UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS Uudenkaupungin Sataman johtokunta 25.2.2013
SISÄLLYSLUETTELO 0B0BI TOIMINTAKERTOMUS... 1 7B7B1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS... 1 8B8B2. UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN HALLINTO... 2 92B92B2.1 Organisaatio... 2 03B03B2.2 Johtokunta v.... 2 9B9B3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT... 3 13B13B3.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 3 01B01B4. UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN TALOUS... 4 01B01B4. UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN TALOUS... 5 23B23B4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus... 5 3B3B4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa 2011... 7 1B1B5. PALKAT JA HENKILÖSTÖ... 7 21B21B6. KÄYTTÖTALOUSMENOT... 9 31B31B7. INVESTOINTIMENOT... 11 41B41B8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA... 12 51B51B9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 14 43B43B9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 14 53B53B9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 15 63B63B9.3 Tase ja sen tunnusluvut... 16 61B61B10. KOKONAISMENOT JA TULOT 2011... 19 11. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 19 1B1BII TOTEUTUMISVERTAILUT... 20 81B81B1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 20 91B91B2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 24 02B02B3. RAHOITUSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 25 12B12B4. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 26 14B14B4.1 Investoinnit hankkeittain... 26 2B2B5. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 28 24B24B5.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus... 28 34B34B5.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 29 4B4B5.3 Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset... 29 3B3BIII TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 30 32B32B1. TULOSLASKELMA... 30 42B42B2. RAHOITUSLASKELMA... 31 52B52B3. TASE... 312 4B4BIV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 33 62B62B1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 33 72B72B2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 34 82B82B3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 35 73B73B3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 35 83B83B3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 37 93B93B3.3 Pitkäaikainen vieras pääoma... 37 04B04B3.4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 37 5B5BV LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA... 38 6B6BVI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ... 39
0B0BI TOIMINTAKERTOMUS 7B7B1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS Uudenkaupungin satamaliikelaitoksen toimintaan kuuluu Hepokarin satama, Yaran teollisuussatama (omalla sopimuksella), Suukarin keskuskalasatama, Pyhämaan Ristikarin kalasatama ja n. 1400 pienvenepaikkaa eri puolilla kaupunkia. Vuosi jää historiaan viimeisenä vuotena jolloin Uudenkaupungin satama toimii kunnan liikelaitoksena. 31 päivänä joulukuuta satama muuttui Uudenkaupungin kaupungin 100 %:sesti omistamaksi osakeyhtiöksi. Työmäärä osakeyhtiömuotoon siirtymisessä, liiketoimintasiirtona oli iso ja jatkuu edelleen vuoden 2013 puolelle. Kuljetettujen tavaramäärien ja vuokrattujen venepaikkojen osalta vuosi oli samanlainen kuin edellinen vuosi, 1.45 milj. tonnia ja 1305 vuokrattua venepaikkaa. Taloudellisesti vuosi oli parempi kuin edellinen, liikeylijäämää kertyi n. 300.000 euroa. Vuodenaikana lähiseudun satamasidonnaisessa teollisuudessa tapahtui isoja liiketoimintaparannuksia. Stemcor osti SteelTeamin, Finnproteinin peruskivi muurattiin ja Valmet julkaisi Mercedes-sopimuksen. Näistä kaikista tapahtuneista odotetaan piristystä Hepokarin sataman liikenteeseen. Myös Uudenkaupungin 12,5 m:n väylän syventäminen on hieman lähempänä toteutumistaan. Investoinneista käynnistettiin soijaöljyterminaalin teko ja kaupungilta ostettiin sääsuojahalli vuokrattavaksi edelleen sataman käyttäjille. Kalasatamassa ei investointeja tehty. Kaupunginlahden rantalaituria korjattiin ja pienvenelaitureita kunnostettiin. Lopuksi: Satamaliikelaitoksen johtokunnalle kiitos kuluneista neljästä vuodesta 2009 rakentavasta ja hyvähenkisestä yhteistyöstä. Sataman liiketulos kasvoi jokaisena vuotena. Äänestyksiä ei tällä hyvin menneellä ajanjaksolla tarvittu. Kiitos myös henkilöstölle jaksamisesta, sataman asiakkaille ja yhteistyökumppaneille vuodesta. Esa Soini Liikelaitoksen johtaja 1
8B8B2. UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN HALLINTO 92B92B2.1 Organisaatio Hallinto ja suunnittelu Liikelaitoksen johtokunta Hepokarin satama Liikelaitoksen johtaja Merisatama Yaran teollisuussatama Markkinointi Sataman huoltorakennus Muut satamat Kalasatamat Suukarin kalalajitteluhalli Venesatama Venelaiturit Talvisäilytyspaikat 03B03B2.2 Johtokunta v. UJäsenetU UVarajäsenet puheenjohtaja Raimo Aarnio Pentti Laine varapuheenjohtaja Ismo Haaparanta Aaro Koskenrouta jäsen Aija Arvonen Anneli Rauhala jäsen Jorma Jalava Kari Lalla jäsen Maija Junkola-Lehtonen Nina Jefimoff jäsen Erkki Liikkanen Raija Töysä jäsen Pirjo Oksa Urpo Andersson Hallituksen edustaja Helle Vahtera 2
9B9B3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 13B13B3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous toipui vuonna 2010 vuoden 2009 syöksykierteestä. Vuonna 2009 tuotanto supistui 8 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Vuonna 2010 tuotanto kasvoi 3,3 % ja 2011 lähes 3 %. Vuonna bruttokansantuote ei kasvanut lainkaan ja tuotannon kokonaistaso on edelleen alle vuoden 2008 tason. Kasvun odotettiin jatkuvan vuonna, mutta euroalueen taantuma, USAn talouden toivottua hitaampi kasvu ja koko maailmantalouden hidas kasvuvaihe hyydyttivät Suomen talouden kasvun. Vuonna 2013 Suomen talouden kasvu tulee olemaan erittäin hidasta, ja maailman bruttokansantuotteen kasvu palaa ennusteiden mukaan 4 %:n vauhtiin vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla. Maailmantalouden kasvun veturina Aasiassa on ollut Kiina, jonka talouden nopea kasvu jatkui 2010-2011. Teollisuusmaiden heikon kysynnän takia kasvu Kiinan kasvu kuitenkin hidastui ja jää 8 %:iin vuonna. Yhdysvalloissa talouden kasvu on hidastunut. Siellä kasvua hidastavat ennätyksellinen työttömyys, kotitalouksien alentunut varallisuus ja maan velkaantuminen. Euroalueen ja koko Euroopan kasvu on pysähtynyt euron kriisin ja velkaantumisen takia. Euron kriisi jatkui Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa, Espanjassa ja Italiassa. Julkisen vallan elvytystoimet olivat monissa maissa mittavia vuosina 2009-. Toimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan ja niillä on lisätty kulutusta ja investointeja. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan kiristäminen valtiontalouden alijäämän supistamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. Korkotaso on ollut poikkeuksellisen alhaalla, mikä periaatteessa rohkaisee yksityisiä yrityksiä investoimaan. Alhainen kysyntä ja rahamarkkinoiden epävakaus ja kiristyneet rahoitusehdot ovat kuitenkin pitäneet yritysten investoinnit alhaalla. Suomen työllisyys pysyi vakaana vuonna. Työttömyys oli 7,7 % ja työllisyysaste 69,1 %. Vuonna 2013 työllisyyden odotetaan hieman heikkenevän. Ansiotaso nousi 3,5 %, ja vuonna 2013 sopimuskorotusten odotetaan nostavan ansiotasoa 2,4 %. Verotulot kasvoivat vain noin prosentin vuonna, mutta valtionosuuksien lähes 6 %:n kasvu auttoi kuntien taloutta. Toimintamenot kasvoivat ennakkotietojen mukaan yli 4 %. Kuluttajahinnat nousivat Suomessa vuonna noin 2,8 % vuodesta 2011. Vuonna 2013 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 2,2 %. Tuontihinnat ovat olleet nousussa. Kotimaisten työvoimakustannusten nousuksi arvioidaan yli 3 % vuonna. Kotimainen kysyntä laski vuonna ja sen ei odoteta juurikaan kasvavan vuonna 2013. Viennin kasvu tyrehtyi, ja koko vuoden vienti jäi alle vuoden 2011 tason. Viennin odotetaan kasvavan vasta vuonna 2014. Suomen viennin kasvuvauhti jää kuitenkin alle maailmankaupan kasvun eikä saavuta vuoden 2008 tasoa. Valtioiden päättämät pakolliset säästötoimenpiteet talouden alijäämän pienentämiseksi hidastavat Euroopan talouskasvua. Korkea työttömyys teollistuneissa maissa hidastaa puolestaan kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. 3
Keskeiset tunnusluvut 2011* mrd. 2009 2010 2011 ** 2013** 2014** euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 189-8,5 3,3 2,7-0,1 0,5 1,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 78-17,2 6,9 5,7-2,6 0,5 3,8 Kokonaistarjonta 268-11,2 4,3 3,6-0,8 0,5 2,3 Tavaroiden ja palvelujen vienti 77-21,3 7,5 2,6-1,7 1,1 4,2 Kulutus 151-1,7 2,1 1,8 1,3 0,5 1,2 Investoinnit 37-13,2 1,9 6,8-2,3-2,8 2,8 Kokonaiskysyntä 268-11,2 4,3 3,6-0,8 0,5 2,3 2009 2010 2011 ** 2013** 2014** Palvelut, määrän muutos, % -4,7 1,6 2,3 0,2 0,7 1,6 Koko teollisuus, määrän muutos, % -22,7 8,3 0,9-1,1 1,4 3,0 Työn tuottavuus, muutos, % -5,8 3,0 0,8-0,6 0,7 1,4 Työlliset, muutos, % -2,9-0,4 1,1 0,5-0,3 0,0 Työllisyysaste, % 68,3 67,8 68,6 69,1 69,1 69,3 Työttömyysaste, % 8,2 8,4 7,8 7,7 8,1 8,0 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 0,0 1,2 3,4 2,8 2,2 2,1 Ansiotasoindeksi, muutos, % 4,0 2,6 2,7 3,5 2,4 2,5 Vaihtotase, mrd. euroa 3,4 2,9-2,2-3,0-2,4-1,8 Vaihtotase, % BKT:sta 2,0 1,6-1,2-1,5-1,2-0,9 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 1,2 0,8 1,4 0,5 0,3 0,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 3,7 3,0 3,0 1,9 1,7 2,1 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 56,1 55,8 54,8 55,4 56,2 56,1 Veroaste, % BKT:sta 42,7 42,4 43,3 43,4 44,2 44,5 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta -4,8-5,6-3,3-3,6-3,0-2,4 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 43,5 48,6 49,0 53,2 56,1 57,2 Valtionvelka, % BKT:sta 37,3 42,0 42,1 43,3 46,0 46,9 Lähde: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö 20.12.2011 4
01B01B4. UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN TALOUS 23B23B4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Uudenkaupungin sataman vuosi oli edellisen vuoden kaltainen. Sekä liikevaihto että tavaratonnien määrä nousivat hieman edellisestä vuodesta. Sataman kautta kulkevan rahdin määrä kasvoi runsaalla prosentilla vuodesta 2011, ja se oli 1.468.884 tonnia. Liikelaitoksen toteutunut liikevaihto oli 1.638.466 euroa, 58.966 euroa talousarviota parempi ja 68.255 euroa parempi kuin vuonna 2011. Palvelujen ostot ylittyivät n. 65.334 eurolla. Jäänsärjennästä säästyi 67.000 euroa, mutta vastaavasti asiantuntijapalvelut ylittyivät 107.000 euroa yhtiöittämisen suunnittelupalvelujen ostojen vuoksi. Liikeylijäämä oli 268.934 euroa, 181.811 euroa talousarviota parempi. Liikeylijäämä oli 16,4 % liikevaihdosta. Tilikauden ylijäämä oli 338.269 euroa. Liikelaitoksen organisaatio on kevyt. Sillä on kolme vakinaista työntekijää. Henkilöstömenot olivat 236.726 euroa, 14,5 % liikevaihdosta. Liikelaitoksen poistot olivat 527.723 euroa, 32 % liikevaihdosta. Liikevaihdosta 2/3 menee palvelujen ostoihin ja poistoihin. Lainojen lyhennykset olivat 173.684 euroa ja korkokulut 28.964 euroa. Lisäksi liikelaitos maksoi kokonaan pois Kuntarahoitus Oyj:n lainan. Sitä oli jäljellä 589.474 euroa. Liikelaitos on vuosien aikana tehnyt isoja investointeja, jotka näkyvät poistoissa ja pääomakustannuksissa. Liikelaitoksen investointimenot olivat 590.650 euroa eli 26 % budjetoidusta. Vuodelle suunnitelluista investoinneista pääosa siirtyi vuodelle 2013. Mm. Yaran väylän syvennys ei alkanut vielä ja uuden säiliön rakentaminen siirtyi sekin seuraavalle vuodelle. Toisaalta satama osti kaupungilta säänsuojahallin 324.694 euroa, johon ei ollut talousarviossa varattu määrärahaa talousarvioon. Talousarviossa oli varauduttu 2.500.000 euron lainanottoon, mutta pienten investointien takia liikelaitos ei tarvinnut lainkaan lainaa. Liikelaitoksen lainamäärä pieneni 763.158 eurolla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa 950.000 euroa. Liikelaitoksen rahavarat pienenivät 344.679 euroa. Uutta lainaa ei nostettu, ja Kuntarahoitus Oyj:n laina maksettiin kokonaan pois. Uudenkaupungin Satama Tot. 2008 Tot. 2009 Tot. 2010 Tot. 2011 Tot. Liikevaihto 1 379 707 1 305 937 1 439 672 1 570 212 1 638 466 Liikeylijäämä 108 517 6 149 156 219 216 413 268 934 Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 7,9 0,5 10,9 13,8 16,4 Liikevaihdon muutos, % -6,0-5,3 10,2 9,1 4,3 Uudenkaupungin Satama, liikevaihto ja liikeylijäämä Liikevaihto Liikeylijäämä 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 379 707 1 305 937 1 439 672 1 570 212 1 638 466 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 108 517 Tot. 2008 6 149 Tot. 2009 156 219 Tot. 2010 216 413 Tot. 2011 268 934 Tot. 5
Tavaratonnit 2008-2008 2009 2010 2011 Tuonti 495 413 364 304 481 264 576 303 595 114 Vienti 630 950 518 954 726 515 874 316 873 770 Yhteensä 1 126 363 883 258 1 207 779 1 450 619 1 468 884 Tavaratonnit vuosina 2008-1 600 000 Yhteensä Tuonti 1 450 619 1 468 884 1 400 000 1 200 000 1 126 363 Vienti 1 207 779 1 000 000 883 258 800 000 600 000 400 000 200 000 0 2008 2009 2010 2011 6
3B3B4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa Sataman toiminta kunnallisena liikelaitoksena päättyi 31.12.. Liikelaitos yhtiöitettiin ja sen toiminta siirtyi 1.1.2013 alkaen Uudenkaupungin Satama Oy:lle. Sataman yhtiöittämisselvitys tehtiin ja esiteltiin kaupunginvaltuustolle syksyllä 2011. Kaupunginvaltuusto päätti 11.6. lakkauttaa Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen 31.12. ja perustaa Uudenkaupungin kaupungin kokonaan omistaman osakeyhtiön, jonka nimi on Uudenkaupungin Satama Oy. Yhtiöittäminen toteutetaan liiketoimintasiirtona kirjanpidossa käyvin arvoin. Yritystoimintaa kilpailutilanteessa harjoittavien liikelaitosten yhtiöittäminen on tullut pakolliseksi koska EU:n valtion liikelaitosta koskevan päätöksen mukaisesti valtion ja kuntien liiketoiminnan harjoittamisen tulee tapahtua sellaisessa oikeudellisessa muodossa, ettei se vääristä kilpailua avoimilla markkinoilla eli ns. kilpailullisilla markkinoilla. Liikelaitoksen voidaan katsoa saavan hyötyä toimintamuodostaan veroedun ja konkurssisuojan johdosta 1B1B5. PALKAT JA HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö 2008-2008 2009 2010 2011 4,5 3,85 4 4 3 Palkat ja henkilöstömenot Liikelaitoksen henkilöstömenot olivat 236.726 euroa, 14,5 % liikevaihdosta. Ne olivat 15.000 euroa pienemmät kuin vuonna 2011, koska henkilöstön määrä pieneni yhdellä. 2011 Muutos Maksetut palkat ja palkkiot 156 220 174 430-18 210 Jaksotetut palkat 2 587-5 091 7 678 Eläkekulut 67 687 72 627-4 940 Muut henkilösivukulut 10 232 9 536 696 Henkilöstömenot yhteensä 236 726 251 502-14 776 7
Maksetut palkat ja henkilöstömenot, 2011 300 000 250 000 236 726 251 502 200 000 150 000 156 220 174 430 100 000 50 000 0 Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstömenot yhteensä 8
21B21B6. KÄYTTÖTALOUSMENOT Toimintakulut olivat 916.611 euroa, noin 54 % toimintatuotoista. Toimintakuluista palvelujen osuus oli 58 %, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 14 % ja henkilöstökulujen 26 %. 2011 Muutos % Toimintakulut 916 611 863 981 6,1 Toimintatuotot 1 713 268 1 591 840 7,6 Toimintakate 796 657 727 859 9,5 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 Toimintatuotot ja toimintakulut 2011 0 Toimintakulut Toimintatuotot 9
Toimintakulut, ulkoiset 2011 Muutos Henkilöstökulut 236 726 251 502 14 776 Palvelujen ostot 530 134 463 841-66 293 Aineet, tarvikkeet, tavarat 132 283 136 176 3 893 Vuokrat 0 1 532 1 532 Muut toimintakulut 17 468 10 929-6 539 Yhteensä 916 611 863 980-52 631 Toimintatuotot, ulkoiset 2011 Muutos Myyntituotot 1 335 456 1 265 798 69 658 Vuokratuotot 303 011 304 413-1 402 Muut toimintatuotot 74 801 21 629 53 172 Yhteensä 1 713 268 1 591 840 121 428 10
31B31B7. INVESTOINTIMENOT Liikelaitoksen nettoinvestoinnit olivat 590.649 euroa eli 25,5 % budjetoidusta. Liikelaitos osti vuonna Uudenkaupungin kaupungilta säänsuojahallin 324.694 eurolla. Muita isoja investointeja ei ollut, koska sekä Yaran väylän syventäminen että säiliön rakentaminen satamaan siirtyivät seuraavalle vuodelle. 2008 2009 2010 2011 Investointimenot 470 583 413 648 481 681 315 340 590 649 Investointimenot 700 000 600 000 590 649 500 000 400 000 300 000 470 583 413 648 481 681 315 340 200 000 100 000 0 2008 2009 2010 2011 11
41B41B8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Uudenkaupungin sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna, jonka pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten yksikön johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat liikelaitoksen toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio yksikön sisäisen valvonnan toimivuudesta. Huomioita sisäisestä valvonnasta Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen osalta Toiminnassa on noudatettu Uudenkaupungin kaupungin hyväksymää hallintosääntöä, sisäisen valvonnan ohjetta, talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä ja johtosääntöä sekä muita annettuja ohjeita. Vuosi oli Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen viimeinen toimintavuosi liikelaitoksena. Se yhtiöitettiin 1.1.2013. Uudenkaupungin Satama Oy jatkaa liikelaitoksen toimintaa. Liikelaitoksen johto vastasi yhtiöittämisprosessista. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa ja strategiassa määritellyt arvot eivät kaikilta osin ohjanneet liikelaitoksen käytännön toimintaa. Organisaatiorakenne ei kaikilta osin ole ollut tarkoituksenmukainen, mutta tehtävien ja vastuiden jakaminen on kuitenkin määritelty hyvin. Liikelaitokset eivät ole saaneet riittävästi ohjeistusta ja koulutusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Henkilöstön osalta nousi edelleen esille se, että ammatilliseen koulutukseen osallistumisen ja ammatillisen osaamisen taso on hyvä, mutta henkilöstön suoriutumisen arviointia ja henkilöstön jaksamisen seurantaa tulisi parantaa. Liikelaitos kokee, että kaupungilla ei ole toimivaa palkitsemisjärjestelmää. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten ja toiminnallisten sekä taloudellisten tavoitteiden asettamis-, toimeenpano-, ja seurantavastuut on järjestetty melko hyvin, ja liikelaitoksen strategiset tavoitteet on johdettu kaupungin strategisista tavoitteista. Strategian jalkauttamisessa on kuitenkin puutteita. Koska satamatoiminta on riippuvainen teollisuuden suhdanteista, suunnittelun aikajänne ei ole riittävän pitkä ja ennakoitavuus on vaikeaa. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi on määritelty hyvin. Tavoitteet kattavat toiminnan taloudellisuus-, vaikuttavuus- ja tehtävien häiriöttömyysnäkökulman, mutta eivät ote riittäväsi huomioon tuottavuutta ja henkilöstöä. Riskienhallinta Toimintaan liittyvät strategisia riskejä ovat ulkoiset riskit, kuten EU-alueen talouden kriisit, lähiseudun teollisuuden menestyminen ja valitukset viranomaisille. Strategisia mahdollisuuksia taas ovat nopeat päätökset ja joustavuus sekä sataman infrastruktuuri. Riskikartoituksia tulisi tehdä enemmän. Riskikartoitukset ovat riittämättömiä mm. tehtävien ja prosessien häiriöttömyyden osalta. Toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta uhkaavat tekijät on nekin kartoitettu riittämättömästi. Toiminnan vaikuttavuuden, lainmukaisuuden ja toiminnan edellyttämien koneiden ja tilojen toimivuutta uhkaavat tekijät on kartoitettu ja arvioitu hyvin. 12
Suurin henkilöstöön liittyvä riskitekijä on jatkuvasti henkilökunnan riittävyys sairauspoissaolojen aikana, uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja se, että avainasemassa oleville ei ole nimetty varahenkilöitä. Liikelaitos on niin pieni, että se on henkilöstön osalta erittäin haavoittuvainen. Väkivallan uhkaan tai väkivaltatilanteisiin ei ole varauduttu esimerkiksi tilaratkaisuissa. Investointihankkeiden riskitekijöihin tulisi paneutua paremmin, ja ne tulisi kytkeä kaupungin taloudelliseen liikkumavaraan. Ympäristötietoisuuteen on kiinnitetty huomiota, mutta ne eivät sisälly riittävästi henkilöstön koulutusohjelmiin. Tietojärjestelmien häiriöttömyyteen ja käytettävyyteen liittyy melko isoja riskejä. Lainmukaisuuteen ja hyvään hallintotapaan ei liity erityisiä riskejä. Toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyys ja toimivaltuuksien noudattaminen on hyvällä tasolla. Seurantamenettelyt Tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa seurataan aktiivisesti ja poikkeamiin reagoidaan. Itsearviointia tehdään jonkin verran. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta ja jatkotoimenpiteistä Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan hyvin, mutta kehittämistarpeita on erityisesti henkilöstökysymyksissä ja raportoinnissa. Liikelaitoksen organisaatio on kapea, joten toiminta on tämän takia johtajakeskeistä. Liikelaitos toimii avoimilla markkinoilla, ja suurin riskitekijä on liikenteen väheneminen. Suunniteltuja kehittämistoimia ovat osakeyhtiöittäminen (toteutuu 1.1.2013), markkinoinnin lisääminen ja täsmäinvestoinnit. Liikelaitoksen toiminta on ollut sille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaista. Sopimusten seurantaan tai omaisuuden turvaamiseen ei liity ongelmia. Omaisuuden hankintaan ja luovutukseen liittyviä menettelytapoja voisi tarkentaa. Liikelaitoksen merkittävimmät toiminnalliset ja taloudelliset riskit ovat: - liikenteen väheneminen - lähiseudun teollisuuden tilauskannan lasku - johtajakeskeisyys - henkilöstön jaksaminen Riskejä voidaan poistaa ja vähentää vain oikealla hinnoittelulla, täsmäinvestoinneilla ja sijaisjärjestelyillä. Sataman toiminnallisia kehittämismahdollisuuksia ovat markkinoinnin lisääminen, infrastruktuurin parantaminen sekä viranomaisyhteistyö. Kaupungin sisäiset ja ulkoiset informaatiokanavat ja menettelyt eivät toimi. Raportointijärjestelmää ja tiedonsaantia riskienhallinnasta on tarpeen parantaa. 13
51B51B9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 43B43B9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden ylijäämän muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Liikelaitoksen talous oli ylijäämäinen. Tavoitteena on, että sen ylijäämä kasvaisi nykyisestä, koska liikelaitoksen poistot ovat isot, ja sen lähivuosien investoinnit ovat isot. Toteutuma Toteutuma 2011 Liikevaihto 1 638 466 1 570 212 Valmistevaraston muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 74 801 21 629 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -132 283-136 176 Varaston lisäys (-) tai vähennys (-) Palvelujen ostot -530 134-463 841 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -158 807-169 339 Henkilösivukulut Eläkekulut -67 687-72 627 Muut henkilösivukulut -10 232-9 536 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -527 723-511 447 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut -17 468-12 461 Liikeylijäämä (-alijäämä) 268 934 216 413 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 5 188 13 036 Muut rahoitustuotot 776 178 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut -28 964-61 585 Korvaus peruspääomasta -35 091-63 626 Muut rahoituskulut -3-68 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 210 841 104 348 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 210 841 104 348 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 127 428 127 428 Vapaaeht.varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 338 269 231 776 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT 2 012 2011 Sijoitetun pääoman tuotto 3,1 2,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto 3,2 2,2 Voitto % 12,9 6,6 14
53B53B9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Vuonna investointien tulorahoitusprosentti oli 125 %. Koska liikelaitos ei nostanut uutta lainaa, Kuntarahoituksen noin 590.000 euron laina maksettiin kokonaan pois ja investoinnit hoidettiin omarahoituksella, rahavarat pienenivät 345.000 eurolla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa 950.000 euroa. Laina siirtyy 1.1.2013 kaupungille, joka laskuttaa lainanhoitokulut yhtiöltä. Liikelaitoksen taseen ylijäämä oli tilikauden lopussa yli 3 milj. euroa. Toteutuma Toteutuma 2011 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä 268 934 216 413 Poistot ja arvonalennukset 527 723 511 447 Rahoitustuotot ja -kulut -58 093-112 065 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -590 649-498 882 Rahoitusosuudet investointimenoihin 183 542 Investointien rahavirta -590 649-315 340 Toiminnan ja investointien rahavirta 147 915 300 455 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys -689 474-173 684 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta -73 684-173 393 Lainakannan muutokset -763 158-347 077 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 2 115 Saamisten muutos kunnalta 6 310-7 212 Saamisten muutos muilta 114 247-167 112 Korottomien velkojen muutos kunnalta -13 202-11 374 Korottomien velkojen muutos muilta 163 208-24 359 Muut maksuvalmiuden muutokset 270 564-209 942 Rahoituksen rahavirta -492 594-557 018 Rahavarojen muutos -344 679-256 563 Rahavarat 31.12. 759 552 1 104 231 Rahavarat 1.1. 1 104 231 1 360 794 Rahavarojen muutos -344 679-256 563 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT 2011 Investointien tulorahoitus, % 125,0 195,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 54,6 93,0 Lainanhoitokate 1,0 1,7 Kassan riittävyys, pv 119 220 Quick ratio 2,0 3,2 Current ratio 2,0 3,2 15
63B63B9.3 Tase ja sen tunnusluvut UGIN SATAMA TASE 31.12.2011 2011 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 2 282 931 2 090 531 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 734 378 5 047 220 Koneet ja kalusto 661 931 614 900 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 418 448 282 111 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 8 097 688 8 034 762 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 2 040 2 040 Sijoitukset yhteensä 2 040 2 040 Saamiset Muut saamiset 39 000 39 000 Saamiset yhteensä 39 000 39 000 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 8 138 728 8 075 802 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 138 837 119 245 Saamiset kunnalta 3 298 14 795 Muut saamiset 33 405 18 213 Siirtosaamiset 149 031 Siirtosaamiset kunnalta 5 188 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 180 727 301 284 Saamiset yhteensä 180 727 301 284 Rahat ja pankkisaamiset 759 552 1 104 231 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 940 279 1 405 515 VASTAAVAA YHTEENSÄ 9 079 007 9 481 317 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 3 167 069 3 167 069 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 2 684 133 2 452 356 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 338 269 231 776 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 6 189 471 5 851 202 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 1 573 306 1 700 734 Yhteensä 1 573 306 1 700 734 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat 100 98 Toimeksiantojen pääomat yhteensä 100 98 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 850 000 1 539 474 Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Pitkäaikainen yhteensä 850 000 1 539 474 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 100 000 173 684 Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Saadut ennakot 0 0 Ostovelat 250 784 82 498 Korottomat velat kunnalta 65 154 78 355 Muut velat 0 0 Siirtovelat 50 193 55 271 Lyhytaikainen yhteensä 466 130 389 808 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 316 130 1 929 282 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 9 079 007 9 481 317 TUNNUSLUVUT 2011 Omavaraisuusaste, % 85,5 79,7 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 76,8 121,2 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 3 022 2 684 Lainakanta 31.12., 1000 950 1 713 Lainasaamiset 31.12., 1000 39 39 16
TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä Lainanhoitokate = (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut + Korkokulut ) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat 31.12 / Kassasta maksut tilikaudelta Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Hyvä >2, tyydyttävä 1-2, heikko <1. Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten kesken. Hyvä >1, tyydyttävä 0,5-1, heikko <0,5. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 = edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Lainasaamiset 31.12 = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 17
Lainat 2011- (pitkä- ja lyhytaikaiset) Liikelaitoksen lainakanta laski 763.158 eurolla vuonna. Lyhennykset sisältävät myös Kuntarahoituksen loppuun maksetun lainan, 590.000 euroa. Liikelaitoksen koko lainakanta on 950.000 euroa. Tämä laina siirtyy 1.1.2013 kaupungille, joka laskuttaa lainanhoitokulut yhtiöltä. 2011 Lainakanta 01.01. 1 713 158 2 060 235 Lyhennykset -763 158-347 077 Lainan otto Lainakanta 31.12. 950 000 1 713 158 Yli- / alijäämä 2008- Liikelaitokselle on kertynyt iso kumulatiivinen ylijäämä, joka vuonna kasvoi 338.269 eurolla. 2008 2009 2010 2011 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 2 004 281 2 212 171 2 292 032 2 452 356 2 684 133 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 207 890 79 862 160 324 231 776 338 269 Kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa 3 022 402 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 Ylijäämä/alijäämä 500 000 0 207 890 79 862 160 324 231 776 338 269 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 18