Nurmeksen kaupunki TASEKIRJA 2014

Nurmeksen kaupunki TASEKIRJA 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2015

Sisällysluettelo 1 1. TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1. Toiminnan ja talouden kokonaistarkastelu... 2 1.1.1 Kehityskatsaus ja oleelliset tapahtumat... 2 1.1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 16 1.1.3 Kokonaistaloudellinen tarkastelu... 17 1.1.4 Konsernitarkastelu... 22 1.1.5 Selonteko konsernivalvonnasta... 27 1.1.6 Tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus... 28 1.2 Toteutumisvertailu... 28 1.2.1 Tavoitteiden toteutuminen... 28 1.2.2 Käyttötalouden toteutuminen... 28 1.2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 73 1.2.4 Investointien toteutuminen... 75 1.2.5 Rahoitusosan toteutuminen... 80 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 82 2.1 Tuloslaskelma... 82 2.2 Rahoituslaskelma... 83 2.3 Tase... 84 2.4 Konsernitilinpäätös... 86 3. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 88 3.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 88 3.2 Konsernitilinpäätöstä laatimista koskevat liitetiedot... 89 3.3 Tuloslaskelman liitetiedot... 90 3.4 Tasetta koskevat liitetiedot... 93 3.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 99 3.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 100 4. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 101 4.1 Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös... 101 5. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 104 5.1 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 104 5.2. Tilinpäätösmerkintä... 104 6. LUETTELOT JA SELVITYKSET... 105 Liite Tunnusluvut, tunnuslukumääritelmät ja tulorahoituksen riittävyyden luokittelu... 107

1. TOIMINTAKERTOMUS 2 1.1 Toiminnan ja talouden kokonaistarkastelu 1.1.1 Kehityskatsaus ja oleelliset tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Suomen kuntien talous oli vuonna 2014 odotuksia parempi, koska verotulot kasvoivat vielä ennakoitua enemmän. Maltillinen tuloratkaisu paransi kuntien kustannusten hallintaa. Valtakunnallisesti kuntien toimintaympäristöön vaikutti eniten hallituksen ajama soteuudistus. Nurmeksen kaupungin vuosi 2014 toteutui kokonaisuutena selvästi talousarviota paremmin. Myönteistä oli hillitty menokehitys, ja Nurmeksen kaupungin toimintakulut kasvoivat toimintavuonna vain 0,5 %, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 2,2 %. Toimintakate heikkeni vain 0,3 %, vastaava luku vuotta aiemmin oli 4,3 %. Verotulot kasvoivat 3,5 % (7,6 %) ja valtionosuudet kasvoivat 1,7 % (3,7 %). Verorahoituksen kasvuksi tuli näin ollen 2,5 %. Nurmeksen kaupunki onnistui vahvistamaan vuosikatettaan edellisestä vuodesta. Vuonna 2014 vuosikate oli 422 euroa (280 euroa). Merkille pantavaa oli myös se, että Nurmeksen kunnallisveroprosentti (20,5 %) painui maakunnan keskiarvon alapuolelle. Tilikauden ylijäämä oli 439.575,66 euroa, missä on parannusta edelliseen vuoteen verrattuna peräti 986.919,97 euroa. Nurmeksen kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2014 tulos mukaan lukien on 6,119 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste on 66,6 %. Vielä tulouttamatonta poistoeroa on 5,921 miljoonaa euroa. Nurmeksen vuoden 2014 vuosikate kattaa poistot 102 %:sti. Nurmeksen kaupungin lainamäärä oli vuoden lopussa 13,028 miljoonaa euroa eli 1612 /as. Kokonaisuutena kaupungin tulos oli vuonna 2014 vahva ja tasapainoinen. Kaikki hallintokunnat onnistuivat työssään hyvin kuten myös terveydenhuollon kuntayhtymä. Nurmeksen tulosta verratessa muihin kuntiin pitää muistaa se, että Nurmeksen poistotaso on korkea verrattuna muihin kuntiin. Nurmeksen valtionosuusriippuvuus heikkeni hieman jo toisena vuotena peräkkäin, mikä on hyvä kehitys. Nurmes-konsernin tulos oli myös vahva: Konsernin ylijäämä oli 1,47 miljoonaa euroa, josta emon osuus oli 0,44 miljoonaa. Konsernin vuosikate oli 1,801 miljoonaa euroa edellistä vuotta parempi, josta emon osuus oli 1,118 miljoonaa euroa. Konsernin vuosikate oli 820 euroa per asukas. Vuonna 2014 toteutettiin Nurmeksen kaupungin strategiaa 4U-Nurmes. Tärkeimpiä toimenpiteitä olivat uuden päiväkodin rakennustöiden aloittaminen, varhaiskasvatusstrategian ja liikuntastrategian laatiminen, uuden teollisuusalueen infran rakentaminen, YVA-arviointiselostuksen tekeminen bioteollisuusalueelle, sairaalan tontin kaavoitus, 40-vuotisjuhlien tapahtumat, oman sote-integraation valmistelu sekä aktiivinen kuntamarkkinointi. Laajakaistan rakentaminen eteni myös hyvin osuuskunnan toimesta. Neljän Pielisen Karjalan kunnan kuntarakenneselvitys ja yhteistyön tiivistämisyritykset eivät johtaneet vuonna 2014 kuntaliitoksiin. Kuntarakenneselvitys antoi kuitenkin arvokasta tilannekuvatietoa siitä, mikä kuntien tilanne Pielisen Karjalassa on. Myönteistä viime vuodessa oli kuitenkin maakunnallisen sote-ratkaisun hyvähenkinen valmistelu. Tulevan vuoden toiminnassa ylitse muiden nousevat valtakunnallinen ja maakunnallinen sote-ratkaisu sekä uudet julkisen hallinnon sopeutusvaatimukset. Valtionosuusuudistus tuli voimaan jo vuoden 2015 alusta ja tältä osin valtion iso rakennepaketti on jo liikkeellä.

Nurmeksen kaupunki jatkaa hyvämaineisen kunnan tiellä pitäen taloutensa kunnossa. Kiitän kaikkia kaupungin työntekijöitä, viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä kuluneesta vuodesta 2014. Kiitän myös pitkäaikaista kaupunginsihteeri Eeva Piirosta hänen työpanoksestaan meidän kaikkien nurmeslaisten hyväksi. 3 Tästä on hyvä käydä luottavaisena vuoteen 2015. Asko Saatsi Kaupunginjohtaja Nurmeksen kaupungin hallinto Nurmeksen kaupungin hallintosäännön ja Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston toimintasäännön mukainen organisaatiokaavio. HENKILÖSTÖJAOSTO 5 jäsentä KESKUSHALLINTO hallinto ja yleiset toimistopalvelut ruokahuolto Pielisen Karjalan maaseutuhallinto KAUPUNGINVALTUUSTO 35 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 9 jäsentä KAUPUNGINJOHTAJA TARKASTUSLAUTAKUNTA 5 jäsentä - tilintarkastus KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 jäsentä Lieksan ja Nurmeksen yhteiset SOSIAALILAUTA- KUNTA 9 jäsentä SOSIAALITOIMI SIVISTYS- LAUTAKUNTA 9 jäsentä SIVISTYSTOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA SEKÄ RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKU NTA Sosiaalityö ja erityispalvelut Koti- ja laitoshoito Perusopetus Toisen asteen opetus Kulttuuri- ja liikuntatoimi Varhaiskasvatus LIEKSAN JA NURMEKSEN TEKNINEN VIRASTO - Hallinto - Toimitilat - Kuntatekniikka - Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Luottamushenkilöorganisaatio Virasto-organisaatio

4 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuustossa on 35 jäsentä. Valtuuston poliittiset voimasuhteet jakautuvat 31.12. seuraavasti: Puolue Valtuutetut Suomen Keskusta 17 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 10 Perussuomalaiset 5 Kansallinen Kokoomus 2 Kristillisdemokraatit 1 Yhteensä 35 Valtuuston puheenjohtajisto: Pääkkönen Hannu Pyykönen Vesa Ryynänen Pertti Puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja Valtuuston muut jäsenet: Ahponen Jorma Hakala Samuli Hiltunen Jouni Honkanen Liisa Huusko (ent. Lipponen) Anu Jaaranen Veikko Juntunen Jukka Korhonen Pasi Korkalainen Emmi Kuvaja Reija Kämäräinen, Matti Mahlavuori Ritva Makkonen Merja Martikainen Hannu Meriläinen Jaana Meriläinen Mikko Mikkilä Hannu Mikkonen Jukka Moilanen Leena Mustonen Lahja Määttä Pia Nevalainen Hannu Ollilainen Anneli Pellikka Matti Pikkarainen Jorma Räsänen Yrjö Rönkkö Reeta Savolainen Anni Säämänen Jussi Tiainen Martti Timonen Matti Turunen Kari

5 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksessa on 9 jäsentä. Kaupunginhallituksen poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: Suomen Keskusta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Kansallinen Kokoomus Perussuomalaiset 4 jäsentä 3 jäsentä 1 jäsen 1 jäsen Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto: Kämäräinen Matti Meriläinen Jaana Mikkilä Hannu Puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja Kaupunginhallituksen muut jäsenet: Honkanen Liisa Huusko (ent. Lipponen) Anu Juntunen Jukka Makkonen Merja Ollilainen Anneli Räsänen Yrjö Kaupunginhallituksen esittelijöinä olivat seuraavat henkilöt: -Esittelijänä kaupunginjohtaja Asko Saatsi Kaupunginjohtajan sijaisena kaupunginsihteeri Eeva Piironen 4.8.2014 saakka, josta lähtien vs. kaupunginsihteeri Pekka Vainikka, joka siirtyi hoitamaan virkaa 1.11.2014 alkaen Edellisten estyneinä ollessa seuraavassa järjestyksessä: Kaupunginkamreeri Jari Lampinen Teknisen palvelukeskuksen päällikkö Tuomo Kotilainen Sivistysjohtaja Timo Karppinen vt.nä 7.4.2014 saakka, josta lähtien Petri Moilanen on hoitanut virkaa. Sosiaalijohtaja Ritva Tikka Kaupunginvaltuuston päätöksen 28.8 48 mukaan tilivelvollisia viranhaltijoita ovat: kaupunginjohtaja, kaupunginsihteeri, kaupunginkamreeri, sosiaalijohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja, maaseutujohtaja, ruokahuoltopäällikkö, vanhustyönjohtaja, aluejohtaja (varhaiskasvatus), toimitilapäällikkö, kuntatekniikan päällikkö, rakennustarkastuspäällikkö ja ympäristönsuojelusihteeri. Henkilöstö Kaupungin henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2014 lopussa oli 493. Näistä vakinaisia oli 362, työllistettyjä oli 12, sijaisia 59, määräaikaisia 57 ja oppisopimuskoulutuksessa 3 henkilöä.

6 Palvelusuhde 31.12. Naiset Miehet Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Vakinaiset 300 62 362-0,002 % Määräaikaiset 101 30 131 +16,4 % - joista työllistettyjä 6 6 12 +50 % Yhteensä 401 92 493 + 4,5 % Kokoaikaiset 361 82 443 Osa-aikaiset 40 10 50 + 13,5 % Osa-aikaeläkkeellä 3 1 4-57 % Osatyökyvyttömyyseläke 14 0 14 +/- 0 Taulukko 2. Vakinaisen henkilöstön määrä vuosina 2005 2014 Hallintokunta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Keskushallinto 29 28 29 28 23 21 37 38 39 27 Sivistystoimi 96 96 94 87 83 89 88 88 140 145 Sosiaalitoimi 158 154 164 164 174 167 172 176 120 126 Tekninen toimi 92 89 82 79 78 72 62 63 64 64 Yhteensä 375 367 369 358 358 349 359 365 363 362 Keskushallintoon oli sijoitettu kaikkien hallintokuntien toimistohenkilökunta toimistotiimiksi, joka purettiin vuoden 2014 alusta hallintokuntiin. Hallintokuntiin siirrettiin 12 henkilöä. Kokonaishenkilöstön (pl. työllistetyt) määrä ja henkiötyövuosien määrä on kehittynyt seuraavasti: 500 Henkilökunnan lukumäärä 31.12./henkilötyövuodet 490 480 Henkilöä/htv 470 460 450 440 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 hlöä 495 497 476 480 484 474 480 htv 490,2 481,9 467,8 462,6 487,0 494,2 489,0

7 Taulukko 3. Henkilötyövuodet yksiköittäin 2014 2013 2012 vakituiset kaikki vakinaiset kaikki vakinaiset kaikki Keskushallinto 11,84 13,17 22,43 22,79 20,29 20,91 Ruokahuolto 14,84 17,51 14,74 18,35 14,98 18,51 Sosiaalipalvelukeskus 13,36 18,66 11,59 16,75 12,29 15,02 Vammaisten palvelut 18,38 23,52 21,33 28,39 21,12 26,52 Päivähoito 51,88 72,7 Kotipalvelu 33,37 46,37 33,08 47,15 32,76 48,18 Kyrölän palvelukeskus 54,56 91,36 52,44 91,53 52,22 90,37 Sivistyspalvelut 14,87 20,33 14,07 18,7 15,46 20,12 Perusopetus 75,56 101,86 70,13 93,19 68,65 93,06 Varhaiskasvatus 49,22 73,17 53,2 74,48 Toimitilat 42,65 57,23 43,97 59,24 40,1 58,38 Kuntatekniikka 18,18 25,86 18,05 24,65 17,6 23,26 yht. 346,83 489,04 355,03 495,22 347,35 487,03 Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 prosenttia vuonna 2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 204 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. EU -alueen bruttokansantuote kasvoi 1,4 prosenttia Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi nimellisesti 1 prosentin. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 5 prosenttia enemmän ja veroja 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten

rahoitusasema oli 6,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta myös sen takia, että investoinnit supistuivat 6 prosenttia. 8 Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 7 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 5,1 miljardia euroa. Alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna kuudetta vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,4 miljardia euroa. Valtion verotulot kasvoivat 1,1 prosenttia. Verotuloja kasvattivat muun muassa osinkojen ennakonpidätykseen tehty muutos ja eräiden veroperusteiden muutokset. Verotuloja taas pienensi yhteisöveroprosentin alentaminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 0,1 prosenttia. Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille kasvoivat 3,9 prosenttia. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 0,8 prosenttia ja investoinnit 2,6 prosenttia. Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien) alijäämä oli 1,9 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 1,5 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 2,2 prosenttia lähinnä kunnallisveron ja kiinteistöveron korotusten takia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,8 prosenttia lähinnä palveluostojen takia ja investointien arvioidaan kasvaneen 2,9 prosenttia. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni hieman edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 3,5 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 3,7 miljardia euroa. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Eläkemaksutulot kasvoivat 2,6 prosenttia, mutta työeläkelaitosten maksamat työeläkkeet 4,7 prosenttia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,6 miljardia euroa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen takia. Edellisenä vuonna niiden talous oli tasapainossa. Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen

Julkisyhteisöjen ns. EDP-velka eli sulautettu bruttovelka kasvoi 121 miljardiin euroon. Suhteessa bruttokansantuotteeseen se kasvoi 59,3 prosenttiin eli 3,5 prosenttiyksikköä. 9 Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 44,1 prosenttia. Veroaste kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2014 nimellisesti 0,4 prosenttia, mutta aleni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 0,7 prosenttia, mutta väheni reaalisesti 0,7 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon (vasen pylväs) ja kotitalouksien oikaistun reaalitulon (oikea pylväs) vuosimuutos, prosenttia Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 0,6 prosenttia ja sosiaalietuudet 4,5 prosenttia. Palkkasumma kasvoi ansiotason nousun takia, koska työllisyys heikkeni. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 prosenttia, mutta jäivät pienemmiksi kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli vuonna 2014 positiivinen, 0,8 prosenttia. Kotitalouksien kiinteät investoinnit supistuivat nimellisesti 5,2 prosenttia, koska uudisrakentaminen väheni. Kotitalouksien rahoitusasema oli 3,3 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä oli edellisenä vuonna 3,6 miljardia euroa. Kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden 2014 lopussa 122 prosenttia eli se kasvoi 3,5 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Velkaantumisaste on

rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. 10 Koko vuonna 2014 työllisten määrä väheni 0,3 prosenttia ja työtuntien määrä pieneni 0,2 prosenttia.työn tuottavuus eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti kasvoi viime vuonna 0,2 prosenttia. Koko vuoden 2014 työttömyysaste oli 8,7 prosenttia. Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 1,1 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. 1 Oman talousalueen kehitys Liikevaihto 1000 Muutos PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNTA 1.-6. 1.-6. 2014 2013 1 000 % Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) 78 967 55 077 23 890 43,4 Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) 3 361 2 719 642 23,6 Rakentaminen (tol F) 17 865 15 168 2 697 17,8 Metallituotteiden valmistus (tol 25) 5 770 4 935 835 16,9 Teollisuus (tol C) 167 408 143 701 23 707 16,5 Metalliteollisuus (tol 24-30+33) 12 345 10 777 1 568 14,6 Jalostus (tol BC+DF) 200 884 175 541 25 343 14,4 Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (tol BCD) 182 868 160 182 22 687 14,2 Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) 360 471 336 429 24 043 7,1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) 8 167 8 066 101 1,3 Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) 94 569 94 022 547 0,6 Palvelualat yhteensä (tol G-U) 138 901 138 820 82 0,1 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) 8 658 8 690-32 -0,4 Elintarviketeollisuus (tol 10-12) 12 132 12 363-231 -1,9 Kuljetus ja varastointi (tol H) 14 065 14 556-492 -3,4 Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) 5 715 6 188-473 -7,6 Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (tol 162+310) 3 831 4 215-384 -9,1 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, aineiston käsittely P-K:n maakuntaliitto 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=1795-8881. 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.3.2015].

0,00 Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 11 0,50 prosenttia 1,00 1,50 Lieksa 13 Nurmes 13 Valtimo 13 Pielisen Karjala 13 Lieksa 14 Nurmes 14 Valtimo 14 Pielisen Karjala 14 2,00 2,50 Pielisen Karjala pl Juuka Luonnollinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomuutto Netto- Muutos Väestön Syntynee Kuolleet Netto Tulo Lähtö Netto siirtolaisuusyhteen Korjaus muutos Väkiluku 2010 145 373-228 767 867-100 127-201 11-190 23 653 2011 164 369-205 753 964-211 142-274 2-272 23 381 2012 176 365-189 786 929-143 77-255 2-253 23 128 2013 171 369-198 752 895-143 86-255 0-255 22 873 2014 167 355-188 651 854-203 88-303 -303 22 570 Nurmes Luonnollinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomuutto Netto- Muutos Väestön Syntynee Kuolleet Netto Tulo Lähtö Netto siirtolaisuusyhteen Korjaus muutos Väkiluku 2010 58 109-51 293 337-44 21-74 9-65 8 508 2011 54 135-81 287 364-77 8-150 1-149 8 359 2012 65 114-49 297 319-22 17-54 3-51 8 308 2013 63 140-77 259 304-45 6-116 -1-117 8 191 2014 58 110-52 236 308-72 13-111 -111 8 080 Nurmeksen väestökehitys ikäluokittain Ikäluokat 2010 2011 2012 2013 2014 muutos 0-6 456 444 442 441 426-15 7-12 453 446 460 447 436-11 13-15 270 230 220 224 217-7 16-18 335 304 292 256 221-35 19-64 4788 4693 4580 4466 4339-127 65-74 1117 1141 1191 1215 1282 67 75-84 819 820 825 827 817-10 85+ 270 281 298 315 344 29 yhteensä 8508 8359 8308 8191 8082-109

Nurmeksen väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2010-2014 12 2010 2011 2012 2013 2014 Koko väestö 8508 8359 8308 8191 8082 15-64 -vuotiaat 5233 5077 4948 4796 4628 Työvoima 3513 3490 3465 3437 Työlliset 2929 2899 2902 2833 Työttömät 584 591 563 604 611 Työvoiman ulkopuolella olevat 4995 4869 4843 4754 0-14 -vuotiaat 1069 1040 1046 1038 1011 Opiskelijat, koululaiset 626 552 520 484 Varusmiehet 21 29 22 4 Eläkeläiset 3048 3037 3031 3044 Muut työvoiman ulkopuolella olevat 231 211 224 184 Taloudellinen huoltosuhde 1,90 1,88 1,86 1,89 Väestöllinen huoltosuhde 0,63 0,65 0,68 0,71 0,75 Työttömyysaste 16,6 16,9 16,2 17,6 Työllisyysaste 56,0 57,1 58,6 59,1 Nurmeksen työpaikat toimialoittain 2008 2009 2010 2011 2012 muutos suht.osuus Yhteensä 3049 2993 3010 3043 2994-49 (A) Maa-, metsä- ja kalatalous 475 491 488 491 475-16 15,9 (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 17 19 19 12 23 11 0,8 (C) Teollisuus 411 424 454 438 432-6 14,4 (F) Rakentaminen 146 154 139 153 157 4 5,2 Jalostus 574 597 612 603 612 9 20,4 (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 638 622 635 664 631-33 21,1 (J) Informaatio ja viestintä 17 14 15 13 16 3 0,5 (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta 32 37 37 35 38 3 1,3 (L) Kiinteistöalan toiminta 19 18 18 20 21 1 0,7 (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 246 226 214 212 195-17 6,5 (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. 907 827 815 816 852 36 28,5 (R-U) Muut palvelut 114 122 123 131 124-7 4,1 Palvelut 1973 1866 1857 1891 1877-14 62,7 (X) Toimiala tuntematon 27 39 53 58 30-28 1,0

Nurmeksen työlliset toimialoittain 2008 2009 2010 2011 2012 muutos suht.osu Yhteensä 2975 2904 2929 2899 2902 3 (A) Maa-, metsä- ja kalatalous 400 396 394 378 378 0 13,0 (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 27 27 28 27 35 8 1,2 (C) Teollisuus 424 392 412 399 400 1 13,8 (F) Rakentaminen 163 156 150 154 159 5 5,5 Jalostus 614 575 590 580 594 14 20,5 (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 659 626 634 626 628 2 21,6 (J) Informaatio ja viestintä 15 13 18 14 20 6 0,7 (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta 38 39 38 34 35 1 1,2 (L) Kiinteistöalan toiminta 24 19 21 18 20 2 0,7 (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 230 216 208 206 194-12 6,7 (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja 855 862 854 861 880 19 30,3 sosiaalipalv. (R-U) Muut palvelut 113 119 119 124 123-1 4,2 Palvelut 1934 1894 1892 1883 1900 17 65,5 (X) Toimiala tuntematon 27 39 53 58 30-28 1,0 13 Nurmeksen työttömyys 650 600 2010 550 2011 2012 2013 500 2014 450 400 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 12 kk:n keskiarvo Tilanne 31.12. Työttömät Tyött.aste Muutos/hlö Muutos/% Työttömät Miehiä alle 25 v yli 50 v PAT Palkkaper. 2010 496 13,8-76 -13,3 575 366 67 264 92 126 2011 492 14,1-4 -0,7 582 368 76 277 110 131 2012 525 15,0 32 6,6 565 365 70 280 154 111 2013 542 15,5 17 3,2 611 412 84 304 144 117 2014 523 15,1-19 -3,5 615 414 79 303 124 138

14 Muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kunnallistalouden toimintatuotot kasvoivat 1,8 prosenttia ja toimintakulut 0,6 prosenttia ja siten toimintakate heikkeni 0,3 prosenttia. Verorahoituksen kasvu nousi 2,5 prosenttiin, mikä merkitsi vuosikatteen kasvua 1,118 miljoonaa 3,408 miljoonaan. Kaupunki nosti tuloveroprosentin 20:stä 20,5:een. Nurmeksen veroprosentti alitti ensimmäisen kerran Pohjois-Karjalan keskimääräisen veroprosentin, joka nousi 19,97:stä 20,74:ään. Vuosikate on 102 prosenttia poistoista. Toimintamenot ylittivät yhteensä 0,056 miljoonaa budjetoidun. Tuloarvio ylittyi 0,366 miljoonaa. Edelliseen tilinpäätökseen verrattuna henkilöstömenot supistuivat 0,330 miljoonaa eli 1,6 %,vaikka lomapalkkavarauksen kasvoi 0,261 miljoonaa. Palveluiden ostot kasvoivat 0,5 % ja avustukset kasvoivat peräti 6,1 %. Verorahoituksessa verotulot kasvoivat 0,807 miljoonaa ja valtionosuudet kasvoivat 0,436 miljoonaa. Talousarvioon nähden verotulot ylittyivät 0,481 miljoonaa ja valtionosuudet alittuivat 0,150 miljoonaa. Kun nettorahoitustuotot kasvoivat 0,036 miljoonaa ja poistot kasvoivat 0,094 miljoonaa tilikauden tulos parani 1,023 miljoonaa vuodesta 2013 ja nousi 0,07 miljoonaa positiiviseksi. Kaupunki pysyi tekemään positiivisesta tuloksesta 36.000 euron siirron ja tulouttamaan poistoeroa 0,406 miljoonaa, jolloin osoitettu tilikauden ylijäämä nousi 0,44 miljoonaan ja kumulatiivinen ylijäämä 6,118 miljoonaan Kaupungin investointimenot nousivat 4,709 miljoonaan. Investointiosa toteutui 95,9 prosenttisesti. Kaupungin talouden riski muodostuu suuren investointiohjelman (vuosina 2009 2014 33,6 miljoonan poistonalaisten investointien omahankintameno) aiheuttamasta pitkäaikaista epätasapainosta tulonmuodostuskykyyn (vuosikate samana ajanjaksona 19,9 miljoonaa), mikä näkyy velkaantumispaineena. Poistot saman ajanjaksona ovat olleet 14,9 miljoonaa ja vuosipoistot ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2009. 8,000 7,000 Vuosikate, sumupoistot ja investointien omahankintameno sumu poistot poistonalaisten inv. Omahankintameno vuosikate 6,000 5,000 Milj. euroa 4,000 3,000 2,000 1,000 0,000 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1,000

15 Nurmeksen talouden tasapaino ja velkaantuminen 15000 10000 5000 tuhansia euroja 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 tilikauden tuloksen kertymä korjatun tuloksen kertymä kertynyt lainakannan muutos -5000-10000 -15000 Korjatussa tuloksessa sumu-poistot on korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla ja lisätty satunnaiset erät. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Vuoden 2013 lopulla Lieksan kaupungin aloitteesta aloitettiin kuntarakennelain mukainen selvitystyö Lieksan, Nurmeksen, Juuan ja Valtimon välillä. Selvitystyö päättyi lokakuussa kuntaliitossopimusluonnoksen hylkäämiseen Valtimon ja Nurmeksen valtuustoissa, vaikka Lieksan valtuusto hyväksyi sopimuksen. Juuka oli irtautunut selvitystyöstä jo toukokuussa. Ratkaisulla on merkitystä kaupungin kehitysnäkymän kannalta, koska kuntien tehtävistä tulee siirtymään pois noin kaksikolmasosaa Sote-ratkaisun myötä. Sote-ratkaisun lainsäädäntömuutos keskeytyi perustuslakivaliokunnan kantaa, joka koski esityksen rahoitusta ja hallinnon kansanvaltaisuutta. Sote-uudistus tulee toteutumaan tavalla tai toisella rakennepoliittisten paineiden vuoksi. Sote-ratkaisun kaatunut versio olisi nostanut Nurmeksen maksuosuutta 223 euroa/asukkaalta kun valtionosuusjärjestelmän muutos olisi lisännyt valtionosuutta siirtymäkauden jälkeen 193 euroa. Valtionosuusuudistus astui voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntaliitoksen kaatuminen hankaloittaa kuntien yhteistyötä todennäköisesti ainakin vaalikauden loppuun. Nurmeksen kannalta yhteistyöongelmat näkyvät tuottavuusohjelman vaihtoehtojen supistumisena. Seudun kuntien nettotoimintamenot asukasta kohti ovat maan keskimääräistä korkeammat ja korkeammat kuin keskimäärin Pohjois-Karjalassa. Kunnallistalouden näkymään vaikuttaa keskeisesti Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen hoitamisen toimenpiteet ja aikataulu. Ratkaisevaa on nettotoimintamenojen kasvun hallinta, koska demograafinen muutos heikentää nopeasti tuloverokertymää: palkka- ja yrittäjätulot muuttuvat eläketuloiksi, joiden verokohtelu on myös lievempää. Tulonsaajista 19,4 % ei vuonna 2013 maksanut

ollenkaan kunnallisveroa. Kaupungin onnistuminen tuottavuus- ja kiinteistöohjelmissa ratkaisee heikkenevän kehityksen vauhdin. 16 Kaupungin lainasalkku asukasta kohti, 1612 euroa, on tuhat euroa alle maan keskiarvon. Kaupungin kannalta velkaantumisriski syntyy siitä, että rakennettujen yritystoimitilojen myynti ei toteudu tavoitellussa aikataulussa. Toisaalta investoinnit ovat ainoa mahdollisuus lisätä työvoiman kysyntää ja sitä kautta kunnan tulorahoitusta. Kaupungin takaussalkun koko kasvoi 1,072 miljoonaa euroa 3,974 miljoonaan eli 492 euroa/asukas. Tietoverkko-osuuskunnan laajakaistan rakennuslainan takaus laajensi kaupungin takausten toimialaa. Takauksista 1,7 miljoonaa on konserniyhtiöiden lainojen takauksia ja 2,2 miljoonaa tietoverkko-osuuskunnan, vanhustentaloyhdistyksien, vesi- ja jätevesiosuuskuntien ja kuntien jäteyhtiön takauksia. 1.1.2. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Hallintokunnat ovat laatineet vuonna 2008 sisäisen valvonnan suunnitelmat, joiden toteuttaminen on työn alla. Riskien arviointi on tapahtunut toiminnan suunnittelun yhteydessä. Kaupunginvaltuusto on 28.8.2014 hyväksynyt kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja määritellyt uudelleen tilivelvolliset viranhaltijat. Vuoden 2014 tilinpäätösohjeessa on velvoitettu hallintokunnat arvioimaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan. Hallintokunnat ovat laatineet lautakunnissa arvion sisäisen valvonnan järjestämisen tilasta. Johtoryhmä on valmistellut kaupunginhallituksen arvion maaliskuussa. Riskien kartoitus, joka on vaihtelevasti toteutettu eri toiminnoissa, on pääosin vanhentunut kuntarakennetyön lopputuloksen myötä. Riskien kartoitus on tapahtunut pääosin toiminnan muutosten suunnittelun yhteydessä. Riskien arviointityö saatetaan loppuun vuoden 2015 aikana ja tarkemmat tiedot sen tuloksista tullaan esittämään vuoden 2015 toimintakertomuksessa. Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) 1. ei perustu systemaattiseen riskien tunnistamiseen 2. arviointiin 3. hallintaan Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit 1. henkilöstöriskit 2. toimitilariskit 3. investointi- ja omituspoliittiset riskit Suunnitellut kehittämistoimet 1. Riskienarvioinnin päivitys 2. Kiinteistöohjelman päivitys 3. Kuntastrategian päivitys, jossa otetaan huomioon kunnan toimialan supistuminen seuraavan vaalikauden alusta. Kaupunki arvioi, että sisäinen tarkastus tulee hoidettua osana johtamisprosesseja. Erillisesti organisoituun sisäiseen tarkastukseen ei ole voimavaroja. Kaupungin sisäinen valvonnan asianmukaisuus on tyydyttävällä tasolla. Sisäinen valvonta antaa riittävän varmuuden, mutta ei ole systemaattista.

17 1.1.3 Kokonaistaloudellinen tarkastelu Tilikauden toiminan tulos ja rahoitus TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 011 7 867 Valmistus omaan käyttöön 91 65 Toimintakulut 55 773 55 441 Toimintakate -47 672-47 510 Verotulot 24 094 23 287 Valtionosuudet 26 821 26 385 Rahoitustuotot Korkotuotot 42 83 Muut rahoitustuotot 357 366 Korkokulut 193 259 Muut rahoituskulut 44 61 Vuosikate 3 409 2 291 Poistot ja arvonalentumiset 3 339 3 244 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 70-954 Tilinpäätössiirrot 370 406 Tilikauden yli/alijäämä 440-547 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 14,4 14,2 Vuosikate/Poistot; % 102 71 Vuosikate, /asukas 422 280 Asukasmäärä 8082 8191 Kaupungin poistonalaisten investointien omahankintameno on vuosina 2013 2017 keskimäärin 4,455 miljoonaa euroa, joten tulorahoitus ei ole riittävä investointitasoon nähden, vaikka investoinnit sisältävät yritystoimitilarakentamista, johon sisältyy myyntiodotusta.

RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 18 2014 2013 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3408 2291 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -40-19 Investointien rahavirta Investointimenot -4709-7771 Rahoitusosuudet investointeihin 19 132 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 47 71 Toiminnan ja investointien rahavirta -1275-5296 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -70-7 Antolainasaamisten vähennykset 7 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3000 4500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2013-1786 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 247 780 Rahoituksen rahavirta 1164 3494 Rahavarojen muutos -111-1802 Rahavarat 31.12. 2184 2294 Rahavarat 1.1. 2294 4097 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, T -15056-13017 Investointien tulorahoitus, % 72,7 30,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 50,3 24,3 Lainanhoitokate 1,6 1,2 Kassan riittävyys, pv 12,7 12,8 Maksuvalmius säilyi edellisen vuoden tasolla. Investointien vaatima lyhytaikainen lainoitus konvertoitiin pitkäaikaiseksi lainaksi vuoden lopussa.

19 Maksuvalmius kuun viimeisenä päivänä 70 60 päivää 50 40 30 2011 2012 2013 2014 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2014 2013 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 49 845 48 430 I Aineettomat hyödykkeet 791 873 1. Aineettomat oikeudet 3. Muut pitkävaikutteiset menot 791 873 II Aineelliset hyödykkeet 39 642 38 225 1. Maa- ja vesialueet 5 348 5 295 2. Rakennukset 26 627 23 422 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 406 3 477 4. Koneet ja kalusto 427 211 5. Muut aineelliset hyödykkeet 170 170 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 665 5 649 III Sijoitukset 9 412 9 333 1. Osakkeet ja osuudet 8 286 8 277 3. Muut lainasaamiset 477 407 4. Muut saamiset 649 649 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0 0 1.Valtion toimeksiannot 0 0 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet

C VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 162 6 563 20 I Vaihto-omaisuus 183 193 1. Aineet ja tarvikkeet 183 193 II Saamiset 3 795 4 075 Pitkäaikaiset saamiset 1 533 1 859 1. Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset 964 1 006 3. Muut saamiset 569 853 Lyhytaikaiset saamiset 2 262 2 217 1. Myyntisaamiset 623 600 2. Lainasaamiset 740 788 3. Muut saamiset 723 671 4. Siirtosaamiset 176 156 III Rahoitusarvopaperit 239 1 118 2. Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 4. Muut arvopaperit 239 1 118 IV Rahat ja pankkisaamiset 1 945 1 177 VASTAAVAA YHTEENSÄ 56 007 54 993 VASTATTAVAA 2014 2013 1 000 1 000 A OMA PÄÄOMA 31 397 30 921 I Peruspääoma 24 388 24 388 III Muu omat rahastot 890 854 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 5 679 6 226 V Tilikauden ylijäämä 440-547 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 5 921 6 327 VARAUKSET 1. Poistoero 5 921 6 327 2. Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 2. Muut pakolliset varaukset 0 0 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 346 273 1. Valtion toimeksiannot 0 1 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 175 110 3. Muut toimeksiantojen pääomat 171 162 E VIERAS PÄÄOMA 18 343 17 472 I Pitkäaikainen 10 765 10 034 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 763 10 028 3. Lainat julkisyhteisöiltä 4. Lainat muilta luotonantajilta 6. Ostovelat 3 7. Muut velat 2 3

II Lyhytaikainen 7 578 7 438 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 265 2 013 3. Lainat julkisyhteisöiltä 5. Saadut ennakot 0 0 6. Ostovelat 1 691 2 315 7. Liittymismaksut ja muut velat 359 450 8. Siirtovelat 3 263 2 660 21 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 56 007 54 993 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 66,6 67,7 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 31,1 30,4 Kumulatiivinen ylijäämä, milj.euroa 6,119 5,679 Kumulatiivinen ylijäämä, /asukas 757 693 Lainakanta 31.12.milj. 13,028 12,041 Lainat /asukas 1 612 1 470 Lainasaamiset 31.12., milj. 0,477 0,407 Asukasmäärä 8 082 8 191 Lainasalkun painotettu keskikorko on 1,62% ja painotettu maturiteetti 7,3 vuotta. Salkun keskikorko on laskenut vuodessa 0,2 prosenttiyksikköä ja laina-aika pidentynyt 0,1 vuotta. Lainasalkussa kiinteiden korkojen osuus on laskenut 44 %:sta 33 %:iin. Lainasalkussa ei ole kertalyhenteisiä lainoja. Kaupungin sijoitussalkku oli 0,139 miljoonaa. Sijoitussalkun tuotto oli 10.800 euroa eli 8,5 %. Koko sijoitussalkku oli korkoinstrumenteissa. KOKONAISMENOT JA -TULOT TULOT M % MENOT M % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 8,0 12,8 Toimintakulut 55,8 88,9 Verotulot 24,1 38,6 - Valmistus omaan käyttöön -0,1-0,1 Valtionosuudet 26,8 43,0 Korkokulut 0,2 0,3 Korkotuotot 0,0 0,1 Muut rahoituskulut 0,0 0,1 Muut rahoitustuotot 0,4 0,6 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - luovutusvoitot 0,0-0,1 - luovutustappiot 0,0 0,0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,0 0,0 Investoinnit Käyttömaisuuden myyntitulot 0,0 0,1 Käyttöomaisuusinvestoinnit 4,7 7,5 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0,1 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3,0 4,8 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2,0 3,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 62,4 100,0 Kokonaismenot yhteensä 62,7 100,0 kokonaistulot-kokonaismenot -0,36 Muut maksuvalmiusmuutokset-rahavarojen muutos 0,36

22 1.1.4 Konsernitarkastelu Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 1 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 1 Muut yhtiöt 2 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhteisöt 3 Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä 12 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Kuntakonsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut Vuoden 2014 kaupunkikonsernin ositettu tulos oli 1.470.180,55 euroa ylijäämäinen (vuonna 2013 159.184,89 euroa alijäämäinen). Vuosikate oli 1,801 miljoonaa euroa edellistä vuotta parempi. Konsernitulosta paransivat tytäryhtiöistä Nurmeksen Lämpö Oy ( 468.693), Nurmeksen Yrityspalvelu Oy (10.488) ja kuntayhtymistä terveyskeskuskuntayhtymä (391.776), koulutuskuntayhtymä (170.028), sairaanhoitopiiri (170.413) ja maakuntaliitto (10.372). Tulosta heikensivät tytäryhtiöistä Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalot (-119.590), Loma-Nurmes Oy (-78.121) ja kuntayhtymistä Itä-Suomen päihdehuolto (-180). Konsernin lainakanta kasvoi 0,449 miljoonaa 23,318 miljoonaan eli on 2.886 /asukas, mikä on noin puolet maan keskiarvosta. Lainakannan nousu johtuu yksin emon lainakannan noususta (+0,987 miljoonaa). Lainakannasta tytäryhtiöiden osuus on 765 euroa/asukas. Terveyskeskuskuntayhtymän henkilökunnan määrä nousi 12:lla 187:ään ja tytäryhtiöiden nousi neljällä henkilöllä 44:ään. Kun emon henkilöstö nousi kuudella 480:een, konsernin kokonaishenkilöstö kasvoi 22:lla 711 henkilöön. Konsernin henkilötyövuodet laskivat 706,3:sta 701,3:een.

KONSERNITULOSLASKELMA 2014 2013 1 000 1 000 23 Toimintatuotot 34 612 32 441 Toimintakulut -81 753-80 392 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) -8 37 Toimintakate -47 150-47 914 Verotulot 24 094 23 287 Valtionosuudet 29 780 29 645 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 30 67 Muut rahoitustuotot 386 388 Korkokulut -454-549 Muut rahoituskulut -59-99 Vuosikate 6 627 4 826 Poistot ja arvonalentumiset: Suunn.mukaiset poistot -5 371-5 328 Satunnaiset erät 1 3 Tilikauden tulos 1 257-498 Tilinpäätössiirrot 271 365 Vähemmistöosuudet -58-26 Tilikauden yli/alijäämä 1 470-159 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 42,3 40,4 Vuosikate/Poistot; % 123,4 90,6 Vuosikate, /asukas 820 589 Asukasmäärä 8082 8191

24 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 627 4 826 Satunnaiset erät 1 3 Tulorahoituksen korjauserät -100-44 Investointien rahavirta 0 0 Investointimenot -6 440-10 658 Rahoitusosuudet investointimenoihin 80 449 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 170 132 Toiminnan ja investointien rahavirta 339-5 292 Rahoituksen rahavirta 0 0 Antolainauksen muutokset 0 0 Antolainasaamisten lisäykset -70-17 Antolainasaamisten vähennykset 0 7 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 409 5 677 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 960-2 695 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0-3 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varaojen ja pääomien muutokset 77 142 Vaihto-omaisuuden muutos -6-127 Saamisten muutokset -39-278 Korottomien velkojen muutokset 528 383 Rahoituksen rahavirta 939 3 088 Rahavarojen muutos 1 278-2 204 1 278-2 203 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 8 227 6 950 Rahavarat 1.1. 6 950 9 153 Konsernirahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, T -13 584-13 464 Investointien tulorahoitus, % 104,2 47,3 Lainanhoitokate 2,1 1,7 Kassan riittävyys, pv 32,7 26,9 Asukasmäärä 8082 8191

KONSERNITASE 2014 2013 VASTAAVAA 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet 19 17 Muut pitkävaikutteiset menot 802 888 Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet yhteensä 821 905 Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet 5 815 5 757 Rakennukset 48 031 45 442 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 472 3 668 Koneet ja kalusto 2 026 1 977 Muut aineelliset hyödykkeet 182 182 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 508 6 148 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 64 034 63 174 Sijoitukset: Osakkeet ja osuudet 692 733 25 Muut lainasaamiset 70 Muut saamiset 555 552 Sijoitukset yhteensä 1 317 1 285 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 121 137 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 555 548 Saamiset: Pitkäaikaiset saamiset 814 1 105 Lyhytaikaiset saamiset 5 196 5 083 Rahoitusarvopaperit 1 153 1 893 Rahat ja pankkisaamiset 7 075 5 057 VASTAAVAA YHTEENSÄ 81 086 79 187 2014 2013 VASTATTAVAA 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 24 388 24 388 Arvonkorotusrahasto 1 000 1 089 Muut omat rahastot 1 296 1 262 Ed.tilikausien yli-/alijäämä 8 408 8 690 Tilikauden yli-/alijäämä 1 470-159 Oma pääoma yhteensä 36 563 35 270 VÄHEMMISTÖOSUUDET 227 170 POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET. Poistoero 6 828 7 285 Vapaaehtoiset varaukset 532 381 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 18 10 Muut pakolliset varaukset 261 237 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 330 269

26 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 20 135 19 908 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 1 442 1 405 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 3 183 2 961 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 11 566 11 291 Vieras pääoma yhteensä 36 326 35 565 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 81 086 79 187 Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 54,3 54,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 41,1 41,7 Kertynyt ylijäämä, 1000 9878 8531 Kertynyt ylijäämä, /asukas 1222 1041 Konsernin lainakanta 31.12., milj. 23,318 22,869 Konsernin lainat / asukas 2885 2792 Konsernin lainasaamiset 31.12., milj. 0,070 0,000 Asukasmäärä 8082 8191 Konsernitoiminnan ohjaus ja oleelliset tapahtumat Kaupungin strategiassa hyväksytyn paikallisen sote-interaation toteuttamiseksi syksyllä 2013 kaupunki asetti Valtimon kunnan kanssa sote-muutostyöryhmän, joka jätti 28.12.2014 raporttinsa, johon Valtimon edustaja jätti eriävän mielipiteensä. Valtuusto hyväksyi toukokuussa työryhmän esityksen aloittaa Valtimon kunnan ja terveyskeskuskuntayhtymän kanssa uuden Sote-organisaation valmistelun, joka olisi toiminnassa 1.7.2015. Valtimon kunnan jäätyä odottamaa valtakunnallista ja maakunnallista sote-ratkaisua Nurmeksen valtuusto elokuussa päätti aloittaa valmistelun Nurmeksen sosiaalitoimen siirtämisestä kuntayhtymään integraation toteuttamiseksi. Valmistelun alkaessa helmikuussa 2015 siirron tavoiteajankohta siirrettiin vuoden 2016 alkuun. Perusterveydenhuollon kustannukset eivät terveydenhuollon kuntayhtymässä kasvaneet, mutta kuntien maksuosuudet nousivat neljä prosenttia tosin Nurmeksessa vain 0,7 %. Kuntayhtymä alensi hinnoittelua yhteensä noin 218.000 eurolla eli 1,8%. Kuntayhtymä aloitti Valtimon yksikön uudelleenjärjestelyn valmistelun vasta Valtimon palveluasumisen yksikön valmistumisen jälkeen. Nurmeksen kaupunki esitti syksyllä 2013 valmistelun aloittamista osana tuottavuusohjelmaa. Viivästyksen kustannuksena Valtimon kuntarahoitusosuus kasvoi 430.000 euroa eli 12,2 %. Kuntayhtymän kautta läpilaskutettava erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat 3,6 % Nurmeksen nousun ollessa 4,4 %. Kaupungin tavoite perusterveydenhuollon viikonloppupäivystyksen yhteistoiminnasta Lieksan kanssa ei toteutunut Lieksan hylättyä yhteistyön. Konserniyhtiöissä Loma-Nurmes Oy:n toimitusjohtaja erotettiin kesällä, suoritettiin erityistilintarkastus ja yhtiössä aloitettiin voimakkaat elvytystoimet yhtiön oman pääoman säilyttämiseksi. Valtuusto hyväksyi joulukuussa yhtiön suunnitelman vaihtovelkakirjalainan konvertoimiseksi ja oman pääoman korottamiseksi. Tunnusluvut ja mittarit Nurmeksen Lämpö Oy Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Tp 2014 Taloudellisuus ja hinnoittelu Liikevaihto 4,405 M 4,429 M 4,5 M 4,852 M Käyttökate 22,1 % 23,5 % 25 % 26,1 % Investoinnit T 426 320 222

Tunnusluvut ja mittarit Kiinteistö Oy Nurmeksen vuokratalot Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Tp 2014 27 Toiminnan laajuutta koskevat tavoiteet Huoneistojen käyttöaste 94,3 % 94,2 % 95,0 % 91,0 % Kohteet kiinteän laajakaistan piiriin suunnittelu 7 kohteessa heti kun tarjontaa Kaksi uutta sisäverkkoa, Porokylän alueen kohteissa kytkettävissä vuoden 2015 alusta Taloudellisuus ja hinnoittelu Keskimääräinen vuokrataso 7,12 /m2 7,12 /m2 alle Pielisen Karjalan 7,55 /m2 P-K:n alhaisin keskiarvon Kaupungin energiatehokkuusohjelma 2008-2016 toteutui toteutui mukana mukana Tunnusluvut ja mittarit Loma-Nurmes Oy Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Tp 2014 Toiminnan laajuutta koskevat tavoitteet Liikevaihto 908 865 842 396 950 000 823 749 Liiketoiminnan muut tuotot 1 239 757 1 379 024 1 400 000 1 311 097 Nuorisokäytön osuus 72 % 75,8 % 80 % 71,3 % Taloudellisuus ja hinnoittelu Tulos -34 433-27 986 25 000-78 121 1.1.5. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Selonteko perustuu kaupungin kahden konserniyhtiön johdon ja konsernijohdon itsearviointiin. Konsernivalvonnan osalta on arvioitu konserniohjausta, ohjeiden antoa kaupungin edustajille, konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumisen arviointia, tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman raportointia, keskitettyjen konsernitoimintojen ja palveluiden käyttöä sekä riskien hallinnan toimivuutta. Konserniyhtiöt raportoivat valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista osin vapaamuotoisesti. Tytäryhteisöjen riskienhallinta, analysointi ja raportointi ei kaikilta osin ole ollut konsernijohtoa tyydyttävää. Konserniyhtiöiden osalta raportointi on yhdenmukaistunut. Konserniyhteisöjen riskienhallinta on järjestetty kullekin toimialalle tyypillisesti.. Kaupunginhallitus arvioi konsernivalvonnan tilan tyydyttäväksi. Hyväksytyt ohjeet ja uudistetut menettelyt luovat pohjaa tason nostamiseen edelleen. 1.1.6 Tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus Kaupungin vuoden 2014 tilikauden tulos on 69.598,93 euroa. Kaupunginhallitus esittää, että poistoeroa tuloutetaan poistosuunnitelmaa vastaavasti yhteensä 405.976,73 euroa ja riskirahastoon siirretään 36.000 euroa ja tilikauden kirjanpidollinen tulos 439.575,66 euroa kirjataan yli/alijäämätilille. 1.2 Toteutumisvertailu 1.2.1 Tavoitteiden toteutuminen

Valtuuston asettamat kunnallistaloudelliset tavoitteet toteutuivat seuraavasti: 28 Ta 2014 Tp 2014 Tunnusluvut Tavoitearvo Asukasmäärä 8108 8080 Tuloveroprosentti 20,5 20,5 Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 13,9 14,4 Vuosikate/Poistot; % 79,4 102,1 Vuosikate, /asukas 319 422 Kumulatiivinen ylijäämä, /asukas 727 757 Lainakanta 31.12.,M 12,892 13,028 Lainat /asukas 1590 1612 Investointien tulorahoitus, % 70,2 72,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 44,3 50,3 Toteutumaarvo Muutos % Tavoitearvo Toteutumaarvo Toimintatuotot -5,3 1,8 Toimintakulut 1,3 0,6 Toimintakate 3,0 0,3 Verorahoitus 2,7 2,5 Vuosikate -5,0 48,8 Talousarviossa tavoitteeksi oli asetettu, että puolet 2013-2016 ennustetusta eläkkeelle siirtymisestä korvataan uuden henkilöstön palkkaamisella. Kuntien eläkevakuutuksen ennuste vuodelle 2014 vanhuuseläketapahtumista oli 20 ja työkyvyttömyyden osalta 6 eli yhteensä 26, josta toteutui 10 vanhuuden ja 9 työkyvyttömyyden perusteella eli yhteensä 19 henkilöä. Samaan aikaan kaupungin vakinainen henkilöstö kasvoi kuudella 480:een ja kaupungin henkilötyövuodet supistui 5 htv eli yhden prosentin. Eläköitymisen hyödyntäminen ei siten toteutunut tavoitteen mukaisesti. 1.2.2 Käyttötalouden toteutuminen Kaupunginvaltuusto teki talousarviovuoden aikana käyttötalouteen menomäärärahalisäyksiä yhteensä 28.460 euroa. Muutettuun talousarvioon nähden sitovuustaso (vastuualuetaso) ylittyi menomäärärahoissa yhteensä 682.635 euroa ja tuloarviot alittuivat 179.116 euroa. Käyttötalouden menot ylittivät muutetun talousarvion 92.222 eurolla ja tulot ylittyivät yhteensä 366.028 eurolla. Hakemattomia määrärahan ylityksiä oli neljällä vastuualueella: kaupunginhallituksen, varhaiskasvatuksen, toimitilojen ja kuntatekniikan vastuualueella. Tuloarvion alituksia oli kolmella vastuualueella: sosiaalipalveluiden, rakennus- ja ympäristölautakunnan ja toimitilojen vastuualueella. Keskushallinto Vuosi 2014 oli Nurmeksen kaupungin 40-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden merkeissä järjestettiin erilaisia ilmaistapahtumia alkaen uuden vuoden torijuhlasta ilotulituksineen päättyen itsenäisyyspäivän juhlaan. Mukaan mahtuivat mm. JVG:n konsertti torilla ja Ismo Leikola show Pielisareenalla. Myös vuoden aikana 40 vuotta täyttäviä kuntalaisia muistettiin.

29 Uuden vuoden juhlan yhteydessä julkistettiin kaupungin uusi logo ja graafinen ohjeistus. Uusi, värikkäämpi ulkoasu on antanut kaupungille näkyvyyttä ja sitä on otettu käyttöön eri painotuotteissa, lehti-ilmoittelussa, asiakirjapohjissa jne. Kuntayhteistyö Pielisen Karjalan kunnat päättivät Lieksan kaupungin esityksestä laatia yhteisen kuntarakennelain mukaisen selvityksen. Selvitysmiehenä toimi FCG:n Konsultointi Oy:n selvitysmies Mikko Kenni apunaan Seppo Tiainen. Juuan kunta irtaantui selvityksestä jo ensimmäisessä vaiheessa ja Nurmeksen ja Lieksan kaupungit sekä Valtimon kunta jatkoivat selvityksen tekemistä kuntaliitosmallin pohjalta. Kuntaliitosselvityksen sekä kuntaliitossopimusluonnoksen valmistelu siihen liittyvine kuulemisineen kestivät koko kesän ja alkusyksyn. Kuntien valtuustot käsittelivät asiaa samanaikaisissa kokouksissaan lokakuussa 2014. Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksyi selvityksen ja kuntaliitossopimuksen, Nurmeksen kaupunginvaltuusto ja Valtimon kunnanvaltuusto eivät hyväksyneet, joten kuntaliitos jäi toteutumatta. Kaupunginkanslia ja henkilöstöhallinto Kaupunginkanslian vuosi 2014 käynnistyi muuttolaatikoiden keskellä. Kaupungintalon siirtyminen väistötiloihin, Kirkkokatu 14:n virastotaloon tapahtui helmikuun alussa. Toimistojen muutto tapahtui kahdessa päivässä, arkistojen siirto kesti viikon. Muuton jälkeen kaupunginvaltuuston kokoukset on pidetty Hyvärilän nuorisokeskuksen tiloissa, kaupunginhallitus kokoontuu keskushallinnon tiloissa Kirkkokatu 14:ssa. Kaupunginkanslian edustajat osallistuivat kaupungintalon peruskorjauksen suunnitteluryhmän työskentelyyn. Valtuuston päätettyä marraskuussa, että kaupungintalo korjataan toimijataloksi, on suunnittelutyöryhmän työskentely ollut pysäyksissä. Kaupungin intranet-sivusto uusittiin kevään aikana uudenaikaiselle Sharepoint-alustalle. Sisäistä tiedottamista on pyritty kehittämään intran avulla sekä kannustettu henkilöstöä intran käyttöön. Myös kaupungin julkiset www-sivut uusittiin vuoden aikana. Kaupungin uuden visuaalisen ilmeen mukaiset uudet sivut julkaistiin lokakuun alussa. Molempien sivustojen päivitysprojektien vetovastuu oli keskushallinnossa, varsinaiseen päivitystyöhön osallistui henkilöjä kaikista hallintokunnista. PTTK Oy:n hallinnoima sähköistä arkistointia valmisteleva Sarke-hanke päättyi vuoden 2014 loppuun. Kuntien yhteistyö sähköisen arkistoinnin kehittämisessä jatkuu. Toukokuussa 2014 järjestettiin europarlamenttivaalit. Kaupunginkanslian henkilöstö huolehti pääosin vaalien ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän käytännön järjestelyistä. Vaalien äänestysprosentti jäi vaatimattomaksi, 31,3 %. Vuonna 2014 kaupunginkansliasta jäi eläkkeelle toimistonhoitaja ja kaupunginsihteeri. Toimistonhoitajan tilalle ei palkattu uutta henkilöä vaan työt jaettiin kaupunginkanslian toimistotyöntekijöiden kesken. Uuden kaupunginsihteerin rekrytointi käynnistettiin jo keväällä ja uusi viranhaltija aloitti elokuun alussa ensin viransijaisena ja 1.11.2014 alkaen vakinaisena. Vuoden 2014 alussa otettiin käyttöön uusi Populus-tietojärjestelmä. Populuksen käyttöönoton myötä muuttuivat osin myös toimintatavat. Työntekijä vie itse loma-, koulutustai muun poissaolon tiedot suoraan järjestelmään (tiedot voi viedä myös ns. sihteerikäyttäjä) ja esimies käy hyväksymässä tiedot. Samoin esim. kaikki palvelussuhteen muutokset on sihteerin/esimiehen tehtävä järjestelmään, palkkatoimisto ottaa valmiit tiedot vastaan, mutta ei voi tehdä niihin korjauksia.