.. ; Lapin rvlalmi. . kts. liiteluettelo. i l/ ~--- 1 / -:,..;...,?)./. ~ -':.; '';. / '. - \

Transkriptio

1 Lapin rvlalmi SJ-MINERALISAATION KAIRAUS PENIKKAIN KERROSINTRUUSION N:o KILKAN LOHKOLLA /2544/EK/85/14 T utkionuu lue laatija PENIKKAIN KERROSINTRUUSIO KILKAN LOHKO Kunta Keminmaa Ka,.ttalenti Koo,.dinutit = 7310 y = 2550 ve.. taa Raportti 030/2544/JJL, Erkki Korvuo le1t, pvm, Hyv, lf- Liihka,.ht ja ulocteet. kts. liiteluettelo EK/85/7 Jakelu LM 2 kpl A,.kicto LM 2 kpl Indeksikartta 1: \.. ; ' '-; 1> 7 : -. - \.,..., l.o.-ht~lfw,, / -:,..;...,?)./. ~ -':.; '';. / '..J -- * r,. / 1 / i l/ ~--- / / / 1 1

2 LapinMalmi TIIVISTELMÄ Penikkain kerrosintruusion pohjoisosassa Kilkan lohkolla syystalvella 1984 tehdyn kairauksen tavoitteena oli SJ-mineralisaation pintaosan alustava selvittäminen. Kairaus tehtiin 100 m:n profiilivälein keskimääräisen reikäsyvyyden ollessa 39 m. Kairaustuloksen perusteella +35 m:n tasolle tehdyn alustavan malmiarvion mukaan tutkitulla osalla (tutkimusväli K 59,200-60,500 on neljässä erillisessä malmiossa yhteensä tn malmia (cut off-raja 2 g/tn Pd + Pt + Au), jonka keskipitoisuus (= malmitonneilla painotettu keskipit.) on 14,6 ppm Pd, 4,9 ppm Pt ja 0,10 ppm Au. Malmin keskipaksuus on 0,88 m. Toisaalta, jos reikä SI/KI-169, joka on osunut diabaasijuoneen jätetään huomioimatta, on alueen S osassa viidessä perättäisessä reiässä cut off-rajan 2 g/tn Pd + Pt + Au täyttävä malmilävistys. Kyseiseen maanpintaleikkauksessa 600 m pitkään malmioon (tutkimusväli K 59,200-59,800) sisältyvän malmin määrä (+35 m:n taso) on tn ja malmin keskipitoisuus 23,7 ppm Pd, 7,4 ppm Pt ja 0,11 ppm Au. Malmin paksuus 0,81 m. Kahden metrin paksuiseksi laimennettuna, reiän SI/KI-169 vaikutusalueelle sisältyvä raakku mukaan laskettuna malmin määrä on tonnia ja keskipitoisuus 8,1 ppm Pd, 2,5 ppm Pt ja 0,04 ppm Au. Kairaustiheys Kilkan lohkolla on vielä aivan liian pieni luotettavan malmiarvion tekemiseen edes mineralisaation pintaosasta, mutta kairaustulos osoittaa kuitenkin, että reiän SI/KI-172 eteläpuoli ja välitön ympäristö ovat selviä jatkokairauskohteita.

3 Lapi~Malmi SISÄLLYSLUETTELO Tutkimusalueen sijainti Johdanto Suoritetut tutkimukset Geofysikaaliset maanpintamittaukset Geokemialliset tutkimukset Kairaus Näytteiden analysointi Geologinen yleiskuvaus PGE-mineralisaatiot Penikkain intruusiolla SJ-mineralisaatio Yleiskuvaus Mineralisaation isäntäkivet SJ-mineralisaation mineralisoitumisasteen vaihtelu Malmimineralogiasta Mineralisaation arvometallien keskinäisistä suhteista Malmiarvio Johtopäätökset LIITTEET akselidiagrarnrnit ja korrelaatiomatriisi Geologinen kartta 1: Linjastakartta 1: kairareikien, SJ-mineralisaation puhkeaman sekä geokemian näytteenottolinjojen sijainti Maanpintamagneettinen kartta 1: UM IV:n alakontakti detaljisen magneettisen mittauksen perusteella 1: SJ-mineralisaation sijainti UM IV:n alakontaktiin nähden 1:100/1: SJ-mineralisaation sijainti, referenssitasona UM rv~yksikön yläpinta 1:200/1: Analyysitulosten pylväsdiagrarnrniesitykset mittakaavassa 1:500 kairarei'ittäin seuraavien alkuainekompponenttien osalta: a) Pd + Pt + Au, MgO, Cr, Sr, Al 2 o 3 b) Pd, Pt, Au, Cu, S

4 LapinMalmi SI/KI-160 SI/KI-161 SI/KI-162 SI/KI-163 SI/KI-164 SI/KI-165 SI/KI-166 SI/KI-167 SI/KI-168 SI/KI-169 SI/KI-170 SI/KI-171 SI/KI-172 1:500 II II

5 Lapin Malmi E Korvuo/RIV RAPORTTI /2544/EK/85/14 1 ( 13) SJ-MINERALISAATION KAIRAUS PENIKKAIN KERROS INTRUUSION KILKAN LOHKOLLA Tutkimusalueen sijainti Kilkan nimellä tunnettu tutkimusalue sijaitsee (kts. kansilehti) Penikkain kerrosintruusion pohjoisosassa Keminmaan kunnan alueella. Tutkimusalueelta tulee Kemiin matkaa n. 40 km ja Elijärven kaivokselle n. 35 km. 2 Johdanto Outokumpu Oy:n tutkimuksissa v paljastumanäytteenoton perusteella esille tulleet platinametallimineralisaatiot AP ja PV antoivat sysäyksen etsiä kaikki mahdolliset PGE-kriittiset vyöhykkeet Penikkain intruusiolta. Tämä työ käsitti mm. v Sompujärven alueella suoritetun kromitutkimuksen yhteydessä kertyneen kairausnäytemateriaalin (vrt. raportti 001/2543, 2544/JK/60-65) uudelleen raportoinnin ja analysoinnin. Kyseisen, alkuvuodesta 1982 tapahtuneen tutkimuksen (J Lahtinen, T Alapieti) tuloksena löytyivät ensimmäiset viitteet, tämänhetkisen tietämyksen valossa Penikkain kerrosintruusion merkittävimmäksi platinoidihorisontiksi osoittautuneesta SJ-mineralisaatiosta. SJ-mineralisaatioon liittyvien potentiaalisten malmimahdollisuuksien selvittäminen aloitettiin Sompujärven lohkolla talvella Täältä saatujen positiivisten tulosten johdosta tutkimuksia on tehty analogiaperustein Keski- ja Yli-Penikan sekä Kilkan lohkoilla. Ainoastaan Ala-Penikan lohko on SJ-mineralisaation suhteen toistaiseksi vielä täysin tutkimatta. SJ-mineralisaation tutkimukset ovat tähän mennessä edenneet pisimmälle Sompujärven lohkolla. Täältä on valmistunut kevättalvella 1985 ensimmäinen malmiarvioraportti (030/2544/JJL, EK/85/7), jossa arvioidaan SJ-mineralisaatioon sisältyvää malmivaraa maanpintaleikkauksessa 1575 m:n pituisella osalla tutkimusvälillä K 62,425 - K 64,000 keskimäärin +150 m:n tasolle. Muilta osin SJ-mineralisaation tutkimuksissa on keskitytty mineralisaation pintaosan tutkimiseen harvalla, valtaosin 100 m:n profiilivälein tapahtuneella kairauksella. Keski- ja Yli-Penikan alueella SJ-mineralisaation alustavaksi selvittämiseksi kesällä 1984 tehdyn Winkie-kairauksen tulokset esitetään erillisissä raporteissa. Tässä raportissa käsitellään Kilkan lohkolla talvella 1984 tehdyn kairauksen tulokset sekä esitellään lyhyesti kairausta edeltäneet geofysikaaliset ja geokemialliset tutkimukset.

6 LapinMalmi 2 3 Suoritetut tutkimukset 3. 1 Geofysikaaliset maanpintamittaukset 3.2 Geokemialliset tutkimukset Kilkan tutkimusalueen kattaa vuoden 1983 aikana valmistunut systemaattinen magneettinen maanpintamittaus (liite 4). Mittaus on tehty 50 x 10 m:n ruudukkoon. SJ-mineralisaation puhkeamaa ei Kilkan lohkolla tavata missään paljastuneena. Puhkeama on paikannettu maastossa muutaman metrin tarkkuudella magnetometrin avulla alkuvuodesta 1985 suoritetun detaljisen mittauksen avulla (liite 5). Vuonna 1983 tehdyt geokemialliset tutkimukset käsittävät kolme ultramafiitti IV:n yli tehtyä tiheäpistevälistä (pisteväli 2 m) moreeninäytteenottolinjaa {linjat 10, 12 ja 13/näytteet / liite 3). Linjalla 10. SJ-mineralisaatio kuvastuu heikkona Pd-anomaliana (maks. 0,05 ppm Pd). Linjoilla 12. ja 13. jalometallianomalioita ei sen sijaan esiinny. 3.3 Kairaus SJ-mineralisaation tutkimuskairaus (reiät SI/KI , yht. pituus 508,2 m) tehtiin talvella 1984 Rautaruukki Oy:n Diamec 260-kairauskoneella. Kairauksessa käytettiin putkikalustoa T-56 (kairasydämen halkaisija n. 42 mm). 3.4 Näytteiden analysointi 4 Geologinen yleiskuvaus Sekä geokemian näytteet että kairausnäytteet on analysoitu Rautaruukki Oy:n tutkimuslaboratoriossa Raahessa. Geokemian näytteistä on analysoitu ohjelmalla BO seuraavat alkuaineet: Cu, Co, Zn, Ni, Cr, Pb. Kairausnäytteistä on analysoitu ohjelmalla A5 Sio, Al 2 2 o 1, MgO, CaO, Na o, K o, P, S, Fe, Ti, Cr, V, 2 2 Mn, Cu, Ni, Co, Zn, W, Zr, Ba ja Sr. Kaikista näytteistä on analysoitu lisäksi Pd, Pt ja Au. Penikkain kerrosintruusio on osa Tornion - Näränkävaaran varhaisproterotsooista (2440 milj. v.) kerrosintruusiovyöhykettä. Intruusio on alunperin tunkeutunut arkeisen graniittigenissikompleksin ja päällä olleen vulkaanissedimenttisen sarjan väliin.

7 LapinMalmi 3 Penikkain intruusion nykyinen maanpintaleikkaus käsittää n. 23 km pitkän ja 1,5-4 km leveän alueen, jonka pituussuunta on lounaasta koilliseen (liite 2). Intruusio on jakautunut siirrosten kautta viiteen lohkoon, jotka etelästä pohjoiseen ovat: Ala-Penikka, Keski-Penikka, Yli-Penikka, Kilkka ja Sompujärvi. Kukin lohko edustaa nykyisessä maanpintaleikkauksessa hieman erilaista leikkausta alkuperäisestä intruusiosta. Kerroskaade on länteen tai luoteeseen vaihdellen eri lohkoissa Penikkain kerrosintruusion sisäistä stratigrafiaa käsittelevän tutkimuksen (Peräpohjan kerrosintruusiotutkimus/tuomo Alapieti 1984) mukaan intruusion alaosassa, alapuolisia granitoideja vasten, on hienorakeinen jäähtymisreunus (chilled margin). Sitä seuraavat ylöspäin reunavyöhyke ja intruusion pääosan muodostava kerrossarja. Kerrossarja koostuu viidestä megasyklisestä yksiköstä, joiden synty on nykykäsityksen mukaan yleisimmin selitetty olevan seurausta kiteytyvään magmasäiliöön yhä uudel- leen ja uudelleen tapahtuvista tuoreen magman purkauksista. Jokainen Penikkain intruusion megasyklinen yksikkö alkaa ultramafiitilla, joka vähitellen vaihettuu ylöspäin gabroidisiksi kiviksi. Alimman syklisen yksikön ultramafinen alaosa on pyrokseniittinen (plagioklaasipitoinen brontsitiitti). Syklit II- IV alkavat peridotiiteilla (ultramafiitit II, III ja IV) ja sykli V jälleen pyrokseniitillä{ultramafiitti V). Sykli IV on kaikkein paksuin ja sitä luonnehtii selvä kromin puute ja titaanin runsaus muihin yksiköihin verrattuna. Toistaiseksi tunnetuista merkittävistä PGE-mineralisaatioista kaikki sijoittuvat syklin IV alueelle. Kuvassa 1. on esitetty Penikkain intruusion Sompu Jarven lohkon kaavamainen stratigrafinen leikkaus. Kilkan lohkolla stratigrafia on täysin analoginen.

8 LapinMalmi 4 Kuva 1. PENIKKAIN KERROSINTRUUSION STRATIGRAFIA. SOMPUJÄRVI rakent. Albiittidla- j~måks.tuff. ~orkaua baaai 1:Z:q~:~er., 5 ~f{~"~.'."... PV-minarauaaatlo 1400 LeukogaDro megaaykllnen ykaikkö v ,.aoo 800 Gab<ononittt 4 AP 11-mineraJisaatlo A~ineraliaaatlo Gabro 2 ~::::;::::!!Jrnc:==:f.i.s..~.: ~--JD.illLtUlll.U IIo Leukog~bro Gabro magaa'fklinen ykaikkö IV megaaykllnen ykaikkö Gabro megaaykllnen ykaikko II 1 :... :,~."'. ~.. :.; :::. 200 Gatwo Uloll 1 CRT 1 ~.~~~~;t.~~-~~~.... II""DT_ ~~oaranm,aon komptekai PGE-krllttl.. t yoiiykk t: 1. tntruualon alaaaan Ultramafiaiin klwffn Ufttywat kromlftft '2. UM tv:n alaoaa (SJ-minarallaaatlo) ~. AP-tyypplnan mlnaratlaaatlo 4. AP li-tyyppinen mlnerallaaatlo 1.. PV-tyypplnan mlnarellae tlo ma9aayktlnan ykalkko 1 4t 5 PGE-mineralisaatiot Penikkain intruusiolla Suoritetuissa tutkimuksissa on Penikkain intruusiolla tavattu seuraavat PGE-pitoiset horisontit (kts. kuva 1. ). 1. Kerrosintruusion alaosan ultramafiitteihin (reunavyöhyke, alin pyrokseniitti, ultramafiitit II ja III) liittyvät kromiittiraidat ja -pirotteet (raportit 001/2544/EK/84/3, 030/2544/EK/85/11). 2. Ultramafiitti IV:n alaosaan liittyvä, rikkiköyhä SJ-mineralisaatio (raportti 030/2544/JJL, EK/85/7). 3. Sulfidinen AF-tyyppinen PGE-mineralisaatio n. 200 m ultramafiitti IV:n yläpuolella (raportti 030/2543/JJL/85/5). 4. AP II-tyyppinen mineralisaatio n. 100 m AP-mineralisaation yläpuolella (tunnetaan toistaiseksi vain Ala-Penikan lohkolta).

9 LapinMalmi 5 5. Sulfidinen PV-tyyppinen PGE-mineralisaatio n. 700 m ultramafiitti IV:n yläpuolella (raportti 030/ /JJL/84/12). Em. mineralisaatioista merkittävimpiä ovat AP-, PV- ja ennen kaikkea SJ-mineralisaatio. AP II-mineralisaatio tunnetaan toistaiseksi ainoastaan Ala Penikan lohkolta muutamien paljastuma- ja geologikairanäytteiden perusteella ja sen PGE-potentiaali on toistaiseksi selvittämättä. Kerrosintruusion alaosan ultramafiitteihin liittyvien kromiittihorisonttien PGE-kriittisyyttä on tutkittu ainoastaan Sompujärven lohkolla. Tavatut PGE-pitoisuudet eivät ole olleet ekonomisesti merkittäviä. 6 SJ-mineralisaatio 6.1 Yleiskuvaus SJ-mineralisaatio on tyypillisimmillään täysin rikitön piatinametallien ja kullan mineralisaatio, joka on kehittynyt kahden eri magmapulsseja edustavan megasyklisen yksikön (III ja IV) rajamaille. Rikkipuutteisena se poikkeaa selvästi kerrosintruusion sisäisessä stratigrafiassa ylemmäs sijoittuvista AP- ja PV-mineralisaatioista, jotka ovat tyypillisiä sulfidipirotteisia PGE-mineralisaatioita (ns. Merensk Reef-tyypin mineralisaatioita). Mineralisoituneen kerroksen paksuus vaihtelee huomattavasti eri kairausleikkauksissa. Cut off-rajan 2 g/tn Pd + Pt + Au täyttävän mineralisoituneen kerroksen keskipaksuus esim. Kilkan lohkolla on 0,88 m (vaihteluväli 0,25-2,04 m). Sompujärven alueella tutkimusvälillä K 62,425-64,000 vastaava paksuus on 0,95 m. Yli-Penikan ja Keski-Penikan lohkoilla tehdyt tutkimukset viittaavat karkeasti n. 1 m:n luokkaa olevaan paksuuteen. Vaihtelu on kuitenkin voimakasta muutamista senttimetreistä pariin kolmeen metriin ja esim. Sompujärven lohkolla reiän SI/KI-153 kohdalla jopa 10 metriin saakka. Varsin erikoinen ja toistaiseksi ilman pätevää selitystä on myös ilmiö, että sulfidittoman, metapyrokseniittiin liittyvän PGE-mineralisaation päällä peridotiitissa usein esiintyy täysin piatinametallivapaa sulfidimineralisaatio. Joskus nämä kaksi mineralisaatiotyyppiä menevät osittain päällekkäin ilman, että jalometalleilla ja rikillä olisi mitään korrelaatiota.

10 Lapi~Malmi Mineralisaation isäntäkivet SJ-mineralisaation sijaintia ultramafiitti IV:n alaosassa kuvaavat alla esitetyt neljä esimerkkileikkausta wn MPRD 1 m 1 -[' IV SYKLI III mrrn MPYR CJ MGB!1111 SJ-minera- lisaatio Mineralisaation tyypillisin isäntäkivi on peridotiitin alaosaan liittyvä kapea, keskimäärin 0,5 m paksu, metapyrokseniitti (tapaus 1.). Pyrokseniittisen kerroksen on oletettu syntyneen alemmasta syklisestä yksiköstä (sykli II!) ylöspäin suuntautuneen intercumulussulan migraation aiheuttamaila kontaminaatiolla (T Alapieti 1984). Voimakkaasti metamorfoitunut kivi koostuu nykymuodossaan pääasiassa amfibolista ja kloriitista. Aksessorisena tavataan usein kromiittia, joka esiintyy sekä epätasaisena pirotteena että ohuina muutaman senttimetrin vahvuis1na piroteraitoina ja -kerroksina. Usein mineralisaatio jatkuu metapyrokseniitin yläpuolella olevan peridotiitin puolelle (tapaus 2.) ja paikoin se sijaitsee kokonaan peridotiitissa (tapaus 3.), erikoisesti sulfidipitoisen tyypin kyseessä ollessa. Peridotiitin primäärit mineraalit (oliviini, pyrokseenit) ovat täysin hävinneet ja kiven päämineraaleina ovat talkki, kloriitti, serpentiini ja amfibolit. Oliviinin muuttumistuloksena syntynyt magnetiitti on yleinen aksessorinen mineraali. Mineralisaation alakontaktin muodostaa kolmannen syklin yläosassa oleva metagabro. Paikoin kuitenkin heikkoa mineralisoitumista on tapahtunut myös muutaman kymmenen senttimetrin matkalla metagabron yläosassa (tapaus 4.) välittömästi metapyrokseniitin kontaktin tuntumassa. Tällöin PGE-pitoinen metagabro usein sisältää joko heikkoa sulfidi- tai kromiitti-pirotetta. Metagabron päämineraaleina ovat plagioklaasi ja klinopyrokseni. Plagioklaasi on voimakkaasti saussuriittiutunut. Pyroksenin muuttumistuloksena esiintyy amfibolia. SJ-mineralisaation isäntäkivien keskimääräisestä kemiallisesta koostumuksesta antavat kuvan alla olevat kolme Sompujärven kairausnäytteistä laskettua keskiarvoanalyysiä.

11 LapinMalmi 1. f\ Sio 2 % 44,19 39,07 44,83 Ti0 2 Al 2 o 3 FeO 0,10 4,85 11,32 0,12 1' 12,60 11,75 0,15 15,44 6,26 MnO 0,17 0,21 0,18 MgO 28,73 23,42 13,62 CaO Na 2 o 5,18 0,05 5,09 0,07 13,56 0,77 K 2 0 0,00 0,02 0,17 P205 s 0,02 0,12 0,02 0,02 0,02 0,01 V Zr Ba Sr Cr Ni Cu Zn Co % 0,004 0,001 0,002 0,001 0,058 0,141 0,029 0,017 0,013 0,007 0,002 0,003 0,002 0,449 0,106 0,014 0,014 0,011 0,009 0,002 0,006 0,022 0,155 0,035 0,003 0,006 0,004 Au Pt Pd ppm 0,02 0,20 0,27 0,14 4,79 8,89 0,02 0,17 0,24 1. MPRD 99 näytteen arit. keskiarvo 2. MPYR 35 näytteen aritm. keskiarvo 3. MGB 48 näytteen aritm. keskiarvo 6.3 SJ-mineralisaation mineralisoitumisasteen vaihtelu Kuten sivulla 12 olevan taulukon 2. tuloksista käy ilmi, tapahtuu SJ-mineralisaatiossa voimakasta mineralisoitumisasteen vaihtelua reiästä toiseen. Käytettävissä olevan tutkimusmateriaalimäärän perusteella ei voida sanoa, onko mineralisoitumisasteen vaihtelu lyhyellä vai pitemmällä matkalla

12 Lapin Malmi Malmimineralogiasta 6.5 Mineralisaation arvometallien keskinäisistä suhteista tapahtuvaa. Ts. olisiko reiästä esim. 1 m:n päähän viereen kairatun toisen reiän antama tulos jo erilainen, vai tapahtuuko vaihettuminen hyvin rikkaasta malmista lähes tyhjään kiveen vähittäin esim m:n matkalla. Mineralisoitumisen mittakaavan ja laadun selvittäminen on eräs inventointitutkimuksen keskeisiä lähiajan kysymyksiä. Samaan aihepiiriin liittyy myös kysymys siitä, onko SJ-mineralisaation voimakkaasti (ja paksusti) mineralisoituneilla osilla jokin geologinen kontrolli, jota hyväksikäyttäen olisi ennustettavissa rikkaita mineralisaation osia etukäteen. Toistaiseksi tähän kysymykseen ei ole olemassa selvää vastausta. SJ-mineralisaatio on rikkiköyhä (useimmiten S < 0,01 %), mikä näkyy myö~ sulfidimineraalien hyvin vähäisenä esiintymisenä. Pentti Sotkan ja Esko Hännisen OKME:n Geologisessa laboratoriossa Sompujärven osalta tekemän malmimineralogisen tutkimuksen (raportti 070/ B/PMS, EH/1984/18) perusteella PGE-mineraalit esiintyvät yleisimmin isäntäkivenä olevassa metapyrokseniitissa raekasaumina tai satunnaisina yksittäisinä rakeina. PGM-pirotteen raekoko on useimmiten alle 60~ m, osan mineraaleista ollessa pölymäisen hienoa. Mineralisaation tärkeimmät Pd-kantajat ovat isomertieiitti ja koostumukseltaan vaihtelevat Pd, Cu-arsenidit. Tärkeimmät Pt-mineraalit ovat sperryliitti ja satunnaisemmin tavattu hongshiitti (Pt, Cu-lejeerinki). Alla olevassa taulukossa on esitetty Kilkan kairausnäytteiden jalometalli- sekä S- ja Cr-pitoisuudet niiden näytteiden osalta, joissa Pd ja/tai Pt > 1,0 ppm. Aritmeettisten keskiarvojen perusteella on laskettu jalometallien keskinäiset suhteet sekä verrattu saatuja suhteita Sompujärven lohkolta laskettuihin vastaaviin lukuihin. Tulos osoittaa, että SJ-mineralisaation jalometallien keskinäisessä paljoussuhteessa ei ole sanottavaa vaihtelua kerrosintruusiolohkolta toiselle siirryttäessä. Jalometallien ja rikin välinen korrelaatio on negatiivinen. Pd:n ja Pt:n korrelaatio Cr:n suhteen on heikosti positiivinen (kts. 2-akselidiagrammit ja korrelaatiomatriisi, liite 1). 0 0

13 Lapin Malmi 9 TAULUKKO 1. Pd Pt Au Rh s Cr ppm ppm ppm ppm % % 0,31 1,3 <0,02 0,002 2,13 1,60 0,3 0,05 0,002 0,298 2,02 0,8 0,10 0,353 0,709 4,85 0,6 0,08 0,055 0,039 1,60 0,3 0,04 0,004 0,011 2,66 1,2 0,11 0,005 0,019 3,80 2,7 0,08 0,012 0,427 1,82 1,7 0,06 0,244 0,038 4,40 2,9 0,17 0,113 0,070 2,12 2,2 0,07 0,022 0,076 3,45 2,8 0,09 0,616 0,023 2,70 2,6 0,08 0,099 0,027 2,80 1,4 0,08 0,016 0,047 1,39 2,1 0,06 0,007 0,270 4,50 5,5 0,09 0,012 0,456 1,90 0,7 0,08 0,004 0,109 1,29 1,3 0,04 0,008 0,173 21,5 11,6 0, ,010 0,026 83,0 48,4 0,23 5,1 0,013 0,806 aritm. ka 7,77 4,75 0,11 3,3 0,083 0,303 ( 2 näytt.) Ki1kka Sompujärvi Pd/Pt 1,64 1,57 Pt/Pd 0,61 0,64 Pt/Pd + Pt 0,38 0,39 Pt/Rh 9,09 10,87 Pd/Rh 15,83 16,94 Au/Rh 0,12 0,24 Pt/Au 43,2 45,3 Pd/Au 70,6 70,7

14 LapinMalmi 10 7 Malmiarvio Cut off-rajan 2 g/tn Pd + Pt + Au täyttävien malmilävistysten sekä cut off-rajan alapuolelle jäävän heikosti mineralisoituneen kerroksen sijainti ultramafiitti IV:n alakontaktissa käy ilmi liitteistä 6 ja 7. Analyysitulosten pyljäsdiagrammiesitykset kairarei'ittäin tärkeimpien alkuainekomponenttien osalta ovat liitteinä Varsinainen malmiarviolaskelma on esitetty sivuilla l~ ja ll olevissa taulukoissa 2. ja 3. Taulukossa 2. on esitetty kaikkien Kilkan lohkolle kairattujen reikien cut off-rajan 2 g/tn Pd + Pt + Au täyttävät malmilävistykset sekä laskettu kunkin reiän vaikutusalueelle sisältyvien malmitonnien määrät ja keskipitoisuudet mineralisoituneen laatan kaateen suunnassa maanpinnasta 50 m {reiän SI/KI-164 kohdalla 60 m) alaspäin. Mineralisoituneen kerroksen kaade on n. 45 länsiluoteeseen, joten ko. laskelma vastaa +35 m:n tasolle tehtyä malmiarviota. Laskelman perusteella tutkitulla osalla {tutkimusväli K 59,200-60,500) on, +35 m:n tasolle arvioituna, neljässä erillisessä malmiossa yhteensä tn malmia, jonka keskipitoisuus on 14,6 ppm Pd, 4,9 ppm Pt ja 0,10 ppm Au. Malmin keskipitoisuutta nostaa huomattavasti reiän SI/KI-172 huipputulos, joka yksittäisenä korkeana pitoisuutena tulisi leikata pois oikeamman {?) tuloksen saamiseksi. Reikä SI/KI-172 on toisaalta tutkitun osan eteläisin reikä. Maanpintamagneettisen mittauksen perusteella ultramafiitti IV ja näin ollen myös SJ-mineralisaatio jatkuu Kilkan lohkolla vielä 350m reiän SI/KI-172 vaikutusalueen eteläpuolelle, joten on mahdollista, että malmin parhaat osat ovat vielä täysin tutkimatta. Toisaalta, jos reikä SI/KI-169, joka on osunut leikkaavaan diabaasijuoneen, jätetään huomioimatta, on alueen S-osassa viidessä perättäisessä reiässä cut off-rajan 2 g/tn Pd + Pt + Au täyttävä malmilävistys. Kyseiseen maanpintaleikkauksessa 600 m pitkään malmioon {tutkimusväli K 59,200-59,800) sisältyvän malmin määrä {+35 m:n taso) ja keskipitoisuus on esitetty sivulla 12 olevassa taulukossa 3. Kahden metrin paksuiseksi laimennettuna reiän SI/KI-169 vaikutusalueelle sisältyvä raakku mukaan laskettuna malmin määrä kohoaa n tonniin. Malmin keskipitoisuus on tällöin 8,1 ppm Pd, 2,5 ppm Pt ja 0,04 ppm Au.

15 LapinMalmi ll 8 Johtopäätökset Kairaustiheys Kilkan lohkolla on vielä aivan liian pieni luotettavan malmiarvion tekemiseen edes mineralisaation pintaosasta. Toisaalta kairaustulos osoittaa kuitenkin, että reiän SI/KI-172 eteläpuoli sekä välitön ympäristö ovat selviä jatkokairauskohteita. Seuraava kairausvaihe edellyttää myös mineralisaation syvyysjatkeiden alustavaa selvitystä.

16 e e LAPIN MALMI MALMIARVIO E Korvuo Profiili K = 60,450 60,350 60,250 60,150 60,075 59,950 59,850 59,750 59,650 59,550 59,450 59,350 59,250 P E N I K A T, K I L K K A SJ-mineralisaatio (tutkimusväli K 59,200-60,500) c - - Låvistys- Malmin Malmileikkauksen Vaiku- _Keski n:l ta: suus Reikä Lävistysväli pituus paksuus pinta-ala kairaus tusmat- Kuujiot Tihey~ Malmi- ppm nro m m profiililla,..,.1. ka m q/cm tonnit Pd Pt Rh Au SI/KI SI/KI ,66-38,92 1,26 1, , ,76 0,72 0,08 SI/KI SI/KI ,5 SI/KI ,61-45,06 0,45 0, , ,80 2,70 0,08 SI/KI ,33-23,70 1,37 1, , , ,75 2,26 0,10 SI/KI SI/KI ,74-25,00 0,26 0, , ,45 2,80 0,09 SI/KI ,97-19,77 0,80 0, , ,75 2,00 0,08 SI/KI SI/ KI ,94-30,23 0,29 0, , , 39 2,10 0,06 SI/KI ,70-23,41 0, 71 0, , ,22 3' 13 0,09 SI/KI ,79-26,90 2' 11' 2, , ,54 12,32 -'2' 9 0,14 (' - \~ \CJ\t-... Yht ,6 4,9 -{)' 5 0,10 Malmitonnit ja malmitonnien keskipi toisuudet kunkin reiän vaikutusalueella mineralisoituneen laatan kaateen suunnassa maanpinnasta 50 m alaspäin (reiän SI/KI-164 kohdalla 60 m alaspäin) laskettuna cut off ' illa 2 g/tn Pd + Pt + Au. -- Au _, s ' 0,094 0,012 0,126 0,616 0,058 0,007 0,008 0,006 ~ Lt.~.ltt&f t-3 ;~::' c:: t"1 c:: ~ ~ 0 N t-' "'

17 e e E LAPIN Korvuo MALMI MALMIARVIO P E N I K A T, K I L K K A SJ-mineralisaatio, S-osan malmi (tutkimusväli K 59,200-59'.800) cut off 2 g/tn Pd + Pt + Au Profiili Reikä K = nro 59,750 SI/KI ,650 SI/KI ,550 SI/KI ,450 SI/KI ,350 SI/KI ,250 SI/KI-172 Lävistysväli 24,74-25,00 18,97-19,77 29,94-30,23 22,70-23,41 24,79-26,90 Lävistys- Malmin Malmileikkauksen Vaikupituus paksuus pinta-ala kai~us tusmatm m profiililla m ka 0,26 0, ,80 0, ,29 0, , 71 0, ,11 2, Kuuliot m Tihey~ g/cm , , , , ,87 Keskipitoisuus Malmi- ppm % tonnit Pd Pt Rh Au s ,45 2,80 0,09 0, ,75 2,00 0,08 0, ,39 2,10 0,06 Q, ,22 3,13 0,09 0, ,54 12,32 -"2, 9 0,14 0,006 Malmin keskipaksuus 0,81 Yht ,7 7,4,..0,8 0,11 Reiän SI/KI-169 alueelle sis. raakku malmin keskipaks. mukaan lask Malmi + raakku Malmi + raakku 2 m:n paksuiseksi laimennettuna ,8 6,2 AIQ, 7 0, ,1 2,5... o,3 o,o4 ~ 4.C!J.lti~st-3 :t>' c t-t c :;:.;: :;:.;: Q... w 1-' w

18 Liite , 15 MUUTTUJAA: KOODI,NO,KOORD,,Y,MATKA,LIN,SYV,IRY,***,Pd,Pt,Au,S,Cr s I r~;o { -~!:' 44 "'- ' NO 'Au IPd IPt ppm ppm ppm 1;. l;.r ) 1 ::- rit ic!: TA!;",' I -''-.!! -' '!. :; ~ ~

19 SIMO ( );S OMPUJARVI KORRELAATIOMATRIISI RYHMÄT: 1 : GEOLOG.NÄ YTTEET e Pd Pt Au s Cr Pd H.475 A Pt.995 H A Au.475 A.451 A s Cr A = 11EL KE 1 N MERKITSEVÄ M = MERKITSEVÄ H = ERITTÄIN MER ~ ITSEVÄ LU KUMÄÄRÄMATRIISI Pd Pt Au s Cr Pd Pt Au s Cr

20 SIMO ( ) ~S OMPU JAR VI u 1: r! l'.i pp fi ZOO t 1AT TU ,. ~. El lll " (D N V Au -. ru ppm. ISI. t!oi t!oi PISTEITÄ 17 KPL RYHMÄT: 1 GEOLOG.NÄYTTEET 17 KPL VAIN 200MIIN KUULUVAT ARVOT Korrelaatiokerroin:.118 Minimi: Maksimi: Keskiarvo: Geometrinen k a: Hajonta: Au / m

21 . ' s Y, SIMO ( ),S OMPUJ ARVI Pt ppm 1 S % ZOOMA TTU N V Pt ppm PISTEITÄ 17 KPL RYHMÄT: 1 GEOLOG.NÄYTTEET 17 KPL VAIN ZOOMIIN KUULUVAT ARVOT Korrelaatiokerroin: Minimi: Mak simi : Keskiarvo: Geometrinen k a: Hajonta: Pt / m

22 - ) s r..-.?'1 - ' - 1:' 1 1.-i f.,-.,-,.. F ' 'T -,..."1 1 :. l i'1 U 1..::: -' "!- "r t 'T..', ="-'!'1 1_1._ H 1':. '1 Pd ppm 1 S % ZOOMATTU 121. :3;:! l8., PISTEITÄ 17 KPL RYH~1ÄT: xx 1 GEOLOG.NÄYTTEET 17 KPL ~ N... (J) (SJ ~ (D Pd... N ru N ppm VAIN 200MIIN KUULUVAT ARVOT Korrelaatiokerroin: Pd / m S/ % Min i mi: Maksimi : Keskiarvo: Geometrinen k a: Hajonta:

23 Pt. ppm S H10 ( 2544 F, -l t t.. F' + t t ~71,.1..,. : q Mc:.: j TH:: ~ u T : / :t - '- 1 II 1_ - ':" - i.j r..l r.i ti!,.... r-: r-i!!! ZO ONA TTU ID C\1... Pd ppm PISTEITÄ 18 KPL RYHMÄT: -- 1 GEOLOG.NÄYTTEET 18 KPL YAIN ZOOMIIN KUULUVAT ARYOT Korrelaatiokerroin:.914 Mini mi: Maksimi: Keskiarvo: Geometrinen ka: Ha,j ont a: Pd / ppm Pt / ppm

24 SIMO ( )ls OMPU JAR VI Cr Y ~ ~ ID (J) - Pd ppm PISTEITÄ 17 KPL RYHMÄT: 1 GEOLOG.NÄYTTEET 17 KPL VAIN ZOOMIIN KUULUVAT ARVOT Korrelaatiokerroin: Mini mi: Maksimi: Keskiarvo: Geometrinen k a: Hajonta: Pd/ m

25 ' Cr Y : T t:1fi { -.: c:a..1 j:;. 1 \ CCiM C:fl TA~:!,,! T ~ -' i'~,_::... lf -''-'!!! '-'.. :.!. :".!. Pt pp m 1 Cr % ZOOMATTU / / xx (\J x ISl (\J Pt... - ppm PISTEITÄ 17 KPL RYHt tät: 1 GEOLOG.HÄYTTEET 17 KPL VAIN 200MIIN KUULUVAT ARVOT Korrelaatiokerroin: Minimi: Maksimi: Keski arvo: Geometrinen ka: Hajonta: Pt / m

26

27 ?( ( ' 1 '... '' ' / \,\,,,~ ' '. 1 1., -.'. ~~ 11.~ f. ', ~.. / :..~~~ ; / '.1.:!......,.~.,..~...1 '.. L _;/.----::::-:7 L -- : f l'.... 1,. 1~~ :., ~ ' Liite ".'...,.. 1 1' 1 \ 1/t 82,7,,, A ~ "" ~' ' ~.. ' ',\ ' Si! Ki KAIRAUSREIKÄ DETALJISEN MAGN. MITTAUKSEN PERUSTEELLA PAIKANNETTU SJ-MINERALISAATION PUHKEAMA 10...,._ GEOKEMIAN NÄYTTEENOTTOLINJA Pd-ANOMALIA. :~ t.. - r ' ~ 1\ ~.~ -~,1, i.i! ~. ~'<: :~ + "!.,. / 'J 1 ~s..,,, -----'l.j. ' 1!1... ~ '\.'i!1 1\t \. A t1y _... _/\. - r- II.J!1... A' Lapin Malmi 1: lfnii.8s KEMINMAA Kilkka A ;,_

28

29

30

31

32

33

34 .S/ /KI-1&1 KEMINMAA Sompujirvi Sl/Ki-161 Mt ttakaava 1:500 ~.-.. 1, 't r. ' Sr Liite 8. 2a 3 2 ' 111 ; j i,11 1 :1 0 Cr dlllltlllllllltlllllll ~ 0 10 MgO ppm 0 10 Pd+Pt+Au f9.oö~i1aa ~ ~ :o~:~ ]LEUGB ~ANT miijttpyr ~11PRO _

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57