PENNALAN LOGISTIIKKA-ALUEEN LAAJENNUS

ORIMATTILAN KAUPUNKI 180 PENNALAN LOGISTIIKKA-ALUEEN LAAJENNUS ASEMAKAAVA SELOSTUS VideoDrone Finland Oy Asemakaavaselostus, joka koskee 9.9.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavalla muodostuu osa korttelia 43 ja korttelit 48-49 sekä niihin liittyvät tie-, katu-, viher- ja erityisalueet. Vireilletulo kuulutettu: vk 36/2014 Asemakaavan hyväksymispäivämäärät: Tekninen lautakunta..2015 Kaupunginhallitus..2015 Kaupunginvaltuusto..2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS / MAANKÄYTTÖ 21.9.2015

SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.2 KAAVAHANKKEEN TARKOITUS... 4 1.3 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 5 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 6 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 3.2.2 Maakuntakaava... 6 3.2.3 Yleiskaava... 7 3.2.4 Asemakaava... 7 3.2.5 Rakennusjärjestys... 8 3.2.6 Laaditut selvitykset... 9 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 SUUNNITTELUN TARVE... 9 4.2 HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 9 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireilletulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 10 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 10 4.4.2 Kaavaprosessin aikana tarkentuneet tavoitteet... 11 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 16 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 17 5.1 KAAVAN RAKENNE... 17 5.1.1 Mitoitus... 17 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 18 5.3 ALUEVARAUKSET... 18 5.3.1 Korttelialueet... 18 5.3.2 Muut alueet... 18 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 18 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 18 5.4.2 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan... 19 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen... 19 5.4.4 Vaikutukset tekniseen huoltoon... 20 5.4.5 Vaikutukset maisemaan... 20 5.4.6 Vaikutukset luonnonoloihin... 21 5.4.7 Vaikutukset talouteen... 21 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 21 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 22 5.7 NIMISTÖ... 22 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 23 LIITTEET 2

ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALAN LOGISTIIKKA-ALUEEN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaava-alue sijaitsee Orimattilan kaupungin Pennalan kylässä noin 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Noin 27 hehtaarin kokoinen kaava-alue sijoittuu peltoalueelle Lahdentien varteen, voimassa olevan asemakaavan eteläpuolelle. Kuva 1. Suunnittelualueen yleispiirteinen rajaus. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus maanmittauslaitoksen ilmakuvassa (2011). 3

1.2 KAAVAHANKKEEN TARKOITUS Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty Orimattilan kaupungin aloitteesta. Tarkoituksena on mahdollistaa Pennalan logistiikka-alueen laajentuminen osayleiskaavan mukaisesti ja muodostaa asemakaavalla uusia suuria toimitila- ja teollisuustontteja Orimattilaan. 1.3 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1. Tilastolomake Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Liikenneselvitys Liite 4. Selvitys liikenne- ja runkomelusta 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Orimattilan kaupunginvaltuusto päätti asemakaavan käynnistämisestä kaavoitusohjelman 2014 2018 hyväksymisen yhteydessä 10.3.2014 Kaavoitusinsinööri hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) 27.8.2014 Kuulutus vireilletulosta sekä OAS:n nähtäville asettamisesta viikolla 36/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 3.9. 19.9.2014 Kaavaluonnos oli nähtävillä 25.3. 24.4.2015 Kaavaehdotus oli nähtävillä 29.7. 31.8.2015 Asemakaava etenee hyväksyttäväksi teknisen lautakunnan esityksestä edelleen kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustoon 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Pennalan logistiikka-alueen laajentuminen. Asemakaavoitus perustuu alueella voimassa olevaan osayleiskaavaan. Alueelle on osoitettu kaavaluonnoksessa toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), erityisaluetta sekä suojaviheralueita (EV). Kaavaehdotus sisältää myös Lahdentien uuden alikulun nykyisen Rautamäentien liittymän kohdalla sekä uuden Kytöniityntien liittymän Lahdentieltä logistiikka-alueelle. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Pennalan teollisuusalueen eteläpuolella Lahdentien varrella. Pennalaan on kehittynyt merkittävä teollisuus- ja työpaikka-alue, joka sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla vain neljän kilometrin päässä Lahden Renkomäen moottoritien liittymästä. 4

Suunnittelualue on rakentamatonta peltomaata. Alueen läpi kulkee ojia, joista vesi virtaa suunnittelualueen läpi lounaaseen ja lopulta mutkitellen Lahdentien itäpuolelle Rengonjokeen. Laajennusalueen eteläpuolella on peltoa, itäpuolella Lahdentie (mt 167), pohjoispuolella Postin toimitilarakennus ja länsipuolella metsää sekä muutama omakotitontti. Kuva 3. Suunnittelualue kuvattuna Kytöniityntien päästä etelään päin toukokuussa 2015. Kuvassa näkyy Kytöniitynoja ja voimalinja, taustalla myös Lahdentie. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue on viljelyksessä olevaa peltomaata eikä alue sijaitse pohjavesialueella. Suunnittelualueen länsireunalla kulkevassa Kytöniitynojassa virtaa pintavesiä myös jo rakennetulta teollisuusalueelta. Alueen vedet virtaavat lopulta mutkien kautta Lahdentien itäpuolelle Rengonjokeen. Rengonjoki virtaa Pennalan ja Pasinan läpi pohjoiseen ja kääntyy sitten Lahden puolella länteen ja yhtyy Porvoonjokeen lähellä Lahden rajaa. Vuonna 2006 laaditussa luontoselvityksessä alueella ei ole havaittu erityisiä luontoarvoja. Selvityksessä on todettu, että alueen maaperä on savea ja hietaa ja kallioperä pääasiassa graniittia. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja rakennuskanta Suunnittelualue on täysin rakentamaton. Alueen pohjoispuolella korttelissa 43 sijaitsee Postin toimitilarakennus sekä Pekkalan korjaamorakennus. Lounaassa suunnittelualue rajoittuu neljään yksityiseen tonttiin, joista kaksi on rakennettuja. Liikenne Suunnittelualue rajautuu itäpuolelta Lahdentiehen (167). Suunnittelualueen pohjoisreunaan ulottuu Kytöniityntie ja etelässä alue rajautuu Rautamäentiehen. Suunnittelualueen sisällä on peltoteitä. Asemakaavan laajennus vaatii uusien katujen sekä kevyen liikenteen reittien rakentamista ja uutta liittymää Lahdentieltä. Työpaikat Länsi-Pennala on merkittävä teollisuus- ja työpaikka-alue. Posti Group Oyj työllistää Pennalan alueella noin 200-300 työntekijää. Lisäksi alueella sijaitsee Allu Finland Oy:n päätoimipaikka, Pekkalan Korjaamo Oy sekä Etelä-Suomen Kiviaineskauppa Oy. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Orimattilan kaupungin omistuksessa. 5

3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava 1.3.2009 voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Kaavahankkeen kannalta keskeisiä kokonaisuuksia alueidenkäyttötavoitteissa ovat toimiva aluerakenne sekä toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. 3.2.2 Maakuntakaava Kuva 4. Voimassa oleva maakuntakaava. Kuva 5. Uuden maakuntakaavan ehdotus. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistama 11.3.2008) suunnittelualue sijaitsee Pennalan länsiosan teollisuus- ja varastoalueella (T46) sekä Miekkiön- Renkomäen-Pennalan kehittämisen kohdealueella (kk4). Lisäksi maakuntakaavaan on merkitty Rautamäentie merkittävänä yhdystienä (yt). Rautamäentien eteläpuolelle on osoitettu energiahuollon alue (EN), josta kaakkoon lähtee merkittävästi parannettava voimalinja ja johon tulee lounaasta voimalinjan yhteystarvemerkintä. Uuden Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 laatiminen on käynnissä. Maakuntakaavaehdotus on nähtävillä 4.5. 12.6.2015. Maakuntakaavaehdotuksessa Pennalan logistiikka-alueelle on osoitettu seuraavia uusia merkintöjä ja määräyksiä: Pennalan maaliikenteen alue (LM2): Toteutunut logistiikka-alue. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee varautua riittäviin oheisalueisiin erilaisille kuljetukseen ja jatkojalostukseen liittyville toiminnoille. Teollisuus- ja varastoalue, jolla on merkittävä, vaarallisia kemikaaleja valmistava tai varastoiva laitos (Tkem4): Itella Logistics Oy. Kuvaus: Seveso-kohde, jolla on merkittävä, vaarallisia kemikaaleja valmistava tai varastoiva laitos. Suuronnettomuusvaaran aiheuttavan kohteen konsultointivyöhyke (kons5): Itella Logistics Oy. Kuvaus: Seveso-kohteen konsultointivyöhyke 1000 m. 6

3.2.3 Yleiskaava Alueella on voimassa Länsi-Pennalan teollisuusalueen osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.6.2008. Yleiskaavassa suunnittelualue sijaitsee pääosin työpaikka-alueella (TP). Lisäksi alueelle sijoittuu teollisuus- ja varastoaluetta (T), suojaviheraluetta (EV) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Osayleiskaavaan on merkitty uusia tieyhteyksiä ja kevyen liikenteen reittejä. Alueen läpi kulkee suurjännitelinja (z). Yleisten määräysten mukaan TP -alueilla rakennusten ja pihajärjestelyjen tulee muodostaa siisti ja yhtenäinen ilme pääteiden ja -katujen suuntaan. Kuva 6. Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta. 3.2.4 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. Alueen pohjoispuolella on voimassa asemakaavat nro 123 Pennala; korttelit 43 45 ja nro 136; Pennala, Kytöniitty korttelit 43 ja 46 sekä nro 152 Länsi-Pennalan teollisuusalueen kortteli 45. 7

Asemakaava nro 136 on hyväksytty teknisessä lautakunnassa 20.1.2009. Asemakaavassa kortteleihin on osoitettu toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), jonka suurin sallittu kerrosluku on 3 ja tehokkuusluku on e=0.50. Kytöniityntien länsireunaan on osoitettu erityisaluetta (E-1), joka on tarkoitettu pintavesialtaille ja uomille. Asemakaavassa nro 123 kortteleihin 43 ja 44 on osoitettu toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), jonka suurin sallittu kerrosluku on 3 ja tehokkuusluku on e=0.50. Kortteli 45 on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Asemakaavassa nro 152 korttelin 45 osalta on tehty muutos, joka sallii vaarallisia kemikaaleja varastoivan laitoksen sijoittamisen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T/kem-1). Lisäksi tehokkuusluvuksi on muutettu e=0.55. Kuva 7. Ote suunnittelualueeseen rajautuvasta ajantasa-asemakaavasta. 3.2.5 Rakennusjärjestys Orimattilan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 27.11.2013 ja se täydentää voimassa olevia asemakaavoja niiltä osin, mitä kaavassa ei ole toisin määrätty. 8

3.2.6 Laaditut selvitykset Suunnittelun pohjana käytetään seuraavia käytettävissä olevia selvitysaineistoja: Selvitys liikenne- ja runkomelusta, Ramboll, 22.4.2015 Pennalan liikenneselvitys, Ramboll, 15.8.2014 Hulevesiselvitys (luonnos), Ramboll, 2012 JOKIMÄKI-eteläinen luontoselvitys, Leena Noko, 5.9.2006 Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040, rakennemallityöryhmä, 2004 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on laajentaa Pennalan logistiikka-aluetta etelään päin osayleiskaavan mukaisesti. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Uusille suurille toimitila- ja teollisuustonteille on kysyntää Pennalan alueella. 4.2 HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavoitus Pennalan teollisuusalueen länsiosan laajentamiseksi on käynnistetty kaupunginvaltuuston päätöksellä hyväksyä kaavoitusohjelma 2014-2018 kokouksessaan 10.3.2014. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia tässä asemakaavahankkeessa ovat: kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Orimattilan Vesi Oy Orimattilan Lämpö Oy Päijät-Hämeen pelastuslaitos Oy Ympäristöterveyskeskus Kymenlaakson Sähkö Oy Fingrid Oyj Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Pennalan kyläjohtokunta Muut itsensä osallisiksi mieltävät 9

4.3.2 Vireilletulo Hankkeen vireilletulo on kuulutettu viikolla 36/2014 paikallislehdissä sekä kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Kaavoitusinsinööri hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 27.8.2014 ja suunnitelma oli nähtävillä 3.9. - 19.9.2014 kaupungin kotisivuilla (www.orimattila.fi) sekä teknisessä palvelukeskuksessa. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanketta varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kerrotaan mm. kaavahankkeen vaiheista ja osallistumismahdollisuuksista. Tiedottaminen ja osallistuminen hoidetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 3.9. - 19.9.2014 Kaavaluonnos nähtävillä 25.3. - 24.4.2015 Yleisötilaisuus 16.4.2015 (tiesuunnitelma ja kaavaluonnos) Kaavaehdotus nähtävillä 29.7. - 31.8.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen lopussa (liite 2). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta pyydetään lausunnot Orimattilan Vedeltä, Orimattilan Lämmöltä, Päijät-Hämeen liitolta, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta, Ympäristöterveyskeskukselta, Kymenlaakson sähköltä, Päijät-Hämeen maakuntamuseolta sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta. Lisäksi turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes) on pyydetty lausunto luonnosvaiheessa. Orimattilan teknisen palvelukeskuksen sisällä varataan lausunnonantomahdollisuus yhdyskuntatekniikalle, rakennusvalvonnalle sekä ympäristönsuojelulle. Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Hyväksymisaineisto lähetetään tiedoksi Hämeen ELY -keskukseen. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Päijät-Hämeen liittoon sekä Maanmittauslaitokseen ja lisäksi voimaantulosta tiedotetaan mm. kaupungin rakennustarkastajaa sekä Hämeen ELY-keskusta. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on lisätä suurten toimitila- ja teollisuustonttien tarjontaa logistisesti hyvällä paikalla Pennalassa ja kehittää aluetta myös liikenteellisesti toimivammaksi. Maakuntakaava Voimassa olevassa, vuonna 2008 voimaan tulleessa maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu teollisuus- ja varastoalueelle (T). Maakuntakaavassa on annettu teollisuus- ja varastoalueiden suunnitteluun ja toteuttamiseen seuraavia määräyksiä ja tavoitteita: 10

Suunnittelumääräys: Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen liikenteen toimivuuteen ja toteuttamisjärjestykseen. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen tiiviyteen ja joustavuuteen sekä yhtenäiseen rakennustapaan. Teollisuuskortteleilla tulee ottaa huomioon riittävät suojavyöhykkeet häiriölle alttiiden toimintojen rajoille sekä maisemallisesti merkittäville alueille ja pääteiden varsille. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Toteuttamiskuvaus: Teollisuusalueet ovat työpaikka-alueita, joilla teollisesta tuotannosta tai muusta toiminnasta johtuen voi syntyä ympäristöä häiritsevää melua tai muuta häiriötä. Alue on eristetty asuntoalueista sekä tie- ja peltomaisemasta suojaistutuksin. Tuotantotoiminnan ohjauksessa on varmistettu, ettei riskitoimintoja sijoitu pohjavesien muodostumisalueille. Liikenteen sujuvuuteen alueella kiinnitetään erityistä huomiota. Alueen mainonta ja ajo-ohjeet esitetään keskitetysti alueen laidalla. Alueiden käyttö suunnitellaan tarkemmin yleis- ja asemakaavoilla. Yleiskaava Osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on ollut maakuntakaavan varausten mukaisesti laajentaa Pennalan työpaikka-alueita siten, että kasvavaan tonttikysyntään kyetään vastaamaan. Osayleiskaavalla on pyritty myös turvaamaan alueella olevien muutamien omakotitalojen lähiympäristöjen säilyminen asumista tukevina. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Asemakaava-alueen välittömään läheisyyteen sijoittuu muutama omakotitalo, joiden lähiympäristön säilyminen on tarkoitus turvata myös asemakaavassa. Olemassa olevien omakotitalojen ja toimitilarakennusten korttelialueiden väliin on asemakaavassa merkitty suojaviheraluetta. Suojaviheralueelle voidaan rakentaa maavalli mahdollisten asemakaavan toteutuksen myötä aiheutuvien melu-, tärinä- ja pölyhaittojen vähentämiseksi. Suunnittelualue on viljelyksessä ollutta peltoa. Kaava-alueen läheisyyteen rajautuu Lahdentien itäpuolella Pennalan maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. Suunnittelualueella ei ole yhtä laajoja peltomaisemia, mutta tavoitteena on säilyttää kuitenkin joitain pitkiä näkymiä. 4.4.2 Kaavaprosessin aikana tarkentuneet tavoitteet Osallisten tavoitteet Asemakaavan luonnos oli nähtävillä 25.3. 24.4.2015. Kaavaluonnoksesta saatiin viranomaisilta seitsemän lausuntoa, mutta ei yhtäkään mielipidettä. Tiivistelmä luonnoksesta saaduista lausunnoista sekä niihin laaditut vastineet: Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset Kaavaluonnoksessa on asianmukaiset kaavamääräykset hulevesien osalta. ELY-keskus pitää tontista päällystämättömäksi viheralueeksi jätettävän osan vähimmäismäärää 5 % kuitenkin pienenä. Asiakirjoista ei myöskään selviä, mihin hulevedet johdetaan. Lisäksi tulvareitti on osoitettava asiakirjoissa. Maantien 167 suunnittelu on edennyt yhteistyössä kaavasuunnittelun kanssa. Maantien 167 suoja-alue on 20 metriä lähimmän ajoradan keskilinjasta, suoja-alueelle ei sallita rakentamista. Kaavassa rakennusalueen raja on osoitettu suoja-alueen ulkopuolelle. Muilta osin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. 11

Päällystämättömän viheralueen vähimmäispinta-alaa koskevaa määräystä korotetaan 10 prosenttiin. Hulevedet johdetaan alueen läpi virtaavaan valtaojaan, josta ne edelleen kulkeutuvat Porvoonjokeen. Tulvareitti osoitetaan asiakirjoissa. Fingrid Oyj Asemakaava-alueella sijaitsevat Fingridin 2x110 kv voimajohto Koria-Hikiä sekä 110 kv voimajohto Hikiä-Nikkilä. Näitä johtoja varten on lunastettu 65 metriä leveä voimajohtoalue, joka on merkitty kaavaan erityisalueena (E-3). Erityisalue-merkintä on tarkoituksenmukainen ratkaisu. Fingrid pyytää huolehtimaan, että alue vastaa lunastettua voimajohtoaluetta. Lisäksi Fingrid suunnittelee uuttaa 400+110 kv voimajohtoa Hausjärven Hikiän ja Orimattilan Pennalan välille. Hankkeen YVA valmistui alkuvuodesta 2015. YVA-menettelyssä tutkittu vaihtoehto 2A sijoittuu kaava-alueen länsipuolelle. Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaan. Erityisalue E-3 vastaa lunastettua voimajohtoaluetta. Ympäristöterveyskeskus Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Hulevesien johtaminen on huomioitu kaavaluonnoksessa. Asemakaavan mahdollistama näkö- ja meluvalli asutuksen suojaksi on terveydensuojelun näkökulmasta suositeltavaa. Vallin avulla voidaan merkittävästi vähentää lisääntyneestä liikenteestä aiheutuvia melu,- pöly- ja pienhiukkashaittoja. Kaavan mukaisesta teollisuus- ja työpaikka-alueiden laajentamisesta ei oleteta aiheutuvan terveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaan. Päijät-Hämeen pelastuslaitos Pelastuslaitos edellyttää, että alueelle tai sen läheisyyteen rakennetaan yksi ulkoinen vesiasema, johon on rakennettu kiinteä imuputki halkaisijaltaan vähintään 150 mm ja joka soveltuu pelastuslaitoksen kalustolle. Vesiaseman rakentaminen huomioidaan alueen kunnallistekniikan suunnittelussa. Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / Arkeologia Kaavahankkeen toteuttamisella ei ole estettä arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta. Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaan. 12

Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / Rakennuskulttuuri Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee maakunnallisesti arvokas Pennalan kulttuurimaisema, joka ulottuu Lahdentien ja Pennalantien risteykseen saakka. Suunnittelualueen ja sen läheisyyden peltoaukeat ovat nykyisellään liittyneet maiseman avoimuuden ansiosta saumattomasti Pennalan kulttuurimaiseman jatkeeksi. Paras näkymä Lahdentien molemmin puolin levittäytyvään maaseutumaisemaan avautuu kaavaluonnokseen merkityn uuden Kytöniityntien liittymän kohdalta. Toteutuessaan asemakaavan mahdollistamat massiiviset rakennukset katkaisevat olemassa olevan maisematilan. Erityisesti korttelin 47 rakentaminen sulkee maisematilaa. Museo esittää, että korttelissa 47 korkeimmaksi sallituksi kerrosluvuksi merkittäisiin I ja määriteltäisiin myös korkein sallittu räystäskorkeus. Museo esittää lisäksi, että rakennusala kohdistettaisiin korttelin Kytöniityntien puoleiseen päätyyn. Suojaviheralueiden on tarkoitus vähentää KTY-tonttien rakennusten maisemavaikutuksia Orimattilasta päin tultaessa. Korttelin eteläpäädyn ja suojaviheralueiden suunnittelussa olisi hyvä lisäksi säilyttää näköyhteys Lahdentieltä Rautamäentien eteläpuoliselle peltoaukealle päin sekä Rautamäentielle suunnitellulta kevyenliikenteenväylältä Pennalantietä reunustaville peltoaukeille päin. Logistisiin toimintoihin tarkoitetut rakennukset ovat pääosin yksikerroksisia. Asemakaavassa annettu suurin sallittu kerrosmäärä (II) mahdollistaa rakennusten sisällä toimisto- ja sosiaalitilojen rakentamisen kahteen kerrokseen ns. parviratkaisuna. Logistisiin tarkoituksiin tehdyt rakennukset ovat käyttötarkoituksesta johtuen varsin korkeita. Pennalan logistiikka-alueen nykyiset rakennukset ovat räystäskorkeudeltaan 10-12 metrin luokkaa ja oletettavaa on, että nyt suunnitteilla olevalle alueelle tulee saman korkuisia rakennuksia. Yksikerroksisinakin ne peittävät näkymiä tehokkaasti. Räystäskorkeuden rajoittamisella ei voida turvata maisematilan säilymistä ilman, että alueen käyttö suunniteltuun tarkoitukseen vaarantuu. Korttelin 47 (ehdotuksessa nro 49) rakennusala on kaavassa osoitettu kattamaan koko korttelin. Tämä mahdollistaa tarvittaessa korttelin jakamisen useampaan rakennuspaikkaan. Rakennusalan rajaaminen korttelin Kytöniityntien puoleiseen päähän rajoittaisi korttelin käyttömahdollisuuksia jatkossa. Korttelin 47 eteläpään rakennusrajaa tarkistetaan siten, että näkymä kevyen liikenteen väylältä Pennalantien suuntaan on laajempi. Näkymien laajentamiseen Rautamäentien eteläpuolella olevan peltoaukean suuntaan ei ole tarvetta, koska Rautamäentien eteläpuolella oleva peltoaukea on Pennalan osayleiskaavassa varattu työpaikka-alueeksi ja sen toteuttaminen tulevaisuudessa joka tapauksessa supistaa näkymiä siihen suuntaan. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Muutos sijoittuu Posti Oy:n Pennalan logistiikkakeskuksen konsultointivyöhykkeelle, mutta tarkemmat sellaiset skenaariot, jotka tulee huomioida kaavakäsittelyssä, eivät ulotu muutosalueelle asti. Tukesilla ei ole huomauttamista kaavalausuntoasiassa. Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaan. Luonnosvaiheen jälkeen kaava-aineistoon tehdyt tärkeimmät muutokset: Korttelinumero 46 on muutettu numeroksi 48 ja numero 47 numeroksi 49 Päällystämättömän viheralueen vähimmäispinta-alaa koskeva yleinen kaavamääräys on korotettu kymmeneen prosenttiin Tiealueen ja rakennusalojen rajauksia on tarkennettu 13

Alueen tulvareitteinä toimivat ojat on merkitty ohjeellisilla vesialueen rajauksilla Selostukseen on tehty tarvittavat lisäykset ja korjaukset Asemakaavan ehdotus oli nähtävillä 29.7. 31.8.2015. Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisilta seitsemän lausuntoa. Muilta osallisilta ei tullut yhtäkään muistutusta. Tiivistelmä ehdotuksesta saaduista lausunnoista sekä niihin laaditut vastineet: Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset Kaavaehdotusta on luonnosvaiheen jälkeen täydennetty mm. hulevesiä ja yleisen tien alueita koskevilla merkinnöillä. Hulevesimerkinnöistä ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa. ELY-keskus edellyttää, että virheellinen LT-alueen raja korjataan teknisenä korjauksena vastaamaan maanomistusoloja kaavan eteläpäässä. Maantielain tultua voimaan on yleisen tien alueesta käytetty termiä maantien alue. Yleisen tien alue on muutettu MRL:n säännöksellä 30.12.2008/1129 maantien alueeksi. ELY-keskus ehdottaa, että kaavamääräyksissä käytetään uutta termiä LT-alueesta. Katualueen rajaus tulee tarkistaa kaavassa vastaamaan suunnitelman mukaista tilavarausta. Kaikki teiden ja katujen rakenteet tulee mahtua niille varatuille alueille. LT-alueen rajaus on tarkistettu kaava-alueen eteläpäässä ja termi yleisen tien alue on muutettu maantien alueeksi. Tie- ja katualueet on tarkistettu vastaamaan tie- ja katusuunnitelmien tilavarauksia. Fingrid Oyj Olemme lausuneet kaavan edellisestä vaiheesta 16.4.2015. Fingridillä ei ole muutoin huomauttamista kaavaehdotuksesta. Edellisessä lausunnossa mainitut asiat voimajohtojen rajoituksista maankäytön suunnittelulle on kuitenkin otettava huomioon myös tarkemmassa suunnittelussa. Muistutamme vielä, että voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämälausuntoa varten tarvitaan tarkka suunnitelma rakentamisesta (mahdollinen asemapiirros, jossa on esitetty hankkeen tarkka sijainti voimajohtoon nähden). Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaan. Ympäristöterveyskeskus Kaavaehdotuksessa pitäisi huomioida selkeämmin melun torjunta toimitilarakennusten korttelialueella. 22.4.2015 laaditun melu- ja tärinäselvityksen johtopäätösten mukaisesti tulee varmistua toimitilarakennusten seinärakenteiden riittävästä äänieristävyydestä, jotta sisäilman melutaso ei ylitä päiväajan ohjearvoa. Rakennusten äänieristävyyttä koskeva kaavamääräys olisi suositeltavaa lisätä koskemaan toimitilarakennusten korttelialueita. Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole lisättävää aiemmin antamaansa lausuntoon. 14

Liike- ja toimistotilojen A-painotettu melun keskiäänitaso saa olla päiväaikaan valtioneuvoston päätöksen mukaan korkeintaan 45 db. Meluselvityksen mukaan ennustetilanteessa 2035 päiväaikaan maantien läheisyydessä sijaitsevien rakennuspaikkojen äänitaso voi nousta noin 70 desibeliin. Asemakaavan yleisiin määräyksiin on lisätty seuraava kaavamääräys: Toimitilarakennusten korttelialueilla liike- ja toimistotilojen ikkunoiden ja seinärakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dba. Orimattilan Vesi Oy Logistiikka-alueen laajennuksen vesihuoltoa on suunniteltu asemakaavoituksen edetessä. Pääasiallisesti vesijohdot ja jätevesiviemärit on suunniteltu katu-alueelle, mutta alueen eteläosissa Rautamäentien länsipuoleiselle EV-1 -alueelle on merkitty vesijohtoa ja jätevesiviemäriä sekä jätevesipumppaamo. Samoin alueen eteläosan EV-alueelle on suunniteltu alueen poikki itä länsi-suuntaisesti kulkeva vesijohto- ja paineviemärilinjaus. Edellä mainituista ei liene kuitenkaan haittaa kaavoituksen näkökulmasta tai päinvastoin. Orimattilan Vesi Oy:llä ei ole asemakaavaehdotuksen suhteen muuta lausuttavaa. Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaan. Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / Arkeologia Ei huomautettavaa kaavaehdotukseen. Museo viittaa tältä osin 25.3.2015 kaavaluonnoksesta antamaansa lausuntoon. Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaan. Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / Rakennuskulttuuri Asemakaava-alueen sisältö vastaa ylempien kaavatasojen tavoitteita. Suunnittelualue rajautuu maakunnallisesti arvokkaaseen Pennalan kulttuurimaisemaan. Käytännössä suunnittelualue on liittynyt saumattomasti edellä mainitun arvoalueen jatkeeksi. Asemakaavan myötä tämä yhteys katkeaa. Luonnosvaiheen lausunnossa museo esitti huolensa peltoalueiden sulkeutumisen johdosta. Erityisesti museo oli huolissaan korttelin 49 (luonnosvaiheessa kortteli 47) osalta. essaan museon lausunnolle kaavoittaja totesi, että korttelin 49 eteläpään rajausta tarkistetaan siten, että näkymä kevyen liikenteen väylältä Pennalantien suuntaan on laajempi. Museo pitää tätä riittävänä täydennyksenä. Muodostuvan uuden maiseman kannalta museo pitää merkittävänä sitä, että asemakaavassa on otettu hyvin huomioon näkymät Lahdentieltä suunnittelualueelle. Museo kuitenkin toivoo, että sillä olisi mahdollisuus lausuntoihin alueen rakennus- ja ympäristösuunnitelmia laadittaessa. Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaan. 15

Orimattilan ympäristölautakunta Kaavassa ei tule ratkaista ainoastaan uusien kiinteistöjen hulevesi-/ sammutusvesiongelmat, vaan laajennusalueen tulee ratkaista myös jo toteutetun logistiikka-alueen vastaavien vesien tiedossa olevat ongelmat. Toteutuneen logistiikka-alueen hulevesi-/ sammutusvesiongelmia ei pystytä tällä hetkellä hallitsemaan nykyisillä kiinteistöillä, koska ne on rakennettu liian täyteen ja piha-alueet päällystetty. Ongelman ratkaisemista ei voi siirtää enää tuonnemmaksi. Ympäristölautakunta edellyttääkin asianmukaisen hulevesi-/ sammutusvesiselvityksen/suunnitelman teettämistä ja mitoittamista asiantuntijalla ennen kaavaprosessin jatkamista. Logistiikka-alueen pintavedet johdetaan ojien kautta pitkän matkaa Orimattilan vasta päivitetyn pohjavesien suojelusuunnitelman vedenhankinnan kannalta tärkeällä valumaalueella sekä jonkin matkaa Pennalan Pyssymäen pohjavesialueella ennen vesien johtamista Porvoonjokeen ja Itämereen. Onnettomuus- ja tulvatilanteissa hule-/ sammutusvesien mukana kulkeutuu ympäristön pilaantumista aiheuttavia aineita. Tämä aiheuttaa kohtuutonta riskiä pinta- ja pohjavesille sekä maaperän ja luonnon ekologiselle tilalle. Tulvariskit niin yksityisille kiinteistöille kuin vedenottamoille sekä jo toteutuneen että uuden logistiikka-alueen normaalitoimintojen ja onnettomuustilanteiden kokonaisriskit sekä yleisen tien liikenneonnettomuusriskit onkin selvitettävä tarkemmin pohja/pintavesien ja maaperän pilaantumisen näkökulmasta asianmukaisen riskienhallinnan varmistamiseksi. Pennalan logistiikka-alueen hulevesiongelma on ollut tiedossa. Alueen aiemmissa asemakaavoissa ei ole määräyksiä hulevesien käsittelemiseksi tai viivyttämiseksi korttelialueilla. Kytöniityntien ja Jokimäentien kulmaukseen on rakennettu allas hulevesien viivyttämistä varten. Nyt kyseessä olevassa asemakaavassa hulevesimääräykset on huomioitu riittävällä tavalla. Näin on myös ELY-keskus todennut lausunnossaan. Kaava-alueella on myös varauduttu muualta tulevien hulevesien käsittelyyn varaamalla suojaviheralueelle alue hulevesien käsittelyä varten. Pohjoisen suunnasta tulevat hulevedet virtaavat kyseisen alueen kautta kulkevaa ojaa pitkin. Toisaalta tässä asemakaavassa ei voida antaa muita alueita velvoittavia määräyksiä. Selvityksiä hulevesien johtamiseksi Porvoonjoen suuntaan joko pumppaamalla tai painovoimaisesti johtamalla on tarkoitus tehdä lähiaikoina. Perusteita tämän kaavahankkeen keskeyttämiseksi selvitystyön ajaksi ei kuitenkaan ole. Hulevesiongelma on ratkaistava koko Pennalan logistiikka-alueen osalta, joten asiaan ei vaikuta se seikka keskeytetäänkö vai jatketaanko tämän kaavahankkeen valmistelua selvityksen teon ajaksi. Ehdotusvaiheen jälkeen kaava-aineistoon tehdyt tärkeimmät muutokset: Kaava-alueen rajausta on tarkistettu eteläpäässä maantien alueen osalta Rautamäentien kaarretta on loivennettu tarkentuneen tiesuunnitelman pohjalta Yleisiin määräyksiin on lisätty määräys liike- ja toimistotilojen liikennemelun vaimentamiseksi 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavoitusvaiheessa alueelle ei ole laadittu erilaisia luonnosvaihtoehtoja. Asemakaava perustuu osayleiskaavan mukaiseen maankäyttöön. Asemakaavoitusta on laadittu rinnakkain alueen tiesuunnittelun kanssa. Tiesuunnitelman pohjaksi on tehty alkuvaiheessa liikenneselvitys ja tarpeelliset tutkimukset. Lähtötietojen pohjalta on pyritty suunnittelemaan alueelle mahdollisimman turvalliset ja toimivat liikennejärjestelyt. Tiesuunnittelu ja katusuunnittelu on otettu alusta asti huomioon kaavasuunnittelussa. Asemakaavaa on muokattu ja tarkistettu suunnitelmien tarkentuessa. 16

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavalla muodostuu osa korttelia 43 sekä korttelit 48 ja 49. Alueelle on osoitettu kaavaehdotuksessa toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), erityisaluetta (E), suojaviheralueita (EV) sekä katua ja yleisen tien aluetta (LT). Kaavan toteutuminen vaatii Rautamäentien liittymän siirtoa pohjoiseen päin, josta katuyhteys jatkuu Kytöniityntielle. Nykyinen Rautamäentie liittyy uuteen katualueeseen. Pennalantien kohdalle rakennetaan Lahdentien alittava kevyen liikenteen yhteys. 5.1.1 Mitoitus Koko kaava-alueen pinta-ala on noin 26,91 ha. Rakennusoikeutta alueelle on osoitettu yhteensä 87 504 k-m². Asemakaava jakautuu seuraaviin käyttötarkoituksiin: Toimitilarakennusten korttelialue (KTY): korttelialuetta yhteensä 15,69 ha osuus koko kaava-alueesta 58,3 % yhteenlaskettu rakennusoikeus 78 432 k-m² tehokkuus e = 0,50 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T): korttelialuetta yhteensä 1,81 ha osuus koko kaava-alueesta 6,7 % yhteenlaskettu rakennusoikeus 9072 k-m² tehokkuus e = 0,50 Erityisalue (E-3) alueen pinta-ala 0,49 ha osuus koko kaava-alueesta 1,8 % Suojaviheralueet (EV) alueiden pinta-ala yhteensä noin 3,03 ha osuus koko kaava-alueesta 11,3 % Katualueet katua ja kevyen liikenteen katua yhteensä noin 2,48 ha osuus koko kaava-alueesta 9,2 % Maantien alue (LT) aluetta yhteensä noin 3,40 ha osuus koko kaava-alueesta 12,6 % Tilastolomake on selostuksen lopussa (liite 1). 17

5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kunnallistekniikan suunnittelun, toteuttajien rakennussuunnittelun ja kaavoituksen yhteensovittamisella pyritään varmistamaan alueen laadukas toteutus. Selvitykset otetaan huomioon alueen suunnittelussa. Alueelle on laadittu selvitykset melusta ja liikenteestä. Hulevesiä on selvitetty alustavasti vuonna 2012. 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet Toimitilarakennusten korttelialueen suurin sallittu kerrosluku korttelissa 43 on III ja korttelissa 49 se on II. Tehokkuusluku on e=0,50, joten korttelissa 43 rakennusoikeutta on 58 789 k-m² ja korttelin 49 rakennusoikeus on 19 643 k-m². Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella kerrosluku on III ja tehokkuusluku e=0,50, jonka mukaan korttelialueella on rakennusoikeutta yhteensä 9072 k-m². Yleisesti asemakaavassa on määrätty, että vähintään 10 % tontista pitää jättää päällystämättömäksi viheralueeksi. 5.3.2 Muut alueet Suojaviheraluetta (EV) on merkitty nykyisen Rautamäentien liittymän ympäristöön. Alueen kautta tulee kevyen liikenteen yhteys Rautamäentieltä Lahdentien toiselle puolelle alikulun kautta. Rautamäentien toisella puolella sijaitsevalle suojaviheralueelle (EV-1) on mahdollista rakentaa näkö- ja melusuojaksi maavalli. Lisäksi alueelle tulee istuttaa puita ja pensaita. Suojaviheralueelle on merkitty ohjeellinen hulevesien käsittelyyn varattu alueen osa (hule-3), jossa tulvareitteinä toimivien ojien (w-2) kautta tulevaa vettä viivytetään. Erityisalue (E-3) asemakaavan luoteisnurkassa on tarkoitettu suurjännitelinjan suojaalueeksi. Alueelle ei ole mahdollista rakentaa. Uutta katualuetta kaavassa on osoitettu noin 940 metriä. Yleisen tien aluetta (LT) kaavassa on mukana noin 890 metrin pituudelta. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavoitettavalla alueella ei ole olemassa olevaa rakennuskantaa. Alue rajautuu pohjoispuolelta jo rakentuneeseen teollisuusalueeseen. Lähimpiin asuinrakennuksiin Rautamäentien varrella on matkaa korttelin 49 toimitilarakennusten korttelialueelta noin 80 metriä, joten maisema kyseisiltä tonteilta tulee muuttumaan paljon kaavan toteutuessa. 18

Asumisen kannalta haitallisia vaikutuksia on pyritty minimoimaan kaavassa osoittamalla olemassa olevan asutuksen ja tulevan teollisuusalueen väliin suojaviheraluetta. Suojaviheralueelle tulee istuttaa puita ja pensaita ja sille on mahdollista rakentaa näkö- ja melusuojana toimiva maavalli. 5.4.2 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Logistiikka-alueen laajennus vahvistaa Länsi-Pennalaa työpaikka-alueena. Alueen rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset heijastuvat logistiikkakeskusta laajemmalle alueelle. Kuljetusalan työntekijöiden kysyntä lisääntyy seudulla. Laajenevan logistiikka-alueen työntekijämäärästä ei ole laadittu ennustetta. Karkeasti voidaan arvioida kaava-alueella olevan 500 kerrosneliömetriä työntekijää kohden. Näin ollen asemakaavan alueella tulee olemaan työntekijöitä noin 178 henkeä. 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen Liikenneselvityksen mukaan suunnittelualueen kohdalla seututiellä 167 keskimääräinen vuorokausiliikenne on ollut 8 232 ajoneuvoa vuonna 2011 (ELY-keskus) ja raskaan liikenteen määrä 570 ajoneuvoa vuonna 2012. Ennusteiden perusteella voidaan arvioida, että vuoden 2040 mitoitusliikenne Lahdentiellä on noin 35 % nykyistä korkeampi. Karkean arvion mukaan laajennuksen myötä uusia työntekijöitä alueelle tulee noin 178. Kun lasketaan, että 175 työntekijää ajaa työpaikalleen ja pois työpaikalta omalla autolla päivittäin, saadaan matkatuotokseksi 350 henkilöautoa/vrk. Lisäksi teollisuustoimipaikkojen vuorokauden matkatuotos tavaraliikenteen osalta voi olla 10 30 käyntiä/toimipaikka. Tavaraterminaalien tai jakelukeskuksien osalta tavaraliikenteen vuorokauden matkatuotos voi olla 100 300 käyntiä/toimipaikka. Uuden kaava-alueen aiheuttama liikennetuotos tulee olemaan pienempi kuin nykyisen Länsi-Pennalan teollisuusalueen liikennemäärät. Asemakaavan toteutuminen vaatii liikennejärjestelyjen muuttamista teollisuusalueella. Lahdentieltä on suunniteltu uusi Kytöniityntien liittymä alueelle. Rautamäentien nykyinen liittymä poistuu ja Rautamäentie tulee risteämään Kytöniityntiestä. Uusi liittymä alueelle tehdään, koska Rautamäentien nykyinen liittymä on vaarallinen nelihaaraliittymä. Liikenne tulee lisääntymään teollisuusalueen laajentuessa. Uusi liittymä Lahdentielle jakaa alueen liikennettä tasaisemmin ja helpottaa Jokimäentien liittymän ruuhkaisuutta. Kaava vaikuttaa julkisen liikenteen käytön lisääntymiseen. Orimattila-Lahti paikallisliikenteen linja 88 kulkee alueen vierestä reittiä Lahdentie-Pennalantie. Vuoroja kulkee arkisin puolen tunnin välein klo 05.00-22.00. Lisäksi linja-auto kulkee säännöllisesti arkisin 2-3 kertaa tunnissa Orimattilan ja Lahden välillä seututiellä 167 ja tiellä kulkee myös pitkämatkaista liikennettä. Kevyen liikenteen määrä kasvaa hieman kaavan toteutuessa. Alueen pohjoispuolella Allu Finland Oy:n pääkonttorin kohdalle on rakennettu seututien alittava alikulku ja liittymäalue on valaistu. Logistiikka-alueen laajennuksen myötä kevyen liikenteen reittien parantamiseen kiinnitetään huomiota. Nykyhetkellä Länsi-Pennalaan tuleva kevyen liikenteen yhteys katkeaa Jokimäentien varrella Postin toimitilarakennuksen kohdalle. Alueen toteutuessa kevyen liikenteen reittejä pitää jatkaa läpi alueen Kytöniityntien vartta Rautamäentielle saakka ja seututien alitse täytyy rakentaa uusi alikulku alueen kaakkoisosaan. Asemakaavan toteutuessa alueen liikennejärjestelyt tulevat olemaan nykyistä turvallisemmat, kun kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan, uusia kääntymiskaistoja rakennetaan ja valaistusta lisätään. Liikenneselvitys on selostuksen liitteenä (liite 3). 19

Kuva 8. Liikenneselvityksen kartta havainnollistaa kevyen liikenteen reittien tarvetta. 5.4.4 Vaikutukset tekniseen huoltoon Osittain asemakaavan länsireunassa kulkevat Fingridin 2x110 kv sekä 110 kv voimajohdot on otettu huomioon asemakaavassa. Voimajohtoja varten lunastettu yhteensä 65 m levyinen johtoalue on merkitty kaavaan suurjännitelinjan suoja-alueena ja vaara-alueena. Alueen toteuttaminen edellyttää kunnallistekniikan rakentamista. Seututietä 167 parannetaan porrastamalla Pennalantien ja Rautamäentien liittymät ja rakentamalla niille kääntyvien kaistat. Kaava vaatii myös uusien katujen ja kevyen liikenteen väylien rakentamista sekä uutta Lahdentien alikulkua kaava-alueen kaakkoiskulmaan. Orimattilan Lämmön maakaasuputki kulkee Lahdentien länsireunaa pitkin, joten myös putkea joudutaan siirtämään seututien parantamistyön yhteydessä. 5.4.5 Vaikutukset maisemaan Logistiikka-alueen laajentaminen muuttaa alueen nykyistä tasaista peltomaisemaa paljon. Kaava-alueen läheisyyteen rajautuu Lahdentien itäpuolella Pennalan maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. Suunnittelualueellakin on tavoitteena säilyttää joitain pitkiä näkymiä, vaikka logistiikka-alueella rakennusmassat tulevat olemaan melko isoja. Pimeän aikaan alue tulee näkymään eri tavalla valaistuksen takia. Seututie 167 valaistaan koko matkalta Pennalantien risteyksestä Jokimäentien liittymä-alueelle saakka. Kaavassa suurin sallittu kerrosluku on III. Tavaraterminaalit ja varastorakennukset kuitenkin yleensä rakennetaan yhteen tasoon. Tarkoituksena on mahdollistaa mm. toimistotilojen rakentaminen ylempiin kerroksiin. Asemakaavassa on määrätty, että rakennusten ja pihajärjestelyjen tulee muodostaa siisti ja yhtenäinen ilme maantien ja kadun suuntaan. Rakennusmassojen julkisivut tulee jakaa materiaaleiltaan tai väreiltään vaihteleviin enintään 50 metrin levyisiin pystysuoriin osiin. 20

Ulkovarastoinnin näkösuojaksi on rakennettava aita. Katosten, aitojen, mainoslaitteiden ja muiden rakennelmien on sovittava päärakennuksen ulkoasuun. Mainoslaitteet eivät saa aiheuttaa haittaa naapureille tai liikenneturvallisuudelle. 5.4.6 Vaikutukset luonnonoloihin Logistiikka-alueen laajennuksella on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia alueen luonnonoloihin. Nykyinen kasvillisuus joutuu väistymään rakennetun pinnan tieltä. Alue on ollut maanviljelyskäytössä eikä sille ei sijoitu luonnontilaisia kohteita. Asemakaava ei sijoitu pohjavesialueelle. Alueella kiinnitetään erityistä huomiota alueen pinta- ja hulevesiin. Kaavalla on merkittävä vaikutus alueen hulevesiin, koska uutta vettä läpäisemätöntä pintaa tullaan rakentamaan paljon. Alueen läpi virtaavat ojat hyödynnetään alueen kuivatuksessa, mutta ne vaativat kunnostamista ja uusia rumpuja teiden alituksiin. Ojat on rajattu kaavaehdotukseen ohjeellisina vesialueina ja ne toimivat myös tulvareitteinä. Hulevesiä tulee viivyttää tonteilla ennen niiden johtamista ojiin. Ojia pitkin vedet johdetaan suojaviheralueella sijaitsevalle hulevesien käsittelyalueelle, jossa vesiä viivytetään ennen kuin ne jatkavat matkaansa etelään päin. Kaavaehdotuksessa on annettu seuraavat hulevesien imeyttämiseen ja viivyttämiseen liittyvät määräykset: Kiinteistöjen hulevesiä ei saa johtaa maantiealueelle eikä naapurikiinteistöille. Hulevesiä tulee ensisijaisesti viivyttää omalla tontilla siten, että jokaista päällystettyä ja vettä läpäisemätöntä sataa neliömetriä (100 m²) kohti on yksi kuutiometri (1 m³) viivytystilavuutta. Virtaama tontilta ei saa ylittää 20 l/s/ha mitoitussateella 160 l/s/ha. Vähintään 10 % tontista pitää jättää päällystämättömäksi viheralueeksi. Logistiikka-alueen laajennuksen myötä alueella tulee liikkumaan nykyistä enemmän ajoneuvoja, jotka aiheuttavat pakokaasupäästöjä ja riskin öljyn kulkeutumisesta maaperään. Liikenne voi aiheuttaa varsinkin rakentamisvaiheessa myös pölyhaittaa, jota on mahdollista vähentää kastelemalla tai suolaamalla kulkureittejä. Kestopäällystäminen ja päällysteen peseminen vähentää pölyhaittoja huomattavasti. 5.4.7 Vaikutukset talouteen Kunnallistaloudessa alueen infrastruktuurin rakentaminen vaatii investointeja. Logistiikkaalueen laajentaminen vaatii investointeja mm. Lahdentien parantamiseen, uusien katualueiden rakentamiseen, uuteen kevyen liikenteen alikulkuun, alueen pintavesien johtamiseen ja kunnallistekniikan rakentamiseen. Logistiikka-alueen laajentaminen luo edellytyksiä uuden yritystoiminnan ja työntekijöiden sijoittumiselle Orimattilaan. Suunnitteluvaiheessa hanke työllistää suunnittelijoita ja virkamiehiä. Rakentamisen aikana hanke työllistää maanrakennus- ja kuljetusurakoitsijoita. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Asemakaava-alueen itäreunassa kulkee Lahdentie (mt 167), josta aiheutuu liikennemelua suunnittelualueelle. Lisäksi asemakaava-alueen uudet katuyhteydet ja logistiikan toimipaikat lisäävät liikennettä alueella. Ramboll on laatinut asemakaavoitusta varten liikenteen meluselvityksen. Selvityksen mukaan Rautamäentiellä lähimpänä tiealuetta sijaitsevan asuintalon osalta päivä- ja yöajan ohjearvot alittuvat sekä nyky- että ennustetilanteessa. Asutulla alueella melun keskiäänitaso saa olla ulkona päivällä enintään 55 db ja yöllä 45 db. Uudet liikennejärjestelyt muuttavat melutilannetta, mutta eivät aiheuta ohjearvojen ylittymistä. Toisaalta voidaan olettaa, 21

että asemakaava-alueen toteutuessa suuret rakennusmassat tulevat osin vaimentamaan Lahdentien liikennemelua lännen suuntaan. Toimitilarakennusten korttelialueen päiväajan melutaso on ennustetilanteessa korkeimmillaan 70 db aivan tien vieressä. Toimitilarakennuksia rakennettaessa on otettava huomioon seinärakenteiden ääneneristävyys, jotta päästään liike- ja toimistorakennusten päiväajan sisätilan ohjearvon (45dB) alittaviin meluarvoihin. Asemakaavan yleisiin määräyksiin on selvityksen pohjalta laitettu seuraava määräys: Toimitilarakennusten korttelialueilla liike- ja toimistotilojen ikkunoiden ja seinärakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dba. Meluselvitys (liite 4) löytyy selostuksen lopusta. Kuva 9. Ote meluselvityksen liitekartasta, jossa on esitetty päiväajan meluvyöhykkeet ennusteliikenteessä 2035 tulevilla liikennejärjestelyillä. 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Asemakaavan kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön 31.3.2000 asetuksen mukaisia. Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.7 NIMISTÖ Kaavassa ei ole uutta nimistöä. 22

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun kaavan lainvoimaisuus on kuulutettu. Kaupunki toteuttaa asemakaavaa lupamenettelyjen kautta ja vastaa kunnallistekniikan ja katujen rakentamisesta alueella. Lahdentien parantaminen Pennalantien, Rautamäentien sekä uuden Kytöniityntien liittymien osalta toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa. Asemakaavan toteutumista seurataan Orimattilan kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä yhdyskuntatekniikan kanssa. Rakentamista ohjaa kaava-asiakirjojen lisäksi Orimattilan kaupungin rakennusjärjestys. Asemakaavan toteutuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota hulevesien käsittelyyn ja ohjaamiseen. Orimattilassa 21.9.2015 Eero Manerus kaavoitusinsinööri 23