ISONKYRÖN KUNTA Lapinmäen asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26653P001
arviointisuunnitelma OAS 1 (19) Heinilä Maritta, Tulonen Lassi Sisällysluettelo 1 arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelun tavoitteet... 3 4 Suunnittelun lähtökohdat... 3 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 3 4.2 Maakuntakaava... 3 4.3 1. vaihemaakuntakaava... 4 4.4 2. Vaihemaakuntakaava... 5 4.5 Maakuntakaava 2040... 6 4.6 Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040... 6 4.7 Yleiskaava... 7 4.8 Asemakaava... 8 4.9 Kulttuuriympäristö... 9 4.10 Muinaisjäännökset... 10 4.11 Luonto ja maisema... 10 4.12 Liikenne... 11 5 Vaikutusten arviointi ja laadittavat selvitykset... 12 6 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen... 12 7 Tavoiteaikataulu... 13 7.1 Kaavoituksen vireilletulo... 13 7.2 Luonnosvaihe... 14 7.3 Ehdotusvaihe... 14 7.4 Hyväksymisvaihe... 14 8 Yhteystiedot... 15
1 (15) Lapinmäen asemakaava 1 arviointisuunnitelman tarkoitus arviointisuunnitelman (OAS) tarkoituksena on selvittää asemakaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä kaavan vaikutusten arviointi (MRL 63 ). arviointisuunnitelmassa kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat, tarkoitus ja tavoitteet, suunnittelun eteneminen, alustava aikataulu ja osallistumismahdollisuudet. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Tarvittaessa OAS:aa täydennetään kaavoitusmenettelyn aikana kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen saakka. arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kaavatyön aloitusvaiheessa. Osalliset voivat ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipide tulee esittää kirjallisesti viimeistään ennen asemakaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. 2 Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää noin 136 ha Isonkyrön kunnan Lapinmäen alueella. Lapinmäki sijoittuu kunnan keskustaajaman jatkeeksi valtatien 18 (Tervajoentie) eteläpuolella. Valtatietä pitkin on yhteys Laihian ja Vaasan sekä Seinäjoen ja Lapuan suuntiin. Hyvien liikenneyhteyksien ja taajama-alueen läheisyyden lisäksi suunnittelualue tukeutuu myös kaava-alueen eteläpuolelle uudelleen toteutettavaksi kaavailtuun rautatien liikenneasemaan. Suunnittelualueen eteläpuolella noin kahden kilometrin päässä valtatiestä kulkee Seinäjoki-Vaasa junarata. Alue on tällä hetkellä pääosin havupuuvaltaista talousmetsää, jossa on joitakin hakkuuaukkoja. Kuva 1: Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä.
2 (15) Kuva 2: Kaava-alueen alustava rajaus Kuva 3: Näkymä Tervajoentien ja Tolkintien risteyksestä suunnittelualueen suuntaan.
3 (15) 3 Suunnittelun tavoitteet Isonkyrön keskustan osayleiskaava 2035 on parhaillaan laadinnassa. Tavoitteena on laatia Tervajoentien eteläpuolelle osayleiskaavaan perustuva asemakaava. Asemakaavoitettava alue sisältää osayleiskaavaluonnoksen mukaisen uuden työpaikkaalueen, uusia asuinalueita ja niihin liittyviä virkistysalueita. Tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen osana Vaasa-Seinäjoki kehityskäytävää. Tähän liittyen keskeisessä asemassa on riittävien työpaikka-alueiden varaaminen, raideliikenteen hyödyntäminen ja siihen liittyvien liikenne- sekä yhdyskuntarakenneratkaisujen tekeminen siten että ne toisaalta tukevat koko kehityskäytävän toimivuutta ja toisaalta tukevat Isonkyrön elinvoimaisuutta. Työpaikka-alueelle tavoitellaan alustavasti teollisuus- ja logistiikkatoimintoja ja asuinalueille uusia pientalotontteja. Osayleiskaavassa on esitetty mahdollisuus alueen eteläpuolella sijaitsevan Ventälän rautatieseisakkeen käyttöön ottamisesta. Asemakaavalla pyritään mahdollistamaan hyvät ja toimivat yhteydet uusien asuin- ja työpaikka-alueiden, Isonkyrön keskustan ja mahdollisesti käyttöön otettavan rautatieseisakkeen välillä. 4 Suunnittelun lähtökohdat 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 4.2 Maakuntakaava Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on huomioitava alueidenkäytön suunnittelussa niin, että tavoitteiden toteutumista edistetään. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on ympäristöministeriön internet-sivuilla: www.ymparisto.fi/vat. Suunnittelualueella on voimassa Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä 21.12.2010.
4 (15) Kuva 4: Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä ellipsillä. Maakuntakaavassa suunnittelualue koostuu pääosin maaseutualuetta kuvaavasta valkoisesta pohjakarttaväristä ja rakennetun alueen oranssista ruuturasterista. Suunnittelualueella ei ole aluevarausmerkintöjä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Tervajoentiehen, jonka yhteyteen on merkitty uusi eritasoliittymä (punainen ympyrä). Tien pohjoispuoli on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A, vaaleanruskea vyöhyke). Alueella on myös teollisuus- ja varastoalueen kohdemerkintä (t). Suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuoli sisältyvät kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaan alueen rajaukseen, jolla kuvataan Kyrönjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (sininen viivarasteri). 4.3 1. vaihemaakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2013 vahvistettu Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava, joka keskittyy kaupallisten palvelujen kehittämiseen. 1. Vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva Isonkyrön kuntakeskus on merkitty keskustatoimintojen alueen kohdemerkinnällä (c). Kaavan yleisissä määräyksissä osoitettu merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan tai myymäläkeskittymän koon alaraja on 2000 k-m².
5 (15) Kuva 5: Ote Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä. 4.4 2. Vaihemaakuntakaava Suunnittelualue sisältyy Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt toukokuussa 2014, ja joka on lähetetty Ympäristöministeriölle vahvistettavaksi. 2. Vaihemaakuntakaava keskittyy uusiutuviin energianlähteisiin ja siinä on esitetty seudullisesti merkittäviä tuulivoimaloiden alueita. 2. vaihemaakuntakaavassa ei ole suunnittelualuetta koskevia merkintöjä. Lähin tuulivoimaloiden alue on osoitettu suunnittelualueen luoteispuolelle Vaasan Torkkolaan, jonka tuulivoimapuiston osayleiskaava astui voimaan 29.1.2013. Kaava luo mahdollisuudet yhteensä 16 tuulivoimalan rakentamiselle. Tuulivoimapuiston on tarkoitus valmistua kesällä 2015. Isonkyrön kunnan alueelle on osoitettu kaksi tuulivoimaloiden aluetta: Naarajoki ja Kattiharju. Näistä Naarajoen arviolta noin 10 tuulivoimalan alue sijoittuu Naarajokilaakson ja Kyrönjokilaakson väliselle metsäalueelle. Etäisyyttä Isonkyrön keskustaan on noin 5 km. Kattiharjun tuulivoimaalue sijoittuu sekä Isonkyrön kunnan että Laihian kunnan maille, reilun 10 km etäisyydelle suunnittelualueesta.
6 (15) Kuva 6: Ote Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. 4.5 Maakuntakaava 2040 Maakuntahallitus on kokouksessaan 27.1.2014 päättänyt käynnistää Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Kaava laaditaan koko maakunnan kattavana kokonaismaakuntakaavana. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuonna 2018. Uusi maakuntakaava korvaa vahvistuttuaan Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 ja sen vaihemaakuntakaavat. 4.6 Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Vaasan kaupunki laatii Pohjanmaan liiton ja Vaasan kaupunkiseudun kuntien kanssa Vaasan kaupunkiseudun rakennemallia 2040. Pääkonsulttina toimii Sweco Ympäristö Oy. Rakennemalli on pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma, jonka tavoitteena oin yhteisen näkemyksen löytäminen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen päälinjoista. rakennemallin toteutumista pyritään seuraamaan vuositasolla ja päivittämään säännöllisesti. Rakennemalliin sitoutumiseksi kehitetään yhteistyötä lisääviä toimintatapoja. Rakennemallissa on neljä pääteemaa, jotka ovat asuminen, elinkeinot, logistiikka ja liikenne, palvelut sekä alueidentiteetti ja vetovoimaisuus. Otteita rakennemalliraportin luonnoksesta (5.5.2014):
7 (15) Asuminen Rakennemallin mukainen väestötavoite on noin 30 000-50 000 asukkaan väkiluvun kasvu vuoteen 2040 mennessä. Väestönkasvusta suurin osa sijoittuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen tai sen yhteyteen. Kaikkien seudun asuinkeskusten ja taajamien odotetaan kasvavan. Valtaosa väestönkasvusta keskittyy kuitenkin edelleen suurimpiin, Vaasassa, Mustasaaressa ja Laihialla sijaitseviin asuinkeskuksiin. Tervajoen taajaman tavoiteltu väestön muutos vuoteen 2040 on +380 asukasta. Elinkeinot, logistiikka, liikenne Merkittävä työpaikkakeskittymiä sisältävä elinkeinoelämän kehittämisvyöhyke ulottuu Isostakyröstä raippaluotoon sekä Oravaisilta Korsnäsiin. Lentokenttää, satamaa, raideyhteyttä ja asemanseutuja ja valtatieyhteyksiä kehitetään elinkeinotoimintaa palvelevina solmuina. kehittämisen painopisteenä ovat logistiikkakäytävät Vt3 +raideyhteys, Vt8 ja vt18. Kattavat joukkoliikennepalvelut sisältävä joukkoliikennevyöhyke ulottuu Vaasan keskustassa idässä Isoonkyröön saakka. Palvelut 4.7 Yleiskaava Palvelut kehittyvät kolmitasoisina keskuksina (kaupunkikeskus, paikalliskeskus, lähipalvelukeskus). Tervajoki on luokiteltu lähipalvelukeskukseksi. Dynaamiset lähipalvelut kuten päivähoito, peruskoulu ja vanhusten palvelut pyritään säilyttämään asuntoalueilla ja taajamissa. Muita harvemmin käytettäviä julkisia palveluita, kuten sosiaali- ja terveyspalveluja keskitetään entistä enemmän. Alueidentiteetti ja vetovoimaisuus Vaasan kaupunkiseutua kehitetään omaleimaisena alueena, jolla on runsaasti kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista pääomaa sitoutuneena myös fyysisiin rakenteisiin. maankäytön keinoin nostetaan esiin esimerkiksi arvokkaat vaalittavat luontokohteet, maaseudun historialliset jokivarsimaisemat kuten Kyrönjoki sekä muut kulttuuriympäristöt. Suunnittelualue sisältyy parhaillaan laadittavaan Isonkyrön keskustan osayleiskaavaan. Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville kesän 2015 ajaksi. Osayleiskaavan luonnosvaiheen kaavakartassa suunnittelualue on osoitettu pääosin uudeksi työpaikka-alueeksi (TP-1). Alueella on myös lähivirkistysalueita (VL/S), uusia pientalovaltaisia asuinalueita (AP) ja kaksi maatilakokonaisuutta (AOM-1). Suunnittelualueen keskellä ja koillisosassa on maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Koillisella MY-alueella sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (luo-1), johon sisältyy suojeltu lepakon ja liito-oravan kannalta tärkeä lisääntymis-, levähdys-, tai ruokailualue (s-1 ja s-2). Suunnittelualueen rajauksen etelä- ja länsipuolella sijaitsee yksi sr-2 merkinnällä suojeltavaksi esitetty rakennus. Alueelle on osoitettu uusi eritasoliittymä ja uusina tielinjauksina valtatien 18 (Tervajoentie) suuntainen rinnakkaistie ja yhteys uudelle AP-alueelle. AP-alueen yhteydessä sijaitseva nykyinen ampuma-alue on osoitettu pilaantuneena maaperänä.
8 (15) 4.8 Asemakaava Kuva 7: Ote Isonkyrön keskustan osayleiskaavan luonnosvaiheen kaavakartasta. Asemakaava-alueen alustava rajaus on esitetty punaisella viivalla. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, mutta rajautuu pohjois-, koillis- ja itäosastaan asemakaavoitettuun alueeseen. Suunnittelualueen pohjoisosa rajautuu LT-alueeseen (yleisen tien alue), jonka pohjoispuolella sijaitsee teollisuus- ja varastoalueita (TY) ja huoltoasema-alue (LH). Suunnittelualueen itäpuolella on asemakaavoitettu pientalovaltainen asuinalue ja virkistysalueita.
9 (15) Kuva 8: Ote suunnittelualuetta reunustavista asemakaavoista. 4.9 Kulttuuriympäristö Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Isonkyrön keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu vanhan rakennuskannan inventointi ja kulttuuriympäristöselvitys (Tiina Lehtisaari, 2014), joiden tuloksia pyritään hyödyntämään myös tässä asemakaavatyössä. Suunnittelualueen rajalla sijaitsee joitakin rakennuksia, joista yksi on osayleiskaavassa arvotettu sr-2 -merkinnällä. Osayleiskaavassa suojeltavaksi osoitettavaa rakennusperintöä tarkastellaan tarkemmin asemakaavatyön yhteydessä, mikäli laadittu inventointi ei anna riittävää tarkkuutta asemakaavan suojelumerkintöjen taustaksi.
10 (15) 4.10 Muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei sijaitse Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä muinaisjäännöskohteita. Muinaisjäännökset sijoittuvat Isossakyrössä pääasiassa Kyrönjoen ranta-alueille, johon myös vanhin asutus sijoittui. Kuva 9: Suunnittelualueen lähistöllä sijaitsevat RKY-alueet (sininen) ja muinaisjäännöskohteet (punainen) 4.11 Luonto ja maisema Parhaillaan käynnissä olevan Isonkyrön keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu luontoselvitys (Tmi Pohjanmaan luontotieto, 2012), jonka selvitysalueeseen myös tämän asemakaavatyön suunnittelualue sisältyy. Lapinmäen asemakaavoitustyön käynnistyttyä suunnittelualueen luontoarvot tarkastettiin, sillä alueella oli suoritettu hakkuita aikaisemman luontoselvitystyön jälkeen. Lapinmäen alueen luontoarvojen nykytilan arviointi selvityksen mukaan (, 2015) alueen aikaisemmin esitetyt luontoarvot olivat osittain tuhoutuneet laajojen hakkuutöiden myötä. Asemakaavan yhteydessä huomioidaan luontoarvot laadittujen selvitysten avulla. Suunnittelualue sijaitsee Kyrönjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen reunalla. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on käynnissä. Ehdotukset Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on laadittu vuoden 2013 aikana. Sen perusteella maisema-alueen rajaus seuraa Isonkyrön keskustan kohdalla varsin tiiviisti Kyrönjoen linjaa, mutta laajenee taajaman länsipuolella laajemmalle peltoaukealle ja ulottuu nyt laadittavan asemakaavan reunalle. Valtakunnallisten maisema-alueiden osalta oikeusvaikutukset syntyvät valtioneuvoston päätöksellä, kun koko maan maisemaalueet on päivitetty, mahdollisesti vuoden 2015 aikana. Asemakaava-alueen maisemaarvoja tarkastellaan suunnittelun yhteydessä ja ne kirjataan osaksi kaavaselostusta.
11 (15) 4.12 Liikenne Kuva 10: Ote valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinneista. Ehdotettu maisema-alueen rajaus on osoitettu sinisellä ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella. Kaavatyön yhteydessä suunnitellaan alueen sisäinen uusi katuverkko ja sen liittyminen valtatiehen 18 (Tervajoentie) ja kytkeytyminen Isonkyrön keskustaajamaan valtatien pohjoispuolelle. Asemakaavatyön yhteydessä laaditaan liikenteellinen selvitys, missä esitetään vaiheittain miten liikennejärjestelyt toteutetaan ja kuinka kauan liikenne valtatieltä 18 (Tervajoentie) voidaan hoitaa tasoliittymän kautta ja milloin maakuntakaavan mukaisen eritasoliittymän rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Asemakaavan yhteydessä tarkastellaan myös joukkoliikenne-, pyöräily- ja jalankulkuyhteydet suunnittelualueen sisällä ja suunnittelualueelta Isonkyrön keskustaajamaan ja näiden liikenneturvallisuus. Alue sijaitsee keskusta-alueen lähellä, joten kevyen liikenteen ja pyöräilyn osuudet korostuvat.
12 (15) 5 Vaikutusten arviointi ja laadittavat selvitykset Vaikutusten arviointi kaavoituksessa = Arvioidaan ennakkoon kaavan ja sitä koskevien vaihtoehtojen toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. o o o vaikutusten arviointi tuottaa tietoa kaavan toteuttamisen merkittävistä vaikutuksista. Vaikutuksia koskevaa tietoa tuotetaan ja hyödynnetään läpi koko kaavaprosessin. vaikutusten arviointi on suunnittelun työkalu, joka palvelee suunnitteluongelman ratkaisemista, erityisesti eri vaiheissa tehtäviä valintoja. Vaikutusten arviointi tukee myös osallistumista, kaavaa koskevaa päätöksentekoa sekä kaavan toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö asettaa puitteet vaikutusten arvioinnille. Arviointi toteutetaan tilannekohtaisesti. Vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin aikana sen eri vaiheissa. Arvioinnit raportoidaan kaavaselostuksessa. Asemakaavan vaikutuksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm.: alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liikenteeseen yhdyskunta- ja energiatalouteen luontoon ja luonnonvaroihin maisemaan ja taajamakuvaan kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Tässä asemakaavatyössä korostuvat erityisesti: vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vaikutukset elinkeinoelämään ja työpaikkoihin liikennevaikutukset vaikutukset luontoon ja virkistykseen vaikutukset ihmisten elinoloihin vaikutukset kulttuurimaisemaan ja rakennettuun ympäristöön Lapinmäen asemakaavan vaikutusten arviointi laaditaan MRL:n mukaisesti hyödyntämällä pääasiassa parhaillaan laadittavan Isonkyrön keskustan osayleiskaavan selvityksiä. 6 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laadintaprosessia. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläoloaikana (30 vuorokautta) kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. Lapinmäen asemakaavassa osallisia ovat:
13 (15) Isonkyrön kunnan ao. hallintoelimet o o o o ympäristölautakunta tekninen lautakunta kunnanhallitus kunnanvaltuusto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: liikenne ja ympäristö Pohjanmaan ELY-keskus: elinkeinot Pohjanmaan liitto Pohjanmaan museo Liikennevirasto lähialueiden asukkaat ja maanomistajat paikallisyhdistykset muut mahdolliset osalliset Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. 7 Tavoiteaikataulu vuosi 2015 2016 kuukausi 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 OAS LÄHTÖTIETOJEN KOONTI LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE Kuva 11: Alustava aikataulu. Esitetty aikataulu on viitteellinen ja tarkentuu suunnittelun edetessä. 7.1 Kaavoituksen vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ilmoitetaan Pohjankyrö-lehdessä, Isonkyrön kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla. arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana.
14 (15) 7.2 Luonnosvaihe 7.3 Ehdotusvaihe arviointisuunnitelmaa, kaavan tavoitteita ja selvitystarpeita käsiteltiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 7.5.2015 Pohjanmaan ELY-keskuksessa. ELYkeskuksessa järjestettiin lisäksi käynnissä olevan osayleiskaavan kanssa yhteinen viranomaistyöpalaveri 27.5.2015. Lähtöaineistojen, tarvittavien selvitysten ja suunnittelutavoitteiden pohjalta laaditaan kaavaluonnos. Asemakaavamuutoksen luonnosaineisto asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan julkisesti ja nähtävilläolon yhteydessä järjestetään tarvittaessa kaavan laatijan tapaamistilaisuus. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta nähtävilläoloaikana. Mielipide on lähetettävä Isonkyrön kunnalle kirjallisena ennen nähtävilläolon päättymistä. Kaavaluonnos on tavoiteaikataulun mukaan nähtävillä elokuussa 2015. Luonnoksesta pyydetään alustavat lausunnot asianosaisilta viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään ja siihen laaditaan kaavanlaatijan vastineet. Kaavaehdotus laaditaan luonnoksesta saadun palautteen ja tarkentuneiden tietojen perusteella. Asemakaavamuutosehdotus on alustavan aikataulun mukaan nähtävillä marraskuussa 2016. Asemakaavamuutoksen nähtävilläolosta ilmoitetaan julkisesti Pohjankyrö-lehdessä, Isonkyrön kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisena Isonkyrön kunnalle ennen nähtävilläolon päättymistä. Asemakaavamuutosehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Tarvittaessa asemakaavasta järjestetään ehdotusvaiheessa viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Mikäli kaavaehdotukseen tulee palautteen perusteella tehdä merkittäviä muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville. 7.4 Hyväksymisvaihe Isonkyrön kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuoden alussa 2016. Kaavan hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä. Nähtäville asettamisesta alkaa 30 päivän valitusaika, jolloin kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoin kaava saa lainvoiman valitusajan jälkeen, sinä päivänä kun sen hyväksymisestä on virallisesti kuulutettu.
15 (15) 8 Yhteystiedot Isonkyrön kunta Eino Toivola kunnanjohtaja Juha Försti tekninen johtaja Pohjankyröntie 136 61500 Isokyrö Puh. (06) 470 1111 fax. (06) 470 1444 e-mail. etunimi.sukunimi@isokyro.fi Maritta Heinilä suunnittelupäällikkö arkkitehti SAFA YKS-506 Puh. +358 44 704 6267 Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMPERE e-mail. etunimi.sukunimi@fcg.fi