1 TALOUSSUUNNITELMA 2016 TALOUSARVIO Kunnanvaltuusto 10.12.2012
2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 1. TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT... 6 1.1. Yleinen talouskehitys... 6 1.1.1 Kansainvälinen talous... 6 1.1.2. Kansantalouden kehitys... 6 1.1.3 Julkisen talouden näkymät... 6 1.1.4. Kunnallistalouden tila ja kehitysnäkymät... 7 1.1.5. Peruspalvelubudjetti ja peruspalveluohjelma vuosille 2016... 7 1.2. Väestön rakenne ja kehitysnäkymät... 8 Väestökehitys Janakkalassa... 8 1.3. Työllisyys 9 2. KUNTASTRATEGIA... 12 2.1. Janakkalan visio 2020... 12 2.2. Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain... 15 3. VUODEN TALOUSARVION LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA... 16 3.1. Janakkalan kunnan taloudellinen lähtötilanne ja kehitysnäkymät... 16 3.2. Talousarvion laatimisen lähtökohdat... 16 3.3. Laatimisprosessi... 16 3.3.1 Poistosuunnitelman vaikutus talousarvion laadintaan... 16 4. TALOUSARVIOEHDOTUS... 17 4.1. Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta... 18 4.1.1 Talousarvion rakenne ja sitovuus... 18 4.1.2 Seuranta... 18 4.2. Tulo- ja menoperusteet... 19 4.2.1. Toimintatuotot... 19 4.2.2. Verotulot... 19 4.2.3. Valtionosuudet... 22 4.2.4. Toimintakulut... 25 4.2.5. Investoinnit... 25 4.2.6. Lainanotto... 26 5. KUNTAKONSERNIN LIIKELAITOKSELLE JA TYTÄRYHTEISÖILLE ASETTAMAT TAVOITTEET28 5.1. Janakkalan Vesi... 28 5.2. Janakkalan Asunnot Oy... 28 5.3. Janakkalan Teollisuusalueet Oy... 29 JANAKKALAN KUNTA ILMAN LIIKELAITOSTA... 32 KÄYTTÖTALOUSOSA... 34 TOIMIELIMET TULOSALUEITTAIN... 34 6. KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMIELIMET TULOSALUEITTAIN... 36 TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 36 TULOSALUE VAALIT... 36 TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA... 37 TULOSALUE TARKASTUSTOIMI... 38 TOIMIELIN KUNNANHALLITUS... 39 TULOSALUE YLEISHALLINTO... 39 TULOSALUE HALLINTOPALVELUT... 43 TULOSALUE TALOUSPALVELUT... 45 TULOSALUE HENKILÖSTÖPALVELUT... 46 TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN... 48 TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT... 50 TULOSALUE PELASTUSLAITOS... 52 TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA... 53 TULOSALUE MAASEUTU- JA KYLÄPALVELUT... 53 TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA... 56
TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT... 57 TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA... 61 TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO... 62 TULOSALUE RUOKAPALVELUT... 64 TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ... 67 TULOSALUE KADUNPITO... 70 TULOSALUE ALUETEKNIIKKA... 73 TULOSALUE TILAPALVELU... 75 TULOSALUE SIIVOUSPALVELUT... 77 TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA... 79 TULOSALUE TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT... 79 TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO... 82 TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA... 87 TULOSALUE VAMMAISTYÖ... 91 TOIMIELIN TERVEYSJAOSTO... 95 TULOSALUE YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT... 96 TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO... 97 TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO... 102 TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA... 105 TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO... 106 TULOSALUE VARHAISKASVATUS... 109 TULOSALUE OPETUSTOIMI... 114 TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA... 119 TOIMIELIN KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA... 121 TULOSALUE KIRJASTOPALVELUT... 121 TULOSALUE KULTTUURIPALVELUT... 124 TOIMIELIN LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA... 126 TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT... 127 TULOSALUE NUORISOPALVELUT... 129 7. TULOSLASKELMAOSA... 132 8. RAHOITUSOSA... 135 9. HENKILÖSTÖOSA... 136 9.1 Henkilöstösuunnitelma vuosille 2016... 136 9.2 Henkilöstöesitykset vuodelle... 142 9.3 Viranperustamislomakkeet ja nimikemuutokset vuodelle... 144 10. INVESTOINTIOSA... 165 11. JANAKKALAN VEDEN TALOUSSUUNNITELMA V. 2016 JA TALOUSARVIO VUODELLE... 169 12 Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden yhdistelmälaskelmat... 174 12.1 Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden tuloslaskelmasta... 174 12.2 Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden rahoituslaskelmasta... 175 3
4 ESIPUHE Janakkalan talousarviovalmistelua on tehty useiden toimintaympäristöön liittyvien muutosten keskellä. Euroalueen taloudellinen epävarmuus on jatkunut jo kolmatta vuotta ja Suomen kansantalouden lähiaikojen kasvuodotukset ovat alentuneet vuoden 2012 edetessä. Hallitusohjelman mukainen selvitystyö on käynnistetty kuntarakenteen uudistamisesta, mahdollisen metropolihallinnon rakentamisesta, sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä sekä valtionosuusjärjestelmän ja kuntalain uudistamisesta. Janakkalan kunnassa vuoteen lähdetään hyvin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Kuntatalous kiristyy ja sopeutustoimiin joudutaan laajasti kuntakentässä. Mikäli talouskehitys ei parane, maan hallitus tulee viimeistään ensi kevään kehysriihessä arvioimaan hallitusohjelman tavoitteita. Edessä saattaa olla vielä uusia sopeuttamistoimenpiteitä. On huomioitava, että hallitus sopi vuoden budjettiesityksestään kansainvälisesti hyvin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Hallitusohjelman mukaan hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut talouspolitiikan tavoitteet toteutuvat ja Suomen valtion nykyinen luottoluokitus säilyy. Hallitus on sitoutunut toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus seuraa vuosittain em. valtiontalouden tavoitteiden toteutumista ja panee tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan mahdollista vajetta vastaava määrä. Näitä ehdollisia toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. Valtion viime kevään kehysvalmistelussa suoritettiin hallituksen toimesta sopeutustoimia, joista suuri osa kohdistuu kuntiin. Hallituksen budjettiriihen päätökset noudattavat viime kevään budjettikehyksen päätöksiä lähes sellaisenaan. Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan ensi vuodelle tähän vuoteen verrattuna 125 miljoonaa. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia jäädytetään 50 miljoonalla eurolla. Hallituksen muodostamisen yhteydessä päätetty 631 miljoonan euron leikkaus toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla tämän vuoden valtionosuuksien pohjiin ja siten ne kertautuvat jatkossa joka vuosi. TP 2011 TA 2012 Muutettu TA 2012 TA TS 2014 TS 2015 TS 2016 VALTIONOSUUDET euroa/v 23 292 676 23 469 487 23 930 000 24 076 703 23 876 700 23 676 700 23 376 700 Kuntien tehtävät laajenevat erityisesti vanhushuollon osalta. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan 1.7.. Hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan ensi vuonna noin 160 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen ja sen lisäksi kiihdyttää kuntien velkaantumista. Janakkalan kunnan talousarviota on lähdetty laatimaan sopeuttaen taloussuunnitelmakaudella menojen kasvua ja velkaantumisen jatkumista. Haasteita valmisteluun ovat tuoneet niin kasvavat investointipaineet kuin menojen kasvun kehittyminen edelleen. Tulopohja puolestaan osoittaa selkeää heikkenemistä niin verotulojen kuin valtionosuuksienkin osalta. Menoja joudutaan sopeuttamaan tulopohjan mukaan ja hieman enemmänkin: velkaantumisen jatkuminen kasvattaa käyttötalouden korkomenojen kehitystä ja syö siten vuotuista liikkumavaraa entistä enemmän. Jo vuoden talousarvio on laadittu niukalle menojen kasvulle. Merkittävimmältä osin menoja kasvattavat palkkojen sopimuksen mukaiset korotusvaikutukset, korkomenojen kasvu sekä muut palvelutuotannon menovaikutukset. Vuoden käynnistää tieto siitä, että talouden pohja heikkenee jo budjetoituun nähden vuonna 2012. Tämä antaa hankalan lähtökohdan suunnitelmakauden talouden suunnittelulle. Ohjelmallisen talouden sopeuttamisen avulla on tarkoitus tavoitella parempaa talouden tasapainoa suunnitelmavuosille. Taloussuunnitelmavuosille 2014-2016 on suunniteltu + 0,75 %:n tuloveroprosentin korotus, joilla on tulopohjaa merkittävästi kohentava vaikutus. Taloussuunnitelman hyväksymisen koko-
5 naisuuteen sisältyy samalla kuitenkin se perusajatus, että terveen kuntatalouden turvaamiseksi vaaditaan talouden tasapainottamissuunnitelma. Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Koko kuntasektorin yhteisten haasteiden keskellä Janakkalan kunnan omalla vastuulla on oman kasvunsa ja taloutensa hallinta kunnan kilpailukyvyn ja palvelutason varmistamiseksi pidemmällä aikavälillä. Kunnan toiminnan ja talouden kehittämisen perustana on kuntastrategia, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi 15.11.2010. Osana Janakkalan kunnan visiota todetaan, että Olemme taloudellisesti vahva ja teemme rohkeasti omat valintamme. Taloudellisesti vahvan tilan saavuttaminen ja sen ylläpitäminen vaativat kovaa työtä sekä valmistelevilta viranhaltijoilta että päättäjiltä tilanteessa, jossa talouden kuva on Janakkalankin kunnan osalta muuttunut suuresti lyhyessä ajassa. Tulevan vuoden taloutta rasittavat monet seikat, joista useimmat eivät edes ole kunnan omassa päätäntävallassa. Edellä mainittujen valtionosuusleikkausten ohella tällaisia ovat sairaanhoitopiirin alijäämän aiheuttamat lisämaksut ja verotulojen odotettua heikompi kertymä. Vaikka oman kunnan alueella verotulokertymissä ei ole tapahtunut dramaattisia muutoksia, aiheuttaa yleiskansallinen tilanne jako-osuuksien kautta merkittävää heikentymää myös Janakkalaan. Lisäksi kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisiksi korjattu kunnan poistosuunnitelma heikentää tulosta kertaluontoisesti vuonna ja vaikuttaa sen jälkeen vain hieman lievemmin myös kaikkiin suunnitelmavuosiin.
6 1. TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Yleinen talouskehitys 1.1.1 Kansainvälinen talous Maailmantalouden kasvun hidas vaihe jatkuu vielä vuonna 2012. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa vuonna 2012 runsas 3 %, mutta nousee arviolta neljään prosenttiin v.. Hitaan kasvun taustalla ovat hallitusten tuki- ja elvytystoimien päättyminen, heikko yksityinen kysyntä, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä epäselvyys euroalueen näkymistä. Useissa teollisuusmaissa julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, jolloin kysyntä heikkenee ja kasvu hidastuu vuosina 2012 ja. Kasvun painopiste on edelleen kehittyvissä talouksissa, vaikka suuressa osaa niistäkin kasvu hidastuu. Yhdysvaltain talouden elpyminen on hitaampaa kuin kertaakaan sitten 1930-luvun laman jälkeen ja kasvu alittaa 3 % vuosina 2012 ja. Euroalueen ja EU:n talouskasvu on pysähtynyt ja kääntyy lievään taantumaan vuonna 2012. Kasvua hidastavat pankki- ja velkakriisin heikentämä luottojen tarjonta ja korkealla pysyvä epävarmuus, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, teollisuusmaiden vientikysynnän heikkous sekä kasvava ja pitkittyvä työttömyys. Kiinan kasvua hidastaa teollisuusmaiden laimea kysyntä. Kiinan kasvu pysyttelee kuitenkin 8 prosentin tuntumassa koko ennusteperiodin, jos maan elvytyspolitiikka onnistuu. Venäjän talous on kasvanut lähes 5 % korkeana pysyneen öljyn hinnan ansiosta. Jatkossa öljyn korkea hinta ei kuitenkaan enää tuo vastaavaa kasvua kapasiteettipulan ja vähäisten investointien vuoksi. 1.1.2. Kansantalouden kehitys Vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana ja erityisesti euroalueen tilanne on muodostumassa erittäin ongelmalliseksi. Tämä heijastuu Suomen talouteen useita välittymiskanavia myöden. Vuoden 2012 kasvuksi ennustetaan 1 % ja kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Epävarmuuden nousu näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa, sillä niiden ennustetaan laskevan edellisvuodesta. Kysynnän heikkous erityisesti euroalueella johtaa sekä viennin että tuonnin hienoiseen supistumiseen. Vuoden kasvuksi muodostuu myös 1 %, mutta kasvun rakenne monipuolistuu. Yksityinen kulutus säilyy edelleen kasvun tärkeimpänä lähteenä, mutta viennin ennustetaan kääntyvän 2,5 prosentin kasvuun. 1.1.3 Julkisen talouden näkymät Suomen julkinen talous heikkeni v. 2009 hyvin voimakkaasti syvän taantuman seurauksena. Vuonna 2011 julkisen talouden rahoitusasema koheni jälleen, kun suotuisampi talouskehitys vahvisti julkisen talouden tuloja, elvytystoimet päättyivät sekä välillistä verotusta kiristettiin. Julkinen talous on kuitenkin edelleen alijäämäinen ja siten huomattavasti heikompi kuin taantumaa edeltävinä vuosina. Vaikka talouskasvu on hidasta, julkisen talouden rahoitusasema kohenee ensi vuodesta alkaen hallituksen sopeutustoimien ansiosta. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan v. runsas 1 % suhteessa kokonaistuotantoon. Sopeutustoimet kohottavat veroastetta. Julkiset menot kasvavat vielä v. hieman enemmän kuin BKT:n arvo, joten menoaste nousee. Hallituksen toimet rajoittavat menoasteen kasvua, mutta lisääntyvät ikääntymismenot nostavat sitä. Riskinä on, että euroalueen kriisi heikentää talouskasvua ja siten myös julkisyhteisöjen rahoitusasemaa. Suomen julkisen talouden olisi oltava reilusti ylijäämäinen, jotta se olisi kestävällä pohjalla.
Julkinen velka kohoaa tänä vuonna valtion ja kuntien velkaantumisen lisäksi euroalueen kriisin vuoksi. Euroopan vakausmekanismin pääomitus 1,4 mrd. eurolla lisää julkista velkaa 0,7 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ottama velka tilastoidaan osaksi lainalle takauksia myöntäneiden euromaiden julkista velkaa ja myös tästä syystä Suomen julkinen velka on kasvamassa tuntuvasti. Ensi vuonna julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon vielä kasvaa, mutta sen jälkeen velkaantuminen asteittain taittuu. 7 1.1.4. Kunnallistalouden tila ja kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talouskasvu jää yhteen prosenttiin vuosina 2012. Kuntatalous kiristyy lähivuosina huomattavasti. Verotulojen kasvua ja valtionosuuksien kehitystä hidastavat kansantalouden heikot kasvunäkymät ja valtiontalouden sopeutustoimet. Samaan aikaan ikäsidonnaisten menojen nousu rasittaa kuntataloutta vuosi vuodelta enemmän. Keskipitkällä aikavälillä korkotason kääntyminen nousuun lisää tuntuvasti kuntien korkomenoja. Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttäisi menokehityksen sopeuttamista tulokehityksen asettamiin rajoihin, tuottavuutta lisäävien uudistusten toteuttamista kuntataloudessa sekä tuottavuuden esteiden poistamista. Mikäli menojen kasvua ei pystytä hillitsemään, uhkana ovat kunnallisveroprosenttien tuntuvat korotukset sekä velkaantumisen jatkuminen nopeana. Kuntatalouden näkymät kiristyvät vuonna. Vuonna kuntien verotulojen kasvuksi ennakoidaan n. 4 %. Kasvun nopeutumiseen vaikuttaa ennen kaikkea se, että v. tuloveroperusteisiin ei ehdoteta juuri tehtävän muutoksia. Osana valtiontalouden sopeutustoimia vuosina 2014 jätetään tekemättä ansiotuloveroperusteiden tarkistus ansiotason tai kuluttajahintojen nousun perusteella. Yhteensä kunnallisveron tuottoon vaikuttavat perustemuutokset alentavat verotuottoa nettomääräisesti n. 12 milj. eurolla. Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan puolestaan vain runsaalla prosentilla. Valtionosuuksien kasvua hidastavat valtiontalouden sopeutustoimet: peruspalvelujen valtionosuutta alennetaan 125 milj. eurolla ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia v., mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia 50 milj. eurolla. Verorahoituksen yhteensä ennakoidaan kasvavan runsaat 3 %. Toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan alle neljään prosenttiin. Kustannustason nousu hidastuu edellisvuodesta ja menojen volyymikasvu pysyy prosentin tuntumassa. Kuntien ansiotason nousuksi arvioidaan 2,3 %. Henkilöstön määrän arvioidaan pysyvän vuoden 2012 tasolla, joten palkkamenojen kasvu seuraa ennusteessa ansiotason muutosta. Ostojen kasvuksi arvioidaan runsaat 6 %. Kuntien maksamien avustusten ennakoidaan kasvavan 2 % työttömyyden lisääntyessä. Vuosikate heikkenee laskelmassa noin 100 milj. eurolla. Se ei enää kattaisi poistoja eikä kuntatalous olisi enää tasapainossa tällä mittarilla arvioituna. 1.1.5. Peruspalvelubudjetti ja peruspalveluohjelma vuosille 2016 Peruspalvelubudjettitarkastelussa arvioidaan kuntatalouden kehitysnäkymiä vuoteen 2016. Kuntien menojen kehityksen arvioinnissa on otettu huomioon valtion toimenpiteistä aiheutuvat tehtävien muutokset, kunta-alan ansiotason nousu sekä työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen muutos. Kuntien verotulojen arvioinnissa on huomioitu palkkasumman muutos, verotusperusteiden muutokset sekä taloudellisen kehityksen muutostekijöitä. Valtionapujen muutoksen arvioinnissa on otettu huomioon hallitusohjelmaan ja valtiontalouden kehyspäätökseen perustuvat valtionosuuden vähennykset, verokevennysten kompensaationa toteutettava valtionosuuksien lisäys sekä valtionosuusperusteisiin vaikuttavat väestön määrän ja ikärakenteen muutokset.
8 1.2. Väestön rakenne ja kehitysnäkymät Väestökehitys Janakkalassa Talousarvion laadinnan lähtökohtana pidetään, että kunnan väestökasvun oletetaan olevan + 0,7 % vuosittain. Väestökasvua ennustettaessa on otettu huomioon edellisten vuosien väestökehitys ja arvioitu tulevan kehityksen realistista suuntaa. Tausta-aineistona on myös käytetty kunnanvaltuuston 31.05.2010 ( 30) hyväksymää Maankäytön rakennemallia 2030+ sekä ajantasaisia suunnitelmia suunnitelmakaudelle peilaten suunnitelmia väestökasvuolettamaan. Väestöennuste antaa kehitysnäkymän, jonka avulla toimialat voivat mitoittaa palvelunsa ja niiden vaatimat kustannukset kunnan taloussuunnitelmassa ja varautua myös suunnitelmaa pidemmällä aikavälillä väestörakenteessa ja -määrässä tapahtuvien muutosten edellyttämiin kustannusmuutoksiin. Vuosi 2011 2012 2014 2015 2016 Asukasluku 16.892 16.960 17.078 17.197 17.317 17.438 Muutos % 0,6 0,4 0,7 0,7 0,7 0,7 Kunnan asukasluku on pysynyt melko vakaana vuoteen 2002 saakka. Tämän jälkeen kunnan asukasluku kasvoi kiihtyvällä vauhdilla vuoteen 2009 saakka. Vuonna 2011 asukasluvun kasvu on ollut 0,6 % ja vuosille -2016 suunnittelun pohjaksi ennustetaan 0,7 % vuotuista väestökasvua. Väestön ja asumisen tunnusluvuja Janakkala Koko maa Maapinta-ala, km2 1.1.2011 547 303 893 Taajama-aste, % 1.1.2011 76,1 84,3 Väestö Väkiluku 31.12.2011 16 960 5401 267 Väkiluvun muutos, % 2010-2011 0,4 0,5 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 18,7 16,5 15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 62,5 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 18,8 18,1 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 0,4 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 1,6 3,4 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2011 46 0 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2011 2 9376 Perheiden lukumäärä 31.12.2011 4752 1460 570 Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2010 25 171 25 520 Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2011 7659 2556 068 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 31.12.2010 19,3 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2011 72,2 54,4 Kesämökkien lukumäärä 31.12.2011 1799 492 713
9 1.3. Työllisyys Kanta-Hämeen maakunnan työttömyysaste oli syyskuun lopussa 8,1 %, mikä on -0,1 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuoden 2011 syyskuussa. Janakkalassa työttömyysaste syyskuun 2012 lopussa 6,6 %, joka on -0,5 % vähemmän kuin vuoden 2011 syyskuussa. Näin ollen voidaan todeta Janakkalan kunnan työllisyyden tason olevan Kanta- Hämeen sekä koko maan tasoa alhaisemmalla tasolla. Kanta-Hämeen alueella avoimia työpaikkoja syyskuun 2012 lopussa työpaikan sijainnin mukaan oli 815 kappaletta. Janakkalan kunnassa oli syyskuun 2012 lopun tilanteen mukaan 41 avointa työpaikkaa. Avoimien työpaikkojen kehitys on pysynyt suhteellisen vakaana lukuun ottamatta vuodenaikoja, jolloin tyypillisesti avoinna on enemmän tilapäistyöntekijöiden paikkoja (kesätyöntekijät, sijaiset jne).
Kanta-Hämeen maakunnan kunnissa oli elokuun 2012 lopussa 6 822 työtöntä työnhakijaa, mikä on 12 vähemmän (0 %) kuin vuoden 2011 vastaavana ajankohtana. Janakkalan kunnassa syyskuun 2012 lopulla työttömiä oli 532 henkilöä. Työttömien määrä on vaihdellut kunnassa melkoisen paljon vuoden ajan mukaan. Heinäkuun 2012 jälkeen työttömien määrä on lähtenyt laskemaan ja kehittynyt siten suotuisampaan suuntaan. 10 Kanta-Hämeen maakunnassa oli syyskuun 2012 lopussa työttömänä 877 alle 25-vuotiasta nuorta, mikä on 54 nuorta enemmän (7 %) kuin vuoden 2011 vastaavana ajankohtana. Janakkalassa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita (ml. lomautetut) syyskuun 2012 tilanteessa on 62 nuorta. Vuoden 2012 aikana toukokuusta heinäkuuhun nuorisotyöttömien lukumäärissä on nousujohteinen kehitys, joka kuvastaa kouluista valmistuneiden määrää, jotka eivät ole sijoittuneet heti työmarkkinoille. Heinäkuusta 2012 alkaen nuorisotyöttömyyden kehitys on kehittynyt suotuisampaan suuntaan. Kunnanhallitus on 18.6.2012 ( 128) on päättänyt, että nuorten yhteiskuntatakuun valmistelutehtävästä huolehtii kunnanjohtajan nimeämä nuorten ohjaus- ja palveluverkosto.
11
12 2. KUNTASTRATEGIA Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Valtuusto hyväksyi kuntastrategian 15.11.2010. Vuoden talousarvion laadinnassa on käytetty em. hyväksyttyä kuntastrategiaan tulosalueiden strategisten tavoitteiden perustana. Tulosalueittaisissa strategisissa tavoitteissa on esitetty vain ne kriittiset menestystekijät, joihin lautakunta on asettanut tavoitteen. Tavoitteiden asetantaa on pyritty entisestään tiivistämään vuodesta 2012. 2.1. Janakkalan visio 2020 Janakkalan visio on yhteinen ohjenuora kaikkeen kunnan toimintaan. Kaikki strategiset tavoitteet ja linjaukset on ohjeistettu valmistelemaan visiosta johdetusti. Vuonna 2020 Janakkala on metropolialueen paras asuinkunta. Olemme taloudellisesti vahva ja teemme rohkeasti omat valintamme. Osaamistamme, vastuullisuuttamme ja yhteistyökykyämme arvostetaan. Yritykset ja yhdistykset kuuluvat yhteisöömme ja edistävät kanssamme kuntalaisten hyvinvointia. Meidät tunnetaan laatuasumisen ja terveysliikunnan edelläkävijänä. Kuntastrategiaa toteutetaan jokapäiväisessä arjen toiminnassa sekä määritellyissä kehittämishankkeissa. Vuonna 2010 hyväksytty kuntastrategia korvaa vuonna 2006 laaditun palvelustrategian. Alkavan valtuustokauden myötä kuntastrategian tavoitteistoa voidaan tarkistaa ja samalla käynnistää koko kuntaa koskeva arvokeskustelu tulevia linjauksia viitoittamaan. Janakkalan kunnan vision toteuttamistyö on jaettu neljään poikkihallinnolliseen ohjelmointiteemaan: johtamisen kehittäminen, toimintojen kehittäminen, terveysliikunta sekä laatuasuminen. Ohjaustiimit koordinoivat poikkihallinnollisten tiimien toimintaa. Kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen johtaa vision toteuttamistyötä. Ohjaustiimi Johtamisen kehittäminen Toimintojen kehittäminen Terveysliikunta Laatuasuminen Ohjaustiimin vetäjä Merja Ylipaavalniemi Katja Pesonen Jouni Wilpola Juha Prittinen Hyvän johtamisen varassa onnistuvat suuretkin uudistukset Johtaminen on laaja käsite. Se ulottuu visionäärisestä kokonaiskuvan rakentamisesta yksittäisen työntekijöiden tavoitteisiin. Johtaminen on sekä asioiden että ihmisten johtamista: suunnittelua, budjetointia, organisointia, resurssointia, seurantaa ja ongelmien ratkaisemista sekä toisaalta tavoitteiden asettamista, sitouttamista, motivointia ja innostamista.
Johtamisen kehittäminen linkittyy luottamushenkilöorganisaation uudistamiseen ja osaamista kehitetään kaikilla tasoilla: alaistaidot, lähiesimiehet, ammattijohtajat sekä poliittinen johto. Työ kiteytyy pohdintaan siitä, kuka päättää mistä ja miten. Johtamisorganisaatio eri tasoineen ja tehtäväkuvineen selkeytetään ja johtamisprosessi kuvataan ja yksinkertaistetaan, jotta jatkossa päätämme oikeista asioista oikeilla päätöksentekotasoilla. Tässä yhteydessä myös arvioidaan, mikä rooli kullakin johtamistasolla on ja luodaan johtamisen yleisperiaatteet sekä muodostetaan yhteinen ymmärrys Janakkalan kunnan johtamisesta. Jaettu ymmärrys muuttuu käytännön johtamisen toiminnoiksi. Arvioidaan kuntasektorin toimintaympäristöä ja varmistetaan, että meillä on jatkossakin sellaisia johtamisen voimavaroja, joiden varassa Janakkalan kunta vastaa muutoksiin ja voi hyvin. Vahva kunta vaatii vahvaa taloutta Toimintojen kehittämistyössä otetaan huomioon kaikki eri toiminnan tasot konsernista yksittäiseen työyksikköön ja pureudutaan poikkihallinnollisiin kehittämiskohteisiin. Kuntien taloudellisten voimavarojen heikkeneminen edellyttää aiempaakin suunnitelmallisempaa toimintaa. Mahdolliset päällekkäisyydet tulee selvittää ja kehittää kunnan toimintoja optimaalisen työnjaon näkökulmasta. Kaiken toiminnan tulee olla myös taloudellisesti järkevää. Kärkihankkeiksi on valittu mm. talouden tasapainottaminen, konserniohjauksen kehittäminen, asianhallinnan kehittäminen sekä ennakointityökalun käyttöönotto. Ennakoinnilla pyritään parempaan päätösten vaikutusten arviointiin. Liikkuva ihminen voi hyvin Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja terveyskuntoon. Terveysliikunnan tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus ja jatkuvuus. (UKK-instituutti). Tavoitteena on, että liikuntakasvatus on laadukasta ja jokaisessa koulussa on Liikuntakerho. Tuntikehyksessä on liikuntaa enemmän kuin minimimäärä ja iltapäivätoiminnan sisältö on liikunnallinen sekä koulujen piha-alueet aktivoivat liikkumaan. Suunnitelmissa on laatia nykytilaselvityksen pohjalta eri toimialoille suunnitelmat terveysliikunnan edistämiseksi kunnassa sekä aktivoida liikuntapolku-hankkeen kautta arkiliikuntaan sellaisetkin kuntalaiset, jotka eivät vielä liiku oman terveytensä kannalta riittävästi. Laatuasuminen on monimuotoisuutta Asumista Janakkalassa kehitetään monipuoliseksi ja houkuttelevaksi. Työtä tehdään huolehtimalla kysynnän mukaisesta tonttitarjonnasta mutta myös uudenlaisten, astetta kaupunkimaisempien tiiviiden ja matalien asuinalueiden kehittämisestä. Muuttovoiton ansiosta Janakkalan ikärakenne ja huoltosuhde saadaan kehittymään suotuisaan suuntaan. Rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyvien laatutekijöiden lisäksi taajamien ja kylien paikallista identiteettiä sekä asukkaiden välistä yhteisöllisyyttä pyritään parantamaan. Laatuasumisen kehittämisen päävastuu on maankäytön tulosalueella. Tekniikka ja ympäristö - toimiala organisoi aiempaa tiiviimmän yhteistyön muiden toimialojen kanssa. 13
14
15 2.2. Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain Vaikuttavuus ja palvelukyky Päämäärä Kuntalaiset ja elinkeinoelämä voivat hyvin ja osallistuvat aktiivisesti arjen sujuvuuden parantamiseen. Kriittiset menestystekijät Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut Monipuolinen ja houkutteleva asuminen Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto Helppo ja kattava sähköinen asiointi Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Prosessit ja rakenteet Päämäärä Tuottavuus perustuu ennaltaehkäisyyn ja monimuotoiseen palvelutuotantoon. Prosessit on laadittu palvelun käyttäjän näkökulmasta. Kriittiset menestystekijät Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa Ennaltaehkäisevä toiminta Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista Talous ja resurssit Päämäärä Taloudellinen vakaus mahdollistaa investoinnit ja kehittämisen. Kriittiset menestystekijät Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Aktiivinen työllisyyden hoito Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö Henkilöstö ja uudistuminen Päämäärä Kehittyminen perustuu johdon ja henkilöstön väliseen avoimeen, hallintorajat ylittävään vuorovaikutukseen. Henkilöstö tietää mitä heiltä odotetaan. Kriittiset menestystekijät Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen Strategian mukainen osaamisen kehittäminen Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen Turvallinen ja arvostava työilmapiiri
16 3. VUODEN TALOUSARVION LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖ- KOHDISTA 3.1. Janakkalan kunnan taloudellinen lähtötilanne ja kehitysnäkymät Talousarviovuosi ja suunnitelmavuodet 2014 2016 ovat hyvin pitkälle arvioiden varassa. Suurimpina kysymysmerkkeinä kunnan kannalta ovat verotulojen kehitys liittyen globaaliin taloudelliseen epävarmuuteen sekä valtion talouden tilanteen heikkenemiseen. Korkojen kehityksen vaikutuksella on myös entistä suurempi vaikutus, sillä korkoriski kasvaa kaiken aikaa kunnan velkaantuessa entisestään. 3.2. Talousarvion laatimisen lähtökohdat Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä, jotka perustuvat valtuuston määrittelemään strategiaan. Janakkalan kunnan toiminnan ja talouden kehittämisen perustana on kuntastrategia, jonka valtuusto hyväksyi 15.11.2010. Kunnanhallitus hyväksyi 18.6.2012 ( 127) kokouksessaan vuosien 2016 taloussuunnitelman ja vuoden talousarvion laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisältyvä kehyslaskelma perustui mm. edellisen vuoden tilinpäätökseen, voimassa olevaan taloussuunnitelmaan, valtiovarainministeriön peruspalveluohjelmaan sekä Kuntaliiton keväällä julkaistuun veroennustekehikkoon sekä arvioihin taloudellisen tilanteen yleisestä kehittymisestä. Laatimisohjeiden tekeminen oli kuluvana vuonna äärimmäisen haastavaa johtuen valtionosuusarvioiden saamisen pitkittymisessä. Valtionosuuksilla on kuitenkin olennainen merkitys Janakkalan kunnan talouden suunnittelussa osana tulopohjaa. Tieto siitä, että kunnallisveropohja entisestään heikkenee, asetti jo suuria haasteita kehyksen laadinnan lähtökohdille. Talousarviokehyksestä laadittiin talouden tasapainoa tavoitteleva ja menopohjaa sopeuttava raami. Epävarmoista näkymistä johtuen on talousarvion laadinnan kehys on hyväksytty olosuhteissa, jossa tiedettiin jo ennakoida verotulopohjan ja valtionosuusvaikutusten vaikutuksista taloutta heikentäen entisestään. Talouden ennusteet ovat tarkentuneet edelleen syksyn edetessä. Tasapainoisen suunnitelmakauden saavuttamiseksi tarvitaan vielä jatkossa entistäkin enemmän rakenteellisiin ratkaisuihin pyrkivää otetta tarkastella koko kunnan palvelurakennetta. 3.3. Laatimisprosessi Lautakunnat jättivät talousarvioesityksensä kunnanjohtajalle 30.9.2012 mennessä. Talousarvion valmistelua ovat värittäneet tulopohjan heikkenevät näkymät ja ennusteet sekä menojen kasvupaineiden yhteensovittaminen kautta koko kunnan prosessien. Suunnitelman mukaisesti kunnanjohtaja ja talousjohtaja ovat käyneet useita talouden tasapainotusneuvotteluja toimialojen johtavien viranhaltijoiden sekä talousarviovalmistelijoiden kanssa. Talouden sopeuttamistoimia on jouduttu hakemaan kaikilla toimialoilla heikentyneiden tulopohjaennusteiden näkymien valossa. Investointien osalta 10-vuoden ns. painelaskelmien tekeminen käynnistettiin jo hyvissä ajoin keväällä. Investointihankkeiden karsintaa on jouduttu tekemään runsain mitoin. Investointien kokonaisuudesta on enemmän talousarvion kappaleessa 4.2.5 sekä kirjan loppupuolella olevassa investointi-osassa. 3.3.1 Poistosuunnitelman vaikutus talousarvion laadintaan Talousarvion ja taloussuunnitelmakausien poistojen laskenta on huomioitu Kv 3.9.2012 ( 36) hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti, joka astuu voimaan 1.1. alkaen. Poistosuunnitelmaesitys lähtee siitä, että sitä sovelletaan poistosuunnitelmana 1.1. alkaen. Siten uusi poistosuunnitelma on ollut myös talousarvion ja kehyksen laadinnan pohjana. Kunnan koko pysyvien vastaavien kanta on tarkastettu uuden Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uusimman poistosuunnitelmasuosituksen mukaisesti hyödykekohtaisesti tarkastellen. Jokainen hyödyke on arvioitu erikseen uuden poistosuunnitelmasuosituksen poistoaikasuositusten kautta.
17 Pysyviin vastaaviin kuuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot tulee kirjanpidossa jaksottaa vaikutusaikanaan. Pysyvien vastaavien vaikutusajalla tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Pysyvien vastaavien hankintameno jaksotetaan kirjaamalla poistojen suuruinen osa hankintamenosta kuluksi tilikausittain. Jaksotus tehdään pääsääntöisesti hyödykkeen koko taloudelliselle pitoajalle. Taloudellisen pitoajan päätyttyä on hyödykkeen hankintamenon oltava kokonaan poistettu mahdollista jäännösarvoa lukuun ottamatta. Poistosuunnitelma koskee vain muutostilikauden eli ja sitä seuraavien tilikausien suunnitelmapoistoja. Erityisesti suurimmat poistoaikamuutokset muodostuvat talonrakennuksen puolelta, jossa 50 vuoden tasapoistoa on tuotu 30 vuoden tasapoiston tasoon. Tästä seurauksena on vuoden korkeampi vuotuinen poistojen taso, mutta tilanne tasoittuu seuraavina vuosina. Poistosuunnitelmavaikutus tuo lisähaasteita talouden sopeuttamisen suhteen talousarviovuosille. 4. TALOUSARVIOEHDOTUS Kuntalain 65 mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa (KuntaL 65.4 ). Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota (KuntaL 65.5 ). Muutoksista talousarvion sitoviin eriin päättää valtuusto. Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Toteutumisvertailusta on lisäksi käytävä ilmi onko menot, tulojen lisäksi, muutoin rahoitettu talousarviossa määrätyllä tavalla (KuntaL 65.4 ). Muulla rahoituksella tarkoitetaan rahavarojen käyttöä ja muita maksuvalmiuden eriä rahoituslaskelmassa. Talousarvion toteutumisvertailu on osana kunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaa, ja siitä vastaa talouspalveluiden tulosalue. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lisäksi talousarvion toteutumista seurataan koko kunnan tasolla neljännesvuosittain osavuosikatsauksissa (KH ja KV) erikseen annettavan ohjeen mukaisesti. Lisäksi talousjohtaja kokoaa kuukausittain talousraportin kunnanhallitukselle (sis. kunta-, toimiala- ja tulosaluetasot). Kuntalain 67 mukaan kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kuntalain 68 mukaan kunnan kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan kuntalain ja soveltuvin osin kirjanpitolain säännöksiä. Näitä sääntöjä sovelletaan myös talousarviota laadittaessa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain 68 70 :n soveltamisesta. Talousarvion laadinnassa on otettu huomioon Kuntaliiton antamat laadintaohjeet ja suositukset.
18 Kuntajaoston ohjeet Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut seuraavat yleisohjeet - ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä (3.2.2009) - kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista (17.11.2009) - kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (17.11.2009) - kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta (24.1.2011) - kunnallisen liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä (16.12.2008) - kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista (15.11.2011) - kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta (17.11.2009) - kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta (14.12.2010) - kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta (28.11.2006) Vuoden talousarvioehdotus perustuu lautakuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin, joiden valmistelu on pohjautunut kunnanhallituksen antamiin laadintaohjeisiin ja talousarviokehykseen, jonka kunnanhallitus on osaltaan hyväksynyt 18.6.2012 kokouksessaan. 4.1. Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta 4.1.1 Talousarvion rakenne ja sitovuus Kuntalain taloutta koskevien säännösten mukaisesti kunta määrittelee taloussuunnitelmassa palvelutoimintansa laajuuden sekä järjestämiensä palveluiden laadun. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudattaa myös taloussuunnitelma. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ovat toiminnan ohjauksen välineitä. Talousarvion tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan avulla tarkastellaan kunnan kokonaistalouden kehitystä tuloksen muodostuksen ja rahoituksen näkökulmista. Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Näistä voidaan poiketa vain valtuuston päätöksin. Rahoitusosa kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä pääoma- ja investointimenoihin, rahoitusjäämään ja sen käytön tai rahoitustarpeen ja sen kattamisen. Rahoitusosassa esitetään pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten anto- ja ottolainojen muutokset. Rahoitusosa sisältää lisäksi rahoituslaskelman, johon tiedot siirtyvät tuloslaskelma- ja investointiosasta. Talousarvion käyttötalousosa on bruttositova. Tämä tarkoittaa, että menot (toimintakulut) ja tulot (toimintatuotot sekä valmistus omaan käyttöön) budjetoidaan erikseen määrärahoina ja tuloarvioina. Edellä mainitut erät ovat siis valtuustoon nähden sitovia eriä. Menettely on perusteltu silloin, kun tehtävä rahoitetaan pääsääntöisesti verorahoituksella. Myös silloin, kun tehtävän menot eivät riipu siihen kohdistuvista tuloista, on bruttoperiaate voimassa, vaikka tulojen määrä olisi merkittävä. 4.1.2 Seuranta Toiminnan ohjaaminen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vaatii kiinteää, ajanmukaista ja säännöllistä seurantaa. Koko kunnan toiminnan, strategioiden toteutuminen ja talouden seuraaminen vuoden aikana raportoidaan kuukausittaisissa talouskatsauksissa kunnanhallitukselle sekä osavuosikatsauksien yhteydessä.
Kunnanhallitustaso Koko kunnan tasolla laadittavan talouskatsauksen kunnanhallitus saa kuukausittain. Talouskatsauksessa seurataan talouden kehitystä tuloslaskelmatasolla sekä investointien toteumaa. Kunnanhallitukselle raportoidaan tiiviisti merkittävimmistä poikkeamista sekä raportoidaan väestön ja työllisyyden kehityksestä. Osavuosikatsaus tehdään kaksi kertaa vuodessa, jolloin käyttötalouden toteumaa raportoidaan tilanteissa per 30.4 ja per 31.8. vuosittain. Osavuosikatsaus etenee kunnanhallituksen käsittelystä kunnanvaltuuston käsittelyyn. Osavuosikatsauksessa raportoidaan käyttötalouden toteumaa talousarviokirjassa esitetyllä tasolla. Lautakuntataso Lautakunnat valvovat alaistaan toimintaa mm. talousarvion toteutumista käyttösuunnitelmatason raportoinnilla ja edellyttävät selontekoa toteumista ja toimenpiteistä, joihin poikkeamat johtavat. 19 4.2. Tulo- ja menoperusteet 4.2.1. Toimintatuotot Vuoden talousarviossa toimintatuottojen kasvu perustuu hallintokuntien omiin arvioihin. Toimintatuottoja on korotettu vuodelle tulopohjan keston suhteessa talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Toimialojen on valmistelussaan velvoitettu selvittämään kaikki mahdollisuudet maksu- ja vuokratulojen lisäämiseen ja tehdä tarvittavat esitykset osana talousarvioesitystään. Luettelo voimassa olevista maksuista ja taksoista on toimitettava talousarvioesityksen liitteenä kunnanhallituksen arvioitavaksi. Luetteloissa on esitetty kunkin maksun ja taksan vahvistamisperusteet sekä viimeinen vahvistamispäätös. Maksuista ja taksoista päätettäessä on kehotettu erityisesti tarkastelemaan, että perittävät maksut ja taksat kattavat kaikki palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Toimialojen arvioimat sekä talousarvio- että taloussuunnitelmavuosina saatavat käyttötalouden mahdolliset valtionavustukset ja tuet merkitään toimialojen käyttötalouden tuloarvioihin. Toimintatuottojen tasoksi arvioidaan vuodelle n. 27,8 miljoonaa euroa, joista myyntituottojen osuus on n. 13,7 miljoonaa euroa, maksutuottojen osuus 5,6 miljoonaa euroa, tukien ja avustuksien osuus n. 1,3 miljoonaa euroa ja muiden toimintatuottojen osuus n. 7,1 miljoonaa euroa. 4.2.2. Verotulot Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta, kiinteistöverosta sekä osuudesta yhteisöveron tuottoon. Valtuusto päättää veroprosenteista vuosittain marraskuussa. Kunnallisveron, kiinteistöveron sekä osuuden yhteisöveron tuoton ennuste perustuu 24.10.2012 päivitettyyn koko maan verotulokehikkoon. Siinä on huomioitu valtiovarainministeriön arvioita vuosien 2012-2015 tulokehityksestä ja yhteisöverokertymästä. Veroperustemuutokset vuodelle on huomioitu valtion talousarvio esityksen mukaisina. Kunnallisveron tilitysarvioissa on otettu huomioon lokakuun tilitykset ja alennettu tilitysarvioita loppuvuodelle 2012. Yhteisöveron maksuunpanoa ja tilitysarvioita on lisäksi alennettu toteutuneiden tilitysten perusteella. Kehikkoon on viety verohallinnon ennakkotieto 8.10.2012 vuoden 2011 kunnallisverosta. Tilastokeskus julkaisi uudet kuntakohtaiset väestöennustensa 28.9.2012 ja sen mukaiset väestötiedot on päivitetty kehikkoon. Väestötietojen oikea suhde laskelmien taustalla on yksi oikeellisuuden perusperiaatteista. Talousarvion laadinnan lähtökohtana pidetään, että kunnan väestökasvun oletetaan olevan + 0,7 % vuosittain. Väestökasvua ennustettaessa on otettu huomioon edellisten vuosien reaalinen väestökehitys ja arvioitu tulevan kehityksen suuntaa. Tausta-aineistona on myös käytetty valtuuston 31.05.2010 ( 30) hyväksymää
Maankäytön rakennemallia 2030+ sekä ajantasaisia suunnitelmia suunnitelmakaudelle peilaten suunnitelmia väestökasvuolettamaan. TILASTOLLINEN YHTEENVETO JANAKKALAN VEROKANNOISTA VUOSINA 2005-2015 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2014** 2015** 2016** Tuloveroprosentti 18,50 18,50 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 19,75 19,75 20,50 20,50 20,50 Yleisen kiint.v-% alaiset maa-alueet rakennukset Vero % 0,65 0,7 0,7 0,7 0,7 0,8 0,8 0,8 1,00 1,00 1,00 1,00 Vak. asuinrakennukset Vero % 0,25 0,3 0,3 0,3 0,3 0,35 0,35 0,35 0,40 0,40 0,40 0,40 Muut asuinrakennukset Vero % 0,75 0,8 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 1,00 1,00 1,00 1,00 Voimalaitokset Vero % 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Yleishyödylliset yhteisöt Vero % 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Rakentamaton rakenn.paikka Vero % 0 0 0 0 0,7 0,8 0,8 0,8 1,00 1,00 1,00 1,00 20 ** Talousarvion vuodet 2014-2016 verokannat päätetään kulloisenkin vuoden talousarvion laadinnan yhteydessä 4.2.2.1 Kunnan tulovero Valtuuston on kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista. Kuntalain 65 :n mukaan talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Koko maan keskimääräinen prosentti on vuonna 19,38 %. Se on 0,14 % enemmän kun vuoden 2012 keskimääräinen tuloveroprosentin taso kunnissa. Vuoden 2012 talousarviokauden tuloveroprosentti on 19,75 %. Kunnanhallituksen talousarviovuoden esitysvuodelle perustuu valtuustossa 12.11.2012 ( 52) hyväksyttyyn tuloveroprosenttiin, 19,75 %. Taloussuunnitelmakaudella vuosina 2014-2016 on laskennan pohjana + 0,75 %:n tuloveroprosentin korotus. 4.2.2.2. Osuus yhteisöveron tuotosta Yhteisöt maksavat tuloistaan suhteellista veroa, yhteisöveroa, joka jaetaan valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Yhteisöveron jako-osuuden sekä yhteisöveroprosentin määräytymisperusteineen määrää valtio. Janakkalan suhteellinen osuus kuntien yhteisöveron tuotosta on säilynyt melko vakaana. Osuuden arvioidaan edelleenkin säilyvän vakaana. Elinkeinotoiminnan olennaisia muutoksia ei ole nykytilaan verraten nähtävissä, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia yhteisöveron muuttumiseen. Valtakunnallisen tason yhteisöveron yleisen romahtamisen vaikutukset eivät siten ole Janakkalassa olleet verotulokertymän osalta oleellisia. Janakkalan kunta sai yhteisöveroja noin 2,75 miljoonaa euroa vuonna 2011. Vuonna yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 1,9 miljoonaa euroa.
21 4.2.2.3 Kiinteistövero Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. Verosta on säädetty kiinteistöverolaissa (20.7.1992/654). Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaita sekä kiinteistöjä, joita käytetään yleisiin tarkoituksiin, kuten mm. kadut ja torit. Kiinteistövero menee kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentti määrätään sadasosaprosentin tarkkuudella. Kiinteistöveroprosentit perustuvat kunnanvaltuustossa 12.11.2012 ( 53) hyväksyttyihin prosentteihin Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,40 % Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,00 % Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,00 % Kyseinen kiinteistöverojen taso on talousarviovuoden ja taloussuunnitelmakauden laskennan pohjana. TP 2011 TA 2012 TAE 2012 TA TS 2014 TS 2015 TS 2016 Kiinteistövero euroa/vuosi 2 252 747 2 312 000 2 312 000 2 791 000 2 791 000 2 791 000 2 791 000 4.2.2.4 Verotulojen kehitys TILIVUOSI TP 2010 TP 2011 TA 2012 MTA 2012 TA TS 2014 TS 2015 TS 2016 Verolaji Kunnallisvero 47721 48576 51614 50315 53203 57278 58823 60293 Muutos % 4,1 1,8 6,3-2,5 3,1 7,7 2,7 2,5 Yhteisövero 2173 2747 2454 2453 1916 1946 2079 2165 Muutos % 22,1 26,4-10,7 0,0-21,9 1,5 6,9 4,1 Kiinteistövero 2230 2252 2312 2312 2791 2791 2791 2791 Muutos % 12,9 1,0 2,7 0,0 20,7 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 52124 53575 56380 55080 57910 62015 63693 65249 Muutos % 5,1 2,8 5,2-2,3 2,7 7,1 2,7 2,4
22 4.2.3. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.
23 Kunnalle peruspalvelujen järjestämisestä maksettavat valtionosuudet alenevat vuodesta alkaen. Talousarvioesityksen valtionosuusarvio perustuu Kuntaliiton 18.9.2012 julkaisemiin ennakkotietoihin. Ennakkotietojen perusteella vuonna valtionosuuksia on arvioitu kertyvän n. 24,1 milj. euroa. Valtionosuuksien alenema johtuu kasvavasta verotuloihin perustuvasta tasauksesta sekä hallitusohjelman mukaisista valtion säästötoimenpiteistä. Säästötoimenpiteet toteutetaan korottamalla kuntien omarahoitusosuus peruspalvelujen tuottamisessa. Valtionvarainministeriö vahvistaa peruspalveluiden valtionosuudet vuodelle joulukuussa. Hallitusohjelman ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tulee näkymään niin koko maan valtionosuuksien kehityksessä kuin Janakkalan kunnan taloudessakin.
24 Valtionosuudet Janakkalassa Valtionosuuksien toteuma oli 31.12.2011 n. 23,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 talousarviota laadittaessa on arvioitu saatavan valtionosuuksia vuonna 2012 n. 23,5 miljoonaa euroa. Muutetun talousarvion mukaan toteumaksi ennakoidaan hieman suotuisampaa valtionosuuksien kehitystä eli n. 23,9 miljoonaa euroa. Talousarviovuodelle ennakoidaan saatavan valtionosuuksia n. 24,1 miljoonaa euroa. Suunnitelmavuosilla valtionosuuksien leikkaukset alkavatkin sitten vaikuttaa kunnan talouteen. Suunnitelmakausien määräytymisperusteita ei ole vielä tarkemmalla tasolla tiedossa talousarvion laadintahetkellä. Vuosi TP 2011 TA 2012 MTA 2012 TA TS 2014 TS 2015 TS 2016 Asukasluku 16 892 16 960 16 960 17 078 17 197 17 317 17 438 Valtionosuudet 23 292 676 23 469 487 23 930 000 24 076 703 23 876 700 23 676 700 23 376 700 Valtionosuudet /asukas 1 379 1 384 1 411 1 410 1 388 1 367 1 341
25 4.2.4. Toimintakulut Talousarviovuoden toimintakulujen tasoksi on arvioitu n. 108 miljoonaa euroa. Toimintakulujen kokonaisuudesta henkilöstökulujen osuus on n. 45,8 miljoonaa euroa, palvelujen ostojen osuus 43,2 miljoonaa euroa, aineiden tarvikkeiden ja tavaroiden osuus n. 6,6 miljoonaa euroa sekä avustuksien osuus n.5,6 miljoonaa euroa. 4.2.5. Investoinnit Kiinteistön hallinnoinnin keskittäminen on osa talousarviovalmistelua ja huomioitu talousarvion laadinta ohjeissa. Valtuusto on 3.9.2012 hyväksynyt uudet tilahankkeiden käsittelyohjeet. Sen mukaisesti budjettivastuu rakennushankkeista on tekniikka ja ympäristö- toimialalla tilapalveluiden tulosalueella. Suunniteltavien tarveselvitysten tulee olla tiedossa talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä ja työhön tarvittava rahoitus varataan tilapalveluiden käyttötalouteen ja vaikuttavuuden arviointi sekä työvaiheistus suunnittelu voidaan samalla huomioida talousarviovalmistelussa. Investointeja ovat pitkävaikutteiset menot, jotka ovat palvelutuotannon käytössä useamman kuin yhden tilikauden ajan. Jotta investoinnin tunnusmerkki täyttyy, tulee myös pienhankintarajan ylittyä. Pienhankintaraja on 10.000 euroa ja sitä pienemmät hankkeet kirjataan käyttötalouden menoksi. Investointihanke on yksittäinen irtaimistohankinta tai nimetty rakentamiskohde. Investoinnit on bruttobudjetoitu eli sitovuustasona ovat hankekohtaiset tuotot ja kulut. Energiansäästöinvestoinnit, jakelukeittiöinvestoinnit, ennalta arvaamattomat kohteet ja rakennusten yllä- ja kunnossa pitoinvestoinnit (tekninen lautakunta, kohdistamattomat) ovat poikkeuksellisesti sitovia nettomenotasolla. Em. investoinnit kohdistuvat useampaan eri hankkeeseen. Tekninen lautakunta tarkentaa hankkeet vastaamaan valtuuston talousarviopäätöstä käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tällä toimintatavalla on pyritty saamaan joustavuutta sekä päätöksentekoon että käytännön töiden toteuttamiseen.