekijöiden yhteys ei tulisi esiin. Taulukko 2: Henkilöstökustannuksia selittäviä tekijöitä tehostetussa palveluasumisessa. Mallin tarkemmat tiedot liitteessä. Selittävä tekijä Vaikutuksen suunta (korkeat matalat kustannukset) Muutos selittävässä tekijässä Arvioitu vaikutus /asukas/vrk (/vuosi) Yksikkökoko (as) Pieni suuri yksikkö 12,9 26,1 3,4 (1250) ** Kuormitusaste (%) Vähän paljon asukkaita suhteessa 97,3 100,0 2,3 (840) ** paikkoihin Kognitiivinen toimintakyky Asukkaiden toimintakyky keskimäärin 4,00 2,86 5,2 (1880) ** (CPS) heikompi parempi Kognitiivisen kyvyn heterogeenisyys Erot asukkaiden välillä pienet 1,45 2,80 6,1 (2220) ** (CPS:n varianssi) suuret Sijainti Suuri kaupunki (ei pk) Ryhmän vaihdos 5,9 (2150) * Pääkaupunkiseutu tai pienempi kunta Merkitsevyystasot: * = 5%, ** = 1%. Mallin selitysaste (R 2 ) on 33%. Ks. liitteestä tarkemmat tiedot. Lukuesimerkki: Mitä suurempi on yksikkökoko, sitä matalammat ovat keskimäärin kustannukset. Neljäsosassa yksiköistä on vähemmän kuin 12,9 asukasta ja neljäsosassa enemmän kuin 26,1 asukasta. Kun yksikkökoko nousee melko pienestä (12,9 as) melko suureen (26,1 as), ennuste henkilöstökustannuksille laskee 3,5 /asukas/vrk (eli 1290 /asukas/vuosi) Vaikutus on vain arvio, mutta yli 99% todennäköisyydellä taulukossa ilmoitettu vaikutus kuvaa paremmin todellisuutta kuin vaikutus 0. Yksikkökoko Yksikkö tarkoittaa yhtä toiminnallista kokonaisuutta; siis yhdessä palvelutalossa voi olla monta yksikköä 5. Yksikkökoko on merkitsevästi yhteydessä kustannuksiin siten, että pienemmillä yksiköillä on suuremmat kustannukset (Taulukko 2 ja Kuvio 1). Pienten yksikköjen suuria korkeammat kustannukset johtuvat osittain suuremmasta henkilöstömitoituksesta 6, osittain taas korkeammista kustannuksista työtuntia kohti. Haastatteluissa ilmenneitä syitä, jotka nostavat työtunnin keskikustannuksia pienissä yksiköissä, ovat yötyön suhteellisesti korkea osuus ja esimiesten suurempi tarve. Haastateltavat pitivät pienten yksikköjen etuna kotoisuutta ja viihtyisyyttä. Kannattaakin miettiä, voiko saman tunnelman saavuttaa yhtä aikaa suuren kokonaisuuden synergiaetujen kanssa. Esimerkiksi minkälainen olisi arkkitehtuuriltaan ja tekniikaltaan tila, joka on yhtä aikaa kodikas ja mahdollistaa sen, että yksi yöhoitaja pystyy turvallisesti valvomaan suurta joukkoa asukkaita? Mahdollisuudet vähentää turvallisesti yötyön määrää ovat tervetulleita, koska yötyö on raskasta hoitajille, melko näkymätöntä asukkaille ja kallista. Kuormitusaste Kuormitusaste tarkoittaa yksikön todellisen asukasmäärän suhdetta yksikköön alun perin suunniteltujen asukaspaikkojen määrään. Kustannukset ovat keskimäärin sitä matalammat, mitä korkeampi on kuormitusaste (Taulukko 2 ja Kuvio 1). Yhteys johtuu kokonaan siitä, että matalamman kuormitusasteen yksiköissä on keskimäärin korkeampi henkilöstömitoitus. Poikkeavissa kuormitustilanteissa kannattaa siis päivittää henkilöstömitoitus vastaamaan tarpeita. 5 Otoksessa alle 12 paikkaisia yksiköitä oli 21%, paikkaisia 49%, paikkaisia 21% ja yli 50 -paikkaisia 9%. 6 Korrelaatio -0,24*
4 4 Kuvio 1: Yksikkökoon ja kuormitusasteen arvioitu yhteys henkilöstökustannuksiin tehostetussa palveluasumisessa. Kummankin tekijän kuvaaja näyttää muutoksen kustannusennusteessa, kun kaikki muut selittävät tekijät pysyvät keskiarvoissaan. Asukkaiden kognitiivinen vointi Asukkaiden kognitiivinen toimintakyky on yhteydessä kustannuksiin kahdella tavalla. Ensinnäkin kustannukset ovat yleensä korkeat yksiköissä, joissa asukkailla on paljon kognitiivisia häiriöitä. Nimenomaan kognitiivinen heikkokuntoisuus näyttää vaativan lisäresursseja, ei esimerkiksi suuri avuntarve päivittäistoiminnoissa (ADL). Toiseksi sellaiset kognitiivisesti heikompikuntoisten yksiköt, joissa asukkaiden keskinäinen vaihtelu kognitiivisessa voinnissa on suurta, selviävät keskimäärin samoilla kustannuksilla kuin parempikuntoisten yksiköt, joissa vaihtelu on pienempää 7 (Taulukko 3). Ilmiöstä kannattaa keskustella, ja mahdollisesti alkaa suosia sellaisia malleja, joissa asukaskuntaa ei rajoiteta tiukasti kognitiivisen toimintakyvyn perusteella. Taulukko 3: Tehostetun palveluasumisen henkilöstökustannusten ( /asukas/vuosi) yhteys asukkaiden kognitiiviseen toimintakykyyn. CPS:n (Cognitive Performance Scale) asteikko ulottuu nollasta (ei kognitiivista häiriötä) kuuteen (kognition erittäin vaikea heikkeneminen). Asukkaiden kognitiivinen heterogeenisyys (CPS:n varianssi) Suuri 2, Asukkaiden keskimääräinen kognitiivinen kyky (CPS) Parempi Keskimääräinen Heikompi 2,9 3,1 3,4 3,7 4,0 2, Keskimääräinen 2, , Pieni 1, Keskimmäisellä 50% CPS on välillä 2,9-4,0. Keskimmäisellä 50% CPS:n varianssi on välillä 2,8-1,5. Sijainti Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa (27 kaupunkia) sijaitsevien yksiköiden henkilöstökustannukset olivat suuremmat kuin pääkaupunkiseudulla tai pienemmissä kunnissa (Taulukko 2). Tutkimus ei anna eväitä ilmiön syyn selvittämiseen 8. Periaatteessa suurissa kaupungeissa voisi olla enemmän työvoimapulaa, mikä nostaisi työvoimakustannuksia. Sijainti vaikuttaa kuitenkin merkitsevästi ainoastaan henkilöstökustannuksiin, ei kokonaiskustannuksiin. 7 Yhteisvaikutus on tutkittu tilastollisesti päteväksi. 8 On myös mahdollista, että kyseessä on pienestä otoksesta johtuva harha.
5 5 Muita vaikuttavia tekijöitä Taulukossa 2 esitetty malli selittää henkilöstökustannusten vaihtelusta 33%. Erojen takana ovat siis suurimmaksi osaksi muut kuin tässä tarkastellut tekijät. Haastatteluissa (n=4) tuli esiin joitakin vaikuttavia tekijöitä sekä niihin liittyviä kehitysnäkökulmia. Henkilöstön hyvinvointi ja myönteinen työilmapiiri olivat haastateltaville erittäin tärkeitä. Laadukas johtaminen, hyvä työterveyshuolto, hyvinvoinnin muu tukeminen ja toimivat puitteet koettiin kannattaviksi investoinneiksi. Koulutusrakenteen vaikutusta kustannuksiin ei tutkittu tässä numeerisesti, mutta luonnollisesti palkkatasolla on merkitys. Palveluntuottajat näkivät, että sosiaali- ja terveysalan osaaminen on ehdottomasti tarpeen, mutta sopivaa työtä on myös tutkinnottomille. Tutkinnottomien tunnustaminen hoivahenkilöstö-mitoituksessa helpottaa esimerkiksi maahanmuuttajien ja oppisopimusopiskelua toivovien pääsyä alalle. Henkilöstötarpeeseen vaikuttaa myös asiakkaiden muualta saama apu. Haastatteluissa tuli esiin, että osa omaisista auttaa paljonkin tavallisissa palveluasunnoissa asuvia läheisiään. Tehostetun palveluasumisen puolella omaisapu on kuitenkin harvinaista. Jos kyse on yleisestä ilmiöstä, kannattaa pohtia, mikä tehostetun palveluasumisen konseptissa vaikeuttaa omaisten osallistumista, ja miten tilannetta voisi muuttaa. KUSTANNUSRAKENNE KOTIHOIDOSSA Kotihoidon kustannusrakennetiedot (Taulukko 4) saatiin RAI-tietokannasta 19 julkiselta palveluntuottajalta. Vastaajat olivat kooltaan kohtalaisia käyntejä oli keskimäärin 166 päivässä. Yksi käynti maksoi keskimäärin Keskimääräinen asiakas sai 6,3 käyntiä viikossa, ja hänen kotihoitonsa maksoi vuodessa 10. Taulukko 4: Kustannusrakenne kotihoidossa, tiedot vuodelta 2012 (n=19) Kustannuserä Kustannukset ( /käynti) Osuus kokonaiskustannuksista (%) Keskiarvo Keskihajonta Keskiarvo Keskihajonta Yhteensä 32,3 7,4 Henkilöstökulut 27,0 4,7 85,4 10,6 Materiaalit ja palvelut 3,4 2,8 9,3 7,3 Kiinteistö- ja pääomakulut 1,5 1,3 4,3 3,0 Tuntematon erä 0,4 0,7 1,0 1,9 Kotihoidossa henkilöstökulujen rooli on entisestään korostunut. Haastattelutiedon perusteella kustannukset ratkeavat pitkälti siinä, kuinka suuren osan ajasta henkilöstö käyttää asiakastyössä. Ratkaisevaa on hyvä työvuorosuunnittelu sekä asiakkaiden tarpeiden ja sijaintien sopiminen yhteen. 9 Vertailutietoa sekä kotihoidosta että palveluasumisesta Anssi Vartiaisen (2013) raportista Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna Kustannusten sisällöstä: s , ja määristä: s (luettu ) 10 Yksikkötasolla ei asiakastasolla lasketut keskiarvot (kuten myös tehostetun palveluasumisen tiedoissa)
6 6 LIITE Taulukko 5: Selittävien muuttujien määritelmät. Tiedot perustuvat palveluntuottajien ilmoitukseen vuoden 2012 tiedoista. Muuttuja Frekvenssit (n=113) Sektori Julkinen: 54, Järjestö, säätiö, yhdistys: 38, Yritys: 21 Alue Pääkaupunkiseutu: 29, Muut suuret kaupungit 11 : 44, Muut kunnat: 40 Muuttuja 12 Selite Keskiarvjonta K.ha- Min Max Yksikön koko (as) Laskukaava: toteutuneet asumisvuorokaudet/ ,7 15,6 6,7 82,3 Kuormitusaste (%) Laskukaava: toteutuneet asumisvuorokaudet / (mitoitetut hoitopaikat *365) Hoitajamitoitus (hoitajaa/asukas) Laskukaava: hoitajien 13 toteutuneet henkilötyövuodet / keskimääräinen asukasmäärä Henkilöstömitoitus (hlö/asukas) Kognitiivinen toimintakyky (CPS) Suoriutuminen päivittäisissä toiminnoissa (ADL) Terveydentilan vakaus (CHESS) Asukkaat (%), jotka saavat vaativampaa hoitoa tai kuntoutusta 98,5 4,7 79,2 118,6 0,67 0,13 0,40 1,13 Laskukaava: kaikkien yksikön työntekijöiden toteutuneet henkilötyövuodet / keskimääräinen asukasmäärä 0,72 0,14 0,42 1,13 Yksikön asukkaiden keskimääräinen CPS 3,4 0,8 1,0 5,3 Asteikko 0 (ei kognitiivista häiriötä) - 6 (kognition erittäin vaikea heikkeneminen). Yksikön asukkaiden CPS:n varianssi. 2,1 1,0 0,2 5,2 Yksikön asukkaiden keskimääräinen ADL. Asteikko: 3,0,8 0,9 5,0 0 (itsenäinen) - 6 (täysin autettava). Yksikön asukkaiden ADL:n varianssi 2,8 1,1 0,2 5,5 CHESS. Asteikko: 0 (vakaa terveydentila) - 5 (erittäin 1,4 0,5 0,4 3,0 epävakaa terveydentila) RUG-III/18 pääluokkiin 1-4 (monialainen kuntoutus, erittäin vaativa hoito, erityishoito ja kliinisesti 17 % 15 % 0 % 100 % monimuotoinen) kuuluvien osuus. RUG-III/18 pääluokkaan 5 kuuluvien osuus 36 % 18 % 0 % 88 % Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen (%) Käytöshäiriöt (%) RUG-III/18 pääluokkaan 6 kuuluvien osuus 5 % 8 % 0 % 46 % Heikentynyt fyysinen toimintakyky (%) RUG-III/18 pääluokkaan 7 kuuluvien osuus 42 % 18 % 0 % 100 % Taulukko 6 Tehostetun palveluasumisen kustannuksia selittäviä malleja. Taulukossa standardoimattomat estimaatit ja keskivirheet. Kustannuserät on muunnettu logaritmisesti, mikä kuvaa dataa paremmin. Merkitsevyydet: *** = 0,1%; ** = 1%; * =5%. Henkilöstökustannukset /as/vrk (LOG) Kokonaiskustannukset Perus (avattu taulukossa 2) Mitoitusvakioitu /as/vrk (LOG) n R 2 0,33 0,50 0,23 F 10,6 *** 14,6 *** 8,08 *** Leikkauspiste 2,37 (0,13) *** 1,64 (0,18) *** 2,46 (0,14) *** Yksikkökoko (as) -,0012 (,0004) ** -,0009 (,0004) * -,0011 (,0004) ** Kuormitusaste (%) -,0040 (,0013) **,0017 (,0014) Sig 0,9 -,0039 (,0014) ** Järjestö Suuri kaupunki (ei pk),027 (,013) *,019 (,011) Sig 0,1) CPS,021 (,008) **,010 (,007) Sig 0,2,023 (,008) * CPS:n varianssi -,021 (,007) ** -,011 (,006) Sig 0,1 -,016 (,007) * ADL RUG 1-4 (%) Henkilöstömitoitus (henkilötyövuodet/as),28 (,05) *** 11 Yksikön sijaintikunta on Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa tai Vihti. Perustuu kansaneläkelaitoksen käyttämään ryhmittelyyn: 12 Lisää RAI-jarjestelmän muuttujista mm.: 13 Hoitajilla tarkoitetaan lähihoitajia, sairaanhoitajia ja vastaavia.
Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu
Päivämäärä 03.02.2017 Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu 03.02.2017 Yhteenveto Henkilöiden lukumäärä 94 (102) Keski-ikä 81,17 Nainen 63,83% Mies 36,17% RUG-III/HC_22,
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotVertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011
Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Jutta Nieminen Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta Ohjausryhmän terveiset Tiedonkeruut Henkilöstömitoitus
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä
LisätiedotImatra -100-50 0 50 100
Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0
LisätiedotKuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2018-2022 20.6.2018 Lähestymistapa Laskelmat on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille kerrostaloasunnoille. Asuntosijoittamisen
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut. Maria
Sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut Maria Pernu @PernuMaria 22.8.2019 Raporttien saatavuus Suomen Kuntaliitto ry:n kotisivuston Sosiaali- ja terveysasioiden alta löytyy Tilastot ja erillisselvitykset.
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Julkaisuvapaa Tekijä: ekonomisti Veera Holappa Lähestymistapa Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Lisätiedot20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 9.9.2014
20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 9.9.2014 Tasovertailut Vuosi 2013 120 Kotihoito, kunnallinen 4,00 100 3,50 3,00 80 ka. 76 2,50 60 2,00 40 1,50 1,00 20 0,50 0 1
LisätiedotOulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna
Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI
LisätiedotKuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Deloitten toteuttama selvitys (2018)
Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet Deloitten toteuttama selvitys (018) Selvityksen kohteena 50 suurinta kuntaa, jotka kattavat 70 % Suomen väestöstä Rovaniemi Tornio Kemi 30% 1 pienintä kuntaa,
LisätiedotIkäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?
Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten
LisätiedotHenrik Rainio
18.3.2019 Henrik Rainio Porvoon tilinpäätös ja C21 - kaupunkien tilinpäätösten ennakkotiedot Toimintakate, / asukas 2017 * Muutos % Manner-Suomi -5 129-5 302 3,4 % Uusimaa -4 656-4 837 3,9 % 1Turku -5
LisätiedotIndeksitalo 2017 Varsinais-Suomi
Indeksitalo 2017 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2017 tilaisuus, Turku, 13.9.2017 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä
Lisätiedot20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014
20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014 Tasovertailut Vuosi 2013 120 Kotihoito, kunnallinen 4,00 100 3,50 3,00 80 ka. 76 2,50 60 2,00 40 1,50 1,00 20 0,50 0
LisätiedotPia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro
Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan
LisätiedotIndeksitalo tutkimus
Indeksitalo 2018- tutkimus Indeksitalon ominaisuudet Oma 1200 neliön tontti keskustan ruutukaava-alueella, jolla rakennusoikeutta 3000 k-m2 Tontin (keskustan toiseksi kallein alue) verotusarvo ns. tavoitearvossa
LisätiedotVertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen?
Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen? Rauha Heikkilä RAI-vertailukehittämisen seminaari 29.9.2012, Messukeskus 1.10.2012 THL 1 Yhtenäinen iäkkäiden palveluiden voimavaratarveluokitus läpi
LisätiedotSOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.
SOTE-yrittäjyys Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.2018 Ylivoimainen valtaosa yrityksistä on pieniä 0,2 % Suuryritykset
LisätiedotRAI-vertailukehittäminen
RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn tuottavuustietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 122 Opas
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotTOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)
TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn
LisätiedotPalvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö
Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon
LisätiedotKAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotJoensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa
1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotYmpärivuorokautisen hoidon kustannukset, tuottavuus ja laatu
Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset, tuottavuus ja laatu Uuden palauteraportin esittely 29.3.2012 Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset, tuottavuus ja laatu / Joonas Sakki 1 Esityksen rakenne 1)
LisätiedotKatu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA
Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle
LisätiedotHyvästä parempaan RAI muutoksen tukena
Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena RAI - seminaari 10.3.2010 Kirsi Kiviniemi, kehittämispäällikkö 11.3.2010 1 Hyvästä parempaan - missä olemme nyt? Muutoksella kohti parempaa Ikäihmisten palveluiden
LisätiedotASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015
ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotRAI-vertailukehittäminen
RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 72 Opas
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan
LisätiedotIkääntyneen mielenterveys kotihoidossa
Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus
Lisätiedot20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012. Kuntamarkkinat 2012
20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012 Kuntamarkkinat 2012 Sisällys Yleistä Tiedonkeruun tulokset» Lasten päivähoito» Vanhainkotihoito» Tk pitkäaikaishoito»
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain
ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön
Lisätiedotkotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut
MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen
LisätiedotUUSIVUOSI 2013-2014 ASIAKASPALVELUKESKUS
UUSIVUOSI 2013-2014 ASIAKASPALVELUKESKUS Yksityisasiakkaat p. 010 414 00 asiakkaat p. 010 414 0666 ma 31.12.2012 Uudenvuodenaatto 7-20 ti 1.1.2013 Uudenvuodenpäivä 7-20 LÄÄKÄRIKESKUKSET (MUU SUOMI) HYVINKÄÄ
LisätiedotYksityiset palvelut varhaiskasvatuksessa
Yksityiset palvelut varhaiskasvatuksessa Kustannukset kunnan itse tuottamassa ja kunnan palvelusetelillä ostamassa päivähoidossa JHL:n tilaama selvitys VERTIKAL OY Lisätiedot: tilastotoimitsija Jorma Peussa
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2012
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 212 Väestömäärät kunnittain/sote-alueittain (Väestörekisterikeskus, rekisteritilanne 31.12.212) 6 5 4 3 2 1 927 45619 39647 43984 37583 34499 5375 25618 4729 28851 18751 37942
LisätiedotHÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 Päästölaskennan sektorit Kuluttajien sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Tieliikenne
LisätiedotSYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotEnergiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin
Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin Selvitys kaukolämmön hintakehityksestä ja saavutettuja asiakastuloksia Lohjan alueen taloyhtiöissä. Lohja Kiinteistöjen kustannukset, palkat ja hinnat 2010-2014
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotC21-kaupunkien luottamushenkilöiden palkkiot
C21-kaupunkien luottamushenkilöiden palkkiot Neuvottelu 25.1.2018 25.1.2018 1 Kaupunginvaltuusto (kokouspalkkiot ) Valtuuston pj Valtuuston varapj Valtuuston jäsen HELSINKI 510.. 385 ESPOO 380.. 320 TAMPERE
LisätiedotKUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä
KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen
LisätiedotINFO: Ikäihmisten palvelut Yleistä Kotihoito Vanhainkotihoito Palveluasuminen Vuodeosastohoito
INFO: Ikäihmisten palvelut Yleistä Kotihoito Vanhainkotihoito Palveluasuminen Vuodeosastohoito Kuntien tuottavuusvertailu Yleistä Tuottavuusindeksillä kuvataan kuntien kehitystä ajassa. Tuottavuuden taso
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
Lisätiedotseminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto
Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus seminaari 15.9.2010 Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Väestönmuutosprosentti 2008 2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako
LisätiedotVoiko henkilöstökuluissa enää säästää
Voiko henkilöstökuluissa enää säästää Timo Sinervo 13.11.2018 Timo Sinervo / 2017 1 Taustaa Tämän hankkeen sekä mm. Kröger et al. tulokset osoittavat, että kotihoidon henkilöstö on varsin kuormittunutta,
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotRAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKUNTARATING TOP 20 EPSI RATING FINLAND 2016 Indeksi 0-100
EPSI Rating 2016 Päivämäärä: 27-03-2017 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut
LisätiedotKauniaisissa parhaat kuntapalvelut
Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti
LisätiedotTulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.
EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKatu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016
Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle
LisätiedotAjankohtaista sotetuottavuusmittauksesta. Kuntamarkkinat, 14.9.2011
Ajankohtaista sotetuottavuusmittauksesta Kuntamarkkinat, 14.9.2011 Luennon sisältö Yleistä Vanhustenhuollon tuottavuusmittaushanke 20 suurimman kaupungin tuottavuusmittaushanke 15.9.2011 Kuntamarkkinat,
LisätiedotRAI-vertailukehittäminen
RAI-vertailukehittäminen Laitoshoidon ja palveluasumisen kustannustietojen palauteraportin lukuohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 020 610
LisätiedotEtäkotihoito palvelun suunnittelu - Lähtökohtia Espoon kotihoidon etäpalvelujen palvelumuotoilulle
Etäkotihoito palvelun suunnittelu - Lähtökohtia Espoon kotihoidon etäpalvelujen palvelumuotoilulle Kysymys palvelumuotoilijoille 1. Miten tuotamme / voimmeko tuottaa Arvoa asiakkaalle etäpalvelujen avulla?
Lisätiedot1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)
. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014 1140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta
LisätiedotEtelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55
Äitiysavustus Määrä: Hakija saa valintansa mukaan joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman. Äitiysavustuksia saa kaksi toista ja kolme kolmatta samalla kertaa syntynyttä lasta kohden eli
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Lisätiedot21.9.2015. Hoitoaika (k.a.) DKLR (*) LKPT (*) JKPT (*) Tpa k.a.
1 (9) YHTEENVETO JÄMSÄN JA KUHMOISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON (tehostettu asumispalvelu) RAI-LTC TULOKSISTA, AINEISTO 1/2014 ja 2/2014 sekä aineisto 1/2015 Valmistelija: Vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotMitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?
Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2014
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 214 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 47 653 4 37 996 38 215 41 584 35 331 3 25 769 28 73 2 19 58 1 9 28 75 vuotta täyttäneiden määrä kunnittain / sote-alueittain
LisätiedotPohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta, I&O muutosagentti Pohjanmaa 25.10.2018 KYSYMYKSIÄ Onko nykyiset toimet/suunnitellut toimet riittäviä ikäihmisten terveyden
LisätiedotOma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa
Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus
LisätiedotLiite 2 Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana PALVELUSETELIN SEURANTA KOKEILUAIKANA
Liite 2 Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana 1.3.2011-31.12.2014 PALVELUSETELIN SEURANTA KOKEILUAIKANA 1.3.2011 31.8.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin
LisätiedotLiite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli
Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille
LisätiedotScreener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: keskeiset tulokset
Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: 1 keskeiset tulokset, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pietarsaaren alueen sote, THL, GeroFuture 2 Oulu Screener taustaa
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
LisätiedotLiite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli
Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille
LisätiedotPerusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys. Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous
Perusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous 15.12.2018 Perusturvan talous menolajeittain TP 2017 TOT 10 / 2017 TA 2018 TOT 10 / 2018 Tot-%
LisätiedotPalvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta
Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto
LisätiedotKuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa
Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008
YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008
LisätiedotIndeksitalo Lisäaineistoja ja Indeksitalon laskentaperusteet Embargo klo 11
Indeksitalo 2019 Lisäaineistoja ja Indeksitalon laskentaperusteet Embargo 10.9.2019 klo 11 Indeksitalo 2019: Kiinteistökustannukset* kaikissa vertailun kaupungeissa TOP 5 edullisimmat kiinteistökustannukset
Lisätiedot15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012
Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen
LisätiedotKaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen
Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku
Lisätiedot