YHTEENVETO V PLATINATUTKIMUKSISTA TORNION - NARÄNKÄVAARAN Mittakaava 1:

YHTEENVETO V. 1982 PLATINATUTKIMUKSISTA TORNION - NARÄNKÄVAARAN KERROSINTRUUSIOJAKSOLLA 4P @' Mittakaava 1:560 000

YHTEENVETO v. 1982 PLATINATUTKIMUKSISTA TORNION. NARANKXVAARAN KERROSINTRUUSIOJAKSOLLA SISALLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 2 Geofysikaaliset tutkimukset. yleistä... 1 3 Geokemialliset tutkimukset. yleistä... 2 4 Tutkimusaiheet 4.1 Suhanko. Pekkala -alue.....3 4.1.1 Roi mlk, Siika-Käma... 6 4.1.2 Roi mlk, Kuohunki... 10 4.1.3 Roi mlk, Kilvenlatvalammit... 14 4.1.4 Roi mlk, Lihalampi... 15 4.1.5 Roi mlk, Saunakivalo... 16 4.1.6 Ranua. Suhangon intruusio... 17 4.1.6.1 Ranua. Yli-Portimojärvi... 17 4.1.6.2 Ranua. Niittylampi... 19 4.1.6.3 Ranua, Vaaralampi... 21 4.1.6.4 Ranua. Suhanko... 23 4.1.7 Ranua, Konttijarvi... 26 4.2 Penikkain kerrosintruusio... 32 4.2.1 Ala-Penikan alue... 33 4.2.1.1 Ala-~enikka... 33 4.2.1.2 Paasivaara... 33 4.2.2 Keski-Penikan alue... 34 4.2.3 Sompujarven alue... 34 4.3 Kemin intruusio... 35..

YHTEENVETO V. 1982 PLATINATUTKIMUKSISTA TORNION - NARANKAVAARAN KERROSINTRUUSIOJAKSOLLA 1 Johdanto Tornion - Narankavaaran kerrosintruusiojakson platinatutkimuksissa on v. 1982 jatkettu Outokumpu Oy:ltä perittyjen aiheiden selvittamista. Koska kerrosintruusiovyöhykkeen lantisemmat osat (Suhangon alue, Penikat) olivat jo vuoden 1981 tutkimuksissa osoittautuneel itäisiä osia (Koillismaa) mielenkiintoisemmiksi, on työt keskitetty ensinmainitulle alueelle, eikä Koillismaan osalta ole kenttätutkimuksia tehty. Tutkimusmateriaalina ovat olleet kairausnäytteet (13 072 m), geologikairanäytteet (295 kpl), paljastu- ma- ja lohkarenäytteet (n. 700 kpl) seka geokemian näytteet (1 979 kpl) ja geofysiikan mittaustulokset. Geologisen sektorin asioista mainittakoon, että FT Tuomo Alapieti Oulun yliopistosta on aloittanut ker. rosintruusioiden sisäisen stratigrafian selvitystyön Penikkain intruusion osalta. Tutkimukseen on Alapieti saanut Outokumpu Oy:n Säätiön juhlavuoden stipendin ja tutkimusta tehdään yhteistyössä Lapin Malmin kanssa Muita geologisen sektorin yleisiä ja yhteenvetoluonteisia asioita on käsitelty kunkin osa-alueen yhteydes. sa. Koska käsillä oleva raportti on yksityiskohtainen toimintakertomus, voi tämän raportin tiivistelmäna käytta, varsinaisen toimintakertomuksen (1982) platinatutkimuk. sia käsittelevää osaa. 2 Geofysikaaliset tutkimukset, yleistä (TPR) Geofysikaalisten mittausten osalta on Geologinen tutkimuslaitos suorittanut Kemin - Tornion -alueella

lapin Malmi 2 2 120 km :n laajuisen matalalentomittauksen, jolla toivotaan voitavan paikantaa mm. mahdollisia uusia kerrosintruusioita alueelta. Maanpintamittauksia on tehty Suhangon ja Kemin välil- 1ä 14-mittaryhmän osalta koko vuoden. Mittauksissa on magnetometrauksella ollut keskeinen asema. Sitä on käytetty joka kohteella ja se on epäsuorasti auttanut PGE-horisonttien paikantamisessa. Painovoima-, IP-, VLF-R- ja slingram -mittauksia on tehty kokeiluluonteisesti eri kohteilla. Korkeajaksoslingram- ja varsinkin IP-mittauksilla on pystytty paikantamaan joitakin PGE-jaksoja, kun taas painovoima- ja VLF-R-mittausten tulokset ovat rajanneet koko kerrosintruusiot. c2, Oulun yliopiston geofysiikan laitoksen kanssa on tutkittu AMT- ja VLF-R-mittausten käyttömahdollisuuksia Suhangon suurimman kerrosintruusion rakenteen selvittämiseksi. 3 Geokemialliset tutkimukset, yleistä (EI) Geokemian naytteita on otettu kerrosintruusioaiheilta kaikkiaan 1 979 kpl (Siika-Kämä, Kuohunki, Konttijarvi, Soqpujarvi). Koska tutkimuskohteena ovat olleet "uudet metallit (PGE, kulta), on näytteenotossa ollut myös voimakas menetelmatutkimuksellinen tavoite. Käytetty pisteväli on ollut tavallisimmin 5 m, joskus 10 m, joskus 2 m. Rajallisen analyysikapasiteetin vuoksi on jalometallier osalta analysoitavien näytteiden määrää jouduttu rajoittamaan valitsemalla analysoitavaksi vain sellaisia näytteitä, jotka ovat kuparin, nikkelin tai kromin suhteen anomaalisia. Tällä metodilla kuitenkin voidaar menettää merkittäviä jalornetalliviitteitä, mitä osoittaa Siika-Kaman esimerkkitapaus, jossa 18:sta jalometallien suhteen anomaalisesta pisteestä 12 on Cu:n, Ni:n ja Cr:n suhteen vain taustapitoisuuksien tasolla.

Suoritettujen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että geokemiallinen näytteenotto on käyttökelpoinen platinametallien etsintämenetelmä. Ohuehkojen maapeitteiden alueella (esim. Konttijärvi) saadaan yksityiskohtaistakin kuvaa, mutta myös paksujen maapeitteiden alueella (esim. Siika-Kama) ovat viitteet selvät. 4 Tutkimusaiheet 4.1 Suhanko - Pekkala -alue Suhanko- Pekkala -alueen kerrosintruusioissa tunnetaan neljään eri geologiseen miljööseen liittyviä PGE-mine-,a, ralisaatioita ja samalla neljä eri malmityyppia. Ne ovat kerrosjärjestyksessä alhaalta ylöspäin lukien seuraavat : 1. Graniittigneissipohjan puolella esiintyvät kapeat sulfidijuonet ja sulfidipirotteet, joille on ominaista korkea kuparipitoisuus, suhteellisen alhainen Ni-pitoisuus sekä usein korkeat jalometallipitoisuudet. Tämä malmityyppi ei voine muodostaa dimensioiltaan kovir mittavia malmeja, mutta korkeista arvometallipitoisuuksista johtuen metallisisällöt voivat nousta merkittäviksikin. Esimerkkeinä mainittakoon Kilvenlatvalampien ja Lihalammen kupa- rikiisujuonet. Massiiviset magneettikiisumalmit, joita tavataan kerrosintruusion reunavyöhykkeessa useammilla eri nivoilla (tavallisimmin kuitenkin hyvin lähellä pohjakontaktia) seka myös graniittigneissipohjan puolella. Magneettikiisumalmeille on ominaista myös vähäinen kuparikiisupitoisuus. Arvometallien (PGE+Au+Ag mukaanlukien) pitoisuudet ovat yleensä alhaiset ja pitoisuudet sulfidifaasissa ovat niin

alhaiset, että hyvän rikasteen saaminen on ilmeisen vaikeata. Muihin esiintymiin nähden tekevät poikkeuksen Suhangon mineralisaatioon liittyvät magneettikiisumalmit, jotka ovat muita jalometallirikkaampia ja pitoisuudet sulfidifaasissa ovat useita grammoja tonnissa. Mikäli Suhangon malmi joskus tulisi louhinta- kelpoiseksi, olisivat jalometallit todennäköi- sesti hyvin merkittävä sivutuote, kuten on laita esim. Sudburyn Ni-malmeissa, joiden jalometallipitoisuudet (totaali ja sulfidifaasin) ovat samaa luokkaa kuin Suhangossa. Massiiviset magneettikiisumalmit saattavat muodostaa dimensioiltaan varsin mittaviakin esiintymiä (Vaaralampi) ja on todennäköistä, että tätä malmityyppiä on löydettävissä edelleen hyvin laajalti Suhangon intruusion pohja- kontaktin tuntumasta. Sulfidipirotteet reunavyöhykkeen peridotiiteissa, pyrokseniiteissa ja gabroissa sekä massiivisen magneettikiisumalmin puuttuessa myös intruusion alapuolella graniittigneissipohjassa. Tälle malmityypille on ominainen normaali magmaattinen sulfidiseurue kuparikiisu-magneettikiisu-pentlandiitti. Sulfidipirotteen vähäisyydestä johtuen Cu- ja Ni-pitoisuudet jäävät suhteellisen alhaisiksi, mutta jalometallipitoisuudet ovat joskus (esim. Konttijärvellä) suhteellisen korkeat. Useimmiten mineralisaatioiden parhaat osat liittyvät metapyrokseniittiin. Sulfidifaasin arvometallipitoisuudet (mukaanlukien jalometallit) ovat useimmiten siinämäärin korkeat, että pirotteista on oletettavasti saatavissa hyvälaatuiset rikasteet. Paras esimerkki tästä tyypistä on Konttijärvi. Lisäksi tätä pirotetyyppiä tavataan mm. Suhangon ja Vaaralammen

esiintymissä massiivisten magneettikiisumalmien päällä (joskus valissakin) ja Vaara- lammen itäosassa ilman massiivista magneetti- kiisumalmia alla. Koska tämän malmityypin lavistykset ovat usein suhteellisen paksuja, on olemassa mahdollisuuksia dimensioiltaan mittaviinkin mineralisaatioihin (kuten esim. Konttijarvi). Tois- taiseksi ei ole kuitenkaan esim. Suhangon intruusiosta löydetty edes Konttijarven luok- kaan yltävia pitoisuuksia, joita on pidettävä nykynäkymillä vähimmaisvaatimuksena taloudel- lisuutta ajatellen. Tämän hetkinen tulos perustuu kuitenkin vielä siinamäarin.,. vähäiseen materaaliin, ettei toiveita merkittävistakin tämän tyypin esiintymistä alueella ole syytä hylätä. Pirotteiset, usein rikkiköyhät sulfidipirotteet kerrossarjassa korkealla esiintyvän peridotiittikerroksen alaosassa ja alapuolisessa gabrossa n. 100 m:n matkalla. Erityisesti peridotiittiin liittyvälle mineralisaatiolle on ominaista alhaiset S-, Cu- ja Ni-pitoisuudet ja hyvin korkeat jalometallipitoisuudet sulfidifaasissa. Myös gabroihin liittyvissä pirotteissa sulfidifaasin jalometallipitoisuudet ovat korkeat. Tätä tyyppiä edustavat Siika-Kaman ja Kuohungin intruusioiden ylaosien mineralisaatiot ja sitä löydettaneen myös Kilvenlatvalammilta ja Kilvenjarven suurehkosta intruusiolohkosta. Siika-Khan ja Kuohungin intruusioiden kerrossarjan ylaosien mineralisaatioita voidaan verrata klassillisiin platinamalmeihin (Merensky Reef, Stillwater Johns-Manville Reef) siinä mielessä ne muodostavat pitkiä ja

kapeita seka usein lateraalisuunnassa jalometallipitoisuuksiltaan epahomogeenisia kerroksia. Malmiesiintymien muodosta johtuen on tämän tyypin pitoisuusvaatimuksia pidettava ilmeisen korkeina, koska esim. avolouhinta mittavassa määrin ei voine tulla kyseeseen. 4.1.1. Rovaniemen mlk, Siika-Kamä (3613 04) Platinakriittisen maqnetoituneen metaperidotiittivyöhykkeen rajaamiseksi tehtiin Siika-Kamassa systemaattinen magnetometraus. Lisäksi kohteella mitattiin joitakin painovoima- ja VLF-R-hajaprofiileja koko kerrosintruusion rajaamiseksi.,,. Kriittiseksi katsotusta vyöhykkeestä otettiin lisäksi muutamia geokemian profiileja. Paksuista maapeitteista huolimatta 119:sta jalometallien suhteen analysoidusta näytteestä 18 oli anomaalisia. Anomalioiden taso on alhainen (yleensä 0,02-0,04 ppm jotain tai joitakin jalometalleja Pd, Pt, Au), korkeimman anomalian ollessa 0,92 ppm Pd. Edellämainituista 18:sta jalometallianomaalisesta naytteesta 12 kpl ei ole anomaalisia muiden raskaiden metallien suhteen. Siika-Kamaan on kairattu keväällä 1982 (n. 2,3 km:n matkalle) yhteensä kahdeksan reikää seitsemään eri profiiliin harvalla profiilivälillä. Kairausten tuloksena voidaan todeta, että Siika-Kamän kerrosintruusiooon liittyy selvä platinametallikriittinen vyöhyke kerrossarjan yläosissa esiintyvän peridotiitin alaosaan ja allaolevaan qabroon n. 100 m:n matkalla peridotiitin alla.

Selvin yhtenäinen, joskin kapea, mineralisaatio liittyy juuri peridotiitin - gabron kontaktiin, joka kaatuu n. 35O: een kaateella pohjoiseen. Pitoisuudet tässä vyöhykkeessa vaihtelevat melkoisesti vain heikosti anomaalista luokkaa olevista pitoisuuksista aina malmiluokan pitoisuuksiin asti. Itä- ja koillisosissaan on vyöhyke katkeillut siirrosten vuoksi useiksi lohkoiksi. Eräs naista lohkoista on n. 600 m pitkä ja siihen on kairattu kaksi reikää (Cm-3 ja SKA-5), joissa on tavattu peridotiitti-gabrokontaktissa alueen parhaat lavistykset. Alla on taulukoitu em. reikien lavistyskeskiarvo j a: Sulf idi- Sulf idi- SKA-5 / 99,93-102,37 =... 2,44 m % 9/t Au 0,06 12,3 Pd 11,7 2405 Pt 3,2 658 Kivilaji tbtaperidotiitti-metagabro-kontakti Em. lavistyksiin liittyy konventionaaliseen tapaan tehdyn geologisen malmiarvion mukaan (olettaen malmivyöhykkeen kaateeksi 35O) mahdollista malmia +180 tasolle arvioituna n. 1,2 milj. t ja +300 tasolle arvioituna n. 1,9 milj. t pitoisuuksin Cu 0,06 %, Ni 0,10 F S 0,26 %, Au 0,08 g/t, Pd 9,47 g/t'seka Pt 2,59 g/t,

joka viimeksimainittu pitoisuus perustuu reiän SKX-3 Pt-tuloksen puuttuessa samaan Pd/Pt-suhteeseen kuin reiässä SKX-5. Tällaisesta varsin epahomogeeni- sesta malmityypista tehty arvio ei kuitenkaan näin harvan kairaustiedon vuoksi voi olla kovinkaan tarkka. Vaikka peridotiitti-gabrokontaktissa tavataan muissakin rei'issa selvästi anomaalisia platinametallipitoisuuksia, eivat niissä tavatut pitoisuudet nouse malmiluokan tasolle. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö vyöhykkeeseen edelleen saattaisi liittyä joissakin osissa merkittäviäkin pitoisuuksia. Peridotiitti-gabro-kontaktin alapuoliseen gabroon seka siinä oleviin pyrokseniittisiin kerroksiin ja satunnaisiin pegmatoidisiin osueisiin liittyy n. 100 m: matkalla kerrossarjassa alaspäin merkittäviä platinametallipitoisuuksia, jotka eivat kuitenkaan yllä aivan aiemmin mainittujen SKA-3,-5:ssa tavattujen pitoisuuksien tasolle. Parhaat lavistykset ovat intruusion länsiosasta reiästä SKA-6, josta on allaoleva seka seuraavalla sivulla olevat lavistyskeskiarvot seka vastaavat metallipitoisuudet sulfidifaasissa: % g/t Sulf idifaasissa Cu S Au Kivilaji 0,40 0,31 0,68 0,95 Metagabro 47,6 37 79,9 112,6 656,7

lmrri 1 Pd/Pt Kivilaji 0,42 0,72 0,16 l,09 5,43 4,99 Metagabro Sulfidif. 21,5 8,l 55,4 276,7 9 -- SKX-6 /169,10-170,43 =... 1,33 m Sulfidif. 21,6 283,9 0,57 2,81 4,95 Metagabro + m a - 43,7 216,3 toidi 0/ 1.38 Sulfidif. 14,5 SK&i6-L-19QL18_z_19111888~--11Q-m1... osa edell. lävistystl 37 0,23 6,2 1,4 37,8 617 166,6 4,41 Metagabro Eräästä platinametallirikkaasta gabroon liittyvästä sulfidiosueesta sekä eräästä sulfidirikkaasta pegmatoidista on tehty alustavia rikastuskokeita Outokumpu Oy:n metallurgisessa tutkimuslaitoksessa Porissa. Platinametallien saanti kertausrikasteeseen oli n. 70 % molemmissa näytteissä ja rikasteen pitoisuudet olivat gabrossa Pd 1 250 g/t ja Pt 330 g/t sekä pegmatoidissa Pd 900 g/t ja Pt 250 g/t.

Siika-Kaman malmimahdollisuuksia jatkossa arvioitaes- sa on otettava huomioon, että kairattu osa edustaa hyvin kapeaa vyöhykettä paksusta intruusiosta, jonka kattoa ja pohjaa ei tunneta. Edelleen on muis- tettava eräissä paljastumissa gabrovyöhykkeessa peridotiitin alla tavatut erittäin korkeat platinametallipitoisuudet (Pd 30 g/t, Pt 10 g/t), jotka vaikka mahdollisesti esiintyisivätkin pahkumaisina muodostu- mina, voivat suhteellisen pienikokoisinakin omata merkittäviä jalometallisisaltöja. 4.1.2. Rovaniemenmlk, Kuohunki (3613 02, 05) Kuohungin alueen geofysikaalisten tutkimusten osalta on vanhaa magnetometrausta laajennettu pohjoiseen ja länteen. Elittauksella voitiin edelleen seurata PGE- kriittista magnetoitunutta metaperidotiittivyöhyketta. Lisäksi alueen länsiosassa tehtiin korkeajakso - slingrammittausta, jonka tuloksena saatuja johteita on jo aloitettu mm. moreeninaytteenotolla selvittämään. Myös IP-mittausta on suoritettu kokeiluluonteisesti muutamilla profiileilla. Peridotiittivyöhykkeen alaosan PGE-kriittisyyttä on selvitetty myös pienehkölla geokemian naytteenotolla. Jalometallianalyysiin menevät näytteet on valittu korkeimpien Cu-, Ni- ja Cr-pitoisuuksien perusteella ja 29:sta analysoidusta naytteesta yhdeksän oli anomaalisia eli paksuista maapeitteista huolimatta viitteitä platinametalleista saatiin. Korkein yksittäinen anomalia on 3,35 g/t Au ja korkein Pd-pitoisuus 0,68 g/t. Kuohungin intruusion tutkimukset geologisen sektorin osalta käsittävät geologikairanäytteenottoa, detaljikartoitusta, lohkare-etsintää ja kairausta seka intruusion reunavyöhykkeeseen 1970-luvulla kairattujen reikien uudelleen analysointia jalometallien osalta.

Lohkare-etsintäa ja detaljikartoitusta on suoritettu kesaapulaisryhrnan M. Iljina - A. Vitikka toimesta kerrosintruusion yläosissa koko sen tunnetulla pituu- della (n. 5,5 km). Paljastumista ei ole tavattu tähän mennessä tulleissa analyysituloksissa merkittäviä pla- tinametallipitoisuukcia. Sensijaan sekä intruusion itä- että lansipaasta on löydetty lohkareita, joissa on korkeita arvometallipitoisuuksia. Itäpaassa on useiden gabrolohkareiden tihentymat (näytteet LI - Lll-MJ1/82), jossa on tavattu seuraavia pitoisuuksia: Pd 4,5-13,9 g/t, Pt 1,O - 4,3 g/t, AU 0,17-0,41 g/t Rh 0,17-0,32 g/t, Cu 0,07-0,8 %, Ni 0,07-0,36 %, S 0,09-1,4 %. Arvometallipitoisuudet sulfidifaasissa ovat varsin korkeat.,>, Intruusion lansipaasta Nutturalammelta löydetty ilmeisen paikallinen pyrokseniittilohkare (LI-AJV/82) sisal- taa Pd 8,24 g/t, Pt 2,2 g/t, Au 0,28 g/t, Rh 0,28 g/t, Cu 0,18 %, Ni 0,02 % seka S 0,16 % (Ag (1 g/t). Osit- tain em. lohkareen selvittämiseen liittyy Nutturalam- mella suoritettu qeologikairanaytteenotto (70 pistettä) joka oli suunnattu Siika-Kaman platinametallikriitti- sen peridotiitin kanssa todennäköisesti analogiseen periäotiitti-pyrokseniittimiljööseen. Analyysitulok- sia ei ole toistaiseksi saatu. Kesällä 1982 suoritettiin intruusion itapaassa neljän reiän kairaus (KUO-25-28). Lisäksi oli kaytettavissa yksi aiemmin kriittiseen vyöhykkeeseen kairattu reikä (KUO-12), joka analysoitiin uudelleen. Kairauksen lähtökohtana olivat Siika-Kaman kanssa analoginen geologinen miljöö, em. lohkarenaytteet sekä geokemian anomaliat. Analyysituloksia on tätä kirjoitettaessa käytettävissä reitistä KUO-25, -26, -28 ja-12.

Itaisimmissä rei'issa (KUO-25, -26, -12) platinametallipitoisuudet ovat alhaisia, joskin anomalioita esiintyy seka peridotiitin alaosissa, että sen alapuolisessa gabrossa. Paras lävistys on reiässä KUO-12, jonka lavistystietoa on seuraavassa taulukossa: Sulfidif. /Co63 I Cu 1 Ni 1 S 1 A9 1 AU 1 Pd 1 Pt 1 pd,~ I 1 I 1 I 0,08 0,l.C 0,32 37 3,65 422 0,08.S& 7,AC -,297, 1,76 1 Kivilaji 0,3 5,33 Fyrokseniitti ja gabro peridotiitir sgt% Mk?] alla Edellisten lansipuolelle kairatuissa rei'issa (KUO-27, -28) tavattiin runsaammin sulfideja ja reiästä KUO-28 on seuraavan taulukon mukainen lavistystieto: % A 9/t Au Pd Pt Rh Pd/Pt Kivilaji Sulfidif. ~ m 2 3; 7 0,15 5,Ol 24,9 11,3 506 20,6 686 1,28 175 0,lO 14,O 3,. MPYR + MGB; mm:n alla Kuohunyin kerrosintruusion alaosiin ja osittain myös graniittigneissikompleksin puolelle on kairattu 1970- luvulla Outokumpu Oy:n toimesta runsaasti reikiä (rap. 001/3522... /JR, EI, ~pr/78). Naista on v. 1982 jalometallien (Pd, Au) suhteen uudelleen analysoitu reiät KUO-3, -4, -5, -6, -8, -9, -10, -11, -15 ja -17 b Tulos oli platinametallien osalta heikohko. Paras 1avistys on reiässa KUO-11 välillä 16,OO - 30,22 m, jossi on samalla edustettuna tyypillisimmät kerrocintruusion reunavyöhykkeen kivilajit. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on laskettu lävistyskeskiarvot kivilajeittain kerrosjärjestyksessä ylhäältä alaspäin:

KUQ~~~-L-~~LQQ-:-~QLZ~~-E--~~L~~-%... Kivilaji Metaperidotiitti Metapyrokseniitti Metapyrokseniitti Yh;. 16,00-30,221 14,22, Pitoisuuskeskiarvot 0,51 0,13 2,13 3,86 0,06 0,90 8,9 2,3 37 67 1,04 15,6 Lisäksi on tehty jalometallianalyysit kahdesta kuparirikkaasta lohkareesta, joita tavataan kerrosintruusion kaakkoispuolella, ja jotka aikanaan aiheuttivat Kuohungin intruusion alaosien tutkimusten kaynnistymisen. Lohkareet edustavat todennäköisesti kerrosintruusion alla esiintyviä hajanaisia ja pienialaisia sulfidikonsentroitumia, joiden ainekset ovat ainakin osittain itse intruusiosta peräisin. Alla on taulukoituna analyysitulos tällaisesta lohkareesta.

Yhteenvetona Kuohungista voidaan sanoa, että tutkimukset Ovat viela paljolti aiussaan. Kerrossarjan yläosien peridotiitin alaosiin ja alle tuntuisi liittyvan parhaat malmimahdollisuudet. Pohjan puolella mahdollisesti esiintyvistä Cu- ja PGE-rikkaista juonista ei ole viela paljon tietoa. Oletettavasti yksittäisten juonten koko voi olla pieni, mutta mahdollisesti runsas lukumäärä ja runsas metallisisältö voivat kompensoida pienuutta. Kuohunqin massiivisiin magneettikiisumalmeihin ei voida tällä hetkellä nähdä liittyvan juurikaan ekonomisia mahdollisuuksia. 4.1.3. Rovaniemen mlk, Kilvenlatvalammit (361 3 02) Kilvenlatvalammille on vuosina 1976-1977 kairattu Outokumpu Oy:n toimesta seitsemän reikää (KVT-1-7; rap. 001/3522.../JR,EJ,TPR/82) eräiden sinkkirikkaider lohkareiden selvittämiseksi. Kahdessa reiassä (KVT-3, -6) on tavattu kuparirikkaita juonia, jotka on jalometallien (Pd, Au) suhteen v. 1982 uudelleen analysoiti Pt- ja Rh-pitoisuuksia ei ole toistaiseksi käytettävissä. Kuten allaolevista sekä seuraavilla sivulla olevasta lävistyspitoisuustaulukoista ilmenee, ovat kyseiset graniittigneissimiljöössä esiintyvät juonet myös jalometallirikkaita. ~ ~ Sulfidif. 16,5

Sulfidif. Cu 14,59 28,7 % Ni 0,326 0,64 S 18,8 37 -% 125 246 g/t Au 1,18 2,32 W 5,84 11,5 Lävistystietoihin voi tulla uusinta-analyysien myötä vähäisiä muutoksia. Reiän KVT-3 lavistys sekä reiän KVT-6 alempi (45,36-46,03) lävistys liittyvät juoneen, joka on aiemmin arvioitu (em. raportti) dimensioiltaan n. 4 000-5 000 t:n suuruiseksi ja arvometallipitoisuukciltaan seuraaviksi: Cu 10,O %, Ni 0,72 % sekä Ag 93 g/t. Kilvenlatvalampien jatkokairaus em. tyyppisten juonten löytämiseksi, eraiden Zn-lohkareiden selvittamiseksi sekä itse kerrosintruusion PGE-aiheiden selvittamiseksj on parhaillaan meneillään. 4.1.4. Rovaniemenmlk, Lihalampi (3611 10, 3613 01, 02) Lihalammen alueelle on Outokumpu Oy:n toimesta kairattu kahteen otteeseen yhteensä 12 reikää (SK-7-18) eraiden kuparirikkaiden lohkareiden selvittamiseksi. Kairauslavistysten jalometallipitoisuuksien selvittamiseksi on eräitä reikiä (SK-11, -12, -13, -1 4, -18) tänä vuonna uudelleen analysoitu. Reiät SK-12 ja -13 on kairattu kerrosintruusioon ja osin sen alapuoliseen pohjan kvartsidioriittiin. Platinametallipitoisuudet ovat erittäin heikot; paras 1ävistys on kerrosintruusion metapyrokseniitissa (SK-13/ 29,90-32,20 = 2,3 m) seuraavin pitoisuuksin: Cu 0,74 %, Ni 0,05 %, S 22,2 %, Ag 4 g/t, Au <0,05 g/t ja Pd 0,94 g/t.

Muut reiät on kairattu pohjan puolelle ja niissä on tavattu hajanaisia kuparirikkaita juonia ja pirotteita. Jalometallipitoisuudet ovat kuitenkin enimmäkseen suhteellisen alhaisia eräitä kapeita lavistyksia lukuunottamatta. Paras lavistys on reiästä SK-18 / 38,18-39,13 = 0,95 m, jossa Cu 0,22 %, Ni 0,07 %, S 0,52 %, Ag 3 g/t, Au 0,54 g/t ja Pd 7,69 g/t. Kuparirikkaim- missa osissa, joissa Cu-pitoisuus voi nousta useisiin prosentteihin, ei näin korkeita Au- ja Pd-pitoisuuksia tavata. Aihe ei vaikuta erityisen herkulliselta, mutta eräät tarkistukset, mm. kerrossarjan ylempiä osia koskien, voivat olla paikallaan.,,, 4.1.5. Rovaniemen mlk, Saunakivalo (361 1 10) Saunakivalon alueelle, missa kerrosintruusio on nykyi- sessä maanpintaleikkauksessa hyvin ohut, on Outokmpu Oy:n toimesta kairattu v. 1976 kuusi reikää (SK-1-6). Näistä reitistä on neljä (SK-1, -2, -3, -6) analysoitu uudelleen jalometallipitoisuuksien selvittämisek- si. Rei'issä tavataan ainoastaan anomaalisia jalo- metallipitoisuuksia ja paras lävistys on kerrosintruusion ja graniittigneissipohjan kontaktissa olevasta kapeasta magneettikiisumalmista (SK-2 / 19,OO - 19,30 = 0,30 m), jossa on seuraavat pitoisuudet: Cu 0,054 %, Ni 1,93 %, S 34,7 %, Ag 2 g/t, Au <0,05 g/t ja Pd 2,73 g/t. Korkeasta rikkipitoisuudesta johtuen sulfidifaasin pitoisuudet ovat likimain samat kuin em. pitoisuudet. Saunakivalon aiheen osalta ei tällä hetkellä ole näh- tavissä jatkotutki!iistarvetta.

4.1.6. Ranua, Suhangon intruusio (3522 12, 3524 03) Suhanqon suureen kerrosintruusioon liittyy neljä erillistä sulfidimalmiaihetta, jotka ovat Yli-Portimojärvi, Niittylampi, Vaaralampi ja Suhanko. Niittylammelle kairattiin vuodenvaihteessa (1981-1982) kaksi reikaa, muutoin selvitykset perustuvat Outokumpu Oy:n vanhan kairausmateriaalin revidointiin. 4.1.6.1. Ranua, Yli-Portimojarvi (3524 03) Yli-Portimojarven aihe käsittää Suhanqon suurehkon kerrosintruusion pohjoisimmat osat. Alueelle on kairattu Outokumpu Oy:n toimesta vuosina 1964-1965 $7. yhteensä 19 reikaa (YP-1-19), joilla kaikilla on lavistetty kerrosintruusion ja graniittigneissipohjan kontakti. Jalometallipitoisuuksien selvittämiseksi on em. kairarei'istauudelleen raportoitu ja analysoitu YP-4, -15 ja -19. Seuraavassaon taulukoita reikien lävistyskeskiarvoista. XI''19 ----- (Suhangon intruusion pohjoisin reikä) Iävist.vali it., m Cu % Ni S %l q/t Au Pd Kivilaji 114,52-118,99 0,066 0,127 0,22 0,99 0,03 0,58 Metaperidotiitti 11.1 21,4 37 166 5,O 97,5 134,753-147,72 12,93 0,136 0,084 0,34 0,41 0,05 1,23 Metapyrokseniitt: 14,4 8,9 37 43 5,3 130,O

18 13,O 7,O 37 24 0,14 0,13 1,07 0,5 4.8 4,5 37 17 -- Kivilaji Metapyrokseniitti+ metagabro - Metagabro + hartsi, dioriitti (pohja) 0,14 0,09 0,64 0,34 8,l 5,2 37 20, ; : 5,6 5,6 I *sisältyy seuraavaan 311,70-326,64 1 14,94 0,11 0,09 /&16tl 326,64-340,35 13,71 0,lO 0,08 : 1 1,3 1,O 340,35-340,58 1 0,23 Sulf idifaasissa 1 340,58-358,09 17,51 I 0,20 0,2 0,09 1,3 0,57 0,6 0,09 1,3.jka 311,70-358,04 46,39 0,lO 0,09 1 ' Sulf idifaasissa 11~7 II,!? Kivilaji L%tapyrok- seniitti Metapyrok- Kvartsidioriitti _pohja Magneettikiisumalmi (pohjan pu lella) Kvartsidioriitti Whjai 1 I 18,5 ( 7,8 [ 90-77t10!:r 77,lO-78,lO 1,OO 0,32 0,37 Sulf idifaasi sa 32,201;;:8 Yht./ka 28,19-78,lO 49,91 0,20 0,12 1 3,3 2,O - seniitti ridotiit Metapyrokseniitti 0,39 Magneetti- 1,0 kiismalmi

Yhteenvetona voidaan todeta, että varsinaiset magneettikiisumalmit, joiden selvittämiseksi kairaukset on alunperin tehty, ovat heikkolaatuisia malmeja ja arvometallipitoisuudet sulfidifaasissa alhaiset (ts. mahdollinen sulfidiyhteisrikaste tulisi olemaan heikkolaatuinen). Magneettikiisumalmien päällä erityisesti pyrokseniiteissa ja peridotiiteissa tavattava sulfidipirote on siinä mielessä parempilaatuista, että sulfidifaasin pitoisuudet ovat suhteellisen korkeat ja mahdollisuudet hyvälaatuisen rikasteen saamiseksi ovat olemassa. Kupari- ja nikkelipitoisuudet ovat alhaisemmat kuin magneettikiisumalmeissa, mutta sulfidifaasin pitoisuudet niidenkin osalta ratkaisevasti paremmat. Parhaissa osissa pirotteista "malmia" jalometallien (PGE + Au) summa on -. 1-3 g/t. Mahdolliset jatkotutkimukset tulisi suunnata vieläkin havaittuja jalometallirikkaampien pirotteisten sulfi- dien löytämiseksi. 4.1.6.2. Ranua, Niittylampi (3524 03) Niittylammella on suoritettu Outokumpu Oy:n toimesta kairauksia useassa eri vaiheessa. Varsinaisen Niittylammen kuparipitoisen magneettikiisumalmin inventoimiseksi on alueelle kairattu seitsemän reikää (YP-117, -125, -126, -127, -131, -136, -137) kolmeen eri profiiliin. Niittylammen Cu-Ni-esiintymästä on tehty seuraavalla sivulla olevan taulukon mukainen malmiarvio, johon saattaa eräiden tarkistusten myötä tulla vähän (mutta tuskin olennaisesti) muutoksia. Lisäksi on mahdollista, että esiintymä ei ole yhtenäinen, vaan mm. siirrokset ovat voineet katkoa sitä. Myös maqneettikiisumalmin tyypillinen tapa esiintyä useampien eri isäntäkivit

yhteydessä lisää epävarmuutta. Suunniteltua potentiaalimittausta esiintymän yhtenäisyyden ja mahdollisten jatkeiden selvittämiseksi ei voitu tehdä reikien rikkonaisuuden vuoksi. ----- --------- -------------... Niittylammen maqneettikiisumalmin n. 850 000 t. alustava malmiarvio Cu % Ni S Ag I PPm Au Pd ~t ~d/~t Sulfidif. 0,49 1,57 0,67 2,15 11,53 37 4,23 13,57 0,Ol 0,03 0,68 2,18 0,27 0,87 2,52 Pt-pitoisuuden osalta arvioon on syytä suhtautua hie- noisella varauksella, sillä tulos perustuu varsin va- hiin analyyseihin. Koska arvometallipitoisuudet sulfidifaasissa ovat alhaiset, ei tyypistä ole saatavissa kovinkaan hyvälaa- tuista rikastetta. Rei'istä YP-136 ja -137 on em. malmiarvioon liittyvien osien lisäksi analysoitu varsin mittavia lävistyksiä systemaattisesti. Allaolevista taulukoistailrnenee naiden reikien lavistyskeskiarvoja. Lavist.väli it., m - --- 176,48-189,65 13.17 189,65-205,33 15,68 205,33-210,64 5,31 210,64-215.75 1 5,ll -. -. Yht./ka 176,48-215,75 139,27 d-

Lävist. iävist.väli.- pit.,m 103,95-106,94 3,OO - - - 172,25-197,91 25,66 197,91-201,OO 3,09 Yht./ka 172,25-201,OO 28,75 1 1 Cu 0,08 % 10,l 21,s 0,07 12,l 0,58 l,5 0,12 2,7 Ni 0,17 0,07 11,9 0,63 1,7 0,13 2,8 Kivilaji Metaperidotiitt: niitti 1.laqneettikiisu- Magneettikiisurnalmin yläpuolisten pyrokseniitteihin "' ja peridotiitteihin liittyvien pirotteisten sulfidimineralisaatioiden osalta voidaan taas todeta niistä saatavan rikasteen olevan todennäköisesti hyvälaatuisen Arvometallipitoisuudet Niittylammen tutkituissa 'pirote malmeissa' ovat kuitenkin alhaisemmat kuin esim. Yli- Portimojärvellä. Jalometallien (PGE+Au) yhteissumma on parhaimmillaan n. 1-1,5 g/t. Jatkotutkimusten osalta tulisi näillä näkymillä keskit- tyä rikkaampien pirotteisten malmityyppien etsintään. 4.1.6.3. Ranua, Vaaralampi (3524 03) Suhangon intruusioon liittyvistä tunnetuista Cu-Ni- esiintymistä suurin on Vaaralammen mineralisaatio, jossa on aiemmin suoritetun malmiarvion mukaan (raportti 001/3522.../JR,EI,TPR/~~) 6 milj. t magneettikiisu- malmia pitoisuuksin Ni 0,31 %, Cu 0,20 % ja S 11,8 %. Lisäksi liittyy malmiin paikoin merkittäviä Zn-pitoisuuksia.

Jalometallipitoisuuksien selvittämiseksi on Vaaralam- men esiintymästä uudelleen analysoitu reiät YP-24, -100, -102, -104, -107 ja -110. Isäntakivi ja malmityyppi vaihtelevat esiintymän eri osissa. Itäpaassa vallitsevat pirotteiset malmit, joiden isän- täkivenä on enimmäkseen metapyrokseniitti. Paras 1a- vistys on reiästä YP-102 oheisen taulukon pitoisuuksin. ~g:1q2_f_13l23_:-sql@222:--~l5_99gl... metapyrokseniitti Esiintymän keskiosissa tavataan pirotteista mineralisoitumista pyrokseniiteissa ja pyrokseniittien sulkeumina olevissa pohjan kvartsidioriiteissa seka niiden alla, kvartsidioriittisessa miljöössä useita massiivisia Cu-pitoisia "magneettikiisumalmikerroksia". Parhaat tiedot on reiästä YP-104 oheisessa taulukossa.

Malmin lansipaalle ovat ominaisia kerrosintruusion alla ja pohjan kvartsidioriiteissa esiintyvat magneettikiisukonsentroitumat, joiden ylapuolisen metapyrokseniitin osalta ei analyyttista tietoa ole toistaiseksi olemassa. Oheisessa taulukossa on lavistystietoja länsiosan reiän YP-110 magneettikiisumalmilavistyksista. iävist.vali YP-110/159,24-165,20 Sulf idif aasi ssa --- /175,35-176,55 --- /183,00-184,87 -- Yhteenvetona edella olevista taulukoista voidaan todeta, että Vaaralammella esiintyy kahta eri malmityyppia, joista hiukan ylempänä oleva pirotteinen ja rikkiköyhempi malmi on laadultaan parempaa, ts. sulfidifaasin metallipitoisuudet ja saatava sulfidiyhteisrikaste on arvometallipitoisuuksiltaan parempi kuin alempana oleva massiivinen magneettikiisumalmi. Magneettikiisumalmin osuus malmin kokonaismassasta on ilmeisesti selvästi suurempi kuin pirotteisen tyypin. Jatkotoimet tulisi taallakin suunnata jalometallirikkaampien pirotteisten tyyppien etsintään. 4.1.6.4. Ranua, Suhanko (3522 12) Suhangon malmiin on Outokumpu Oy:n toimesta kairattu 1960-1970 luvun taitteessa runsaasti reikiä ja sieltä on inventoitu n. 1 milj. t:n suuruinen malmi pitoisuuksilla; Cu 0,31 % ja Ni 0,27 % (raportti 001/3522 12 PR/71).

Alueelta on vuoden 1982 aikana uudelleen raportoitu ja analysoitu kaksi reikää (YP-53 ja -60) itse malmista ja lisäksi malmin länsipuolelta yksi reika (YP-45), joka on Suhangon intruusion läntisin reika. Seuraavissa taulukoissa on esitetty lavistystietoja ern. rei'istä: YP-45 ----- (Suhangon intruusion läntisin reikä) 57,54-61,76 Yht./ka 83,87-113,18 29,31 F'd 1,05 -- 115,9 0,85 35,5 0,39 40,9 0,56 37,4 Kivilaji Metaperidotiitti Metagabro Metagabro 11,oo-16,ll Lävist. 16,ll-27,05 1 10,94 27,05-41,66 ( 14,61 Pd 1,35 45,9 0,81 32,3 0,84 12,9 1,24 5,3 0,95 14,4 Kivilaji Metapyrokseniit Metapyrokceniit Metagabro + metapyrokseniit Magneettikiisumalmi + kvartsidioriitti (ph:

iävist. 4,60-13,30 1 8,70 13,30-29,57 1 16,27 29,57-31,25 1 1,68 Sulfi,difaasissa, 31,25-35,19 1 3,94 L-, 35,19-35,41 1 0,22 35,41-50,20 1 14,79-50,20-51,77 1 1,57 51,77-66,83 / 15,06 66,83-71,20 1 4,37 Kivila 'i 0,54 Metaperidotiitt 0,92 Metapyrokseniit 38,l ti + meta abro 2,21 Magneettikiisu- 0,46 Metapyrokseniit 2,7 Magneettikiisu- 5,6 rnalmi 1 1 1,96 0,01 1,48 Maqneettikiisu- 5,7 0,02 4,3 Imam 1,20 <0,02 0,60 Metapyrokseniit 11.5 1 <0,2 1 5,8 / ti Mineralisaatio koostuu ylaosassaan peridotiitteihin ja pyrokseniitteihin liittyvista sulfidipirotteista seka keski- ja alaosissaan vuorottelevista pirottei- sista (pääasiassa pyrokseniitteihin liittyvistä) ja massiivisista sulfideista. Pirotteisten osien arvometallipitoisuudet (erityisesti jalometallit) ovat samaa luokkaa tai jopa hieman alemmat kuin useissa muissa Suhangon intruusion mineralisaatioissa. Esim. Pd-pitoisuus pirotteissa jaa useimmiten alle 1 g/t. Myös sulfidifaasin jalometallipitoisuudet ovat ehkä hiukan Suhangon intruusion muihin pirotemineralisaati. oihin verrattuna keskimäarin alhaisemmat. Sensijaan massiivisten magneettikiisumalmien jalonetallipitoi- suudet ja myös pitoisuudet sulfidifaasissa ovat

selvästi paremmat kuin mitä muualla Suhanko - Pekkalan alueella on tavattu. Mm. Pd-pitoisuus on 1,2-2,7 g/t ja sulfidifaasissa 3,8-5,8 g/t. 4.1.7. Ranua, Konttijarvi (3522 12) Konttijarven geofysikaaliset mittaukset käsittivät magnetometrauksen tihentamista seka menetelmatutkimusmielessä suoritettua IP-mittausta. Magneettinen mittaus paikantaa PGE-mineralisaation kattopuolella olevan peridotiitin. IP-mittauksen voitiin todeta antavan selvän indikaation Pd-Pt-pitoisesta sulfidimineralisaatiosta. Konttijarvella paljolti menetelmatutkimusmielessa tehty geokemian työ antaa ilmeisen yksityiskohtaisen kuvan malmin esiintymisestä ja tulos on hyvin sopusoinnussa kairauksesta saadun kuvan kanssa. Intruusion länsipäässä maapeitteet ovat erittäin paksut ja geokemian tuloksissa ei ole mitään indikaatioita mahdollisista jalometallipitoisuuksista. Kerrosintruusioon kairattiin Outokumpu Oy:n toimesta v. 1981 viisi reikää kolmeen profiiliin. Viimeiset analyysitulokset saatiin talvella 1962, jolloin aiheesta tehtiin geologinen malmiarvio (raportti 030/3522 12B JJL/15.4.1982). Cut off:lla 2,4 q/t Pd+Pd tehty arvio antoi tulokseksi 10 milj. t todennäköistä malmia, jossa Pd 2,8 g/t, Pt 0,83 g/t, Au 0,26 g/t, Ag 2,5 g/t, Cu 0,23 %, Ni 0,08 % seka S 0,40 %. Todennäköistä malmia + mahdollista malmia +100 -tasolle arvioituna on n. 12 milj. t seuraavalla sivulla näkyvin pitoisuuksii Myöhemmin on tehty arviot käyttäen cut off:na 4 g/t ja 5,5 g/t Pd+Pt, jolloin malmin määrä näyttäisi olennaisesti vähenevän (korkein tonnimaara cut off 4,O g/t Pd+Pt todennäköinen + mahdollinen malmi +100 -tasolle 2,s milj. t) pitoisuuksien platinametallien osalta vastaavasti noin kaksinkertaistuessa (ks. taulukot).

~ ~ - ~ ~. ~almiarvio %t off 2,L g/t Pd+Ft TODENNÄKOINEN MALMI 10 milj. t, Pd 2,81 g/t, Pt 0.83 g/t, Au 0,26 g/t, L~I 0,23 % TODENNÄKEINEN + MAHDOLLINEN MALMI +100 -tasolle arvioituna 12 rnilj. t, W 2,98 g/t. Pt 0,87 g/t, Au 0.27 g/t. Cu 3.2&?6 a/ t b retkx liivistysv3ll n IXvistyspituus m valk.rn;ltka m pintg-ala m kuri Lot m lavistyks-n keskitiheys malmitonnit Pd Dt Au Aq Cu :i 1 S 53,850 RN/KOJ-4 35.75-58.38 22.63 200 1) 2756 1) 551200 2,99 1) 1648W8 3.298' 0.871 0.382 2,739 0.255 0.078 0.560 2) 4162 2) 832400 2) 2488876 l HfI/KOJ-1 RN/KOJ-2 RN/KOJ-5 26,71-34.06 71.54-1 13.20 124.31-142.25 7,>5 11.66 17.94 275 770 211750 2.88 609840 4.657 1,665 0,172 275 1400850 2.71 4076473 2.303 0.7W 0,250 275 866250 2.91 2520787 2.352 0.683 0,207 1.630 2,401 2,712 0.116 0,230 0,207 0.071 0,054 O.CO'3 0.755 0.431 0.231 PN/KOJ-3 15.03-44.98 29,95 175 22'16 518300 2.73 1167017 37313 1.111 0.263 2.614 0.2il 0.314 0.44'4 1 r3-2 5226 914550 2679631 yht. 10022207 2 1 todenn3kfiin5n malml 12375607 71 todennïkylnon + mnhdollinen mirlml bl00 -tasolle nrvioitunn TODENNXKUICEN MAL.IIN 11 0 milj. t) METALLISISXLTU: Pd 28,l t, Pt 8.3 t,?u 2.6 t ja Cu 23 000 t keakf~itolsuudet 1) 2,1310 2 xq7u 1) 0.8~4 ----- 11 0,258 2 2) 0.~100.267 1 21516 2) 2.547 1 OjZ30 21 0.240 0.080 2) 0,my 0.401 2 0.617

J Lahtinen/RLV/21.12.1982 RANUA, KONTTIJÄRVI Malmiarvio Cdt oee 4.0 g/t Pd+Pt TODENNÄK~INEN MALMI 1 K e s k i p i t o i s u u d e t 1- Lävictysväli Gvistyspit.Vaik.mat- Pintai Yu '1 tiot Keski'yh. Malmi- q/t 1 4,.- f profiili Riikä m m ka m ala m rn q/cm -- tonnit Pd ~t AU Aq Cu Ni S 1 Yht. ka 1.567.932 6,24 1.77 0.50 3.21 1 0.27 0.10 0,41( Yht. ka 2.540 1121 5.86 1.62 0,49 2.99 j 0.26 O,1O 0.44

Keskipito~~!drt RANUR, KONTTIJÄRVI Malmin icut oee 4,O g/t PdcPtI pax1lä olevan platinametallipitoisen raakun arvio TgDENNÄKOISEN MALMIN PÄÄLLÄ OLEVAN RAAKUN ARVIO 7 -- ~p i 7-pro- L3vistysvili Wvisb/s-Virk. ~-~b---~iiiiiiot Ä%ioitu 1 q/t i? 1 1 I~rlr ReikS n:o - m P ~- ~ ~ -?l&?l!!-,. ~ m t T o n n i t L P t - 1 Ca Ni Ni_ i TODENNAK. + i4ailn. MALMIN (+II30 -tasolle) PÄÄI.LÄ OLEVAN RAAKIJN ARVIO 6,lR MI1.J. 'P '(I.1.Ä OI.RVIN PITOISUIJKSIN + Prruituu hramimctanol iliuotuk?,c:,:n ** Pzzrustuu n. 1 m:n vnlcin otnïtuihin m3nritysnsyttoisirn

J Lahtinen/RIV/21.12.178L RANUA, KONTTIJARVI Malmiarvio cut Oft 5,5 g/t Pd+Pt TODENNAK~INEN MALMI - l i Lävistysvali Lävistyspit. Vaik.mt- Piny- Kuutjiot Keskqih. Malmi- / y-profiili -Reikä m rn!a m ala m_m s/un tonnit Pd Pt 'I'ODENNAK~INEN MALMI + MAHDOLLINEN MAI.MI 1100 -tasolle Yht. ka 2.166 485; 6,22 1.74 0,43 3,011 0.24 0.11 Of42i TQ[)ENNAK%IIIEN MALMI t MAIIDOI.i,iNEN MALMI +100 -t.,sollo 2.2 milj. t Prl 5.22,l/t, Pt 1,74 q/t, Au 0.43 q/t, Aq 3,OL q/t, Cu 0.24 2, N i 0.11 %, 5 D.42 7

Kyseisissa malmiarvioissa on kairausprofiilien (3 pro- fiilia) väli erittäin harva (250 m ja 300 m), jolloin keskimmäinen profiili tulee arviossa hyvin painavaksi. Cut off:lla 2,4 g/t Pd+Pt tehdyssä arviossa keskipro- fiili on pitoisuuksiltaan selvästi heikoin ja cut off- arvoilla 4,O ja 5,5 g/t Pd-Pt siihen liittyvän malmin tonnimäarat taas jäävät hyvin vähäisiksi. Mikäli kes- kiprofiilin sisältamän malmilaadun todellinen vaikutus- matka olisikin 275 m:n sijasta esim. vain n. 100 m, olisi Konttijärvellä mahdollista olla +100 -tasolle - - arvioituna malmia n. 3,3 milj. t, jossa Pd 5,5 g/t ja Pt 1,5 g/t. Malmin todellisen määrän ja laadun selvittäminen vaa-,,. tii vielä runsaasti lisäkairausta. Näyttää kuitenkin silta, ettei pintaan tulevan malmin määrää ole kovin olennaisesti mahdollista lisätä, koska Konttijärven intruusiolohkon pituus on todennäköisesti enintään 1 km Konttijärven malmin kairasydänlävistyksistä on otettu kolme näytettä rikastuskokeisiin, jotka on tehty Outokumpu Oy:n Metallurgisessa tutkimuslaitoksessa Porissa. Näytteista tehdyn syötteen pitoisuus vastaa cut offarvolla 2,4 g/t Pd+Pt tehdyn malmiarvion pitoisuuksin. Vaahdotuskokeiden tuloksena voitiin todeta platinametallien saannin laadultaan hyvään toiseen kertausrikasteeseen olevan luokkaa 60-70 %. Tällöin saatavan rikasteen määrä olisi näytteestä riippuen 0,7-2 % malmin määrästä. Rikasteen arvo eri näytteiden kohdalla Harjavaltaan kuljetettuna olisi marraskuun 1982 hintojen mukaan 64-75 mk/malmitonni (ts. mainitulla markkamäärällä malmitonnia kohti tulisi kattaa malmin louhinta, rikastus, kuljetus Harjavaltaan ja investoinnit).

Edellämainittujen tutkimusten lisäksi on Konttijärven Pd-Pt-esiintymästä tehty perusteellinen malmiminera- loginen tutkimus (raportti 070/3522 12B/E. Hänninen/82) jonka tuloksia on käytetty mm. rikastuskokeissa hyväksi 4.2 Penikkain kerrosintruusio Penikkain kerrosintruusion alueella on tehty laajamit- tainen kartoitus- ja lohkare-etsintätyö kesaapulais- ryhmien P. Tuukki - T. Halkoaho, J. Schmidt - J. Vuollo ja M. Iljina - A. Vitikka toimesta. Intruusion etelä- osissa (Ala-Penikalla ja Paasivaarassa) on suoritettu geologikairanäytteenottoa (225 näytettä) sekä neljän reiän (SI/KI-18-21) syväkairausohjelma. Sompujärven alueelta on uudelleen raportoitu vanha kairausprofiili (KI-2, -4, -5, -6, -7). FT Tuomo Alapietin (Oulun yliopisto) toimesta on aioitettu kerrosintruusion stratigrafiatutkimus, jonka materiaalina on käytetty kesäapulaisten naytteita ja Sompujärven kairausprofiilin naytteita. Alustavaa tutkimustulosta on jo nyt käytettävissä, joskaan tuloksia ei ole vielä raportoitu. Tutkimusten tuloksena on voitu saada yksityiskohtaisempaa kuvaa jo aiemmin löydetyistä (1981) Paasivaaran ja Ala-Penikan PGE-aiheista sekä on löydetty yksi merkittävä PGE-lavistys Sompujärven vanhoista kairarei'istä. Kaikki edellämainitut PGE-aiheet liittyvät intruusion kerrokselliseen osaan eikä reunavyöhykkeeseen tai pohjan puolelle liittyviä mineralisaatioita tunneta. Mahdollisuudet näihin Suhanko - Pekkala -alueella hyvin yleisiin mineralisaatioihin ovatkin ilmeisen vähäiset.

4.2.1. Ala-Penikan alue (2543 03) 4.2.1.1. Ala-Penikka Ala-Penikalla on kesaapulaistyönä pystytty seuraamaan PGE-kriittista anortosiitin alapuoliseen gabroon liit- tyvää jaksoa n. 2,2 km. Aivan pohjoisimmassa osassaan on jakso siirtynyt n. 0,5 km länteen. Itse minerali- soituminen on epätasaista ja epäjatkuvaa. Suurin tun- nettu yhtenäinen mineralisaatio on pintapuhkeaman alaltaan n. 130 m 2 ]a, geologikairanäytteenoton perusteella keskipitoisuus on seuraava: Cu 0,50 %, Ni 0,24 %, S 1,2 %, Pd 12,9 g/t, Pt 3,7 g/t, Au 0,8 g/t ja Rh 0,25 g/t. Parhaissa paljastumanaytteissä jalometal-,'. lien (PGE+Au) yhteissumma (Pd/Pt-suhteen pysyessä jota- kuinkin vakiosti 3,5) on n. 10 g/t - 48 g/t, huippu- pitoisuuksien löytyessa jakson etelaosista. Jakson mahdolliset jatkeet tunnetun osan pohjoispuo- lelle ovat toistaiseksi selvittämättä. 4.2.1.2. Paasivaara Paasivaarassa, kerrossarjassa n. 0,5 km Ala-Penikkajakson yläpuolella, on ultramafisen kerroksen alapuoliseen anortosiittiin liittyvää PGE-kriittista jaksoa seurattu kesäapulaistyönä n. 2,5 km:n matkalla. Mineralisoitumisen suhteen jakso on yhtenäisempi kuin Ala- Penikkajakso, joskin epahomogeenisuutta esiintyy niin, että sekä hyvin rikkaita että lähes tyhjia osia tavataan. Jakson eteläisimmissä ja parhaiten paljastuneissa osissa on tehty suhteellisen laaja geologikairanäytteenotto, jonka keskiarvotulos n. 1-2 m:n paksuisessa mineralisaatiossa on; Cu 0,4 %, S 1,05 %, Au 1,O g/t, Pd 3,5 g/t, Pt 4,6 g/t ja Rh 0,l g/t.

Paras geologikairanaytteenottoon perustuva lavistystieto on 1,2 m pitoisuuksilla; Cu 0,66 %, S 1,24 %, Pd 7,O g/t, Pt 9,2 g/t, Au 2,6 g/t ja Rh 0,2 g/t. Suoritetuissa syväkairauksissa on tavattu seuraavat lavistykset: SI/KI-18/1,77 m, jossa Cu 0,06 %, Ni 0,09 %, S 0,15 %, Pd 2,2 g/t, Pt 2,6 g/t ja Au 0,5 g/t; SI/KI-20/ 0,94 m, jossa Cu 0,34 %, S 1,2 % Pd 2,l g/t, Pt 2,5 g/t ja Au 0,43 g/t. Edellisten va- liin kairattu SI/KI-19 oli tyhjä. SI/KI-20 -reiän alle kairatusta reiästä SI/KI-21 ei ole vielä analyysituloksia. Kesäapulaisten - paljastumanaytteista tavatut parhaat pitoisuudet ( 16 g/t PGE+Au, Pt > Pd) ovat em. kairaus- ja geologikairanaytteenottoalueen pohjoispuolelta Keski-Penikan ja Sompujarven alueelta tavatut sulfideja sisältävät horisontit voivat olla Paasivaaran jatkeita. 4.2.2. Keski-Penikan alue (2543 03, 2544 01) Keski-Penikan - Yli-Penikan alueelta on kesaapulais- työnä löydetty sulfidipitoisuuksia sisältäviä jaksoja (mahdollisesti Paasivaara -jakson jatkeita); naytteista ei ole kuitenkaan analyysituloksia käytettävissä. 4.2.3. Sompujarven alue (2544 01, 04, 05) Sompujärven alueen (Penikkain pohjoisin osa) vanhan kairausprofiilin läpikäyminen tuotti yhden merkittävän PGE-pitoisen lävistyksen reiassä SI/KI-2 (0,68 m) ylimmän peridotiitin alaosassa; Pd 22,02 g/t, Pt 10,O g/t, Rh 1,2 g/t, Au 0,27 g/t, Cu 0,012 %, Ni (XRF) 0,104 %, S 0,002 %. Jatkeista ei ole toistáiseksi tietoa, mutta PGE-kriittisen miljöön huomioiden ovat toiveet jatkeistakin olemassa.

Lisäksi on Sompujärvellä kartoitustyössä tavattu sulfideja sisältäviä jaksoja (mahdollisesti Paasivaara -jakso), joiden naytteista ei kuitenkaan ole analyysituloksia toistaiseksi saatu. 4.3 Kemin intruusio (2541 11, 12) Kemin intruusion ylaosiin on kairattu viisi reikää aikaisemman profiilin jatkeeksi tarkoituksena lavistaa yhdellä leikkauksella koko intruusio ja nimenomaan ultramafisen osan ylapuolinen oletettavasti PGE-kriittinen gabroidinen osa. Edellämainitun kairauksen li- säksi on leikkauksen alaosan vanhat reiat uudelleen analysoitu ja raportoitu mahdollisten kromitiitteihin liittyvien platinametallipitoisuuksien selvittämiseksi seka sisäisen stratigrafian tutkimiseksi (T. Alapieti). Uusia kairareikiä ei ole toistaiseksi raportoitu. Vanhojen reikien PGE-analyyseista on pääosa saatu ja alustavasti näyttää silta, ettei kromitiitteihin, var- sinkaan paakromimalmiin, liity merkittäviä PGE-pitoisuuksia. Vähäisiä anomaalisia pitoisuuksia kuitenkin tavataan ja korkein pitoisuus on paakromimalmin ylapuolisesta kapeammasta kromitiittiraidasta 0,5 g/t Pt ja 0,12 g/t Pd Cr on alhainen, 6.7 %. Kemin intruusion PGE-kriittisyyden arvioiminen voidaan suorittaa, kun kaikki uudet reiat on käsitelty ja kaikki analyysitulokset saatu.