Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema
Kalle Hoppula Työpaikka: MTT Sotkamon tutkimusasema Nimike: Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Koulutus: Agronomi, maatalous-metsätieteiden maisteri Työhistoria: Marjanviljelyyn liittyvää tutkimusta vuosina 1999-2009 MTT:llä Piikkiössä, Laukaassa ja Sotkamossa. Sivutoiminen pienviljelijä Sotkamossa 2009 alkaen. 4 ha peltoa, josta 2009 istutettu mansikalle 0,3 ha ja vadelmalle 0,2 ha
OSA 1: KASTELU
MIHIN KASVIT KÄYTTÄVÄT VETTÄ? Juuriston ottamasta vedestä yli 95 % haihtuu lehtien kautta pois alle 5 % jää kasviin ( = käytetään kasvuun) Tuottaakseen 1000 kg satoa kasvi tarvitsee noin 100 m 3 vettä. (Oletus: 99 % haihtuu.)
MIHIN KASVIT KÄYTTÄVÄT VETTÄ? Juuriston ottamasta vedestä yli 95 % haihtuu lehtien kautta pois alle 5 % jää kasviin ( = käytetään kasvuun) Veden tehtävät kasvissa: - yhteyttäminen - nestejännitys - jäähdytys - ravinteiden kuljetus - ym. biokemialliset reaktiot
Ennen kastelulaitteiston hankintaa
Kasteluveden laatu ja saatavuus Varmista, että vettä on saatavilla tarpeeksi ympäri kasvukauden. Huomioi veden suodatustarve. Huomioi pumpun energiatarve. Millä energialla kasteluvesi saadaan pellolle? Tarvittaessa tutkituta kasteluveden hygieeninen laatu.
Vaihtoehtona verkostovesi? Ei suodatustarvetta ja taatusti puhdasta. Pienelle pinta-alalle voi olla kannattava vaihtoehto. Hinta laskettava tapauskohtaisesti. Esimerkki: Kuolaniemen tila, Sotkamo, 0,5 ha marjoja. Osuuskunnan vesi 0,70 /m 3, ei jätevesimaksua. Kastelutarve 500-1000 m 2 /vuosi? Vesilasku 350-700 /vuosi?
Tihkukastelulaitteiston rakenne
TIHKUKASTELUN PUOLESTA + Vedensäästö ei haihdutustappioita. + Työnsäästö aloitus ja lopetus hanasta kääntämällä. + Energiansäästö kuluttaa vähemmän kuin sadetus. + Rivivälit pysyvät kuivina. + Sato pysyy puhtaana. + Kosteassa viihtyvien tautien määrä vähenee. + Kastelulannoitusmahdollisuus.
TIHKUKASTELUA VASTAAN - Hinta - Vaatii uutta osaamista - Ei korvaa hallasadetusta - Mekaaniset tuhot, esimerkiksi myyrät
TIHKUKASTELUN KANNATTAVUUS Kannattaa sitä paremmin mitä 1) aktiivisemmassa käytössä 2) poudanarempi maalaji 3) enemmän saadaan sadonlisää 4) suurempi on saadun sadonlisän arvo Kastelun kannattavuus riippuu kasvilajista: Mansikka +++ (sato+, makeus+, kiinteys-) Mustaherukka? (sato+, makeus+, sadon hinta?) Vadelma + (sato+, talvehtiminen-) Pensasmustikka ++ (sato+)
KASTELUTARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Huomioidaan seuraavat tekijät: Vesisateet kasvukaudella Sulamisvedet lumesta Kapillaarinen vedennousu maassa (=maan hikevyys ) Riski juuriston hapenpuutteesta tiiviillä kasvupaikalla Kastelutarve riippuu siis myös maalajista ja kasvupaikasta.
KASTELUTARPEEN ARVIOINTI A) Haihdutuksen mukaan: Lämpö, tuuli ja ilmankosteus suhteutettuna lehtipinta-alaan. - Arvioidaan mallilla vedenkulutus. - Laskennallisten mallien epävarmuus tosielämässä. - Tarvitaan sääasema tai vastaavat tiedot. B) Maan kosteuden mukaan: Kasvi ottaa veden juurillaan maasta. - Näkökulma 1) Mikä on maan vesipitoisuus (%)? - Näkökulma 2) Kuinka paljon voimaa kasvi tarvitsee vedenottamiseen? - Tarvitaan kosteusmittari.
Keskimääräisen maan kosteuden vaikutus kauppakelpoisen sadon määrään: Mansikka ( Bounty ), hietamaa, 2002. Lehdet lupsahtavat vasta, kun kosteus on noin 700-800 hpa. 0 hpa = läpimärkä
MAAN KOSTEUDEN MITTAUS Kaksi vaihtoehtoa: 1) Tensiometri Mittaa alipainetta, jolla vesi kiinnittyy maahan - Alipaine suuri Vettä vähän - Alipaine pieni Vettä paljon 2) Tilavuuskosteusmittari Mittaa maan vesipitoisuutta (%)
Tensiometri Tilavuuskosteusmittari
MAAN KOSTEUDEN MITTAUS: Tensiometri Kertoo, kuinka paljon voimaa juuret joutuvat käyttämään saadakseen vettä käyttöönsä. Ei toimi rutikuivassa maassa. Edellyttää hyvää kontaktia maahan. Riskialtis, jos maalaji halkeilee kuivuessaan. Eri maalajeilla huomioitava ilma/vesi-suhde. Tiiviillä mailla kasteluraja siksi suurempi.
MAAN KOSTEUDEN MITTAUS: Tilavuuskosteusmittari Kalle Hoppula 2005 Kertoo maan vesipitoisuuden. Sopii kaikille maalajeille. Ei kuitenkaan huomioi kasville käyttökelpoisen veden määrää. Siksi tulosten tulkinta riippuu maalajista ja sen huokosjakaumasta.
TENSIOMETRIN JA TILAVUUSKOSTEUSMITTARIN TULOSTEN SUHDE Mitä vähemmän vettä, sen tiukemmin se suhteessa kiinnittyy kiintoainekseen. Eli kuivalla alueella lukema kasvaa tensiometrissä nopeammin kuin tilavuuskosteusmittarissa.
MANSIKAN KASTELU Kastelutarpeen määritys tensiometrillä. - Hiedat, moreenit, hiekat: -50-150 hpa. - Savet, hiesut: Riippuu maan tiiviydestä. Mitä kuohkeampi maa, sen kosteammaksi. Kastelu tihkukastelulla ja vesimittarilla. - Kertakastelu 1,5 2 l/taimi, jos kosteus 150 hpa. - Piikkiössä vedentarve 5 40 l/taimi/kasvukausi. (satotasot 1999-2002 20-40 tn/ha, 2003 4-15 tn/ha) - Sotkamossa 2009 vedentarve 13-38 l/taimi/kasvukausi. Palataan myöhemmin Sotkamon tuloksiin!
MANSIKAN KASTELUKOKEET 2001-2003 MTT Piikkiö, hietamaa, 2001 alkaen sadekatoksen alla, 1998-2001 avomaalla Bounty, 40000 46000 tainta/ha Musta muovi, tihkukastelu, kastelulannoitus Haettiin vastauksia kysymyksiin: 1) Kuinka paljon kastellaan 2) Milloin kastellaan
Kastelu (l/taimi, ylempi) ja maan kosteus (hpa, alempi) mansikan kastelukokeessa 2002 eri kasteluilla: 40 Tasaisen märkä (ka. 100 hpa) Lähes tasaisen m. (ka. 120 hpa) 40 40 Sahaava kosteus (ka. 210 hpa) 20 20 20 0 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10.1.11. 0 0 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10.1.11. 0 0 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10.1.11. 0-200 -200-200 -400 15 cm 30 cm -400 15 cm 30 cm -400 15 cm 30 cm
Keskimääräisen maan kosteuden vaikutus kauppakelpoisen sadon määrään: Mansikka ( Bounty ), hietamaa, 2002. Lehdet lupsahtavat vasta, kun kosteus on noin 700-800 hpa. 0 hpa = läpimärkä
Keskimääräisen maan kosteuden vaikutus marjakokoon: Mansikka ( Bounty ), hietamaa, 2002.
MTT Piikkiön mansikan kastelukokeen tuloksia vuodelta 2003 Erittäin huono talvehtiminen, taimet huonokuntoisia. Kastelu ei vaikuttanut talvehtimiseen. Satotasot vaihtelivat välillä 100-130 g/taimi (4-5 tn/ha) Huonokuntoiset taimet eivät kuluttaneet juurikaan vettä, keskimäärin 6 l/taimi/vuosi (vrt. 2002!) Eri käsittelyjen välillä ei eroa maan kosteudessa. Eri käsittelyjen välillä ei eroa satotasoissa.
MIHIN MANSIKKA KÄYTTÄÄ VETTÄ? Vettä kasvissa satotasolla 500 g/taimi, kun myös rönsyntuotanto runsas ( Bounty, 1. satovuosi). (vuosikasvu sulkeissa) vesipitoisuus l/kasvi Marjat (500 g) 89 % 0,45 l Juuret (50 g) 64 % 0,03 l Lehdykät (100 g) 66 % 0,07 l Varret (100 g) 77 % 0.08 l Rönsyt (300 g) 75 % 0,23 l YHTEENSÄ noin 0,9 l/kasvi
MIHIN VETTÄ KULUU VUODESSA? Rakennusaineeksi vettä kuluu noin litra vuodessa. 95-99 % kasvin ottamasta vedestä haihtuu pois lehdistä. Vettä tarvitaan siis karkeasti ottaen 100 l/kasvi/vuosi. Keskiverto mansikkatila: 4 ha mansikkaa, 40000 tainta/ha 16000000 l/vuosi = 16000 m 3 /vuosi
KASTELUTARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Vettä tarvittaisiin vuodessa noin 100 l/taimi. Seuraavat tekijät vähentävät kastelutarvetta: Vesisateet kasvukaudella Sulamisvedet lumesta Kapillaarinen vedennousu maassa (=maan hikevyys ) Piikkiössä kastelutarve ollut 25-40 l/taimi/kasvukausi.
Mansikan kastelu- ja lannoituskoe, Sotkamo 2009 Lajike Käsittely g/taimi g/marja home% härmä% pieni% Bounty 1 rak.lann kevät, ei kastelua 532 11.1 7.4 % 0.0 % 0.1 % Bounty 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk. 490 9.7 18.8 % 0.2 % 0.1 % Bounty 3 rak.lann. kevät, tihkuk. 543 11.4 9.9 % 0.1 % 0.1 % Bounty 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk. 485 10.7 7.4 % 0.1 % 0.2 % Bounty 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk. 468 10.7 6.2 % 0.0 % 0.1 % Honeyoe 1 rak.lann kevät, ei kastelua 616 13.5 10.6 % 0.0 % 0.1 % Honeyoe 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk. 601 13.7 12.8 % 0.0 % 0.0 % Honeyoe 3 rak.lann. kevät, tihkuk. 605 13.9 9.9 % 0.0 % 0.0 % Honeyoe 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk. 598 14.3 5.9 % 0.0 % 0.1 % Honeyoe 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk. 568 13.6 6.0 % 0.0 % 0.1 % Polka 1 rak.lann kevät, ei kastelua 630 10.9 17.1 % 0.0 % 0.1 % Polka 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk. 569 9.9 26.9 % 0.0 % 0.1 % Polka 3 rak.lann. kevät, tihkuk. 563 10.4 14.1 % 0.2 % 0.1 % Polka 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk. 565 9.8 14.4 % 0.1 % 0.1 % Polka 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk. 537 9.8 16.5 % 0.1 % 0.1 % Kaikkien käsittelyjen ravinnetasot samat, käsittelyissä 2-5 kasteluraja -150 hpa Rönsytaimet, istutus 2008, ensimmäinen satovuosi
Mansikan kastelu- ja lannoituskoe Sotkamossa 2009: Huomioita kastelusta Kastelematon käsittely kärsi lievästä kuivuudesta (-400 hpa) ainoastaan muutamana päivänä kesä-heinäkuun taitteessa. Muuten sateita oli tarpeeksi. Kastelemattoman keskiarvo noin -150 hpa, muiden keskiarvo noin -90 hpa. Maa hieman hiesuinen? Haittasiko juurten hapensaantia kastelluissa käsittelyissä? Istutus 2008, lajikkeet Polka, Honeyoe ja Bounty.
Viljelymenetelmä vaikuttaa kastelutarpeeseen
Mansikan tabletop- eli pöytäviljelyä Etelä-Ruotsissa.
Mansikan pöytäviljelyrakenteet.
Mansikan ruukkuviljelyä Norjassa.
Mansikan ja vadelman kausihuonetuotantoa MTT Sotkamossa.
Kausihuoneviljely + Pidentää kasvukautta keväästä ja syksystä + Hometta yleensä vähemmän + Säät eivät häiritse + Parempi laatu ja toimitusvarmuus - Enemmän käsityötä. - Enemmän kastelua - Korkeammat perustamiskustannukset - Pölytyksen merkitys korostuu Pöytäviljely + Maalevintäiset kasvitaudit eivät aiheuta pahoja ongelmia. + Ei tarvetta viljelykierrolle. + Poiminnan nopeutuminen. + Paremmanlaatuinen marja (?) - Kaikki hoito tehtävä käsityönä. - Kastelu ja lannoitus tehtävä paljon huolellisemmin - Korkeammat perustamiskustannukset - Talvehtiminen? Huom. myös lajikevalinta!
Kastelutarve eri viljelymenetelmillä Sotkamossa 2009, l/taimi/kasvukausi Kastelutarve l/taimi yht. pöytä kausihuoneessa, WB, sato 450 g/taimi 15,5 pöytä ulkona, WB, sato 420 g/taimi 12,7 maassa kausihuoneessa, kotim.taimi, sato 600 g/taimi 37,9 maassa ulkona kotimainen taimi, sato 540 g/taimi 23,3
VADELMAN KASTELU Tutkimus MTT Piikkiössä 2001-2003: Riittävä kastelu satokauteen saakka (-50-300hPa), siitä alkaen hanat kiinni. Liian voimakas kastelu (0-300 hpa) syksyllä heikentää talvehtimista. Koe MTT Piikkiössä kuoli suurimmilta osin talvivaurioihin ja kunnollisia tuloksia ei saatu.
Vadelman tehotuotantokoe, Sotkamo 2009 Satotaso Marjakoko Home Härmä Kausihuone + 51 % + 18 % poisti ei ollut Tihkukastelu+muovi + 26 % + 13 % ei vaikuta ei ollut g/taimi 70 60 50 40 30 20 10 0 Sadon ajoittuminen Kausihuone+tihkukastelu+muovi Avomaa+tihkukastelu+muovi Avomaa, ei kastelua, ei muovia 29.7.09 5.8.09 12.8.09 19.8.09 26.8.09 2.9.09 9.9.09 16.9.09 23.9.09
Vadelman tehotuotantokoe, Rovaniemi 2009 Satotaso Home Härmä Kausihuone + 31 % - 77 % ei ollut marjoissa Tihkukastelu+muovi + 236 %!!! - 43 % ei ollut marjoissa Suuria lajikkeiden välisiä eroja! - Jenkka, Muskoka ja Ville hyötyivät kausihuoneesta. - Falgold, Jatsi ja Ottawa kärsivät kausihuoneesta. - Muskoka hyötyi erittäin voimakkaasti muovista ja kastelusta. - Tihkukastelun ja muovin merkitys homeen muodostumiseen yllätti.
MUSTAHERUKAN KASTELU Kastelutarpeen määritys tensiometrillä. - Hiedat, moreenit, hiekat: -50-250 hpa. - Savet, hiesut: Riippuu maan tiiviydestä. Kastelu tihkukastelulla ja vesimittarilla. - Kertakastelu 5 l/taimi, jos kosteus 150 hpa. - Piikkiössä vedentarve 100-200 l/taimi/kasvukausi. (2001-2003, satotasot 0-11 tn/ha)
OSA 2: LANNOITUS
Lannoitussuunnittelun lähtökohtia Lannoituksella korvataan se, mikä pellosta viedään pois sadon ym. mukana. Maassa olevat puutteet korvataan lannoituksella. Lannoituksella voidaan tehostaa kasvin toimintoja. Minimitekijän laki: Se ravinne tai muu kasvutekijä, jota on kasvin tarpeeseen suhteessa vähiten, määrää kasvin kasvun.
Pelto kuntoon aloitettaessa Maa-analyysit: Viljavuusluokka hyvä Kalkitus, kivijauheet (biotiitti, apatiitti) tarvittaessa Turvetus tai lannanlevitys tarvittaessa Tee pellosta kerralla hyvä, koska kesken viljelyn on hankala korjata tilannetta. Eri ravinteiden tehtävistä kasvissa tietoa esimerkiksi www.farmit.net.
Toimenpiteet esitellylle pellolle? Tavoitteena mansikka satotasolla 10 tn/ha Perustamislannoitus: Kalkitus 6-8 tn/ha Biotiitti 10-14 tn/ha (kasvin tarve 8-10 tn/ha + tasokorotus )? Hivenravinneseos 600 kg/ha, Magnesiumravinne 600 kg/ha? Puutarhan Kesto Y vähän (esim. 400 kg/ha?)? Vuotuislannoitus: Satotason mukaan typpi kastelukalkkisalpietarina Tarvittaessa hiveniä ja Mg-täydennystä Pärjääkö tällä?
KASTELULANNOITUKSEN KANNATTAVUUS Kannattaa sitä paremmin mitä 1) karkeampi maa 2) huonompi multavuus 3) parempi maan kosteus 4) useammalle jakokerralle lannoitus jaetaan Kannattavuus MTT:n kokeissa: Mansikka ei kannattanut Piikkiössä eikä Sotkamossa. Mustaherukka ehkä kannatti Piikkiössä, Sotkamon tuloksia odotellaan.
Esimerkki lannoitustarpeen arvionnista: Mansikka Ravinteita kuluu ( Bounty, 1998-2002): 1) Marjoihin: N 0,20 %, P 0,04 % ja K 0,25 % sadosta. 2) Muuhun kasvuun: Yhtä paljon kuin marjoihin. Muista viljavuusanalyysi! Monesti lannoitustarve on maan viljavuudesta johtuen ylläkuvattua pienempi.
Esimerkki lannoitustarpeen arvionnista: Mustaherukka Kolmevuotiaassa taimessa kasvukauden lopussa: Juuret, lehdet ja varret: Sato (1 kg/taimi): N 1,7 g/taimi (10 kg/ha) N 3,0 g (17,1 kg/ha) P 0,3 g/taimi (2 kg/ha) P 0,6 g (3,4 kg/ha) K 1,4 g/taimi (8 kg/ha) K 3,4 g (19,4 kg/ha) 1 kg/taimi vastaa tässä 5,7 tn/ha. Suhteuta lannoitustaso viljavuusanalyysin tuloksiin!
MANSIKOIDEN LANNOITUSTARVE? Riippuu maan viljavuudesta, satotasosta ja lajikkeesta! Esimerkki riittävästä lannoituksesta, multava savinen hieta, jossa hyvä P ja tyydyttävä K: N P K (kg/ha/vuosi) Lannoitus (touko-heinä) 25 10 80 Ravinteiden otto (touko-loka) 130 20 150 Bounty, nelivuotinen viljely, 46000 tainta/ha, keskisato 32 tn/ha (700 g/taimi)
MANSIKOIDEN RAVINTEIDEN OTTO Noin 50 % ravinteista kuluu sadon tuottamiseen. Bounty, nelivuotinen viljely, 46000 tainta/ha, keskisato 32 tn/ha (700 g/taimi)
MANSIKAN LANNOITUSTARPEEN ARVIOINTI Ravinteita kuluu ( Bounty, 1998-2002): 1) Marjoihin: N 0,20 %, P 0,04 % ja K 0,25 % sadosta. 2) Muuhun kasvuun: Yhtä paljon kuin marjoihin. Muista viljavuusanalyysi! Monesti lannoitustarve on maan viljavuudesta johtuen ylläkuvattua pienempi. Ennen viljelmän perustamista kannattaa maa hoitaa viljavuusanalyysin mukaiseen hyvään kasvukuntoon.
MANSIKOIDEN KASTELULANNOITUSKOE MTT PIIKKIÖ 2001-2003 Periaate: Aina, kun kasteltiin, myös lannoitettiin. Koe erillisessä turvepenkissä, ei normaalia peltomaata! 2001 koko kokeelle sama peruslannoitus. 2002-2003 väkevyyksiltään erilaisia lannoiteliuoksia: 0,6 ms/cm (1/2x), 1,2 ms/cm (suositus) ja 2,4 ms/cm (2x). Bounty, kolmevuotinen viljely, 40000 tainta/ha
1000 750 SADOT 2002-2003 MANSIKAN KASTELULANNOITUSKOE g/taimi 500 250 Sato 2002 Sato 2003 0 0,6 ms/cm 1,2 ms/cm 2,4 ms/cm Lannoitustasot NPK kg/ha 2002 ja 2003: 0,6 ms/cm 1,2 ms/cm 2,4 ms/cm 2002 38-20-116 76-40-232 152-80-464 2003 33-10-74 66-20-148 132-40-296
TALVEHTIMINEN 2002-2003 MANSIKAN KASTELULANNOITUSKOE 100 % 75 % 50 % 25 % Terve Vähäisiä vaurioita Pahoja vaurioita Kuollut 0 % 0.6 ms/cm 1.2 ms/cm 2.4 ms/cm Lannoitustasot NPK kg/ha 2002: 0,6 ms/cm 1,2 ms/cm 2,4 ms/cm 38-20-116 76-40-232 152-80-464
Mansikan lannoituksen voimakas lisääminen lisää satotasoa lannoitusvuonna. Toisaalta lannoituksen lisääminen heikentää talvehtimista, mikä johtaa seuraavana vuonna satotason heikkenemiseen.
Mansikan kastelulannoituskoe 4.7.2002.
Sama koe toisesta suunnasta 1.7.2003. Edessä keskellä koeruudut vasemmalta oikealle 0,6 ms/cm (laimea), 1,2 ms/cm (suositus) ja 2,4 ms/cm (vahva).
MANSIKAN LAATU 2002 Tutkittiin erikseen vuoden 2002 alkusato, keskisato ja loppusato. Happamuus: Kastelu ja lannoitus eivät vaikuta happamuuteen Makeus: Kastelu ja lannoitus lisäävät joskus makeutta Kiinteys: Kastelu ja lannoitus heikentävät aina kiinteyttä Tulokset samankaltaisia sekä makutesteissä että mittauksissa. Kastelu Lannoitus Makeus (vain loppusato) / - (vain alkusato) / - Happamuus - - Kiinteys
Mansikan kastelu- ja lannoituskoe, Sotkamo 2009 Lajike Käsittely g/taimi g/marja home% härmä% pieni% Bounty 1 rak.lann kevät, ei kastelua 532 11.1 7.4 % 0.0 % 0.1 % Bounty 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk. 490 9.7 18.8 % 0.2 % 0.1 % Bounty 3 rak.lann. kevät, tihkuk. 543 11.4 9.9 % 0.1 % 0.1 % Bounty 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk. 485 10.7 7.4 % 0.1 % 0.2 % Bounty 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk. 468 10.7 6.2 % 0.0 % 0.1 % Honeyoe 1 rak.lann kevät, ei kastelua 616 13.5 10.6 % 0.0 % 0.1 % Honeyoe 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk. 601 13.7 12.8 % 0.0 % 0.0 % Honeyoe 3 rak.lann. kevät, tihkuk. 605 13.9 9.9 % 0.0 % 0.0 % Honeyoe 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk. 598 14.3 5.9 % 0.0 % 0.1 % Honeyoe 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk. 568 13.6 6.0 % 0.0 % 0.1 % Polka 1 rak.lann kevät, ei kastelua 630 10.9 17.1 % 0.0 % 0.1 % Polka 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk. 569 9.9 26.9 % 0.0 % 0.1 % Polka 3 rak.lann. kevät, tihkuk. 563 10.4 14.1 % 0.2 % 0.1 % Polka 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk. 565 9.8 14.4 % 0.1 % 0.1 % Polka 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk. 537 9.8 16.5 % 0.1 % 0.1 % Kaikkien käsittelyjen ravinnetasot samat, käsittelyissä 2-5 kasteluraja -150 hpa Rönsytaimet, istutus 2008, ensimmäinen satovuosi
Mansikan kastelu- ja lannoituskoe Sotkamossa 2009: Huomioita lannoituksesta Kastelulannoituksesta ei ollut hyötyä. Järkevin lannoitusstrategia oli antaa koko kesän annos keväällä rakeisena hidasliukoisella typellä (Puut. Kesto Y) Satokauden alussa annettu Puutarhan Kesto Y lisäsi homeisten marjojen määrää. Nyt kastelulannoitteena koko kesän Ferticare Kombi 2. Kompromissiratkaisu, mutta oliko järkevä? Millainen tulos olisi, jos ravinnesuhteita olisi säädetty pitkin kasvukautta? MTT Piikkiössä 1998-2000 säätämisellä ei saatu hyötyä.
Mansikan kastelu- ja lannoituskoe Sotkamossa 2009: Huomioita lannoituksesta Kastelulannoituksesta ei ollut hyötyä. Järkevin lannoitusstrategia oli antaa koko kesän annos keväällä rakeisena hidasliukoisella typellä (Puut. Kesto Y) Satokauden alussa annettu Puutarhan Kesto Y lisäsi homeisten marjojen määrää. Nyt kastelulannoitteena koko kesän Ferticare Kombi 2. Kompromissiratkaisu, mutta oliko järkevä? Millainen tulos olisi, jos ravinnesuhteita olisi säädetty pitkin kasvukautta? MTT Piikkiössä 1998-2000 säätämisellä ei saatu hyötyä.
Kastelulannoituskritiikkiä Kannattaako kastelulannoituksen suunnitteluun ja toteuttamiseen nähdä vaivaa, jos huippusatoihin voidaan päästä ilmankin ja jopa halvemmalla? Hyvässä pellossa kastelulannoitus ei kannata. Kasvukaudella ravinnepuutokset on järkevintä korjata kastelulannoituksella. Ennakoi puutokset, niin et joudu korjaamaan niitä. Mikä on järkevintä kasvin, pellon, ympäristön, työmenekin ja talouden kannalta?