Osa 7 20.9.2013
1 (22) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus 0.5 03.04.2013 Erkki Mäkinen Täydennyksiä, lähetetty kommenttikierrokselle 0.8 18.09.2013 Erkki Mäkinen Rakenteellista muutosta, tekstin tarkistamista, lähetetty kommenttikierrokselle
2 (22) SISÄLLYS Johdanto 3 1 Yleist mallipohjaisesta laadun varmistamisesta... 4 2 Laadun varmistaminen eri näkökulmista... 5 2.1 Laadunvarmistusprosessi tilaajien näkökulmasta... 5 2.2 Laadunvarmistusprosessi tuottajien näkökulmasta... 5 2.3 Laadunvarmistusprosessi tuottajaryhmän näkökulmasta... 6 2.4 Mallit suunnittelu- ja työmaakokouksissa... 6 2.5 Muutosten hallinta... 7 3 Laadunvarmistus eri vaiheissa... 8 3.1 Yleisiä vaatimuksia eri vaiheiden inframallien laadunhallintaan... 8 3.2 Lähtötietomallien tarkastaminen... 9 3.2.1 Lähtöaineiston laadunvarmistus... 9 3.2.2 Lähtötietomallin laadunvarmistus...10 3.2.3 Lähtötietomallin mallikohtaiset tarkastustoimenpiteet...10 3.3 Suunnitelmamallien tarkastaminen...11 3.3.1 Suunnittelijan tehtävät...11 3.3.2 Suunnitteluryhmän tehtävät...12 3.3.3 Tilaajan tehtävät...12 3.3.4 Suunnitelmamallin tarkastusmenetelmä...13 3.3.5 Suunnitelmadokumenttien tarkastaminen...13 3.4 Toteutusmallien tarkastaminen...13 3.5 Toteumamallien tarkastaminen...14 3.6 Ylläpitomallien tarkastaminen...14 4 vastuu mallien oikeellisuudesta ja tarkastamisen raportointi...15 4.1 Tarkastuksen raportointi...15 Lähdeluettelo...16 Liite 1 Lähtötietomallin tarkastuslomake:...17 Liite 2 Suunnitelmamallin tarkastuslomake:...18 Liite 3 Toteutusmallin tarkastuslomake:...19 Liite 4 Toteumamallin tarkastuslomake:...20
3 (22) JOHDANTO Inframalleja tuotetaan hankkeen eri vaiheissa eri tarkoituksiin. Suunnittelun lähtötiedoiksi tuotetaan lähtötietomalli, suunnittelun lopputuloksena tuotetaan suunnitelmamalli. rakentamista varten tuotetaan toteutusmalli, toteutetusta rakennuskohteesta toteumamalli ja ylläpitotoimintaa varten ylläpitomalli. Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennussuunnittelu Rakentami nen Ylläpito Lähtötietomalli Suunnitelmamalli Toteutusmalli Toteumamalli Ylläpitomalli Inframallien laadunvarmistuksella tarkoitetaan infran elinkaaren eri vaiheissa tuotettujen mallien laadun varmistamista siten, että kunkin vaiheen lopputuloksena tuotetaan vallitsevan standardin mukaisessa muodossa relevantti tieto infran elinkaareen seuraavan työvaiheen tarpeita varten. Tässä ohjeistuksessa inframallilla tarkoitetaan siis vallitsevan standardin mukaisessa muodossa olevaa digitaalista aineistoa. Taitorakenteiden, kuten sillat ja betoniset rakenteet, mallipohjaisen laadunvarmistuksen osalta noudatetaan erillistä taitorakenteita koskevia laadunvarmistusohjeita. Laadunvarmistuksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa sujuva kokonaistoimintaprosessi parantamalla inframallien tiedonsiirtoa elinkaaren vaiheesta toiseen. Tämä luo pohjan myös entistä tehostuneemmalle suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitotoiminnalle sekä parantaa eri osapuolten välistä kommunikaatiota. Mallien avulla voidaan välittää enemmän ja havainnollisempaa tietoa osapuolien välillä kuin perinteisillä dokumenteilla. Tietoja hyödyntämällä toimintaprosessit tehostuvat ja väärien tulkintojen mahdollisuudet pienenevät. Toisaalta myös vaatimukset tiedon oikeellisuudelle samanaikaisesti kasvavat. Inframallien laadun parantaminen on tuottajien ja tilaajien välistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on parantaa digitaalisessa muodossa esitettyjen tietojen tasoa, niiden vastaavuutta tilaajien tarpeisiin, parantaa aikataulujen ja kustannusten ennustettavuutta, sujuvoittaa rakentamisvaihetta, vähentää työmaan aikana tapahtuvaa muutossuunnittelua ja muutostöitä sekä saada toimiva ja tavoitteiden mukainen infrarakenne. Tietojen tarkastaminen ja analysointi mallien avulla antaa mahdollisuuden nähdä konkreettisemmin suunnittelun ja rakentamisen eteneminen sekä vastaavuus vaateisiin. Samalla saadaan useampia henkilöitä seuraamaan prosessien kulkua ja havainnoimaan mahdollisia ongelmia. Tällainen prosessin läpinäkyvyys antaa hyvän mahdollisuuden täyttää lopputulokselle asetetut vaatimukset.
4 (22) 1 YLEISTÄ MALLIPOHJAISESTA LAADUN VARMISTAMISESTA Tässä dokumentissa keskitytään kuvaamaan inframallien laadunvarmistusmenetelmiä ja tuomaan esille, minkälaisia ongelmia inframalleissa saattaa olla, miten ne voisi löytää ja miten ongelmien korjaaminen voisi olla mahdollisimman helppoa. Dokumenttiin on kirjattu vaatimuksia, joita tulee noudattaa tietomallipohjaisessa laadunvarmistustoiminnassa sekä ohjeita toiminnan helpottamiseksi. Lähtötietomalli Suunnitelmamalli Toteutusmalli Toteumamalli Ylläpitomalli essa käsitellään laadunvarmistusta mm. eri toimijoiden näkökulmista sekä kuvataan lähtötieto-, suunnitelma-, toteutus-, toteuma- ja ylläpitomallin laadunvarmistamista. istuksen lopussa käsitellään vielä lyhyesti vastuita ja tulevaisuuden näkymiä. Vaatimus Mallit tulee laatia tarkastusta varten voimassaolevien ohjeiden mukaisesti. Inframalliohjeissa XXXX on määritelty yksiselitteisesti mitä tietoa eri inframalleissa tulee olla ja millaisessa muodossa tieto tulee olla esitettynä. Mallien laadunvarmistuksella on tarkoitus varmistaa, että mallit ovat näiden vaatimusten mukaisesti toimitettuja ja siten käyttötarkoitukseensa sopivia. Laadunvarmistuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä vaaditun standardin mukaisessa muodossa olevan digitaalisen aineiston oikeinmukaisuutta, joskin vaatimuksissa voidaan viitata muihinkin tarkistustehtäviin tai -vaiheisiin, joiden suorittaminen helpottaa työtä ja säästää lopulta kaikkien osapuolien aikaa. Inframalleja ja niiden sisältöä voidaan tarkastella kolmesta lähtökohdasta: Tekninen mallisisältö; onko inframalli muodostettu oikein suunnitteluohjelmasta vaaditun standardin ja nimikkeistön mukaisesti (syntaksi ja semantiikka) Inframallin tietosisältö; onko kaikki vaadittava suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitovaiheeseen kuuluva tieto malleissa Inframallin laadun arviointi; onko kokonaisratkaisu toimiva, törmäävätkö inframallin komponentit toisiinsa (esim. viemäriverkoston törmäystarkastelu). Inframallien laadunvarmistuksessa ei siis puututa itse suunnitteluohjelmien tuottaman tiedoston muodostamiseen, vaan tuotetun aineiston sisältöön ja laatuun. Mikäli käytetyissä standardia tukevissa ohjelmistoissa esiintyy ongelmia tuottaa tarkoituksen mukaista aineistoa, niin on syytä olla yhteydessä ohjelmistotoimittajaan ja kysyä toimintaohjeita tai miettiä mahdollisia vaihtoehtoisia tapoja asian käsittelemiseen. Samalla on syytä tiedottaa viipymättä projektissa tietomallien laadunvarmistuksesta vastaavia tahoja ja edelleen tiedon hyödyntäjiä sekä kirjauttaa muistiin tarvittavat toimenpiteet.
5 (22) 2 LAADUN VARMISTAMINEN ERI NÄKÖKULMISTA 2.1 Laadunvarmistusprosessi tilaajien näkökulmasta Tilaajan näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää pystyä seuraamaan hankkeen etenemistä ja vastaavuutta asetettuihin tavoitteisiin. Laadunvarmistus sinänsä ei ole uusi asia ja sen tulisi olla käytössä perinteisessä dokumenttipohjaisessa suunnittelussakin. Käytännössä tämä on kuitenkin ollut varsin työlästä ja vaatinut suurta huolellisuutta etenkin muutostilanteissa. Tämä on johtanut usein tilanteeseen, jossa ongelmat löytyvät ja ne ratkaistaan vasta kun on pakko eli usein työmaalla rakentamisen aikana. Tästä on seurannut lisäsuunnittelua tilanteen korjaamiseksi pakon edessä ja usein kriittisessä aikataulussa, mistä on syntynyt usein myös aikatauluviiveitä ja lisäkustannuksia kaikille osapuolille. Vaatimus Tilaaja on velvollinen tarkastamaan hankkeen lopputuloksena tuotetut inframallit ilman turhia viiveitä. Tietomallipohjaisessa toimintaprosessissa eräs keskeisistä tavoitteista on havaita ongelmat mahdollisimman aikaisin ja korjata ristiriidat ja puutteet, ennen kuin ne muodostuvat ongelmiksi. Tilaaja voi itse tarkastaa tai valtuuttaa ulkopuolisen ammattilaisen tarkastamaan tuotetut mallit. Tietomallipohjainen laadunvarmistusprosessi antaa kohteen tiedoista paremman kokonaiskuvan jo varhaisessa vaiheessa. Jo pelkästään vaaditun standardin mukaisesti tuotetun aineiston visuaalinen tarkastelu ja analysointi helpottaa kokonaiskuvan saamista hankkeesta. 2.2 Laadunvarmistusprosessi tuottajien näkökulmasta Tuottajien näkökulmasta tärkeintä on mieltää tietomallinnus osaksi normaalia toimintaprosessia. Tuottaja on vastuussa tuottamansa aineiston laadusta ja siten myös käytännössä tietomallien tietosisällöstä. Vaatimus Tuottaja on velvollinen tuottamaan hankkeen lopputuloksena inframallit standardin mukaisessa muodossa ilman turhia viiveitä. Perinteisessä dokumenttipohjaisessa toiminnassa tietoa tulkitaan dokumenteista. Dokumentteihin käsin tehtävät merkinnät eivät välity ohjelmistojen kesken. Tästä poiketen tietomalliin syötettyä digitaalista tietoa tullaan käyttämään sellaisenaan muissa ohjelmissa. Näin tietomalli toimii välineenä suunnitelma- ym. tietojen siirtämiseen seuraavan vaiheen toimintaa varten. Tietomallien tarkoitus ei ole, ainakaan toistaiseksi, korvata täysin suunnitelmadokumentteja. Siirryttäessä mallipohjaiseen toimintaan on vältettävä monikertaista työmäärää. Mikäli suunnittelu on tehty perinteisin menetelmin dokumenttien tuottamiseksi, on syytä miettiä onko tarkoituksenmukaisesta tehtävä vielä tietomallinnus erikseen esimerkiksi toisella ryhmällä koska tilaaja sitä vaatii. Tämä lisää käytän-
6 (22) nössä huomattavasti suunnittelukustannuksia ja laaditun dokumenttipohjaisen suunnitelman laatua ei tietomallien avulla sinänsä juuri pystytä parantamaan. Mikäli työssä käytettävien ohjelmiston tiedonsiirtovaiheessa tai ohjelmistoissa itsessään tapahtuu virheitä, suunnittelija tai muu tuottaja ei välttämättä pysty tilanteeseen vaikuttamaan. Näissä tilanteissa suunnittelija tai muu aineiston tuottaja on kuitenkin velvollinen hakemaan mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Lisäksi tuottaja on velvollinen raportoimaan kaikki havaitsemansa virhetilanteet, jolloin tehdään projektikohtaisesti päätös tilanteen hoitamiseksi. 2.3 Laadunvarmistusprosessi tuottajaryhmän näkökulmasta Ryhmä ei yleensä ole kollektiivisesti vastuussa suunnitelmien laadusta, mikäli siitä ei ole erikseen sovittu, kuten esimerkiksi Allianssi-mallissa. Toimiessaan tehokkaasti myös kaikkien ryhmään kuuluvien yksittäisten toimijoiden suunnitelmien tai rakentamisen laatu paranee ja etenkin lopputuloksen muodostama kokonaisuus tulee toimivammaksi. Vaatimus Ryhmä on velvollinen projektin alkaessa selvittämään ja kirjaamaan osapuolien projektissa käytettävät tietomalliohjelmistot sekä sopimaan käytännöistä, millä tavalla tietomalleja hallitaan siten, että eri osapuolille saadaan tarpeellinen tieto virheettömästi ja mahdollisimman joustavasti käyttöön. Ennen varsinaisen suunnittelun tai rakentamisen alkua on myös sovittava ja varmistettava, missä koordinaatistossa ryhmän jäsenet työskentelevät. Koordinaatistojen, mukaan lukien korkeusasema, oikeellisuus ja yhteensopivuus varmistetaan yhdistämällä heti projektin alussa eri tuottajien aineistoja keskenään. Kun tietomallin sisältämään tietoon kiinnitetään alusta pitäen huomiota, on tietomallien avulla helpompi kommunikoida koko projektin ajan. Usein esimerkiksi suunnitelmatieto on hankkeen alussa vielä keskeneräistä ja vasta hahmottumassa. Tietomallien tila, esimerkiksi keskeneräinen tai lopullinen, tulee saattaa muille osapuolille aina tiedoksi. Keskeneräinen tieto voi joskus auttaa nostamaan esille käsiteltäviä pulmakohteita, mutta joskus se voi johtaa myös harhaan, mikäli tällaista tietoa pidetään luotettavana tai lopullisena. 2.4 Mallit suunnittelu- ja työmaakokouksissa Mallien käsittelyn tarve vaihtelee eri kokouksissa ja tilaisuuksissa hankkeesta riippuen. Käytännöistä on siis syytä sopia aina hankekohtaisesti. Tietomallintamisen tarkoituksena ei ole lisätä tai aiheuttaa muita ylimääräisiä henkilökustannuksia projekteille, vaan lähtökohtana on, että pian tietomallipohjainen toimintatapa on luonnollinen osa infra-alan ammattilaisten, kuten suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien, toimintaprosesseja.
7 (22) Kokouksia varten tietomallit toimitetaan sovitun mukaisesti vaaditun standardin mukaisessa muodossa etukäteen siinä vaiheessa kuin ne sillä hetkellä ovat hankkeesta vastaavalle tai tämän osoittamalle taholle. Tietomallit yhdistetään ja tehdään alustavat huomiot mallien tilasta kokousta varten. Kukin aineistoa toimittava osapuoli tarkastaa etukäteen itse oman aineistonsa oikeellisuuden ja liittää tietomallitoimitukseen lyhyen selvityksen tietomallien tilasta ja valmiusasteesta. 2.5 Muutosten hallinta Muutosten hallinta on erittäin tärkeä osa varsinkin suunnittelun- ja rakentamisen prosessien hallintaa. On ensiarvoisen tärkeää, että toiminta pohjautuu validiin, ajantasaiseen tietoon. Rakentamisvaiheessa muutosten hallinta on erityisen tärkeä asia, jotta itse rakentaminen tapahtuu oikea-aikaisesti oikealla aineistolla. Rakennustyön aikainen mallin laadunvarmistus vaatii nopeasti toimivaa prosessia. Esimerkiksi koneohjausmalleja saatetaan päivittää useasti ja tapahtuneet muutokset tulee olla seurattavissa ja jäljitettävissä. Yleinen periaate on, että aineiston tuottaja tiedottaa muita tekemistään muutoksista. Jokaisen osapuolen on tarkistettava omat tietomallit niihin tehtyjen muutosten osalta ennen lähettämistä eteenpäin muille ryhmän jäsenille. Näin varmistutaan, ettei lähetetä epähuomiossa tai vahingossa syntyneitä muutoksia eteenpäin. Suunnitteluvaiheen edetessä kohti lopullista muotoaan, on suositeltavaa, että kukin suunnittelija käy vielä läpi muilta saamansa tietomallit huomatakseen tarkemmin niissä tapahtuneet muutokset ja niiden vaikutukset omaan työhön.
8 (22) 3 LAADUNVARMISTUS ERI VAIHEISSA 3.1 Yleisiä vaatimuksia eri vaiheiden inframallien laadunhallintaan Hyvälaatuisten mallien tuottaminen on helpompaa, kun laatuun kiinnitetään huomiota jatkuvasti. Inframalleja on laajuudeltaan ja tarkoitukseltaan erilaisia(lähtötieto-, suunnitelma-, toteutus-, toteuma- ja ylläpitomalli), joiden tarkastaminen myös poikkeaa toisistaan. Vaatimus Kukin inframalli toimitetaan alalle hyväksyttyjen standardien mukaisessa muodossa. Tämä on laadunvarmistuksen kannalta keskeistä, jotta mallit voidaan tarkastaa ja analysoida ohjelmistoriippumattomasti ja juuri standardinmukaista aineistoa hyödyntää useissa eri käyttötarkoituksissa. Jokaisesta luovutettavasta mallista laaditaan mallikohtainen selostus. Laadunvarmistustoimenpiteet kirjataan aina erilliseen mallin tarkastuslistaan. Kukin toimija tekee laadunvarmistusta säännöllisesti oman toimintansa osalta myös oman laatujärjestelmänsä mukaisesti. Lähtökohtaisesti mallien ja niiden sisältämien kohteiden laadun varmistusta ohjaa infra-alalle hyväksytyt avoimeen standardiin pohjautuvat tietomallinnusvaatimukset. Standardit on kuvattu inframalliohjeistuksen muissa osissa ja on niissä kerrottu vaadittava tarkkuustaso ja tietosisältö tarkemmin. Laadunvarmistusta täytyy tehdä koko hankkeen elinkaaren ajan alkaen heti hankkeen alusta pitäen. Lisäksi tulee huomioida, että tiedonkeruuseen, suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja niiden laatuun on asetettu erityisiä alakohtaisia ohjeita, määräyksiä ja lakeja, joihin ei näissä vaatimuksissa oteta kantaa. Käytännössä voi olla haastavaa saada suunnitelmien laatu paranemaan pelkästään suunnitteluvaiheen loppupuolella tehtävillä tarkastuksilla. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa suunnitelmien yhteensovitus ajatellaan hoidettavan joskus myöhemmin tai jonkun muun tahon puolesta. Tällöin suunnitelmissa voi lopulta olla yllättävän paljon korjattavaa ja aikataulupaineissa voi olla vaikeaa saada kaikki korjattua. Näin käy etenkin, kun muutokset yhden tahon suunnitelmissa heijastuvat muutostarpeisiin muiden suunnitelmiin. Malleja onkin syytä tarkistaa esimerkiksi projektikohtaisesti sovittavissa tarkastuspisteissä. Kattavampi tarkastus tehdään projektissa sovituissa tarkastuspisteissä esimerkiksi ennen lähtötietomallin valmistumista tai aluevarausten määrittelyä tiesuunnittelusta. Tarkastus tehdään kuitenkin aina, kun lopputuloksia ollaan luovuttamassa jatkokäyttöä varten, kuten esimerkiksi rakennussuunnitelman tiedon valmistuessa rakentamista varten. Varsinaiset tarkastuspisteet on syytä sopia osana normaalia prosessin aikataulutusta ja varata siihen riittävästi aikaa huomioiden myös mahdolliset korjauskierrokset. Malliselostus Malliselostus on dokumentaatio kyseisen inframallin tilasta ja sen sisällöstä. Malliselostus laaditaan aina jokaisesta eteenpäin luovutettavasta mallista. Selostuksen yleisestä osasta käy ilmi mallin tarkoitus, sen
9 (22) tilaaja sekä laatija. Selostuksessa kerrotaan mallin tarkkuustaso, aineistolle suoritetut toimenpiteet ja mallia koskevat erityishavainnot, mahdolliset puutteet ja tehdyt oletukset. Selostuksen tulee käytännössä siis sisältää kaikki mallin käyttöön ja luotettavuuteen liittyvät seikat. Malliin ja sen sisältöön liittyvät erityishavainnot, puutteet ja tehdyt oletukset on syytä dokumentoida huolellisesti, sillä selostus toimii perustana seuraavalle infran elinkaaren vaiheelle. Jos puutteita ei dokumentoida, voivat muut osapuolet olettaa mallin vastaavan mallinnusvaatimuksia. Jos näin ei kuitenkaan ole, voi mallin laatija joutua vastuuseen puutteellisen mallin aiheuttamista mahdollisista virheistä ja lisätöistä suunnittelusopimusten ja yleisten sopimusehtojen määrittelemässä laajuudessa. 3.2 Lähtötietomallien tarkastaminen Lähtötietomalli Lähtötietomallilla tarkoitetaan eri tietolähteistä saatuja tai mitattuja tuotteiden, toiminnan ja palveluiden suunnittelua varten hankittuja lähtötietoja jäsenneltynä digitaalisessa muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi maastomalli, kaavamalli, maaperämalli ja nykyisten rakenteiden malli sekä muu viiteaineisto, kuten viranomaisluvat ja -päätökset. Sekä lähtötietomallin aineistot että lähtötietomallin lähtöaineisto voidaan jaotella alla olevan kuvan mukaisiin ryhmiin. Aikaisemmat suunnitteluvaiheet Raaka-aine Lähtöaineisto Lähtötietomalli A. Maastomalli A. Maastomalli A. Maastomalli B. Maaperämalli B. Maaperämalli B. Maaperämalli C. Rakenteet ja järjestelmät C. Rakenteet ja järjestelmät C. Rakenteet ja järjestelmät D. Kartta- ja paikkatieto D. Kartta- ja paikkatieto D. Kartta- ja paikkatieto E. Muu aineisto E. Muu aineisto E. Muu aineisto Vaatimus Laadunvarmistustoimenpiteitä tulee suorittaa niin lähtötietomallin lähtöaineistolle kuin itse lopputuotteelle. Kaikki suoritetut muokkaustoimenpiteet tulee dokumentoida sekä mallikohtaisiin toimenpideselostuksiin että lähtötietomalliselostukseen. Laadunvarmistustoimenpiteet kirjataan erilliseen lähtötietomallin tarkastuslomakkeeseen. 3.2.1 Lähtöaineiston laadunvarmistus Lähtöaineistolle on syytä suorittaa aina vastaanoton yhteydessä vastaanottotarkastus. On tärkeää, että
10 (22) aineisto on ajantasaista aineistoa on riittävältä alueelta aineistossa ei ole selkeitä virheitä tai ongelmia puutteet ja havainnot dokumentoidaan tarkasti. On myös tärkeää, että vastaanotetut lähtöaineistot kirjataan huolellisesti metatietoineen lähtöaineistoluetteloon. 3.2.2 Lähtötietomallin laadunvarmistus Lähtötietomallille on syytä suorittaa mm. seuraavanlaisia tarkastustoimenpiteitä: Formaattimuunnokset tarkistettaan avaamalla aineistot suunnitteluohjelmistolla, jolla aineiston sisällölle ja ulkoasulle suoritettiin visuaalinen tarkistus Koordinaatistot tarkistetaan vertailemalla aineistoja referenssiaineistoihin Alueellisten rajausten sopivuus tarkastetaan taustakartan avulla Kuten lähtöaineistonkin, itse lähtötietomallin laadunvarmistuksen kulmakivi on havaintojen, puutteiden sekä tehtyjen muokkaustoimenpiteiden dokumentointi. 3.2.3 Lähtötietomallin mallikohtaiset tarkastustoimenpiteet Maastomalli Maastomallin laadunvarmistus käynnistyy maastomallin toimittajan suorittamista tarkastuksista, joista on säädetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje. Lähtötietomallin laatija suorittaa mallille seuraavia tarkistustoimenpiteitä: Visuaaliset tarkistukset Kolmioinnin tarkistus Pistokokeina muutamien leikkausten tarkistukset Maastomallin koodien tarkistus Maaperämalli Maaperämallille suoritetaan seuraavia tarkastustoimenpiteitä: Visuaaliset tarkistukset Kolmioinnin tarkistus Leikkausten läpikäynti ja vertailu kairauksiin Korkeus- ja syvyyskäyrien muodostus ja tarkistus Maalajirajojen ja kallionpinnan törmäystarkastelut Nykyiset rakenteet Tarkistetaan, että nykyiset rakenteet vastaavat todellisuutta.
11 (22) 3.3 Suunnitelmamallien tarkastaminen Suunnitelmamallilla tarkoitetaan infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukkoa, joka kattaa suunnittelijoiden suunnitteluratkaisut. Suunnitelmamalli voidaan tarvittaessa vaiheistaa tarkemmin esim. esi-, yleis-, väylä- (tie/katu/rata) ja rakennussuunnittelumalleihin, ja se voidaan jakaa kussakin suunnitteluvaiheessa esim. eri tekniikkalajien mukaan. 3.3.1 Suunnittelijan tehtävät Suunnittelija on avainroolissa tarkoituksenmukaisten suunnitelmamallien laadinnassa, sillä hänen tehtävänsä on saattaa suunnitelmien laatu, ja tässä yhteydessä erityisesti suunnitteluratkaisuja kuvaavat tietomallit, suunnittelualakohtaisten vaatimusten mukaisiksi. Vaatimus Vaatimuksien yksityiskohtainen sisältö määritetään projektikohtaisesti. Vaatimukset voidaan esittää esim. seuraavan ohjeen mukaisesti. Suunnitelmamallien tuottaminen periaatteellisella tasolla sisältää seuraavat tehtävät: Suunnittelijan tarkistaa ensin alkuperäismallin käyttämänsä ohjelmiston omilla välineillä. Suunnittelija korjaa mahdolliset ongelmat alkuperäismalliinsa. Näin toimien saadaan usein suuri osa perusongelmista ratkaistua ja säästytään todennäköisesti yhdeltä mallin tarkastuskierrokselta. Seuraavassa vaiheessa tehdään alkuperäismallista vaaditun standardin mukainen inframalli, joka tarkastetaan. Suunnittelija varmistaa että mallissa on vaaditut kohteet mukana eikä mallissa ole ylimääräisiä ko. vaiheeseen tai toimitukseen kuulumattomia kohteita. Suunnittelijan tai suunnittelua tekevän ryhmän tulee tarkistaa alkuperäismalli ja myös tuotettu inframalli (ns. omatarkastus). On suositeltavaa, että toinen suunnittelija tai toinen mahdollisesti laadunvarmistukseen erikoistunut henkilö suunnittelutoimistossa tarkastaa standardin mukaisen mallin (ns. toisen henkilön tekemä tarkastus). Tämän tehtävän organisointi on kuitenkin suunnittelutoimiston sisäinen asia. Mikäli tarkastuksessa löytyy ongelmia, suunnittelija tekee korjaukset alkuperäismalliin. Standardin mukaisen mallin tarkastuksesta laaditaan lyhyt raportti, joka toimitetaan projektissa sovittuun tallennuspaikkaan yhdessä tarkastetun mallin kanssa. Mikäli malli toimitetaan käytettäväksi infran elinkaaren seuraavaan vaiheeseen, laaditaan suunnitelmamalliselostus, jossa kuvataan tarkastuksessa havaittuja asioita tai esim. valmiusasteeseen liittyviä selventäviä seikkoja. Selkeyden vuoksi mainittakoon, että yllämainittujen tehtävien lisäksi tulee huomioida suunnittelualakohtaiset tehtäväluettelot, määräykset ja lait.
12 (22) 3.3.2 Suunnitteluryhmän tehtävät Suunnitteluryhmässä laadunvarmistuksen luonne on sovittaa eri suunnittelijoiden läpikäymät tietomallit yhteen ja raportoida muutoksia vaativat kohdat. Tätä ryhmää voi johtaa esimerkiksi hankkeen pääsuunnittelija, joka voi itse toimia ns. mallikoordinaattorina tai valtuuttaa jonkun toisen henkilön tai tahon toimimaan koordinaattorina. Suunnitteluryhmän tehtävänä ei ole korjata yksittäisen suunnittelijan suunnitelmia, vaan hakea mahdollisiin pulmapaikkoihin ratkaisu ja osoittaa se yksittäisen suunnittelijan tai suunnittelijoiden korjattavaksi. Tyypillisiä mallikoordinaattorin tehtäviä hankkeissa, joihin osallistuu tekijöitä eri organisaatioista, ovat mm.: Koota eri suunnittelijoiden tuottamat standardin mukaiset tietomallit yhteen tai useampaan yhdistettyyn tietomalliin. Varmistaa, että eri suunnittelijoiden mallit ovat samaa versiota ja vaihetta ja siten keskenään vertailu- ja yhdistelykelpoisia. Käytetyt mallitiedostot ja niiden päiväykset tulee kirjata ylös. Käydä läpi suunnittelijoiden tietomalliselostukset. Varmistaa mallien oikea keskinäinen sijoittelu. Esimerkiksi siltamallit voivat olla IFC formaatissa ja millimetri koordinaatistossa kun taas tiemallit ovat InfraModel formaatissa ja Euref koordinaatistossa. Suorittaa eri tekniikkamallien keskinäinen vertailu, jossa todetaan, että esim. putkistot ja kaivot on sijoiteltu topologisesti toisiaan vastaavasti. Tutkia asianmukaiset törmäystarkastelut esimerkiksi viemäriverkostolle Mikäli korjattavaa ilmenee, suunnittelijoiden on tehtävä korjaukset alkuperäismalleihin ja sen jälkeen on jälleen toistettava laadunvarmistusprosessin aikaisemmat vaiheet. Viimeisenä toimenpiteenä tarkastetaan tietomallien pohjalta tehdyt suunnitelmadokumentit aina silloin, kun myös ne on tarpeen toimittaa. Mikäli dokumenteissa on korjattavaa, tehdään vastaavat korjaukset myös alkuperäiseen tietomalliin siltä osin kuin tieto on siitä peräisin tai vaikuttaa siihen. 3.3.3 Tilaajan tehtävät Tilaajan tulee saada hyvälaatuiset suunnitelmat. Mahdolliset huonosta laadusta aiheutuvat kustannukset koituvat lopulta pääsääntöisesti tilaajan hoidettaviksi pois lukien selkeät suunnitteluvirheet, jotka suunnittelija sopimuksensa mukaisesti joutuu korvaamaan. Lisäksi mahdolliset huomaamatta jäävät ongelmat voivat aiheuttaa viivästystä aikatauluihin tai pahimmillaan kasvattaa käyttökustannuksia vuosiksi eteenpäin. Vaatimus Tilaaja tai hänen edustajansa on velvollinen tarkastamaan suunnittelun lopputuloksena tuotetut tietomallit. Tilaaja voi tehdä tietomallien laadunvarmistuksen itse, tai tilaaja voi palkata asiaan perehtyneen konsultin, jolla on asianmukainen tietotaito ja välineet tehtävään. Tilaajan tekemässä tietomallien tarkastuksessa ei korjata löydettyjä ongelmia, vaan ne raportoidaan suoraan suunnittelijalle tai suunnitteluryhmälle.
13 (22) Laadunvarmistusta tehtäessä on ensiarvoisen tärkeää huomioida, että hankkeesta on tuotettu tiedot hankkeen luonteen ja kyseisen suunnitteluvaiheen kannalta alalle hyväksytyn standardin mukaisesti. Mikäli aineistoa ei ole toimitettu standardin mukaisessa muodossa, kyseiset vaateet raportoidaan ja asia vaaditaan korjattavaksi. Vasta tietomallien laadunvarmistuksen ja tilaajan tai hänen edustajansa hyväksynnän jälkeen julkaistaan tietomallit sovitussa laajuudessa. On syytä huomioida, että tilaajan tai tietomallien laadunvarmistajan hyväksyntä ei poista tai vähennä suunnittelijan vastuuta. Vastuu on siis virheen tekijällä eikä sillä, joka ei virhettä huomannut. 3.3.4 Suunnitelmamallin tarkastusmenetelmä Tarkastaminen on menetelmä, jossa tietomallissa olevan tiedon oikeellisuus tarkastetaan sellaisenaan. Jotta tiedon oikeellisuus voidaan selvittää, mallin tietoa on voitava verrata tai mitata johonkin referenssitietoon, suunnitteluohjeisiin tai inframallin muiden osien vaatimuksiin. Tarkastamisen yksi muoto on visuaalinen tarkastus. Tämä suoritetaan vertaamalla tietomallissa näkyviä, yleensä geometrisia, kappaleita katsojan käsitykseen oikeasta. Tässä on tehokkainta käyttää ns. teknistä havainnollistamista, jossa pääpaino on erilaisten komponenttien tunnistamisessa, eikä niiden todenmukaisessa ulkonäössä. Tämä tarkastusmuoto on toisaalta helposti omaksuttava ja usein tehokas, mutta altis inhimillisille virheille ja edellyttää huolellisuutta kattavan tarkastuksen tekemiseksi. Lisäksi menetelmällä on vaikea käsitellä numerotietoja tai suurempia tietomääriä. Tarkastamisessa ei aina päästä selkeään ehdottomuuteen, koska rakentamisessa on usein poikkeuksellisia tilanteita. Näissä tilanteissa on syytä kirjata potentiaalisen ongelman laatu ja sopia jatkotoimet osapuolien kesken. 3.3.5 Suunnitelmadokumenttien tarkastaminen Suunnitelmadokumentit tarkastetaan kuten ennenkin. Niiden tarkastamiseen ei tässä dokumentissa oteta kantaa muuten kuin toteamalla, että tietomallin laadunvarmistuksen kautta myös suunnitelmadokumenttien laatu ja toteutuskelpoisuus paranee. 3.4 Toteutusmallien tarkastaminen Toteutusmallilla tarkoitetaan infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukkoa, joka kattaa toteutuksen näkökulman eli rakentamisen tehtävät, resurssit, ajoituksen jne. Toteutusmallilla voidaan tarkoittaa myös suunnittelumallista jalostettuja työkoneiden koneohjausmalleja tai mittauksia varten laadittuja paikalleenmittausmalleja Vaatimus Toteutusmallin tekemisen yhteydessä laaditaan toteutusmalliselostus, jossa esitetään mm. toteutusmallia koskevat perus- ja tunnistetiedot. Geometrialinjat, toteutusmallin taiteviiva-aineisto ja toteutusmallin ra-
14 (22) kennepintojen kolmioverkkoaineistot toimitetaan tilaajalle vaaditun standardin mukaisessa InfraModel - tiedonsiirtoformaatissa. Toteutusmallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Nimeäminen tehdään väylärakenteen toteutusmallin laatimisohjeen mukaisesti. Ennen aineiston luovuttamista jatkokäyttöön, suunnittelija, urakoitsija, nimetty mallikoordinaattori tai muu sovittu osapuoli tarkastaa toteutusmallista seuraavat koneautomaatiopohjaista rakentamista helpottavat asiat: kaikki pyydetyt rakennusosat on mallinnettu kaikki taiteviivat ovat yhtenäisiä ja jatkuvia ei ole päällekkäisiä taiteviivoja samassa kerroksessa aineistossa ei ole ylimääräisiä viivoja tai pisteitä pinnoissa ei ole epäjatkuvuuskohtia pintojen kaltevuudet ovat suunnitelmamallin mukaiset (esim. korkeuskäyrien avulla tarkastelemalla) kolmioverkkomalli on riittävän säännönmukainen toteutusmalli vastaa suunnitelmamallia ohjeen tarkkuusvaatimusten mukaisesti aineisto on oikeassa koordinaatistossa aineiston formaatti on oikea Mahdolliset poikkeamat tulee korjata. Mikäli toteutusmalliin kuitenkin jää poikkeamia, on ne kirjattava toteutusmalliselostukseen perusteluineen. 3.5 Toteumamallien tarkastaminen Toteumamallilla tarkoitetaan infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukkoa (vaiheistus), joka kattaa suunnitelmien ja toteutuksen lopullisen toteuman. Tuleekohan tämän osion aukipurkaminen tähän ohjeistukseen saamaan riittävän konsensuksen, jotta se voidaan vielä aikataulun puitteissa hyväksyä. Kommentteja kaivataan tähän osioon urakoitsijoilta!!! 3.6 Ylläpitomallien tarkastaminen Ylläpitomallilla tarkoitetaan infrarakenteen tai -järjestelmän tuotemallin tietosisällön osajoukkoa (vaiheistus), joka kattaa ylläpidon näkökulman. So. käytön ja ylläpidon aikaiset tehtävät, muutokset jne. Tämä osio ei ole ehkä edennyt niin pitkälle, että siitä voisi kirjoittaa tähän ohjeistukseen riittävästi. Kommentteja kaivataan tähän osioon urakoitsijoilta!!!
15 (22) 4 VASTUU MALLIEN OIKEELLISUUDESTA JA TARKASTAMISEN RAPOR- TOINTI Tietomallien tuottajat ovat vastuussa tietomalliensa laadusta. Mikäli tietomallien tarkastamisessa havaitaan korjattavaa malleihin, vastaavat mallien tuottajat myös niiden kuntoon saattamisesta. Tietomallit tarkastetaan korjausten jälkeen sopimusten mukaisesti, ja varmistetaan, että havaitut virheet tai puutteet on korjattu. 4.1 Tarkastuksen raportointi Vaatimus Inframallin tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuslomake. Edellä kuvattujen vaiheiden tarkastuskohteista on lomakkeet tämän dokumentin liitteenä. Tarkastuslomakkeiden sisältämät asiat ovat minimitaso. Vähimmäisvaatimuksena on lomakkeen kohtien läpikäynti ja niiden osalta tilanteen toteaminen. Nuo lomakkeet tulisi laatia tämän dokumentin liitteeksi. Voisikohan joku ottaa niistä pallon?
16 (22) LÄHDELUETTELO 1 YTV. 2012. Yleiset tietomallivaatimukset, Versio 1.0, Osa 6. Laadunvarmistus. YTV 2 InfraBIM, AP3. Lähtötietomallin muodostusprosessin kuvaus, Luonnos 1.6.2012.Juuso Virtanen, Sito Oy 3 InfraBIM, AP3. Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje, 28.9.2012.Sami Snellman, Destia Oy, Jussi Heikkilä, VR Track Oy 4
17 (22) Versiointisivu LIITE 1 LÄHTÖTIETOMALLIN TARKASTUSLOMAKE:
18 (22) Versiointisivu LIITE 2 SUUNNITELMAMALLIN TARKASTUSLOMAKE:
19 (22) Versiointisivu LIITE 3 TOTEUTUSMALLIN TARKASTUSLOMAKE:
20 (22) Versiointisivu LIITE 4 TOTEUMAMALLIN TARKASTUSLOMAKE:
21 (22) LIITE 1 Lähtötietomalli liite-esimerkkinä