Vaalikone 2015 1. Nimi Monna Salmi 2. Valitse tehtävä johon ensisijaisesti haet Varapuheenjohtaja 3. Oletko käytettävissä muihin tehtäviin kuin ensisijaisesti hakemaasi? Olen käytettävissä hallituksen jäsenen tehtäviin. Hallituksen jäsenenä toimiessani kiinnostukseni kohdistuisi viestintään, Frankin toiminnanohjaukseen, opiskelijakuntien tukemiseen sekä lukukausimaksuihin ja koulutusvientiin liittyviin asioihin. 4. Aseta itsesi poliittiselle nelikentälle. 5. Millaista neuvottelu/lobbauskokemusta sinulla on? Kuinka koet onnistuneesi näissä tilanteissa? Neuvottelu/lobbauskokemukseni rajoittuvat pitkälti korkeakoulun sisäiseen vaikutustyöhön, josta olen saanut loistavia tuloksia. Edustan korkeakoulumme opiskelijoita useissa koulun työryhmissä, joissa käsiteltävät asiat vaihtelevat aina pedagogiikan kehityksestä laatujärjestelmiin ja strategiatekojen arvioinnista kampusvaikuttamiseen. Voidaan sanoa, että työryhmien kirjo on laaja ja läpivietyjen asioiden kirjo vielä laajempi. Toimintaympäristö, jossa olen työskennellyt, on sovinnollinen ja yhteisymmärrykseen pyrkivä. Periaatteena on, että ensin neuvotellaan ja etsitään kompromissia ja vasta sitten kirjoitetaan kannanotto. Kasvotusten neuvottelu on minulle siis luontaista, ja vaihtoehtoisten ratkaisujen pöytään tuominen tuttua. Valmistaudun tapaamisiin huolellisesti ja kuulen asiantuntijoita tai muita asiasta enemmän tietäviä aina ennen tapaamista. Pureskelen asiat huolellisesti ja luon asiakokonaisuudesta oman näkemykseni ennen kuin avaan suuni. Neuvottelu- ja lobbaustyyliäni voi kuvata kuuntelevaksi ja rauhalliseksi mutta myös rohkeaksi ja vahvaksi. Olen vaikuttajana ratkaisukeskeinen ja tavoitteenani on aina saada aikaan pitkällä tähtäimellä pysyvä ja kestävä muutos, joka kantaa hedelmää vuosienkin päästä.
Korkeakoulun sisäistä vaikutustyötäni on leimannut tavoite opiskelijoiden aseman vahvistamisesta korkeakoulun päätöksentekoelimissä sekä alakohtaisten opiskelijajärjestöjen roolin kasvatus osana edunvalvontajärjestelmää. Näissä pyrkimyksissä on onnistuttu erinomaisesti. 6. Onko sinulla poliittisia kontakteja, joilla edistää ajamiasi asioita? Minkälaista hyötyä tai haittaa näistä kontakteista voisi olla ensi vuoden aikana? Olen tuore kasvo politiikan kentällä, eikä minulla ole SAMOKin toiminnan tai pyrkimysten edistämisen kannalta merkittäviä kontakteja. 7. Minkälaista tukea toivot saavasi puheenjohtajapariltasi? Kirjoitettu varapuheenjohtajan näkökulmasta. Varapuheenjohtajan rooli on usein vaikea määritellä ja valitettavan usein työpanos ja osaaminen jäävät hyödyntämättä työnjaon yhteydessä. Näin ollen toivon puheenjohtajalta reiluutta työnjaossa, sekä luottamusta työtäni ja osaamistani kohtaan. Puheenjohtajiston tulee tiedottaa toisiaan aktiivisesti ajankohtaisista asioista, ja varapuheenjohtajalla tulee olla riittävät tiedot, jotta tämä voi tarvittaessa ottaa vetovastuun puheenjohtajan sijasta. 8. Minkälaisena näet työnjaon puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan välillä parhaimmillaan? Se, miten työnjako on fiksuinta toteuttaa, riippuu täysin valittavista puheenjohtajista, sekä heidän aiemmasta kokemuksestaan ja osaamisestaan. Työjako ja vastuualueet tulee määrittää siten, että jokaisen organisaation jäsenen ydinosaaminen ja vahvuudet pääsevät hyötykäyttöön. Työnjaossa täytyy myös huomioida SAMOKin kaksi ydintoimintoa, edunvalvonta ja palvelut opiskelijakunnille. Omat vahvuuteni liittyvät organisaation sisäisten projektien- ja prosessien hallintaan, viestintään sekä organisaation ja toimintojen kehittämiseen. Vastaavasti tämänhetkisten puheenjohtajaehdokkaiden vahvuudet painottuvat käsittääkseni pitkälti edunvalvontatyöhön, politiikan tuntemukseen ja koulutuspolitiikkaan. Loogisinta siis on, että puheenjohtaja johtaa edunvalvontatyötä ja toimii organisaation kasvoina, kun taas varapuheenjohtajan vastuulla olisivat sisäiset toiminnot ja jäsenpalvelut. Lisäksi molemmilla puheenjohtajilla on hyvä olla omat toimintasuunnitelman mukaiset vastuuprojektinsa. 9. Mikä tekee sinusta hyvän puheenjohtajan/varapuheenjohtajan? Mitkä tehtävänkuvan osaalueet olisivat haasteellisimpia sinulle? Olen joustava ja luotettava työpari puheenjohtajalle, mutta myös osaava ja helposti lähestyttävä tuki hallituksen jäsenille. Asetun puheenjohtajan ja hallituksen välille luontevasti, ja tunnen vastuuni ja velvollisuuteni näiden kahden välissä. Persoonana olen pohdiskeleva ja harkitseva. Pureskelen asiat huolellisesti ja pyrin aina muodostamaan oman vahvan näkemyksen asiasta ennen toimeen tarttumista. Minulla on valtava osallistumishalu ja tahdon todella kehittää toimintaa. Olen oma-aloitteinen ja itsenäinen toimija, jonka kanssa on helppo tehdä töitä, ja jonka tekemiseen työyhteisö voi luottaa. SAMOKin toimijana suurimmaksi haasteeksi koen kentän monipuolisiin tarpeisiin vastaaminen. Kentällä on valtavan monipuolista ja monentasoista osaamista joka luo haasteen palveluiden kehittämiselle.
10. Minkälaista esimies- ja alaiskokemusta sinulla on työelämän puolelta? Kuvaile näiden perusteella hieman suhdettasi esimieheesi/alaisiisi? Minulla on työelämän esimies-alaissuhteista sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Tiedän kuinka hyvä esimies saa työntekijän ylittämään itsensä ja loistamaan, ja kuinka arvostuksen puute tai huono ilmapiiri voivat johtaa sairauslomaan tai jopa irtisanoutumiseen. Alaisena pyrin lähtökohtaisesti olemaan aina reilu esimiestä kohtaan ja teen työni tunnollisesti mutisematta. Huomaan antavani hyvässä työyhteisössä aina hieman enemmän kuin mitä pyydetään ja olen työni suhteen huolellinen. Vastaavasti väsyn ja menetän motivaationi helposti jos työilmapiiri on negatiivinen tai työyhteisö on epäterve. Alaisia kohtaa pyrin olemaan helposti lähestyttävä ja luottamuksen arvoinen. Pyrin toiminnallani luomaan matalan hierarkian ilmapiirin, jossa asioiden jakaminen ja suoran palautteen antaminen ovat arkipäivää. Pyrin esimiehenä antamaan alaisille tilaa itsensätoteutukseen ja luomaan mahdollisuuksia uuden kokeiluun. Mielestäni esimiehen tärkein tehtävä on luoda työympäristö jossa alaiset voivat loistaa ja kokea onnistumisia. Itselleni tärkeimpiä arvoja työpaikalla ovat hyvä ilmapiiri ja ihmisten välinen kunnioitus. Kauniisti pyytämällä saa usein enemmän kuin oikeastaan edes pyytää. 16. Kuvaile tehtäviä/projekteja joita haluat ensi vuonna olla tekemässä. Kerro erityisesti miten kyseisiä asioita aiot toteuttaa. Perehtyessäni SAMOKin ensi vuoden toimintasuunnitelmaan en voinut olla innostumatta. Toimintasuunnitelmassa on monta kohtaa joihin toivoisin jotenkin pääseväni käsiksi, tässä muutama: Strategian laadinta SAMOK elää murrosvaihetta ja niin organisaation kuin kentänkin on aika arvioida ja pohtia toimintaa pidemmällä aikavälillä. Koen toimintojen uudelleenarvioimisen ja kirkastamisen strategian yhteydessä tärkeäksi ja minulla on prosessiin paljon annettavaa. Strategian laadinnassa tärkeintä on toimiston vuoropuhelu kentän kanssa ja toivonkin voivani osallistaa prosessiin niin työtekijöitä kuin aktiivejakin. Kuntavaalivaikutustyön suunnittelu Vuoden 2017 kuntavaalivaikuttamisen suunnittelu tulee aloittaa hyvissä ajoin. Aloitetaan askelemerkkien ja kärkien määrittelyllä yhteistyössä kentän kanssa, ja kartoitetaan potentiaaliset yhteistyökumppanit kampanjaa ja teemoja tukemaan. Laaditaan konkreettinen kampanjasuunnitelma, joka vuoden 2017 liittohallituksen on helppo ottaa omakseen. Koulutusvienti ja lukukausimaksut Olen seurannut lukukausimaksukeskustelua ja koulutusviennin toteuttamista korkeakoulussani ja tahdon syventää näihin liittyvää osaamistani ja tietämystäni osallistumalla ainakin koulutusviennin eettisten periaatteiden määrittelyyn ja lukukausimaksujen vaikutuksiin liittyvän ohjeistuksen laadintaan. 17. Mitkä näet tärkeimpinä yhteistyötahoina tulevassa luottamustehtävässäsi? Yhteistyötahot tulee aina valita projektikohtaisesti ja tavoitteiden mukaisesti. Yhteistyöllä tulee aina olla tavoite tai kokonaisuuden kannalta suurempi merkitys. SAMOKin tulee rohkeasti pyrkiä laajentamaan yhteistyökumppaniverkostoaan ja etsiä uusia kontakteja, joita hyödyntää toiminnassaan.
Ensi vuoden toimintaa leimaa paitsi SAMOKin strategiaprosessi, myös kuntavaalivaikutuksen suunnittelu. Strategiaprosessin aikana tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi nousevat ehdottomasti opiskelijakunnat eli jäsenjärjestöt. Tätä ei voi korostaa liikaa. Kuntavaalivaikuttamiseen ottaisin mielelläni mukaan useitakin opiskelijaliittoja ja -järjestöjä, esimerkiksi ay-puolelta. Vaikka kentällä on puhuttu paljon SYL:n kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja etenkin sen vähentämisestä, näen järkevänä, että mahdollisesta yhteistyökuvioista keskustellaan tulevien kuntavaalinen alla. 18. Minkälaisia henkilökohtaisia odotuksia sinulla on ensi vuodelle? Mitä haluat oppia SAMOKissa toimiessasi? Toivon saavani SAMOK vuotenani syvällisemmän kuvan järjestö- ja yhdistystoiminnasta, ja oppivani tuntemaan Suomen poliittista kenttää paremmin. Tahdon myös vahvistaa asiantuntijaosaamistani tulevaa työelämäänsiirtymistä varten. 19. Kuinka SAMOKin 20-vuotisjuhlavuoden tulisi näkyä ensi vuonna? SAMOKin 20-vuotisjuhlavuosi on loistava tilaisuus tuoda näkyväksi niitä asioita, joista olemme ammattikorkeakouluopiskelijoina ylpeitä, sekä kuuluttaa ammattikorkeakoulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Juhlavuosi on myös hyvä hetki muistuttaa toimijoille ja muille sidosryhmille kuinka hienon liikkeen olemme onnistuneet vain kahdessa vuosikymmenessä rakentamaan. Osoitetaan että tästä jutusta kannattaa olla ylpeä ja ollaan sitä myös itse. Toivon juhlavuoden näkyvän isommin kuin vain yhden päivän tapahtumana ja lähtisinkin laajentamaan tapahtumatarjontaa myös keväälle ja syksylle. Kytketään juhlavuoteen edullisesti ja helposti toteutettavaa pienempää tapahtumaa, tempausta, kilpailua, tai vaikka seminaarin yhteydessä toteutettavaa opkufestivaalia. Huomioidaan juhlavuodessa opiskelijakuntakenttä ja tarjotaan jotain spesiaalia toimijoille. Tehdään liitto tätä kautta näkyväksi myös opiskelijoille. 20. Luo napakka ja kuvaava slogan SAMOK 20 vuotta -juhlavuodelle. Tämä vaatii hieman laajempaa konseptisuunnittelua ja Pinterestin selailua mutta ainakin se tulee toimimaan kolmella kielellä :) 21. Mitkä ovat opiskelijoiden kannalta kaikkein kriittisimpiä asioita vallitsevassa poliittisessa tilanteessa? Vaikka koulutuksen ja osaamisen saaminen hallitusohjelman kärkihankkeiksi oli tietoinen tavoite, ja poikii varmasti hyviä uudistuksia, olen tilanteesta hieman huolissani. Nykyisellä hallituksella tuntuu olevan kova tarve uudistaa ja yksinkertaistaa järjestelmiä ja koen opiskelijoiden kannalta huolestuttavana sen, että hallitus on rikkonut tähän mennessä niin monet vaalilupauksensa. Suomalaiseen koulutukseen liittyvät arvot ovat muuttuneet ja tilanne on opiskelijoiden ja koulutuksen tulevaisuuden kannalta todella epävakaa kaikin puolin. 22. Kuvaile minkälainen on hyvä työpäivä? Voit kertoa myös minkälaiset työskentelytavat sinulle sopivat. Hyvä työpäivä alkaa hyvällä kahvilla ja kuulumisten vaihdolla. Päivä käynnistyy kivasti kun ensin vähän nauretaan kimpassa. Hyvän työpäivän palaverit ja tapaamiset ovat tiedossa etukäteen niin, että päivän voi suunnitella sujuvasti näiden ympärille. Tapaamisten lomassa voi sitten keskittyä milloinkin työpöydällä oleviin asioihin. Kaipaan töitä tehdessä omaa
rauhaa, sillä keskittymiseni herpaantuu todella helposti, jos ympärillä on hälinää. Olen myös ajoittain hieman levoton, jolloin saatan olla myös suureksi häiriöksi muille. Tykkään ehdottomasti tehdä töitä myös muualla kuin toimistolla, ja joskus lähikahvilan nurkkapöytä tai kirjaston hiljaisuus tarjoaakin paremman työskentelypaikan kuin toimisto. Vaihtelu myös virkistää, etätyö siis kunniaan. Tärkeimpiä työnteon välineitä ovat - hyvä työkone, jonka työpöydälle mahtuu monta kuvaketta - hyvä netti, jotta kaikki 64 avointa välilehteä rullaa kivasti - printteri ja rajaton tulostusoikeus - hyvät muste- ja lyijytäytekynät, huom. monikko. - erikokoiset ja -väriset post-it laput, tätä tuskin tarvitsee perustella - hyvä lounas, tätä ei ainakaan tarvitse perustella. 23. Mitkä ovat SAMOKin tärkeimmät tehtävät? SAMOKilla on kaksi tehtävää; AMK-opiskelijoiden edunvalvonta ja opiskelijakuntakentän tukeminen. SAMOKin tulee ajaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden etuja ja edistää opiskelijoiden yhteiskunnallista asemaa aktiivisesti. SAMOK on myös tärkeä AMK-koulutuksen yhteiskunnallisen merkityksen korostaja. SAMOKin tulee myös toimia opiskelijakuntien kattojärjestönä ja kouluttajana. SAMOKin tehtävä on edistää opiskelijauntien paikallisen edunvalvontatyön onnistumista ja helpottaa näiden toimintaa. 24. Mikäli SAMOKin pitäisi karsia tehtäviään, mitä vähentäisit? Minkälaista haittaa tästä voisi olla ja miten minimoisit vahinkojen synnyn? Kentältä käsin ja arjen toimintatapoja paremmin tuntematta on vaikea sanoa mitkä olisivat niitä oikeita poisvalintoja, ja lähdenkin ennen tehtävien karsimista miettimään vaihtoehtoisia toteutustapoja ja rakenteellisia muutoksia. Aloitetaan palvelutarjonnnan kirkastamisella ja huolellisella uudelleensuunnittelulla, sekä sisäisten toimintojen uudelleenarvioimisella ja edetään tästä hiljalleen kohti edunvalvontatyötä. Tehtävien ja toiminnan karsimiseen liittyy aina riskejä ja pelkällä leikkauksella saadaan ainostaan pienempi huominen. Lisäksi tehtäväkentän ollessa näin selvästi kaksijakoinen on karsiminen todella vaikeaa. 25. Miten kehittäisit SAMOKin yhteistyötä muiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa? Yhteistyön luonne ja laajuus riippuu aina yhteistyön tavoitteista ja päämääristä. Jotta yhteistyö olisi järkevää ja kaikkia osapuolia hydöyttävää, tulee toiminnalla olla jokin tarkoitus. SAMOKin toiminnan luonteeseen sopii parhaiten projekti- ja tilannekohtainen yhteistyö, eikä selkeästi strategisille yhteistyökuvioille ainakaan tässä kohtaa ole tarvetta. Koska SAMOKin toiminta voidaan jakaa kahteen pääteemaan, edunvalvontaan ja palveluiden tarjoamiseen, näkisin että myös yhteistyökumppaneiden hyödyntämistä kannattaa pohtia molempien teemojen alla. Edunvalvonta-asioissa SAMOK tekee jo hyvää yhteistyötä muiden opiskelijaliittojen kanssa, ja kuntavaalit tarjoavat hyvän mahdollisuuden kokeilla paria uutta yhteistyökuviota. Kartoitetaan siis mahdollisia yhteistyökumppaneita, käydään kahvilla juttelemassa yhteisistä intresseistä ja katsotaan mihin tilanteet johtavat. Palvelupuolen yhteistyökuviot näyttäytyvät ainakin vielä melko olemattomina, ja suhteiden
luominen kannattaa aloittaa perus benchmarkkauksella. Kehitysideoiden ja -suunnan selkiydyttyä on hyvä lähteä miettimään mahdollisia yhteistyökuvioita. 26. Minkälaisilla konkreettisilla toimenpiteillä kehittäisit yhteistyötä liiton ja kentän, eli jäsenjärjestöjen välillä? Uusia tukimuotoja Opiskelijakuntien toimintaan liittyy pullonkauloja ja jopa vitsauksiksi miellettäviä ongelmia, jotka toistuvat vuodesta toiseen. Milloin hallitus-edustajisto suhteet menevät pieleen, milloin aktiivien sitouttamisessa ilmenee ongelmia, milloin on viestintä tökkii jne. Valtaosa opiskelijakunnista painii samankaltaisten ongelmien kanssa löytämättä koskaan kestävää ja pitkällä tähtäimellä toimivaa ratkaisua. Tällaisten ongelmien kampittamisessa liitto voisi auttaa enemmän, koostuuhan liittohallitus opiskelijakuntatoimijoista, joilla on pääsääntöisesti useamman vuoden kokemus toiminnasta ja hyvinkin monipuolista osaamista. Pj-ps seminaarissa nousi esiin mm. kattojärjestön avustama jäsenhankintakampanja, joka on mielestäni loistava idea. Tämän kaltaisia tukikampanjoita / hankkeita tuli toteuttaa ehdottomasti enemmän. SAMOK ei tietenkään voi tehdä kaikkea, mutta jo pienikin panostus voi auttaa opiskelijakuntaa merkittävästi. Vastaavia pieniä arkisia kädenojennuksia voisivat olla esimerkiksi: - Edellä kuvatun kaltaiset kattokampanjat, max. 2000 kustannukset / kampanja, yksi suurempi vuodessa strategiakauden painopisteiden mukaisesti. - Kuukausittaiset vlogimaiset koulutusvideot, kohderyhmänä opiskelijakuntien hallitusten jäsenet, kustannukset pitkälti 0, olettaen että videot tuotetaan SAMOKin toimistolla olemassa olevalla kuvauslaitteistolla. Työaikaa hyvä varata tosin jonkin verran. - Kysy, SAMOK vastaa -henkiset verkkokeskustelut tai kyselytunnit. SAMOK näyttäytyy nykyisellään kentälle etäisenä ja vaikeasti lähestyttävänä kattojärjestönä, jonka osaamista ei osata hyödyntää. Tulee löytää helppo ja matalan kynnyksen kanava lähestyä liittoa. Tapahtumien kehitys Tapaamat ovat opiskelijakuntatoiminnan suola ja mahdollistavat paitsi kollegoiden välisen vertaistuen myös huikeiden opkumuistojen luomisen. Tällä hetkellä tapahtumien ongelma on liian yksipuolinen ohjelma, joka on etenkin näin eduskuntavaalivuonna painottunut edunvalvonnallisiin seikkoihin. Tapahtumissa ei yksinkertaisesti ole huomioitu koko kohderyhmän kirjoa ja tapahtumatarjonta ei palvele kaikkia. Tämä näkyy negatiivisesti osallistujamäärissä ja kentän hajautumisessa. - Laaditaan tapahtumille tarkat konseptit ja teemat. Toimiston sisäinen konseptisuunnittelu 0. - Ulkopuoliset asiantuntijaesitykset tuovat aina pientä extraa ja vähentävät hallituksen ja työntekijöiden paineita. Puhujien hinnat ovat valitettavasti melko kovia, 2000 / puhuja on vielä hyvin maltillinen hinta-arvio. - Sektorikohtaisen ohjelman palautus ohjelmistoon 0 - Tapahtumarytmin palautus pe-su akselille, työntekijöiden kustannukset nousevat mutta niin toivottavasti kävijämäärätkin. 27. Millainen SAMOK on mielestäsi lobbaajana? Maltillinen, ratkaisukeskeinen ja asiantunteva. SAMOK ei ole pelkkä ei-liike, vaan esittää aktiivisesti vaihtoehtoisia ratkaisuja ja toimintamalleja. SAMOK näkee uudistukset ennemmin mahdollisuuksina kuin uhkina ja
suhtautuminen muutoksiin on asiallista ja kypsää. SAMOK toimii maltillisesti ja järjestön vaikutustyön linjat ovat selkeät ja yhtenäiset. Ääripäälinjaukset, julkinen kiukuttelu tai hyökkäävyys eivät ole SAMOKin tyylille ominaisia. SAMOKille jokainen lobbaushetki on tilaisuus johon valmistaudutaan hyvin ja ennakoiden. SAMOK tuo työllään ja toiminnallaan kunniaa ammattikorkeakouluopiskelijoille ja erottuu edukseen muista vastaavista järjestöistä. SAMOKin asiantuntijuus tunnustetaan yleisesti. 28. Mistä opintotuen osasta tai ominaisuudesta (esim. opintorahapainotteisuus, tukikuukausien määrä tai tuen määrä opintojen alussa) pitäisit vahvimmin kiinni? Pitäisin vahvimmin kiinni tukikuukausien määrästä. Opintoihin tulee voida ottaa aikaa, ilman että toimeentulo vaarantuu. Opintoajan tulee olla joustava ja mahdollistaa opiskelijan elämänmuutokset ja työssäkäynti. 29. Miten edistäisit SAMOKin kansainvälistä vaikuttavuutta? Paras tapa lisätä kansainvälistä vaikuttavuutta on toimia aidosti kansainvälisesti. Kansainvälisyyden tulee lähteä organisaation selkärangasta ja näkyä läpileikkaavasti kaikessa toiminnassa. Kansainvälinen liittohallituksen jäsen olisi osoitus sidosryhmille, että SAMOK on aidosti sitoutunut kansainvälisyyden edistämiseen ja että puheet yhdenvertaisista osallistumismahdollisuuksista eivät ole vain puheita. 30. Koulutuksen kärkihankkeen alle on listattu useita kehittämistoimenpiteitä. Mitkä näistä ovat mielestäsi tärkeimpiä ja miten SAMOK voisi tehdä yhteistyötä valitsemiesi toimenpiteiden kehittämisessä? Suomen tilannetta yleisesti tarkastellessa näen tärkeänä, että korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yhteistyön lisäys paitsi tarjoaa opiskelijoille monipuolisia oppimismenetelmiä ja vaihtoehtoja, myös parantaa työelämään verkottoitumista ja nopeuttaa työelämään siirtymistä (joka myös yksi kehittämistoimenpiteistä). Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä voidaan korostaa vaikkapa pedagogisiin keinoihin ja käytänteisiin keskittyvällä SAMOK suosittelee - verkkosivulla. 31. Mikä on oma visiosi ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuudesta vuoteen 2025 mennessä? Minkälaisia muutoksia tulisi korkeakoulutukseen tehdä lähivuosina? Opettajakoulutusta on uudistettu vastaamaan silloisia koulutusmaailman tarpeita ja oppimisympäristöjä on uudistettu digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödyntäen. Kaksijakoinen korkeakoulujärjestelmä tuottaa osaavia ja ammattitaitoisia tekijöitä työelämään ja koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö on lisääntynyt. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt ja korkeakoulututkinnoista on tullut kansalaisten keskuudessa itsestäänselvä valinta. Kansalaiset ovat koulutuksen suhteen aktiivisia ja uudistavat osaamistaan työelämän tarpeita vastaavaksi. Suomi nähdään sivistyksen ja koulutuksen kärkimaana jonka kansainvälinen kilpailukyky on erinomaisella tasolla. 32. Nimeä muutama kunnallisen opiskeluterveydenhuollon keskeisintä kehittämiskohdetta ja miten kehittäisit niitä SAMOKissa toimiessasi? Lähtökohtaisesti parasta mitä opiskelijaterveydenhuollolle voisi tapahtua on YTHS laajennus kaikille korkeakoulupiskelijoille. Laajennuksen tulee olla SAMOKille terveydenhuollon kehityksen prioriteetti numero 1.