KARATIE. kotivakuutus MUISTA OSAKAS REMONTOI KARAKALLION HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI NRO 2 2011. Karatie 1



Samankaltaiset tiedostot
Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Lausunto 1 (1) Verohallinto Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö. Lausuntopyyntönne , 695/31/2011

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle

MÄRKÄTILAKORJAUKSET Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa. Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1.

Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Vedenkulutus. Eksperttikoulutus

Taloyhtiöiden hallitusfoorum Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

Tariffit 2011 (versio 2/ )

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Tariffit 2014 (versio )

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI?

Riskienhallinta taloyhtiössä

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

ARVOISAT OSAKKEENOMISTAJAT HUONEISTOREMONTIT JA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä

Talousarvio-ohje vuodelle hallituksen ja isännöitsijän avuksi

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta Tervetuloa

Kodin vakuuttaminen osana arjen riskienhallintaa

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy Keski-Suomen Energiatoimisto

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT

K-S Tili ja Isännöinti Oy

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Oppilaitosyhteistyö osana harmaan talouden torjuntakampanjaa. Rikoskomisario Minna Immonen Länsi-Uudenmaan poliisilaitos

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

Kunnossapito- ja vahingonkorvausvastuun jako

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit

RAJA-KARHUN REMONTTIOHJE

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali Pekka Luoto

Vastikkeet taloyhtiössä

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

Tariffit 2012 (versio )

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Asiantuntijat avuksi taloyhtiöstrategian työstämiseen

Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistys ry. Heikki Ollikainen Pohjola Vakuutus Oy

Mitä remontteja osakas saa tehdä?

Kunnossapitovastuu juridiikkaa ja tekniikkaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Kuusitie 14, KLAUKKALA

Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies

Asukasviestintä erityistilanteissa Taloyhtiötapahtuma Marika Sipilä, Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

Uuden ajan isännöintiyhtiö. Business plan

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

Kiinteistöliitto Uusimaa Rakennusvalvonta

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa?

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M

Ilmalämpöpumppujen (ILP) asennusohje asuinkerrostalohuoneiston viilennykseen

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Asunto-osakeyhtiö: Valvoja tarkastaa tehdyn työn ja tekee siitä tarkastuspöytäkirjan sekä dokumentoi työn. Töiden aloitus on ja arvioitu kestoaika

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Tariffit 2015 ( )

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Uuden talon vuositarkastus

Vesi- ja viemärikalustetarkastus (vesikalusteiden kuntotarkastus) Uudenmaan kiinteistöapu Oy

Kunnossapitotyötä suorittavan yhtiön tai osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että työssä noudatetaan hyvää rakennustapaa.

Kun vahinko yllättää. Miten pitää toimia, kun kotona sattuu vahinko? Kenelle vahingosta ilmoitetaan? Mistä saa apua? Kuka maksaa kustannukset?

VTS - kotien toimintatapa epäiltäessä sisäilmaongelmaa. Asukastoimikunnan seminaari

suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

Osakkaan muutostyöoikeus ja vastuut

Kiinteistönomistajan ja asukkaan välinen. vastuunjakotaulukko Lämmitys. Ilmanvaihto

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa

Energia- ilta Pakkalan sali

kompastuskivet Kiinteistömessut Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Transkriptio:

KARATIE KARAKALLION HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI NRO 2 2011 OSAKAS REMONTOI MUISTA kotivakuutus Isännöintiä ja kiinteistönhuoltoa Karatie 1

Vuosittaiset tarkastukset huoneistossa Hellan yläpuolinen rasvasuodatin LTO-kone ja sen suodattimien vaihto vähintään vuosittain Korvausilmaventtiilit ja venttiilihattujen puhdistus Kalustekohtaiset sulut ja patteriventtiilit Saranat ja niiden rasvaus Ikkunoiden sulkijat ja lukot Käyntilukon tarkastaminen Hellan ja jääkaapin taustojen imurointi Viemärikaivojen puhdistus 2 kk:n välein H OMMAT HANSKASSA R EMONTIT REILASSA Tiivisteiden kunnon tarkastus vuosittain Ja kerrankin homma toimii alusta loppuun! Saneeraukset ja remontit 2 vuoden takuulla. Vaadi käyttöösi työnsä osaavat luottomiehet. Haluamasi lopputulos syntyy kustannustehokkaasti, varmoin ottein ja luvatun aikataulun puitteissa. Soita Jussi Kiviluoto 0400 789 654 www.remonttiset.fi 2

SISÄLTÖ 2 2011 3 Pääkirjoitus 4 Pyöräkellareiden syyssiivous 4 Hyvä asuminen: Tuleeko lämpöpatterin hehkua punaisena? 5 Koti Karakalliossa 6 Kesäyöntarha 7 Kotivakuutus irtaimistosi turvaksi 8 Talousarvio-ohje 2012: Energian hintojen nousu tasoittunee 2012 10 Karakallion Huolto Oy sai kunniamaininnan verkkosivuistaan 10 Isännöitsijätodistus luettava huolella asuntoa ostaessa 11 Hetkellisestä säästöstä iso lasku 12 Osakas remontoi oikeus ja kohtuus valvonnassa 13 Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 10 prosenttia vuodessa 13 Hyvä asuminen: Loriseeko WC-istuimesi? 14 Historian havinaa Karakallion alkutaipaleelta 15 Energianeuvontaa asukkaille 16 Kuinka voimme palvella? ja palaute PÄÄKIRJOITUS Kuka ottaa vastuun? Asunto on useimmiten osakkeenomistajan suurin omaisuus. Omaisuudesta pitää huolehtia. Tätä asiaa on uuden asunto-osakeyhtiölain voimaantulon myötä tuotu esiin jatkuvasti. Rakennetun omaisuuden tila ja kehitys (ROTI 2011, www.roti.fi) selvityksen mukaan rakennusten kunnolle voidaan antaa tyydyttävä arvosana. Tämä tarkoittaa merkittäviä korjaustoimenpiteitä tulevina vuosina. Lait, määräykset ja säädökset säätelevät taloyhtiön toimintaa. Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä ohjaavat säännösten perusteella toimintaa. Ristiriitoja päivittäisessä toiminnassa tulee helposti säännösten erilaisista tulkinnoista. Kaikille taloyhtiön vaatimuksille löytyy perusteet joko asunto-osakeyhtiölaista tai yhtiöjärjestyksestä. Lisäksi useat muut lait ja määräykset vaikuttavat taloyhtiön päivittäiseen toimintaan. Leikkipaikkojen, hissien ja sähkölaitteiden käyttöä ja huoltoa ohjeistetaan tarkasti. Huoneistoremonttien tekemistä säädellään myös. Remontissa tulee noudattaa hyvää rakennustapaa. Taloyhtiön tulee valvoa tätä. Remonttifirmaa käytettäessä pitää varmistua siitä, että se hoitaa lakisääteiset velvoitteensa. Huono työ johtaa suuriin vahinkoihin, jota maksavat kaikki osakkaat vastikkeessaan. Isännöintiliitto on julkaissut Huoneistoremontti-oppaan helpottamaan ilmoituksen tekoa. Sisäsivuilla tarkastellaan osakkaan vastuuta remontin teettämisessä. Taloyhtiön tulee päättää, kuka remonttia valvoo. Yleensä on selkeintä sopia isännöintiyrityksen kanssa, että se valvoo remontteja. Valvonta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Taloyhtiö maksaa valvontavastuusta. Remontti-ilmoitukset kirjataan isännöitsijätodistuksen liitteiksi, urakoitsija tunnetaan ja mahdolliset vesieristystarkastukset dokumentoidaan. Pieni remontti maksaa tuhansia euroja, huonosti toteutetun ja valvomattoman remontin aiheuttama kustannus saattaa olla kymmeniä tuhansia euroja. Kuka ottaa vastuun? Mikko Elosuo toimitusjohtaja PS. Kannen kuva: Kiinteistö Oy Kesäyöntarha, Espoo. Katso esittely sivulla 6. KARATIE KARAKALLION HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI NRO 2 2011 KARATIE KARAKALLION HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI Osoite Karakallion huolto Oy Käyntiosoite: Karakalliontie 10 (ostoskeskus) PL 25, 02621 Espoo Puh. (09) 511 041 Sähköposti: karatie@karakallionhuolto.fi www.karakallionhuolto.fi Päätoimittaja Mikko Elosuo Ulkoasu ja taitto Ilove Creative Oy Paino SanomaPaino Oy Painosmäärä 36 000 kpl OSAKAS REMONTOI MUISTA kotivakuutus Isännöintiä ja kiinteistönhuoltoa 3

Pyöräkellareiden syyssiivous Espoon kaupungin työhönvalmennuskeskuksen fillaripajalla puretaan, vaihdetaan rikkinäiset osat toimiviin ja kunnostetaan vanhoja pyöriä käyttökuntoisiksi. Luovuttamalla polkupyörät työhönvalmennuskeskuksen kunnostettavaksi, mahdollistatte osaltanne nuorten työllistymisen edistymistä sekä kunnostettujen polkupyörien päätymistä espoolaisille, jotka eivät pysty niitä muuten hankkimaan. Kunnostetut pyörät luovutetaan ilman rahallista korvausta jatkokäyttöön. Fillaripajalla tehtävän kunnostustyön avulla tuemme ohjatussa oppimisympäristössä erityisesti nuoria espoolaisia, jotka pyrkivät edistämään työmarkkinavalmiuksiaan. Nyt tarvitsemme tulevalle talvikaudelle kunnostettavaksi lisää polkupyöriä! Noudamme pyörät osoittamastanne kohteesta. Huolehdimme jatkokäsittelystä niiden pyörien osalta, joita ei enää kannata kierrättää. Työhönvalmennuskeskus Fillaripaja Yhteydenotot: Espoon kaupunki Työhönvalmennuskeskus Niittyrinne 5 puh. (09) 816 30600 HYVÄ ASUMINEN Tuleeko lämpöpatterin hehkua punaisena? Asunnon lämmitys toimii oikein, vaikka lämmityspatteri ei aina olekaan hehkuvan punainen. Itse asiassa lämpöpatterin on oltava joskus kylmä, jos se on varustettu termos taattisella patteriventtiilillä tai ulkoilman lämpötila on yli 12 C. Lähde: Energiaekspertin työkirja, Motiva ja lämmitys 2000 Lämmitysjärjestelmän oikea käyttö ja kunnossapito, Sulvi Näin toimien hallitset lämpöolot: Hanki huonelämpömittari ja sijoita se oleskelualueelle Seuraa huonelämpötiloja ja ilmoita taloyhtiön edustajalle, jos lämpötilat ovat liian korkeita tai liian alhaisia Asuinhuoneissa sopivat huoneilman lämpötilat ovat yleensä 20-22 C Jos huoneessa on kuuma, säädä ensin patteritermostaatti pienemmälle. Älä tuuleta lämpöä turhaan ulos! Termostaattisella patteriventtiilillä varustetun patterin ei pidä olla lämmin, jos huonelämpötila on yli 23-24 C. Jos tuuletat, tee se nopeasti ristivedolla Älä peitä termostaattista patteriventtiiliä tai lämpöpatteria huonekaluilla, verhoilla tms. Huoneilman tulee päästä termostaatin ympärille, jotta huoneilman lämpötilan säätö onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Käännä patteritermostaatti muutaman kerran kiinni ja auki keväällä, kesällä ja syksyllä, jotta se ei jumitu. Jos lämpöpatterin yläosa on lämmin, toimii patteri oikein. Tällöin patteriin tulevan putken ja siitä lähtevän putken välillä on lämpötilaero. Kesällä tätä lämpötilaeroa ei saa tuntua. Jos patterin alaosa on jatkuvasti lämmin ja yläosa kylmä, on patterissa ilmaa. Ilmaustarpeesta kertoo myös loriseva ääni. Ota yhteyttä taloyhtiön edustajaan, patteri on ilmattava. Pidä kylmien tilojen ovet kunnolla suljettuina. 4

puheenjohtajan porinat esittelyssä taloyhtiö ja sen puheenjohtaja Koti Karakalliossa Koska olet muuttanut Karakallioon? Karakallioon muutin Lauttasaaresta kesällä 1988 Asunto Oy Tornihaukantie 6:een keskelle julkisivuremonttia. Mikä Karakalliossa veti puoleensa? Erityisesti väljä rakentaminen, luonnonläheisyys, hyvät ulkoilumahdollisuudet sekä erinomaiset palvelut. Myös Rakennuskunta Hakan toimesta oli rakennettu alueella hyvin tilavat ja viihtyisät piha-alueet. Kauanko olet ollut hallituksessa? Asunto Oy Tornihaukantie 6:n hallitukseen minut saatiin houkuteltua vuonna 1999 ja siitä lähtien olen toiminut eri rooleissa taloyhtiössä. Hannu Sjöblom on toiminut myös Karakallion Huollon hallituksessa vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2004 Hannu valittiin Karakallion Huollon puheenjohtajaksi pitkäaikaisen puheenjohtajan Bengt Ahlrothin jälkeen. Haasteet taloyhtiön hallituksessa? Asunto-osakeyhtiö Tornihaukantie 6:n hallitus haluaa pitää kiinteistön hyvässä kunnossa. Lähtökohtana on tehdä korjauksia ennakoivasti, jotta emme joutuisi yllättäviin remontteihin ja lisäkustannuksiin. Hyvä ja ajan kanssa tapahtuva korjaustöiden valmistelu PTS:ään pohjautuen sekä HANNU SJÖBLOM syntynyt Uskelan kunnassa Varsinais- Suomessa. muuttanut pääkaupunkiseudulle 1980- luvun alkupuolella uusiin työtehtäviin pitkän linjan järjestöalan ammattilainen toiminut erilaisissa asiantuntijatehtävissä, nykyisin talouspäällikkönä viihtyy vapaa-aikana luonnon parissa ja kesäaikana kotitilalla Salossa kaukomatkailu lähellä sydäntä sekä tutustuminen eri kulttuureihin ja historiaan. keskusteleva päätöksenteko, jossa haetaan aidosti yhteisymmärrystä hankkeiden toteutuksesta, helpottavat kiinteistön pitkäjänteistä kunnossapitoa. Samanaikaisesti käydään keskustelua taloyhtiössä asukkaiden toiveista ja odotuksista. Yhteisöllisyys on nykyaikana entistä tärkeämpää. Haasteet taloyhtiössä? Taloyhtiömme on muuttunut vuosien saatossa hyvin monikulttuuriseksi. Vuorovaikutus asukkaiden kanssa muodostuu tämänkin vuoksi hyvin hedelmälliseksi ja eri kulttuurit tulevat tutuiksi. Korjauksia on tehty säännöllisesti. Vuonna 2003 talkoilla uusittiin piha-alueella leikkialueen välineistö. Seuraavana vuonna hankittiin pihalle grillikota. Tästä on tullut kesäisin asukkaiden säännöllinen kokoontumispaikka. Vuonna 2005 tehtiin kiinteistön betonisokkeleiden- ja parvekkeiden korjaukset ja samalla kaikkiin parvekkeisiin asennettiin parvekelasit. Hissien uusiminen vuonna 2010 toi lisää asumisviihtyvyyttä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönsi hankkeeseen 50 %:n avustuksen. Näin hanke toteutettiin kustannustehokkaasti. Kuluvana syksynä taloyhtiö siirtyy kaapeliverkkoon siten, että asukkaiden käytössä on myös taloyhtiön laajakaista. Ryhmäkorjaushanke Karakallion ja Viherkallion alueelle Karakallion Huolto Oy valmistelee taloyhtiöiden yhteistyönä ryhmäkorjaushanketta. Useamman kohteen remontoiminen samanaikaisesti ei ainoastaan säästä suunnittelu- ja selvitystyötä vaan hyöty on huomattavasti kokonaisvaltaisempi. Samalla perussuunnittelulla saadaan aineistoa talokohtaisiin rakennuslupiin, joten suunnittelussa saadaan merkittävät säästöt. Toteutus kilpailutetaan suurempana kokonaisuutena. Lisäksi rakennusyhtiöt säästävät materiaali- ja aliurakointikustannuksissa, joten myös näistä hyöty siirtyy taloyhtiöille. Tavoitteena on tuottaa myös lähiöanalyysi, jossa pohditaan myös kaavoituksellisten keinojen (lisä- ja täydennysrakentaminen) mahdollisuuksia hankkeiden rahoituksessa. Suurena haasteena on myös korjausrakentamisen määräysten muuttuminen energiatehokkuutta painottaviin ratkaisuihin. Tässä työssä tarvitsemme myös alueen taloyhtiöiden panostusta. Merkittävänä hyötynä ryhmäkorjaushankkeessa on taloyhtiöiden välinen vuorovaikutus. Samalla tavoitteena on luoda Karakallion ja Viherkallion sekä lähialueiden taloyhtiöiden välille luontainen puheenjohtajien verkosto. Näin saisimme myös aktiivisempaa vuorovaikutusta taloyhtiöiden toiveiden mukaisesti. Samalla tavoitteena on säilyttää nykyisten lähiöiden palvelutaso ja pitää esimerkiksi Karakallio vetovoimaisena asuntoalueena. Karakallio-seura on toiminut ansiokkaasti alueen kehittämisen lippulaivana. Yhdessä voimme toimia myös aloitteentekijänä Espoon kaupungin päättäjien suuntaan. Pari sanaa Karakallion Huollon toiminnasta Yhtiön strategia uudistettiin kuluvan vuoden keväällä ja määritettiin tavoitteet vuoteen 2015 mennessä. Uutta strategiaa on ryhdytty heti toteuttamaan ja näin kehittämään palveluita entistä avoimemmaksi, tehokkaammiksi ja asukasystävällisemmäksi. Vaihtoehtoisena palvelumuotona sähköistä asiointia tullaan tehostamaan. Karakallio Huolto Oy mahdollistaa laadukkaan ja turvallisen asumisen olemalla hyvän asumisen ammattilainen. Tavoitteena on palveluyritykselle välttämättömän läpinäkyvyyden lisääminen, avainprosessien tehostaminen, viestinnän, markkinoinnin ja kaiken vuorovaikutuksen kehittäminen sekä taloyhtiöiden strategioiden rakentamisen avustaminen. 5

asiakkaamme esittäytyvät: Kesäyöntarha Kesäyöntarhan visiona on tarjota ihmisille mahdollisuus jättää kaupunkikotinsa ja muuttaa luonnon keskelle aina keväästä syksyyn saakka, ilman että arjen perusmukavuuksista tulisi luopua. kesäyöntarha Puutarhabungaloweja: 28 kpl Palstojen koot: n. 300m 2 Tontin omistus: oma Rakennusmateriaali: Hirsi / puu Kerhorakennus, lasten leikkipaikka Osoite: Kesäyönpolku 3, 02140 Espoo Tämä visio pienestä kyläyhteisöstä kaupungin keskellä konkretisoitui kesällä 2011 kun jokainen puutarhabungalow sai oman puutarhurinsa. Tontilla osa puutarhabungaloweista sijoittuu vanhalle metsäalueelle, osa taas entiselle peltomaalle. Alueelta löytyykin monimuotoisia puutarhapalstoja, metsän siimeksessä sijatsevia piilopirttimäisiä metsäpalstoja, viljelyyn erinomaisesti sopivia pelto- tontteja, sekä suurehkoilla korkeuseroilla olevia rinnepalstoja. Säterinniitty sijaitsee n. 5 minuutin kävelymatkan päässä Etelä-Leppävaaran monipuolisista palveluista, kuten kauppakeskus Sellosta. Matka-aika Helsingin rautatieasemalta Kesäyöntarhalle kestää parhaimmillaan ainoastaan 20 25 minuttia. Hankkeen 28 hirsisen puutarhabungalowin sekä kerhorakennuksen hirsitoimittajana toimi Kontiotuote Oy, joiden lisäksi alueelle rakennettiin parkkipaikkojen ja muiden rakennelmien lisäksi lappsetin tuotteilla varusteltu leikkipaikka. Karakallion Huolto Oy:n laaja-alaista osaamista korostaa tämän kohteen isännöinti. Toimitamme myös tarvittavan huollon kohteeseen. 6

Kiinteistövakuutus ja kotivakuutus Kotivakuutus irtaimistosi turvaksi! Taloyhtiöllä on velvollisuus vakuuttaa vain itsensä ja asukkaat vastaavat itse oman omaisuutensa vakuuttamisesta. Taloyhtiön ottama kiinteistövakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle ai heutuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman ehtojen mukaisen vahingon. Kiinteistövakuutuksella vakuutetaan rakennus ja siihen kiinteästi asennetut rakenteet ja kalusteet sekä kiinteistöä palveleva Ivis-tekniikka. Asukkaiden omaisuus ei kuulu kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin, vaan se on vakuutettava erikseen kotivakuutuksella. Kun kiinteistössä sattuu vahinko esimerkiksi putkivuoto, tulipalo, ilkivaltaa aiheutuu siitä usein menetyksiä myös asukkaiden irtaimistolle. Yleisimmin asukkaalle aiheutuneita vahinkoja ovat irtaimistovahingot, ylimääräiset muutto- ja muualla asumisen kustannukset, irtaimiston varastointikustannukset ja taloudelliset menetykset irtaimiston vaurioitumisen tai tuhoutumisen johdosta. Asukkaan täytyy näissä asioissa olla yhteydessä omaan vakuutusyhtiöönsä. Asukas voi joutua korvausvastuuseen Asukas saattaa joutua vastuuseen kiinteistölle aiheuttamistaan vahingoista. Jos asukas aiheuttaa huolimattomuudellaan vahinkoa kiinteistön rakenteille, taloyhtiö voi vaatia korvauksia asukkaalta. Asunnosta saattaa päästä vettä rakenteisiin, jos esimerkiksi kosteiden tilojen pintarakenteet rikkoutuvat, heikkenevät iän myötä tai pesukoneiden liitoskohdista vuotaa vettä riittävästi lattialle. Jos koti- vakuutukseen on liitetty vastuuvakuutus, asukas voi hakea korvausta omasta vakuutuksestaan. Kotivakuutus on usein yhdistelmä kodin irtaimen omaisuusvakuutuksesta, vastuuvakuutuksesta ja oikeusturvavakuutuksesta. Oman vakuutuksen korvaavuus on syytä selvittää ennakkoon, silla laajakaan kotivakuutus ei korvaa kaikkia vahinkoja. Lisätietoja: www.vakuutusneuvonta.fi Tarkista pesukoneiden liitännät Pyykin- ja astianpesukoneessa on oltava koneen valmistajan hyväksymä ja viranomaismääräysten mukainen täyttö- ja poistoletku liitäntöineen. Laitteet on liitettävä kiinteästi vesi- ja viemäriverkostoon. Suositus on, että vesijohtoverkostoon liitettyjen laitteiden letkut vaihdetaan 10 vuoden välein. Liitännät on tarkistettava säännöllisesti. Pesukonetta on valvottava käytön aikana, ja hana on pidettävä suljettuna, kun kone ei ole käytössä. Putkistoissa ja laitteistoissa havaitut viat pitää heti korjauttaa tai ilmoittaa taloyhtiölle tai huoltoyhtiölle. Asukkaan pitää tehdä viivyttelemättä ilmoitus myös muista havaitsemistaan rakenteellisista vioista ja kosteusvaurioista. Vesivahinkotilanteessa on heti otettava yhteys kiinteistön hoidosta vastaavaan ja pyrittävä estämään vuoto esimerkiksi sulkemalla veden tulo sulkuventtiilistä. Mikäli veden tuloa ei voida estää, on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan rajoittamaan veden leviämistä huoneistossa. 7

talousarvio-ohje 2012 Energian hintojen nousu tasoittunee 2012 Energian hinnat jatkoivat nousuaan maailmanmarkkinoilla vuoden kolmannelle neljännekselle asti. K eväällä Pohjois-Afrikan levottomuudet ja häiriöt erityisesti Libyan öljyn saamisesta markkinoille nostivat raaka-öljyn maailmanmarkkinahintaa. Kesällä alkaneet kehittyvien maiden talousongelmat pysäyttivät hintojen nousun, mutta raakaöljyn hinta vakiintui syyskuussa runsaaseen 110 dollariin barrelilta. Etla ennustaa vuoden 2011 keskihinnaksi 109 dollaria, josta vuonna 2012 laskeuduttaisiin 100 dollarin tietämille vuosikeskiarvona. Tästä alkaisi uusi nousu vuodelle 2013. Kevyt polttoöljy on ollut vuonna 2011 noin kolmanneksen edellisvuotta kalliimpaa. Hinta on pysytellyt koko vuoden runsaassa eurossa litralta, millä tasolla hinta ei ole koskaan aiemmin ollut. Myös vuodelle 2012 kevyen polttoöljyn hinnan voi olettaa pysyvän vähintään euron litrahinnassa. Kivihiilen ja maakaasun voi ennakoida seuraavan raakaöljyn markkinahintaa. Näin ollen kauko- ja sähkölämmön hinta tullee pysyttelemään miltei nykyisillä korkeilla tasoilla myös vuonna 2012. Lämmitysbudjettiin on syytä varata vähintään yhtä paljon kuin vuonna 2011 on kulunut ja loppuvuonna arvioidaan normaalivuoden lämmitystarpeen mukaan kuluvan. Sähkön markkinahinta on jatkanut nousuaan, joskin vuoden 2011 puoliväliin tultaessa nousuvauhti hidastui. Kerrostalosähkön hinta oli syyskuussa noin 13 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Sähkön pohjoismaiset markkinahinnat ovat vuonna 2011 olleet paikoitellen jopa vuoden takaista alemmalla tasolla runsaiden 8

sateiden aiheuttamien vesivarantojen paisumisen ansiosta. Suomessa sähkön markkinahinnat eivät vielä ole laskeneet. Talousarvioita tehtäessä perusteltua on varata kiinteistösähköön vuoden 2011 suuruinen kulubudjetti. Työehtosopimus kiinteistöpalvelualalle syntynyt Työmarkkinaneuvotteluja on käyty liittojen ja keskusjärjestöjen yhteisten tunnustelujen merkeissä. Kiinteistöpalveluita koskevat sopimusneuvottelut on siirretty valtakunnansovittelijalle. Kiinteistöpalvelualalla työntekijäsopimus on voimassa 30.9.2012 saakka. Palkkoja korotettiin vuoden 2011 alussa 1,3 prosentin yleiskorotuksen verran. Palkantarkistus vuoden 2012 alusta alkaen piti määräytyä 30.9.2011 takarajaksi asetettujen neuvottelujen tuloksena. Sopimus on syntynyt, mutta yksityiskohtaiset tiedot puuttuvat. Talonmiesten ja siivoojien sopimus päättyy nykyisellään 30.4.2012. Vappuna 2011 palkkoja korotettiin 1,3 prosenttia. Kiinteistöpalvelualan toimihenkilösopimus on voimassa 31.3.2012 asti. Palkkoja korotettiin 1.4.2011 alkaen 1,5 %, jonka lisäksi 1.5.2011 oli käytössä myös 0,8 % suuruinen yrityskohtainen erä. Alan työntekijöiden palkkajärjestelmä elää parhaillaan tuntuvaa uudistumista. Vuonna 2009 sovittiin, että alan palkkausjärjestelmän uudistuksen seurauksena vuoden 2011 alussa palkkoja korotettiin tasokorotuksena kolme prosenttia edellä mainitun 1,3 prosentin yleiskorotuksen lisäksi. Muitakin kustannuksia lisääviä uudistuksia on alalla otettu käyttöön. Vuodelle 2012 voidaan kiinteistöalalle odottaa ainakin kolmen prosentin palkkakustannusten nousua. Taloyhtiöiden on syytä omien päätösaikataulujensa ja kustannusrakenteensa mukaisesti tarkistaa muutokset työvoimakuluihinsa. Sosiaalivakuutusmaksuista vuodelle 2012 ei ole vielä päätöksiä. Perusteltua lienee varata yhtiöissä niihin vuonna 2011 voimassa olleiden maksujen verran. Kiinteistöveroihin nousua tasausjärjestelmän muutoksen seurauksena Kiinteistöveroprosentit vuodeksi 2012 vahvistuvat marraskuun puoliväliin mennessä. Useat kunnat nostanevat prosenttejaan, koska muuten ne ovat menettämässä tulojaan kiinteistöveron poistuessa verotulojen tasausjärjestelmästä. Kiinteistöjen verotusarvoperusteet vahvistetaan joulukuussa. Jos tontin verotusarvo on edelleen ns. tavoitearvoa alhaisempi, on odotettavissa oleva nousu otettava huomioon. Näiden osalta tontin verotus kiristyy edelleen. Muut kunnalliset maksut, esimerkiksi veden ja jäteveden hinta nousevat. Maksuja ei ole korotettu vuosittain, joten korotukset ovat usein prosenttimääräisesti suuria ja niitä tehdään myös kesken vuotta. Jätehuollon osalta kustannuskehitys riippuu eniten työvoima- ja polttoainekehityksestä sekä jäteveron korotuksesta ja jätteenkäsittelymaksuun kohdistuvasta korotuspaineesta etenkin niillä alueilla, joilla on panostettu kaatopaikkakäsittelyyn. Yleinen jätehuollon kustannuspaine tästä ensi vuoteen lienee viitisen prosenttia. Kaatopaikalle vietävästä jätteestä perittävä jätevero on nousemassa vuodessa 2013 alkaen 10 eurolla tonnilta. Avustuksia energiatehokkuuskorjauksiin Korjausrakentamisen arvioidaan jatkuvan vilkkaana. Suuntaus on hyvä, sillä ns. korjausvelkaa ei saisi päästää syntymään. Puitteet korjaamiselle ovat lainarahan hinnan ja avustusten suhteen heikentymässä. Silti taloyhtiöt Korjausrakentamisen arvioidaan jatkuvan vilkkaana. Suuntaus on hyvä, sillä ns. korjausvelkaa ei saisi päästää syntymään. saanevat korjauslainaa yhä alle 3,5 prosentin korolla. Avustukset painottuvat energiatehokkuutta parantaviin energia-avustuksiin, jotka tullevat aiempaa vähemmässä määrin koskemaan talo-yhtiöitä. Hissiavustukset poistunevat kokonaan. Vuodeksi 2012 rakentamisen panoshintojen nousun ennustetaan olevan runsaat 3 prosenttia. Kiinteistöjen vakuutusmaksujen nousu on arviolta 3 4 prosenttia, jos maksut on sidottu rakennuskustannusindeksin tapahtuneeseen nousuun eikä vakuutusehtoihin ole tullut tai tulossa muita muutoksia. Mikäli tontin vuokra on sidottu esimerkiksi elinkustannusindeksiin, vuokraan on varattava tarkistuskuukaudesta riippuen 3 4 prosentin lisä. Tulot menojen mukaisiksi Taloyhtiön tuloista huomattavin osa eli hoitovastikkeet kehittyvät yleensä hoitokulujen mukaisesti. Eli kustannusten nousut on katettava pääsääntöisesti hoitovastikkeilla. Käyttökorvaukset ja vuokrat on pidettävä ajan tasalla, jottei näiden erien liian alhaista tasoa tarvitse kattaa hoitovastikkeilla. Vuokrat on varsin usein elinkustannus- tai kuluttajahintaindeksisidonnaisia, joten niiden nousu jäisi tarkistusajankohdasta riippuen 3 4 prosenttiin. Jos tarkistusperuste on kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, vuokrien lisäys olisi 7.5 10 prosenttia. Kustannukset kattava lämminvesimaksu on vuonna 2012 keskimäärin 16 18 euroa ja kaikki vesikustannukset kattava vesimaksu 25 27 euroa asukasta kohti kuukaudessa, mikäli myös veden kulutus on keskimääräistä (noin 155 l/ asukas/vrk). Jos taloyhtiöllä on erityisvastikkeita kuten kaapelitelevisiovastike, niiden korotustarve tulee laskea vastikkeilla katettavien menomuutosten pohjalta. Lähde: Suomen Kiinteistöliitto 9

Karakallion Huolto Oy sai Isännöintiliiton kilpailussa kunniamaininnan verkkosivuistaan Isännöintiyritysten verkkosivukilpailun tulokset ovat selvillä. Isännöintiyritysten viestinnässä sähköiset kanavat ovat entistä merkittävämpiä ja verkkopalveluiden kehittäminen otetaan yrityksissä vakavasti. - Kilpailuun osallistuneet sivustot olivat raadin mielestä todella hyviä. Kiinnostavaa oli kuulla, että monella yrityksellä on juuri käynnissä verkkopalvelun uudistus- tai kehitysprojekti, kertoo Isännöinti-lehden päätoimittaja Minna Kivinen. Raadin mielestä kunniamaininnan arvoisa oli Karakallion Huolto Oy:n sivut. Isännöintiliiton kilpailussa voittajiksi äänestettiin Jyväskylän Kiinteistöpalvelu Oy ISA:n ja Lapin Isännöintikeskus Oy:n verkkosivut. Lähde: Isännöintiliitto ry Isännöitsijäntodistus luettava huolella asuntoa ostaessa Isännöitsijäntodistus kertoo taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuudensuunnitelmista. Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto korostavat, että asunnon ostajan on syytä tutustua kunnolla isännöitsijäntodistukseen, jotta tietää, millaisesta yhtiöstä on ostamassa asuntoa. Isännöitsijäntodistus sisältää puolueettomat asiantuntijatiedot taloyhtiön korjaushistoriasta ja -suunnitelmista. Sen avulla asunnon ostaja tai vuokraaja saa esimerkiksi tiedon siitä, onko yhtiöön tulossa lähiaikoina putkiremontti, onko yhtiössä säästetty etukäteen remonttia varten tai onko yhtiöllä käytettävissään vuokratuloja tähän tarkoitukseen. Onnistuneen asuntokaupan edellytys on, että ostaja saa riittävästi oikeaa tietoa yhtiön nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista esimerkiksi tulevista korjaushankkeista, kommen- toi Kiinteistöliiton lakimies Jaana Sallmén. Asunnon myyjä tai kiinteistönvälittäjä tilaa isännöitsijäntodistuksen taloyhtiön isännöintiyrityksestä, ja sen laatii yhtiön isännöitsijä. Isännöitsijäntodistuksen hinta on sovittu yhtiön hallituksen ja isännöitsijän kesken. Hinnan voi tarkistaa oman taloyhtiönsä isännöintiyrityksen palveluhinnastosta. Isännöitsijä vastaa siitä, että tiedot isännöitsijäntodistuksessa ovat oikein. Pienikin virhe isännöitsijäntodistuksessa voi aiheuttaa ison riidan asuntokaupoissa, toteaa Isännöintiliiton lakimies Marina Furuhjelm. Tehdessään isännöitsijäntodistusta isännöitsijä tarkistaa ja päivittää ajan tasalle muun muassa taloyhtiön nostamat ja nostamattomat lainat, osakkaan vastikerästit ja lainaosuuden, rakennuksen korjaushistorian ja huoneistossa tehdyt remontit. Isännöitsijäntodistuksen vähimmäissisältö on määritelty asunto-osakeyhtiölaissa ja isännöitsijäntodistusta koskevassa asetuksessa. Lähde: Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto 10

Hetkellisestä säästöstä iso lasku Onko tarjolla vain pimeitä töitä? Ostoksista ei saa kuittia? Ostamasi tuotteet hajoavat käsiin? Työturvallisuus on pelkkä myytti? Ovatko nämä harmaata taloutta? Poliisi torjuu harmaata taloutta yhdessä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa tänä syksynä niin katukuvassa kuin netissäkin. Kysymykseen siitä, mitä on harmaa talous ja miten jokainen meistä voi sitä omilla valinnoillaan torjua, saa vastauksia kampanjasivustolta www.mustatulevaisuus.fi. Harmaan talouden torjunta on erittäin tärkeää, sillä talousrikokset haittaavat voimakkaasti niin verovaroin rahoitettua toimintaa kuin yritystoimintaakin. Rehellisten yrittäjien asema muodostuu vaikeaksi, kun muut alan toimijat hakevat kilpailuetua esimerkiksi jättämällä veroja maksamatta tai työntekijät vakuuttamatta. Mitä voit tehdä? Mitä voit tehdä? Harmaa talous musta tulevaisuus -sivustolta löydät paljon käytännöllistä tietoa harmaan talouden ilmenemismuodoista. Asiaa löytyy niin työelämän tilanteista kuin vaikkapa rakennus- ja ravintola-alan ongelmista. On hyvä muistaa, että pimeästi tuotetuissa tuotteissa ja palveluissa voi huomattavasti helpommin piillä erilaisia turvallisuus- ja terveysriskejä. Kun kylpyhuoneen remontissa ovat paperiasiat kunnossa ja käyttämässäsi ravintolassa huolehditaan elintarvikkeiden hygieniasta, voi olla turvallisemmin mielin. Hetkellisestä säästöstä harmaata taloutta tukemalla saattaa tuottaakin ison laskun perässä, kun asiat eivät menekään kuten normaalisti olettaisi. Harmaa talous sotkeutuu nykyään usein myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Miten, sekin selviää kampanjasivustolta. Muutos lähtee meistä jokaisesta Harmaa talous on ollut paljon pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa kuluneen vuoden aikana. Ongelmiin ei kuitenkaan saada apua pelkästään viranomaisresursseja lisäämällä, vaan muutos lähtee meistä jokaisesta. Kannattaakin pohtia myös itse, millaisia aiheeseen liittyviä tilanteita omassa elämässä on tullut vastaan ja miten niissä voi toimia. Kampanjasivustolla voi testata harmaan talouden ja talousrikollisuuden tietämystään tietovisassa. Sivustolta löytyy myös harmaa taloutta käsittelevä dekkaritarina Inlandia. Lisäksi etusivulla on linkki Facebook-testiin, jossa pääsee seikkailemaan talousrikollisuuden valtaamassa kaupungissa ja joutuu erilaisten valintojen äärelle tutustuessaan harmaan talouden moninaisiin ilmenemismuotoihin. Osallistuneiden kesken arvotaan myös palkinto! Harmaa talous sotkeutuu nykyään usein myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Läpi syksyn 2011 jatkuvassa kampanjassa ovat mukana poliisin lisäksi sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö, Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto, Eläketurvakeskus, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Finanssialan Keskusliitto, Kiinteistöpalvelut, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Palvelualojen ammattiliitto PAM, PARDIA, Rakennusteollisuus RT, Rakennusliitto, SAK, SKAL, STTK, Suomen Yrittäjät, Tulli ja Verohallinto. 11

Osakas remontoi oikeus ja kohtuus valvonnassa Osakas voi tehdä muutostöitä hallitsemassaan huoneistossa. Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaan tulee ilmoittaa muutostöistään kirjallisesti yhtiölle (isännöitsijälle) aina, jos muutostyö voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan tai yhtiön tai toisen osakkeenomistajan osakehuoneiston käyttämiseen. Taloyhtiöllä oikeus valvoa Taloyhtiöllä on oikeus valvoa osakkaiden remontteja: hyvän rakennustavan noudattamista sekä remontille annettuja ehtoja. Yhtiön tulee aina valvoa remontteja, joista voi aiheutua haittaa tai vahinkoa taloyhtiölle, yhtiön omaisuudelle tai naapureille. Valvojana toimii joko taloyhtiön edustaja tai taloyhtiön valitsema ulkopuolinen ammattilainen. Taloyhtiön on huolehdittava siitä, että valvonta on järjestetty riittävällä tavalla. Pienissä muutostöissä voi riittää, että isännöintiyrityksen tekninen asiantuntija käy tarkastamassa muutostyön, esimerkiksi vesikalusteen asennuksen. Vedeneristystöiden osalta voidaan edellyttää, että asiantuntija tarkastaa oikean suoritustavan ja eristyskalvojen paksuuden. Laajoissa hankkeissa voi olla tarpeen palkata ulkopuolinen asiantuntija valvomaan työtä ja tiettyjä työvaiheita. Valvontamaksujen ja tarkastuskäyntien määrä Muutostyön valvonnan laajuus riippuu muutostyöstä. Liiallinen valvonta ei ole tarkoituksenmukaista. Vähäisissä muutostöissä yksi valvontakäynti riittää. Kylpyhuoneremontissa saatetaan tarvita useita tarkastuskäyntejä. Valvontaan tulee erityisesti panostaa, mikäli remontista voi aiheutua haittaa tai vahinkoa, kuten kosteiden tilojen remonteista. Taloyhtiöllä on oikeus periä osakkaalta valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Muutostyön laajuus vaikuttaa kustannusten määrään. Valvonnan laajuus tulee mitoittaa oikeassa suhteessa muutostyön laatuun ja laajuuteen. Valvonnan kustannusten tulee olla kohtuullisia. Kohtuullisuus tarkoittaa mm. sitä, että taloyhtiö huolehtii siitä, että valvontakustannukset ovat kilpailukykyisiä markkinoilla vallitsevaan hintatasoon nähden. Valvontaa ei aina tarvita. Jos muutostyöilmoituksessa esitetään, että muutostyö on pieni, ja se toteutetaan hyvän rakennustavan mukaisesti, yhtiö voi päättää, ettei työtä valvota. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun osakas kirjallisesti ilmoittaa vaihtavansa keittiön hanan toiseen tyyppihyväksyttyyn hanaan ja asennuksen tekee asennusliike. 12

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 10 prosenttia vuodessa Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 10,2 prosenttia vuoden 2011 toisella neljänneksellä vuoden 2010 vastaavasta ajanjaksosta. Kiinteistönhoidon erilliskustannuksiin sisältyvän kiinteistöveron laskentaa on tarkistettu. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä (2005=100). Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistui kevyt polttoöljy, 35,2 prosenttia. Erilliskustannukset nousivat 21,4 prosenttia, käyttö- sähkön kustannukset 18,3 prosenttia, lämpökustannukset 17,6 prosenttia, kaukolämpökustannukset 11,8 prosenttia, käyttö- ja jätevesikustannukset 5,3 prosenttia, kunnossapitopalvelun kustannukset 3,9 prosenttia, työkustannukset 3 prosenttia, hoitopalvelukustannukset 2,9 prosenttia ja tarveaineiden kustannukset 0,2 prosenttia. Hoitokulujen nousu heijastuu vastikkeisiin. Kun asunnonomistaja maksaa hoitovastiketta keskimäärin 3,5 euroa neliömetriltä, 10 prosentin korotus tarkoittaisi esimerkiksi 50-neliöisen asunnon omistajalle 210 euron lisäkustannusta vuodessa. Hoitovastikkeen suuruus määrätään yleensä taloyhtiön yhtiökokouksessa. Uudemmissa taloissa yhtiökokous on koolla vain kerran vuodessa, useimmiten keväisin. Kuvio 1. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2005=100 Kuvio 2. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2005=100, käyttöaineet lämpö ja sähkö HYVÄ ASUMINEN Loriseeko WC-istuimesi? Vaikka Suomessa ei ole puutetta vedestä, ei se ole kuitenkaan ilmaista. Siksi taloyhtiöissä on varmistuttava siitä, ettei vettä kulu turhaan varsinkaan vuotojen seurauksena. Jokaisen talon asukkaan on hyvä seurata oman asuntonsa hanojen ja WC-istuinten kuntoa. Vesivuodoista on ilmoitettava heti taloyhtiön edustajalle! Jo yksi jatkuvasti vuotava WCistuin aiheuttaa vuositasolla 3 000 m 3 ylimääräistä vedenkulutusta eli noin 300 000 ämpärillistä vettä. Vesi- ja jätevesilaskua tämä voi nostaa jopa noin 10 000 eurolla. Lähde: Energiaekspertin työkirja, Motiva ja Kiinteistön vesitalous opas tarkoituksenmukaiseen vedenkäyttöön, Sulvi Vesivuotojen jäljittäminen ei ole vaikeaa: WC-istuimen huuhtelulaitteiden vuodot voidaan havaita laittamalla wc-paperin pala pöntön sisäseinälle ja seuraamalla, kastuuko se. Vesimittarin ei pidä pyöriä, kun vettä ei kuluteta. Asian voi tarkistaa esimerkiksi aikaisin aamulla tai yöllä. Odota 10-15 minuuttia mittarin tulisi pysähtyä Nykyaikainen tapa on liittää taloyhtiö kulutusseurantaan, jonka avulla voidaan seurata vedenkulutusta tunneittain. Näin havaitaan helposti vesikalusteiden vuodot. Tämä mahdollistaa myös nopean vesijohtovuotojen havaitsemisen, jolloin korjauskustannukset jäävät pienemmiksi. 13

Historian havinaa Karakallion alkutaipaleelta Helsingin Sanomat 1967, nro 225. 14

Energianeuvontaa asukkaille Jokainen suomalainen kuluttaa kodissaan energiaa. Itse asiassa kodeissa ja muissa rakennuksissa kulutetaan kymmenesosa koko Suomen energiasta. Tästä syystä energiansäästäminen koskettaa meistä jokaista. Energiansäästäminen on helppoa! Energiansäästäminen ei ole vaikeaa. Kodin energiatehokkuutta voi parantaa pienillä ja yksinkertaisilla teoilla. Helpointa on karsia turhaa kulutusta, kuten liian korkeita huoneistolämpötiloja, vääriä tuuletustottumuksia, veden tuhlaavaa käyttöä sekä valojen ja sähkölaitteiden päälle jättämistä tiloista poistuttaessa. Kun asenne on kunnossa, energiansäästäminen osa arkisia rutiineja ja kiinteistöhuolto toimii tarkoituksenmukaisesti, pääsee taloyhtiö pitkälle energiansäästön tiellä. Energiansäästäminen on jokaisen asia! Näiltä sivuilta löydät konkreettisia vinkkejä siihen, miten voit arjessasi säästää energiaa. Panostamalla energiatehokkuuteen pienennät päästöjä ja torjut siten ilmastonmuutosta sekä saat konkreettista rahallista hyötyä. www.motiva.fi/kuluttajaneuvonta Kiitos palautteesta! Lukijoiden mielestä lehden 1/2011 paras juttu oli taloyhtiön kulujen muodostuminen. Myös lehden kansikuva koettiin mielenkiintoisena. Terveisin, toimitus 15

Korkealaatuista ja huoletonta asumisviihtyvyyttä! Kuinka voimme palvella? Asiakaspalvelijamme tavoittaa puhelimitse arkisin klo 9 15. puh. 09-511 041 Tarkemmat aukioloajat näkyvät nettisivuiltamme. sähköposti isannoitsijatoimisto@karakallionhuolto.fi Vikailmoituksia, kulutuslukemia ym. voi jättää meille myös kotisivujemme kautta: www.karakallionhuolto.fi Asiakaspalvelumme tehtäviin kuuluu mm. isännöitsijätodistukset talonkirjaotteet nimenmuutoksiin liittyvät asiat autopaikkasopimukset, saunavuorovaraukset Vastikevalvonnan tehtäviin kuuluvat mm. vastike- ja vuokravalvonta muutosmerkinnät osakeluetteloihin Vastikevalvojille voi soittaa numeroihin: 09-5110 4230 ja 09-5110 4208 Isännöitsijät Isännöitsijän saa kiinni asiakaspalvelun kautta tai soittamalla hänen suoraan numeroonsa. Suorat numerot löytyvät kotisivujemme kohdasta yhteystiedot. Huolto Vikailmoitukset arkisin klo 9 15 asiakaspalveluun. Muina aikoina huoltomies päivystää numerossa 0400-600 020. palaute Mitä mieltä olet lehdestämme? Otamme mielellämme palautetta vastaan, niin risut kuin ruusutkin. Palautetta voi antaa tällä lomakkeella tai lähettämällä viestiä osoitteeseen: karatie@karakallionhuolto.fi. Kiitos jo etukäteen! Mikä lehden juttu oli kiinnostavin? Yhteystietosi Nimi: Puhelin: Mikä kiinnosti vähiten? Osoite: Mistä asioista haluaisit lukea Karatiessä: Lähetysosoite: Karatie/Karakallion Huolto Oy PL 25, 02621 Espoo käyntiosoite: Karakalliontie 10 (ostoskeskus) sähköposti: karatie@karakallionhuolto.fi 16 Karatie