Nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti 7.11-7.12.2011.

1(26) Asianumero 1677/10.02.03/2011 (4094/503/2007) Aluenumero 210418 Tapiolan keskus 12.kaupunginosa, Tapiola Katualue Asemakaavan muutos Tapiolan keskus, muutos 12.kaupunginosa, Tapiola Osat kortteleista 12002, 12004 ja 12005, sekä katu- ja puistoalueet Muodostuu uudet korttelit 12204 ja 12205 Asemakaavan muutos Tapiolan keskus II 12.kaupunginosa, Tapiola Kortteli 12058, sekä katu- ja puistoalueet Muodostuu uusi kortteli 12206 Asemakaavan muutos ( otsikkoa on ehdotusvaiheessa tarkistettu lisäämällä maininta että muodostuu uudet korttelit 12204, 12205 ja 12206) Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 7.9. - 20.9.2011 MRA 32 :n mukaisesti uudelleen ehdotuksena nähtäville hyväksymään asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6309. (Tapiolan keskus I-vaihe) Nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti 7.11-7.12.2011. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 23769 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Olli Pitkänen etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 1. 5.12.2011 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Suvi Rihtniemi toimitusjohtaja joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA NRO 210418, TAPIOLAN KESKUS (VAIHE 1) Kaavamuutosalue sijaitsee Tapiolan keskuksessa. Alue on rakennettua liikekeskuksen ydinkeskustaa, ja alueella sijaitsee osa Länsituulentien katualueesta sekä osa Merituulentien katualueesta. Kaavanmuutosalueella on myös osat Länsituulenkujan ja Kirjokannen sekä osa Sampokujan kevyen liikenteen väylistä sekä Tapionaukio ja Tapionpuisto. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa pohjois-eteläsuuntaisen Gallerian ja Länsituulentien Gallerian I-vaiheen rakentamisen, paikoitus- ja kellaritilojen muuttamisen liiketiloiksi, vaihtoaseman toiminnan sekä liikekeskuksen lisärakentamisen 1-vaiheen. YTV on 13.11.2008 antanut kannanoton metrokaavan Tapiolan keskus 210418 valmisteluaineistosta ja HSL on 11.11.2010 antanut lausunnon Tapiolan keskus 210418 asemakaavan aiemmasta muutosehdotuksesta. Kuten HSL totesi jo aiemmassa lausunnossaan, kaava-alueeseen kuuluu Länsimetron Tapiolan aseman liityntäterminaali, jonka liikennöintiperiaatteena on, että lähtö- ja tulolaiturit sekä läpiajavien linjojen pysäkit sijaitsevat kannen alla Merituulentiellä. Toimivaan terminaaliin kuuluvat olennaisesti näiden lisäksi linja-autojen ajantasaus- ja pikapysäköintipaikat sekä kuljettajien tauko- ja WCtilat, joiden tulee sijaita pysäköintipaikkojen välittömässä läheisyydessä. Vuoden takaisessa kaavaehdotuksessa Tapionaukion yleisten pysäköintilaitosten korttelialueen ja Tapionpuiston puistoalueen välissä oli linjaautoaseman korttelialue. Tällöin HSL korosti lausunnossaan sen tärkeyttä, että kaavassa esitetylle linja-autoaseman korttelialueelle toteutetaan linja-autojen pikapysäköintialue. Lausunnossa tuotiin esiin myös, että linja-autojen pikapysäköintipaikkojen läheisyydessä tulee olla vesi- ja viemäriverkkoon liitetty WC kuljettajien käyttöön, ja lähialueelta tulee varata linjaautonkuljettajille sosiaalitila pidempien taukojen pitämiseen esimerkiksi jostakin liikekiinteistöstä sekä pikapysäköintialueelle tulee varata mahdollisuus sijoittaa linja-autonkuljettajille opastustaulu, jossa esitetään esimerkiksi lähtöajat pikapysäköintialueelta terminaaliin. Nyt esillä olevassa muutosehdotuksessa linja-autoaseman korttelialue on muutettu yleisten pysäköintilaitosten korttelialueeksi (LPY). HSL pitää erittäin tärkeänä linja-autoliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseksi, että kaavamerkinnöin varmistetaan linja-autojen pysäköintimahdollisuus Tapionaukiolla jatkossakin. Merituulentien liityntäterminaali ei voi toimia ilman sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa linja-autojen pikapysäköintialuetta, jonka yhteydessä on kuljettajien WC- ja sosiaalitilat sekä

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3(26) mahdollisuus vapaalaiturinäyttöön, jolla opastetaan kuljettajat ajamaan pikapysäköinnistä vapaaseen lähtölaituriin. HSL pitää Tapionaukiota toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisimpana sijaintina linjaautojen pikapysäköintialueelle Tapiolan keskuksessa. Mahdollisissa poikkeustilanteissa Tapionaukio toimisi matkustajia palvelevana päätepysäkkinä (varaterminaalina) Tapiolan keskuksessa. Tapionaukion ratkaisujen mitoituksessa tulee myös nämä poikkeustilanteet huomioida. Tapiolan joukkoliikenneryhmässä on ollut esillä myös vaihtoehto linja-autojen pikapysäköintipaikkojen sijoittamisesta Merituulentien varteen sekä kadun etelä- että pohjoispuolelle liityntäterminaalin itäpuolelle. HSL pitää tätä vaihtoehtoa väliaikaisena, koska Raide-Jokerin myötä pikapysäköintimahdollisuus Merituulentien varressa poistuisi. Liikenteen hoidon kannalta Merituulentien varren pikapysäköintipaikkojen sijainti olisi hyvä, mutta ratkaisu olisi lyhytjänteinen. Merituulentien varteen esitetyt pikapysäköintipaikat eivät kuulu tähän' kaava-alueeseen. HSL korostaa ehdottoman tärkeänä linjaautojen pikapysäköintimahdollisuuden turvaamista kaavamerkinnöin nimenomaan tämän kaavan alueella sijaitsevalla Tapionaukiolla. Pikapysäköintipaikkojen lukumääräksi HSL esittää 9-10 paikkaa, joka on suurempi kuin Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmassa 2008 esitetty määrä. Perusteena tälle ovat toimivan liikennöinnin turvaaminen sekä Suurpellon alueen maankäytön kehittyminen asukasvoittoisemmaksi ja suunnittelutilanteen muuttuminen Niittykummun metroaseman osalta. Tulevaisuudessa on tarpeen varautua linjaamaan osa Suurpellon liityntälinjoista Matinkylän sijaan Niittykummun aseman kautta Tapiolaan ja tarjota näin pääkulkusuuntaan nähden oikeansuuntainen liityntämahdollisuus Suurpellosta metroon. Merituulentien terminaaliin on kaava-aineistossa esitetty Merituulentien pohjoisreunaan 6 hammaslähtolaituria ja 3 läpiajavien linjojen pysäkkiä sekä eteläreunaan linja-autojen tulolaituri- ja pysäkkialue, jolle on terminaalin tarkemmassa suunnittelussa kaavailtu 3 tulolaituria ja 3 läpiajavien linjojen pysäkkiä. Laituri- ja pysäkkimäärät ovat tarkoituksenmukaiset. Pysäkkialuetta on syytä varautua laajentamaan kaava-alueen ulkopuolelle viimeistään Raide- Jokerin myötä. Joukkoliikenne-etuisuuksien käyttömahdollisuudet tulee tutkia priorisoimalla joukkoliikennettä koko Tapiolan keskuksen alueella. Tapiolan keskus on ja tulee olemaan Espoon merkittävimpiä joukkoliikenteen toiminta-alueita. Tapiolantien uuden kiertoliittymän riittävä välityskyky tulee varmistaa. Laaja kävelykeskusta on erittäin hyvä jalankulun ja pyöräilyn kannalta, koska ajoneuvojen estevaikutusta ei ole ja näin tuetaan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Kevyen liikenteen yhteydet liityntäterminaaliin ja metroasemalle tulee suunnitella sujuviksi, turvallisiksi ja esteettömiksi. Liikuntakyvyttömien ja - rajoitteisten mahdollisuudet sujuviin tasonvaihtoihin tulee huomioida kokonaisuudessaan, kun keskustaa rakennetaan useaan tasoon. Polkupyöräpysäköintiin tulee olla selkeät, suorat ja sujuvat yhteydet, ja polkupyörien pysäköintipaikoille tulee varata riittävästi tilaa. Lisätietoja antavat Laura Sundell puh. 045-6579608 ja Marko Suni puh. 045-6575525 sekä Raide-Jokeriin liittyen Lauri Räty puh. 040-3362080. Vastine 1.1: HSL on mukana Espoon joukkoliikennetyöryhmässä joka kokoontuu säännöllisesti. LPY alueella saa olla linja-autojen pikapysäköintialue joten sitä ei tarvitse erikseen merkitä kaavaan. Tarkka paikka tarkentuu jatkosuunnittelussa.

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4(26) 2. Museovirasto 20.12.2011 Mikko Härö Osastonjohtaja Elisa EI Harouny Intendentti LPY aluetta koskevat 3 ja ma-1 määräykset. 3 mm.: Kaavaan merkityn kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - linja-autoaseman vaatimat odotus- ja tekniset tilat sekä linja-autonkuljettajien taukotilat ja yhteydet katualueella ja korttelialueella maanpinnalle, pihakannen alle ja päälle. ma-1 mm.: Pihakannelle, kadulle ja puistoon saa rakentaa maanalaisten tilojen poistumistieportaita ja ilmanvaihtokuilut sekä näiden yhteyteen linja-autonkuljettajien wc-tilan kaavaan merkityn kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi. Kaavamuutos koskee metroaseman rakentamiseen liittyvää Tapiolan liikekeskuksen lisärakentamista ja uudistamista. Kaava-alue suunniteltiin ja rakennettiin 1970-80 -luvuilla puutarhakaupungin alkuperäisen liikekeskustan laajennuksena etelään. Suunnittelualueella sijaitsevat myös Tapionaukio ja Tapionpuisto sekä osittain Länsituulentien ja Merituulentien katualueet, Länsituulenkujan, Kirjokannen ja Sampokujan kevytliikenteen väylät. Kaavamuutoksen tavoitteena on pohjois-eteläsuuntaisen Gallerian ja Länsituulentien Gallerian I-vaiheen rakentaminen, paikoitus- ja kellaritilojen muuttaminen liiketiloiksi, vaihtoaseman toiminta sekä liikekeskuksen lisärakentamisen I-vaihe. Kaava mahdollistaa Merituulentien päällä ja tulevan metroaseman korttelissa laajamittaiset muutokset. Suuri osa nykyisistä liike- ja toimistotiloista sekä paikoitus- ja varastotiloista olisi korvattavissa uudella liikeja asuintilalla. Kokonaisrakennusoikeuden lisäys on yli 80.000 k-m2, josta asuinkerrosalan lisäystä noin puolet. Kaavaratkaisu ohjaa asuin-, liike-, hotellija toimistorakennusten AL-1 korttelialueella erittäin korkeaan rakentamiseen verrattuna nykytilanteeseen. Rakentamisen seuraavat vaiheet esitetään erillisissä kaavamuutoksissa. Metrolinja asemalaituri-, pysäköinti- ja huoltojärjestelyineen esitetään kaavassa OtaniemenTapiolan metrotunneli 920200. TAPIOLAN OMINAISLUONNE JA ERITYISPIIRTEET KULTTUURIYMPÄRISTÖNÄ Tapiolan kaavoitus ja rakentuminen on alkanut 1950-luvulla. Ajatuksena oli rakennettujen alueiden ryhmittäminen maaston muodot ja luonnonolosuhteet huomioiviksi kokonaisuuksiksi. Asuinrakentaminen vaihtelevine omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloratkaisuineen sijoittui metsien ja kallioiden katveeseen. Kaupunkimaisema perustui ja yhä perustuu rakennusryhmien keskinäiseen sekä rakennetun ja avoimen maisematilan väliseen suhteeseen. Aiemmin viljellyt laaksomaiset tilat on jätetty aukeiksi niittypuistoiksi. Harvat mutta harkitut maamerkit ovat nekin keskeinen tekijä Tapiolan arkkitehtonisessa perusajatuksessa. Tapiolan matalahko liikekeskusta ryhmiteltiin aukioiden ja keskustornin ympärille perustuen Aarne Ervin voittamaan vuosien 1953-54 suunnittelukilpailuun. Tapiolan symboliksi muodostunut 13-kerroksinen keskustorni rakennettiin maiseman maamerkiksi. Vuosina 1962 ja 1974 rakennetut keskusallas ja hotelli ovat keskustornia hienosti korostava vastinpari. Arkkitehtoninen sommitelma perustuu volyymien, aukioiden ja vesiaiheen vertikaali- ja horisontaalilinjojen suhteisiin ja edellyttää maisemallista avaruutta ympärilleen. Kokonaisuuteen kuuluvat myös mm. uimahalli ja Heikintori. Muut keskusaltaan reunamille sijoittuneet rakennukset, kuten Aarno Ruusuvuoren suunnittelema kirkko sekä Arto Sipisen

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5(26) suunnittelema Espoon kulttuurikeskus rikastavat kokonaisuutta kilpailematta keskustan arkkitehtonisen perusajatuksen kanssa. Vuoden 1968 keskustasuunnitelmassa tavoiteltiin tiiviimpää ja alueellisesti laajempaa rakentamista, vanhan keskustan tilalliset perusratkaisut silti säilyttäen. Suunnitelman mukainen tehokkuus ei toteutunut täysimääräisenä. Seuraavassa muutosvaiheessa 1970luvun alussa pidettiin tärkeänä säilyttää Otsonlahden ja Hakalehdon välinen itälänsisuuntainen, laaksomainen maisematila kaupunkimaiseman olennaisena piirteenä ja yhtenä kaupunkirakenteen lähtökohdista. Liikekeskuksen laajennus toteutettiin laaksossa kulkevan Merituulentien päällä matalana horisontaaliratkaisuna, uuden asuinrakentamisen sijoittuessa korkeammille maastonkohdille laakson reunoille. Tapiolan keskustaa on sittemmin rakennettu myös aiemmista ominaispiirteistä poikkeavasti. Rakentamisen massoittelu tai mittakaava eivät ole silti vielä uhanneet vakavasti Aarne Ervin luomaa keskustasommitelmaa, suurmaiseman kannalta merkittäviä näkymiä tai maisematiloja. TAPIOLAN KESKUSTAN SUOJELUTAVOITTEET Tapiola on sotien jälkeisen kaupunkirakentamisen merkkiteos, aikansa yhdyskuntasuunnittelun merkittävin kokonaisuus Suomessa. Sen merkitys on kansallinen ja kansainvälinen. Tapiola sisältyy Museoviraston inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009), joka on vahvistettu noudatettavaksi valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009. Tapiola sisältyi jo vuoden 1993 RKY-inventointiin, joten sitä koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat olleet voimassa vuodesta 2001 alkaen. Ympäristöministeriö on arvioinut Tapiolan yhdeksi maamme kansallismaisemista ja se sisältyy myös Docomomo -järjestön valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen mukaan alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Ympäristöministeriön, Suomen kuntaliiton ja Museoviraston 23.12.2009 päivätyssä muistiossa ohjeistetaan kehittämään alueita niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistaen sekä muutoksia sopeuttaen. Muutosten ja rakentamisen tulee olla sopusoinnussa alueiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Kaikilla kaavatasoilla on huolehdittava siitä, että ratkaisut eivät ole olennaisessa ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen kanssa. RKY 2009 -inventoinnin aluekuvaukset ovat kaavoituksen lähtökohtia, mutta niitä tulee täydentää ja syventää alueiden ominaisluonteen ja erityispiirteiden osalta kunkin kaavatason edellyttämällä tarkkuudella. Kun alueeseen kohdistuu useita valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita sekä merkittäviä paikallisia tavoitteita, on kaavoituksella huolehdittava niiden yhteen sovittamisesta. Valitun vaihtoehdon tulee edistää mahdollisimman hyvin tavoitteiden toteutumista. Kaavan suunnittelualuetta koskevat valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet alueen luonnon- ja kulttuuriperinnön arvojen säilymisestä sekä Helsingin seudun erityiskysymyksistä. Kaava-alueen rakennettu kulttuuriympäristö on otettu huomioon maakunta- ja yleiskaavoissa. Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Oikeusvaikutteisessa Espoon eteläosien yleiskaavassa kaavaehdotuksen suunnittelualue on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi, jota koskee määräys: "Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6(26) kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen." Tapiolan keskuksen asemakaavamuutoksen lähtökohtana tulee olla valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön turvaaminen kaupunkirakennustaiteellisena kokonaisuutena, jossa olennaisia ovat, paitsi yksittäiset arvorakennukset lähiympäristöineen, mitä suurimmassa määrin rakennusryhmien kaupunkikuvallinen asema näkymineen. KULTTUURIYMPÄRISTÖÄ KOSKEVA SELVITYS Tapiolan keskuksen kaavoituksen yhteydessä on laadittu kulttuuriympäristöä koskeva selvitys (Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011), joka tuo suunnittelualueen vaatimalla tarkkuudella esille Tapiolan keskuksen rakentumisen vaiheet, nykytilan ja merkitykset. Kulttuuriympäristöanalyysissä on sivuilla 22-25 esitetty tiivistetysti keskustan olennaiset säilytettävät piirteet ja tapa, jolla niihin tulee suhtautua Tapiolan liikekeskusta kehitettäessä. Selvityksessä todetaan mm. uudistamisen ja lisärakentamisen olevan mahdollista keskustan uudemmilla osilla, jos rakentaminen on mittakaavaltaan sellaista, että vanha keskusta voidaan edelleen hahmottaa ja maisematilat säilyvät sopusuhtaisina. Kaupunkikuvassa todetaan voivan olla selkeästi erilaisia historiallisia kerrostumia, jos ne ovat tasapainossa ja korostavat toistensa hyviä ominaisuuksia. Keskustornin asemaa maamerkkinä katsotaan tarpeelliseksi kunnioittaa säilyttämällä riittävä väljyys sen ympärillä. Kaukomaisemassa näkyvien vaikutusten ohella selvitys pitää oleellisena miljöön hahmottamista myös alueen sisältäpäin, esimerkiksi Tapionraitilla kuljettaessa sekä sisääntuloaukeilta. Museovirasto yhtyy näihin näkökulmiin ja pitää niitä tärkeinä lähtökohtina asemakaavan muutosehdotuksen arvioinnissa. Selvitykseen liittyvä keskustan säilytettävien piirteiden, muutosherkkyyden ja arvojen analysointi antaa hyvät lähtökohdat olemassa olevaa tilannetta kohentaville ja kulttuuriympäristön arvot säilyttäville kaavaratkaisuille. Analyysin tulokset eivät kuitenkaan ole välittyneet riittävästi kaavaratkaisuun ja sen vaikutusten arviointiin. KAAVAEHDOTUKSEN VAIKUTUKSET TAPIOLAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Suunnittelualueeseen kohdistuvia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita voidaan pitää ainakin potentiaalisesti ristiriitaisina. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön suojelu ja raideliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen vaativat sovittelua ja luontevia synteesejä. Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen täyttäminen Helsingin seudulla edistettävästä joukko- ja raideliikenteeseen tukeutuvasta ja eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta ei esimerkiksi edellytä kaiken ehdotetun asuinrakentamisen sijoittamista välittömästi liikenne- ja liikekeskuksen korttelialueelle, vaan voidaan toteuttaa myös laajemmalla suunnittelualueella. Kaavaehdotuksessa liikennejärjestelmiä sekä asunto-, työpaikka- ja palvelukeskusrakentamista edistävä suunnittelu ei ylläpidä riittävästi Tapiolan merkitystä kulttuuriympäristönä. Olemassa olevan ympäristön kannalta olennaista on uuden rakentamisen arkkitehtoninen laatu ja erityisesti rakentamisen mittakaava. Kaavaehdotuksessa on tavoitteena sinänsä korkeatasoinen arkkitehtuuri. Ongelmana on ehdotetun kerrosalan määrä ja sijoittaminen korkeiksi tornitaloiksi. Asuintornit nousevat kortteleissa 12005 ja 12205 tasolta + 7.00 jopa 8-18 kerroksen korkeuteen. Lisäksi kaavassa ei ole edes määritelty asuinrakennusten ylintä korkeusasemaa, jolloin niiden lopullinen räystäskorkeus jää avoimeksi. Kaavaratkaisu ei siten riittävästi ohjaa

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 7(26) mahdollisen toteutuksen kaupunkikuvallista vaikutusta. Tornien itäreunalle esitetty rakennusrunkojen sisäänveto ei juuri vähennä korkean rakentamisen vaikutusta kokonaismaisemassa. Lieventävä vaikutus syntyy vain rakennusten lähituntumassa. Kun asemakaavamuutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä syksyllä 2008, ei Merituulentien ylle vielä esitetty näin korkeita asuintorneja. Kaavaa on valmisteltu suhteellisen pitkälle mittakaavaltaan kohtuullisen vaihtoehdon mukaisesti. Lausuntoja ei tässä vaiheessa pyydetty. Valmisteluvaiheen nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotukseen on lisätty yli 30 000 k-m2 lisää rakennusoikeutta. Museovirasto ei puoltanut mm. tästä syystä ensimmäisen kerran nähtävillä ollutta kaavaehdotusta lausunnossaan 17.11.2010 (533/303/2010). Nyt lausuttavana oleva kaavaehdotus ei ole kulttuuriympäristöön kohdistuvilta vaikutuksiltaan olennaisesti kohentunut. Kaavaehdotuksen kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisen vahvasti keskustornin ja - aukion kokonaisuuteen, jonka kaupunkikuvallinen merkitys ja asema heikentyvät oleellisesti. Eri näkymät huomioon ottaen paikka vaatii turvakseen enemmän tilaa kuin kaavaehdotuksen tarjoamat 120-210 metriä. Tämä tulee esille kaavaehdotuksen liiteaineistona olevan vaikutusten arvioinnin havainnekuvista. Näkymät uimahallilta, Tapionraitilta sekä kulttuuritalon ja keskusaltaan kulmalta Tapiontorille ja etelään osoittavat, miten dramaattisesti kaavaehdotus muuttaisi ympäristön sisäisiä näkymiä. Samoista kohdista katsottuna matalampi vaihtoehto on selvästi kulttuuriympäristön luonnetta säilyttävä. Korkean rakentamisen vaikutus uhkaa liikekeskustan vakiintunutta visuaalista hierarkiaa myös kaukomaisemassa. Tämä ilmenee erityisesti näkymässä Leimuniityn, Tapionpuiston ja Tuulipuiston lähestymissuunnasta. Merituulentien ylle nousevat korkeat rakennukset murtavat ja katkaisevat lisäksi Tapiolan laaksomaisia maisematiloja ja avoimia näkymiä hyödyntävän rakentumisperiaatteen. Havainnollisuudestaan huolimatta vaikutusten arviointi ei tuo johdonmukaisesti esille edellä todettuja Tapiolan kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia suhteessa sen vaalittavaan ominaisluonteeseen. Raportissa on pyrkimystä kulttuuriympäristön merkityksen vähättelyyn sen sijaan, että merkittävät vaikutukset olisi esitetty objektiivisesti ja perustellusti. Vanhaan monumentaalikeskukseen vaikuttavien muutosten todetaan esimerkiksi rajoittuvan vain muutamiin näkymiin arvioimatta niiden merkitystä kulttuuriympäristön säilymisen kannalta. Sen sijaan korostetaan näkymiä, joista Tapiolan vanhaa keskustaa ei voi nähdä lainkaan. Vaikutusten arvioinnissa korostuu myös näkemys siitä, että kulttuuriympäristön säilyminen voidaan turvata luomalla vanhan keskustan ympärille suhteellisen vähäinen "rauhoittumisvyöhyke". Kulttuuriympäristön ominaisluonteen turvaamiseen ei kuitenkaan riitä, että vanha keskusaukio ja sen välitön lähiympäristö jää itsessään fyysisesti koskemattomaksi. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on tuotettu kiitettävästi näkymäkuvia, joissa vertauskohtina ovat alueen nykytila, asuinkerrostalojen osalta liian korkeana pidetty vaihtoehto, kaavaehdotuksen mukainen vaihtoehto sekä matalampi vaihtoehto. Matalasta vaihtoehdosta todetaan, ettei se ole taloudellisesti toteutuskelpoinen. Kaava-aineistosta kaikkine liitteineen ei ole kuitenkaan löydettävissä selvityksiä, jotka perustelisivat eri vaihtoehtojen taloudelliset toteuttamisedellytykset yksityisen tai julkisen talouden näkökulmista. Ratkaisuhan voi olla taloudellisesti toteuttamiskelpoinen, vaikka se ei sisältäisi rakennusoikeuden maksimointia. Asemakaavamuutoksen vaikutusten arvioinnissa sivulla 25 mainitaan ainoastaan, että alueen tontinomistajat ovat todenneet matalan vaihtoehdon sisältävän purettavan kerrosalan tilalle rakennettavaksi liian vähän korvaavaa kerrosalaa, jotta se olisi taloudellisesti mahdollista.

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 8(26) Toteamustasoiset ilmaukset eivät ole riittävä peruste sille, että alueen matalampi rakentaminen ei olisi taloudellisesti toteutettavissa. Asia tulee selvittää ja tuoda esille avoimesti ja perusteellisesti etenkin siksi, että kaavaehdotus on ilmeisessä ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön historiallisten, kaupunkikuvallisten ja arkkitehtonisten arvojen kanssa sekä voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan kanssa. Raportissa on myös hämärtynyt kaavaselostuksen ja vaikutusten arvioinnin välinen tehtäväjako. Kaavaa koskevat sisältövaatimukset ja tavoitteet eivät ole vaikutuksia, vaan kaavaratkaisulle asetettavia kriteereitä. Kaavaehdotuksen monien, sinänsä hyvien tavoitteiden esille tuominen kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten yhteydessä antaa vaikutelman tarkoituksenhakuisesta arvojen vastakkainasettelusta. Pääkaupunkiseutuun liittyviä kehittämistavoitteita perustellaan selvityksessä mm. toteamalla: "Monipuolisesti harkitun kehityksen tulee olla mahdollista, sillä muuttumattomuuden illuusioon jättäytyminen tarkoittaa ajan mittaan vaikeasti hallittavaa ja etenevää taantumisprosessia juuri niille arvoille, joita ollaan varjelemassa." Alueen arvo valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä ei tietenkään edellytä kehityksen pysähtymistä. Riittää, että muutoksen suunnittelu on hallittua johtaen sekä ympäristön olemassa olevien arvojen että kehitystavoitteiden kannalta perusteltuun ja tasapainoiseen ratkaisuun. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen tulee ratkaista suunnittelualueella sellaisin kerroskorkeuksin ja -aloin, jotka täyttävät vaatimuksen kulttuuriympäristön ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilymisestä. ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN MUUTA ARVIOINTIA Ehdotettu kaavaratkaisu osoittaa, että RKY-inventoinnin rajaus on nykyisessä laajuudessaan aiheellinen koko keskustan alueella. Tapiolan kaupunkikuvalliset ja arkkitehtoniset merkitykset muodostuvat suurelta osaltaan suhteessa maisemaan, joka ilmentää alueen alkuperäisiä yhdyskuntasuunnittelun tavoitteita. Rakennusten ja rakennusryhmien käsittäminen irrallaan maisemallisesta kontekstistaan ei riitä turvaamaan kulttuuriympäristön säilymistä. Asemakaavaehdotuksen kaavamerkinnöissä ja määräyksissä tulee tuoda esille, että alue on valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Alue tulee merkitä asemakaavakarttaan kaupunkikuvallisesti tärkeänä alueena skaluemerkinnällä, jota koskee seuraavansisältöinen määräys: "Kaupunkikuvallisesti tärkeä alue tai alueen osa. Tapiolan valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön osa. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto". Ehdotetuissa kaavamääräyksissä on kiinnitetty aiheellisesti huomiota tulevan rakentamisen laatuun. Kaavamääräyksen 10 :ssä todetaan: "Rakentaminen tulee toteuttaa materiaaleiltaan ja käsittelyltään korkealaatuisena ja ympäristöön sopeutuvana. Myös rakennuksen katto teknisine tiloineen on rakennettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti." Korkeatasoinen suunnittelu ei kuitenkaan poista edellä todettua ristiriitaa, joka esitetyillä kerrosaloilla ja korkeuksilla muodostuu uuden rakentamisen ja olemassa olevan ympäristön välille. Määräys vastaa tarkoitustaan sitten, kun Tapiolan keskukseen kaavaillun uudisrakentamisen volyymiä on kulttuuriympäristön säilymisen kannalta kohtuullistettu. Tapiolan puutarhakaupungin jatkuvuuden takaamiseksi kaavamääräystä on syytä vielä täydentää siten, että se edistäisi alueen rakennusten, pihojen sekä yleisten ja viheralueiden yksityiskohtaista suunnittelua edellyttämällä esimerkiksi rakennustapaohjeen laatimista. Museovirasto pitää sinänsä hyvänä kaavamuutoksen tavoitetta liikenne- ja liikekeskuksen toimivuuden ja laadun parantamisesta.

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 9(26) JOHTOPÄÄTÖKSET Asemakaavaehdotus ei ole kulttuuriympäristön osalta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan eikä yleiskaavan mukainen. Kaavaratkaisu ei edistä riittävästi rakennetun ympäristön erityisten arvojen säilymistä eikä toteuta tältä kaavatasolta vaadittavaa yksityiskohtaisempien kehittämis- ja suojelutavoitteiden määrittelyä, jotka turvaisivat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön tasapainoisen kehityksen. Asemakaavan muutosehdotus ei siten täytä asemakaavalle asetettavia sisältövaatimuksia (MRL 54 ). Kaava-aineisto ei täytä myöskään vaatimusta kaavan avoimesta valmistelusta (MRL 1 ) ja vuorovaikutuksesta (MRL 62 ), koska selvitysaineiston puutteellisuudesta (MRL 9 ) johtuen osallisten on vaikea muodostaa kokonaisvaltaista käsitystä kaavan toteuttamisen kaikista merkittävistä vaikutuksista. Eheyttävä suunnittelu ja täydentävä rakentaminen on mahdollista ymmärtää myös alueen arkkitehtonisen laadun ja sopusoinnun palauttamisena. Tapiolan liikekeskuksen alue tulee suunnitella siten, että valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvot säilyvät sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä hävittämättä. Matalamman rakentamisen vaihtoehto tulee ottaa alueen jatkosuunnittelun lähtökohdaksi, jotta Tapiolan merkittävät arvot kulttuuriympäristönä voidaan turvata. Museovirasto ei puolla asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Vastine 2.1: Museoviraston lausunnossa on kannanotto: Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen täyttäminen Helsingin seudulla edistettävästä joukko- ja raideliikenteeseen tukeutuvasta ja eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta ei esimerkiksi edellytä kaiken ehdotetun asuinrakentamisen sijoittamista välittömästi liikenne- ja liikekeskuksen korttelialueelle, vaan voidaan toteuttaa myös laajemmalla suunnittelualueella. Kyllä joukko- ja raideliikenteeseen tukeutuva asuinrakentamisen lisäys on sijoitettava liikekeskuksen korttelialueelle koska sitä ympäröivät varsinaiset puutarhakaupunginosat eivät kestä vähäistä suurempaa lisärakentamista. Lähimmät lisärakentamispaikat ovat Jousenpuistossa, Otaniemessä (Hagalundinkallio) ja Keilaniemessä joissa on omat metroasemat. Tuuliniityn lisärakentaminen on hamassa tulevaisuudessa tannishallin poistumisen jälkeen ja metron jo vuosia ollessa liikenteessä. Saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella kaavaa ja vaikutusten arviointiselvitystä on tarkistettu ja huomioitu valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavan sallima 18 kerrosta on vähennetty 12 kerrokseen, Vesiputoustalon kerrollukumäärää on vähennnetty 12:sta 10:neen, rakennusten ylin korkeusasema on määritelty (+52,5), korkeampien osien rakennusaloja on tarkennettu, rakennusoikeutta vähennetty 5200 k-m2 ja Keskustornin (+59) asema maamerkkinä turvataan. TEHDYT LISÄSELVITYKSET JA SELVITYSTEN TARKISTUKSET Matalasta vaihtoehdosta (ei ollenkaan tai vain vähän asuntorakentamista liikekeskusta päällä) on tehty yhdyskuntataloudellinen selvitys ja vaikutusten arviointi, jossa todetaan että ilman riittävää määrää asuinrakentamista nykyistä keskustaa ei kannata purkaa ja tämän vaikutukset Tapiolan liikeelämään ja nimenomaan Tapiolan puutarhakaupunginosioihin on näivettävä. Merituulentietä ei laskettaisi,

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 10(26) bussiterminaalia ei rakennettaisi alas, kulttuuriraittia ei rakennettaisi Merituulentietä ylittäväksi jne. Selvitys on selostuksen liitteenä liite 9 Tapiolan keskuksen uudistamisen aikatlullist ja taloudellisetreunaehdot Espoon kaupunki / Tapiolan kehittämisprojekti / pojektinjohtaja Antti Mäkinen 5.3.2012. Uudenmaan ELY keskus (Elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus) 4.1.2012 kirjatussa lausunnossaan vaati tarkistamaan arviointia kaavan vaikutuksista valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun ympäristöön. Kaavaa varten on tehty tarkistuksia selvitykseen: -Tapiolan keskus, Asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011. Tarkistettu 5.3.2012 Vaikutusten arviontiselvityksen yhteenvedossa on mm.: Rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilyttämisvelvoitteiden osalta suunnitelmassa esitetyt muutokset on rajattu vain kaupunkikeskuksen eteläiselle alueelle, jossa on jo aikaisemmin tapahtunut merkittäviä, epätoivotuiksi koettuja muutoksia. Tapiolan vanhaan keskustaan ja keskustorniin on jätetty toista sataa metriä leveä rauhoittumisvyöhyke. Uuden keskuksen näkyvimmän osan muodostavat liiketilojen päältä nousevat neljä asuintaloa. Niistä muodostuu uuden rakentamisen visuaalinen painopiste toiminnallisen ja liikenteen painopisteen kohdalle. Kaavanmuutoksen tarkistuksessa / 15.3.2012 näiden asuintalojen korkeutta on merkittävästi pienennetty, jolloin niiden merkitys rinnastettuna vanhaan keskustaan ja Keskustorniin pienenee vastaavasti. Eri suunnista tarkasteltuna muutoksella on eri tavoin vaikutusta kaupunkikuvaan. Lännestä ja Etelätuulentieltä uudistus muuttaa näkymää, mutta vain verrattuna 1970-80-luvun keskustaan nähden, koska Ervin vanha keskus ei näy nykyäänkään täältä, ei myöskään Pohjantieltä. Koko Tapiolan usean sadan hehtaarin RKY-alue on niin laaja, että kaavamuutoksen vaikutukset vaihtelevat alueittain. Suurelle osalle etäisempiä alueita muutoksella ei ole kaupunkikuvallisia tai maisemallisia vaikutuksia. Näillekin alueille ulottuvat muut vaikutukset, kuten parannukset palveluissa ja joukkoliikenteessä. Erityisesti Leimuniityn ja Otsolahden suunnasta kaavamuutoksella on vaikutusta kaupunkikuvaan, joskin kaavamuutoksen tarkistuksen jälkeen kuuden kerroksen verran pienempi kuin kaavamuutoksessa / 2.11.2011. Näissäkin näkymissä Keskustorni säilyy korkeimpana alueen dominanttina. Asukastilaisuutta varten on tehty esite: Tapiolan keskuksen uudistaminen, Suunnitelman kehittämisen taustat ja tavoitteet sekä toimenpiteitä ohjaavat keskeiset teesit, Espoon Kaupunki / Tapiolan Kehittämisprojekti 21.11.2011. Tarkistettu 5.3.2012 Esitteessä on otettu kantaa Tapiolan kaupunkikuvan kehittymiseen mm.: Tapiolaan tarvitaan uusi keskus, joka katsoo pitkälle tulevaisuuteen, mutta hyödyntää Tapiolan parhaita perinteitä ja arvoja. On perusteltua, että tämä myös näkyy kaupunkikuvassa. Olisi virheellistä, jos Tapiolan uudistetun keskuksen symboli olisi edelleen Keskustorni. Kaupunkirakenteessa tulee näkyä aito hierarkia. Merituulentielle tulee metroasema ja voimakas kaupallinen keskus. Tämän tulee näkyä kaupunkikuvassa selkeästi samalla, kun alkuperäinen Ervin keskus Keskustorneineen hahmottuu omana kokonaisuutenaan. Kaupunkikuvassa tulee näkyä selkeästi myös uuden keskuksen luonne: voimakkaan palvelukeskuksen yhteydessä on runsaasti asumista. Kaavanmuutoksesta on saatu muistio: Tapiolan keskuksen asemakaavamuutos suunnittelujärjestelmä ja Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoit-

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 11(26) teet, DI Mauri Heikkonen, Ympäristöministeriö 1987-2006, rakennusneuvos, Muistio 5.3.2012. (selostuksen liite 11) Muistiossa todetaan mm.: Uusi kaavaehdotus toteuttaa aiemman kaavaehdotuksen mukaisesti hyvin aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava säilyttää valtakunnallisesti merkittävän Tapiolan rakennetun kulttuurimaiseman arvokkaimman osan. Keskustornin asema Tapiolan maamerkkinä säilyy. Ottaen huomioon, että muutokset kohdistuvat alueelle, jossa on jo aiemmin poikettu alkuperäisestä Tapiola rakentamisen periaatteista, kaavan aiheuttamia muutoksia Tapiolan kulttuurimaisemaan ei voida pitää merkittävinä. VALTAKUNNALLISET ALUEENKÄYTTÖTAVOITTEET Kun alueeseen kohdistuu useampia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, on tämän kaavan yhtenä tehtävänä on sovittaa yhteen eri tavoitteet siten, että valittu vaihtoehto edistää mahdollisimman hyvin eri tavoitteiden toteutumista. Tapiolan keskustan asemakaavoja koskevat valtakunnalliset tavoitteet Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Toteuttaa hyvin tavoitetta - Tapiolan keskuksessa on nyt noin 300 asuntoa. Koko keskustaa koskevien uudistussuunnitelmien mukaan asuntojen määrä kohoaa lähes 2000:een. - Kaavaan perustuvalla monipuolisella keskuksella, jossa on runsaasti asukkaita, luodaan edellytykset Tapiolan alkuperäisen keskuksen kehittymiselle uudelleen vireäksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta Toteuttaa hyvin tavoitetta. - Nykyiset Tapiolan kapalliset palvelut ovat taantuneet viereisten alueiden kehittyessä. Palvelutaso ei vastaa enää paikallisiakaan tarpeita. Palvelujen taantuminen tulisi todennäköisesti jatkumaa ilman erityisiä toimenpiteitä. - Tapiolan keskustaprojekti muodostaa kokonaisuutena maankäyttö- ja rakennuslaissa ja hallituksen esityksen perusteluissa kuvatun vähittäiskaupan suuryksikköön verrattavan myymäläkeskittymän. Yleiskaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, johon sallitaan vähittäiskaupan suuryksikkö. - Keskustan vahvistuessa sen palvelutarjonta monipuolistuu ja lisääntyy, ja asukkaiden Tapiolan ulkopuolelle suuntautuvien matkojen tarve vähenee. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Toteuttaa osin tavoitetta - Osa keskustan liiketiloista joudutaan purkamaan uudisrakentamisen tieltä. - Uusista asuintorneista muodostuu taajamakuvaa hallitseva elementti. Kulttuurihistoriallisesti arvokkain nykyinen keskusta säilyy entisellään. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Toteuttaa hyvin tavoitetta - Tapiolan pohjois-eteläsuuntaiset kevyen liikenteen yhteydet selkeytyvät. Merituulentien tasossa olevat tilat muuttuvat liiketiloiksi jolloin samalla muodostuu selkeä ja turvallinen yhteys kevyelle liikenteelle nykyisessä maantasossa. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita ja muita melulle herkkiä toimintoa ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 12(26) Toteuttaa hyvin tavoitetta - Valtioneuvoston päättämät melutason ohjearvot eivät ylity. - Itä - länsisuuntainen ajoneuvoliikenne siirtyy nykyisen tason alapuolelle. Samalla muodostuu edellytykset vähentää keskustan liiketiloihin ja asuinrakennuksiin kantautuvaa melua. - Melun kantautumista asuntoihin on vähennetty lisäksi rakennusten sijoittelulla ja meluntorjuntaa koskevilla määräyksillä. Asuintalojen parvekkeet on lasitettava niin, että melutaso parvekkeilla ei ylitä 55 db päiväaikaan ja 45 db yöaikaan. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energianlähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Toteuttaa hyvin tavoitetta - Alue sijoittuu tulevan metroaseman välittömään läheisyyteen ja tukeutuu siten energiankäytöltään tehokkaaseen ja vähäpäästöiseen liikennejärjestelmään. - Suunnitelmassa varaudutaan Raide-Jokeriin, mikä tulee edelleen parantamaan alueen liikennejärjestelmän energiantehokkuutta. - Tapiolan keskustan palvelutason paraneminen mahdollistaa entistä paremmin alueen lähipalvelujen käytön ja vähentää siten osaltaan myös matkustustarvetta. - Keskustan uusimisella alueen kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan merkittävästi. - Kaavamuutoksen mukaisen rakentamisen myötä poistuu suuri määrä kylmää paikoitustilaa, puolilämmintä varastotilaa sekä lämmintä liiketilaa. Tilalle rakennetaan huomattavasti enemmän uutta liike- ja toimisto- ja asuintilaa. Suuremman rakennusvolyymin energiankäyttö ei ole kuitenkaan vanhaa suurempi, koska uudisrakentaminen toteutetaan uutta tekniikkaa hyväksikäyttäen. - Suunnitteilla oleva kaukokylmään siirtyminen vähentää jäähdytyksen energiankulutusta. - Uudessa tilanteessa myös aurinkoenergiankäyttö saattaisi olla mahdollista Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnalliset, merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Toteuttaa tavoitetta. - Kaava mahdollistaa muutosalueellaan Merituulentien päällä ja tulevan metroaseman korttelissa laajamittaiset muutokset. Nykyiset liike- ja toimistotilat sekä paikoitus- ja varastotilat korvataan suurimmaksi osaksi uudella liike- ja asuintilalla. Kokonaisrakennusoikeuden lisäys on yli 80 000 m 2, josta asuinkerrosalan lisäystä on noin puolet. - Uuden keskuksen näkyvimmän osan muodostavat liiketilojen päältä nousevat asuinrakennukset. Rakennusten maksimikerrosmäärä tasosta +7 laskien on 12. Asuntojen pihakannelta laskien asuntojen kerrosmääräksi tulee enintään 7. Räystäskorkeus +52,5 on merkitty kaavaan. Asuintalojen päälle tulevien katosten korkeus on kaavan mukaan enintään + 55. - Tapiolan suurmaisemassa on jo nykyään muutamia korkeaksi katsottavia taloryhmiä. Länsirannan kolme 10 kerrosta korkeaa pistetaloa nousevat loivalta 5-11 metrin korkealta kummulta 39-42 metrin korkeuteen. Keskustorni lähtee vähän korkeammalta, loivalta mäeltä ja nousee 13 kerrosta+5 metrin valolyhdyn korkuisena 59 metrin korkeuteen. Alvar Aallon Harjuviidan pistetalot nousevat korkeimmillaan noin 19 metriä korkealta harjanteelta lähes 40 metrin korkeuteen. Kauemmas, aina Helsingin puolelle näkyvät, Viljo Revellin Taskumatit, jotka nousevat enimmillään 30 metriä korkealta Länsikorkean mäeltä 8 kerrosta + kattokerroksen korkuisina noin 60 metrin korkeuteen. Tapiolan ensimmäinen korkea dominanttirakennus on vuonna 1954 rakennettu 11-kerroksinen Aarne Ervin suunnittelema Mäntytorni. Tapiolan keskustan eteläpuolella on suunnitteluvaiheessa Metsätapiolan noin 50 metrin korkeuteen nousevat tornit. - Kaava säilyttää valtakunnallisesti merkittävän Tapiolan rakennetun kulttuurimaiseman arvokkaimman osan. Keskustornin ja alueella jo olevien korkeiden rakennusten asema Tapiolan maamerkkeinä säilyvät. Ottaen huomioon, että muutokset kohdistuvat alueelle, jossa on jo aiemmin poikettu alkuperäisestä

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 13(26) Tapiola rakentamisen periaatteista, kaavan aiheuttamia muutoksia Tapiolan kulttuurimaisemaan ei voida pitää merkittävinä. Helsingin seudun erityiskysymykset Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Toteuttaa hyvin tavoitetta Alue sijoittuu rakenteilla olevan metroaseman välittömään läheisyyteen. Alueen tehokas rakentaminen perustuu hyviin kulkuyhteyksiin. Kaavassa on varauduttu Raide-Jokeriin. Uusien asuin- työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Toteuttaa hyvin tavoitetta - Alueen rakentaminen on ajoitettu metron valmistumisen mukaisesti. Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkon laajentumiselle länteen ja itään. Toteuttaa hyvin tavoitetta Kaavan lähtökohtina ovat olleet metron jatkaminen länteen ja hyvät yhteydet metroasemalta alueen liike- ja asuintiloihin. VUOROVAIKUTUS Espoon kaupunki perusti vuonna 2001 Tapiolan kehittämisprojektin johtamaan ja koordinoimaan Tapiolan kehittämistä. Kehittämisprojektin projektinjohtajan toimipiste on Tapiolan keskuksessa. Projektinjohtajan keskeinen tehtävä on Tapiolan keskuksen tasapainoinen ja tasapuolinen kehittäminen niin, että eri näkökulmat otetaan huomioon ja eri osapuolet ovat tietoisia suunnitelmien kehittymisestä ja niiden vaikutuksista eri sidosryhmiin. Tapiolan keskuksen kehittämiselle tuli uusi tilanne, kun Länsimetron toteuttamisesta tehtiin päätös vuonna 2008. Metron myötä keskuksen uudistamiselle tuli konkreettinen aikataulu. Tapiolan keskus-projekti järjestäytyi aikaisempaa systemaattisemmin alkuvuodesta 2009 ja keskuksen suunnittelu käynnistyi aikaisempaa konkreettisemmin ja tavoitteellisemmin. Metropäätöksen pitkään vallinnut epävarmuus oli vaikuttanut siihen, ettei Tapiolan keskuksen kehittämisellä ollut tukevaa pohjaa, josta ponnistaa. Tapiolan keskuksen kehittäminen on poikkeuksellisen haasteellinen prosessi, jolle ei löydy vertailukohtaa maankäytön kehittämisen historiasta. Tapiolan yksilöllisyys tarkoittaa myös sitä, että Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) edellyttämä vuorovaikutus on Tapiolan keskuksen kaavojen valmistelussa huomattavasti laajempaa, avoimempaa ja syvällisempää kuin normaalissa kaavaprosessissa. Tapiolan keskuksen kehittämisen keskeinen ohjausväline on viitesuunnitelma, jota laaditaan ja ylläpidetään keskuksen kiinteistöjen ja kaupungin yhteistyönä. Kiinteistöjen puolella toimijana on kiinteistöjen omistama Tapiolan Alueen Kehitys eli TAK Oy. Viitesuunnitelma ei ole MRL:n mukainen suunnitelma, mutta käytännössä se on erinomainen menettely kehittää Tapiolan keskusta. Kiinteistöjen omistus ja intressit ovat niin hajanaiset, että vain tällaisella epävirallisella menettelyllä voidaan saada edistystä aikaiseksi. Viitesuunnitelman laatimista ohjaa Tapiolan kehittämisprojektin johdolla toimiva ohjausryhmä, jossa ovat mukana kaavoittaja ja kiinteistöjen edustajat sekä konsultit. Viitesuunnitelma toimii kaavoituksen lähtötietona ja sillä ja sen kanssa rinnan laadittavilla yksityiskohtaisemmilla suunnitelmilla ja selvityksillä voidaan tehdä poikkeuksellisen laaja-alainen ja syvällinen asemakaavan

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 14(26) vaikutusten arviointi ja vertailu. Viitesuunnitteluprosessiin kuuluu olennaisena osana jatkuva vaihtoehtojen selvittäminen ja vertailu niin, että asemakaavan pohjana oleva viitesuunnitelma on läpikäynyt monipuolisen ja monia vaihtoehtoja käsittäneen kehittämisprosessin. Koska Tapiolan keskus on monitahoinen kokonaisuus ja sen kehittäminen monitahoinen prosessi, kehittämisprosessin tueksi tarvitaan monien erikoisalojen suunnittelua ja selvitystyötä. Näitä hoidetaan erillisissä työryhmissä. Tällä hetkellä toimivat seuraavat ryhmät: - kaavaryhmä (kaavoittajan johdolla) - luparyhmä (rakennusvalvonnan johdolla) - paloryhmä (palo- ja pelastuskysymykset) - pysty-yhteysryhmä (erityisesti hissit ja liukuportaat metrosta ja keskuspysäköinnistä sekä keskushuollosta) - kunnallistekniikkaryhmä (kunnallistekniset verkostot) - opastusryhmä (työnaikainen ja lopputilanne) - liikenneryhmä (työnaikainen ja lopputilanne) - joukkoliikenneryhmä (HSL:n kanssa; työnaikainen ja lopputilanne) - työmaajärjestelyryhmä (työmaajärjestelyt) - viestintäryhmä - sopimusryhmä (sopimusten valmistelu) - Metroprojektin ja Tapiolan keskus-projektin yhteistyöryhmä Lisäksi toimii luonnollisesti suuri joukko eri hankkeiden suunnitteluryhmiä. Kaavan hyväksymistä koskeva päätös virallisine valitusosoituksineen sekä päätökseen liittyvä kaavakartta ja kaavaselostus tulee toimittaa viipymättä Museovirastolle maankäyttöja rakennusasetuksen 94 :n mukaisesti. 3. Espoon kaupunginmuseo 20.12.2011 Timo Tuomi museotoimenjohtaja Maarit Henttonen tutkimuspäällikkö Vastine 2.2: Listatekstiin kohtaan Toimenpiteet kirjataan: Toimenpiteitä varten: - Kaavan hyväksymistä koskeva päätös virallisine valitusosoituksineen sekä päätökseen liittyvä kaavakartta, kaavaselostus, lausuntojen ja muistutusten lyhennelmät ja vastineet, Tapiolan keskustan kehittämisen liikenteelliset tarkastelut -koontiraportti sekä tarkistettu asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi - raportti tulee maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 :n mukaisesti viipymättä toimittaa Uudenmaan ELYkeskukselle, Museovirastolle ja Tapiolan Kilta ry:lle. TAPIOLAN KESKUS II (I-VAIHE), KORJATTU JA TARKISTETTU ASEMA- KAAVAN MUUTOSEHDOTUS, ALUE 210418 Espoon kaupungin asemakaavayksikkö on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Tapiolan keskuksen II korjatun ja tarkistetun ns. I-vaiheen asemakaavan muutosehdotuksesta. Espoon kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennusperinnön säilyttämisen ja vaalimisen näkökulmasta ja esittää pyydettynä seuraavaa.

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 15(26) Museovirasto on antanut 15.12.2011 lausunnon nyt lausunnolla olevasta korjatusta ja tarkisteusta asemakaavan muutosehdotuksesta. Espoon kaupunginmuseolla ei ole lisättävää yllä mainittuun Museoviraston lausuntoon. Vastine 3.1: kts. vastine 2.1 4. Tonttiyksikkö 27.12.2011 Vesa Gummerus Tonttiyksikön ja kaupunkimittausyksikön kaavakannanotto (Tapiolan keskus alue 210418 - ehdotus): Asemakaavaehdotus on kaksiulotteinen esitys kovin kolmiulotteisesta maailmasta. Tonttijakojen kannalta olemassa olevat tontit ja suunnitellut korttelialueet rajoittuvat asemakaavan mukaisiin katualueisiin. Koska todellisuudessa kuitenkin katualueet sijaitsevat vaihtelevilla korkeusasemilla ja osin lasiovien takana. Kaupunkimittaus toteaa, että tonttijaossa ei voida osoittaa sitä, miten rakennuspaikoille todellisuudessa kuljetaan. Kaupunkimittaus toteaa, että kaavoittajalla on vastuu siitä, että rakennuspaikkojen todelliset kulkuyhteydet ja niiden huoltoyhteydet pystytään ratkaisemaan rakennusvalvontakeskuksen ja pelastuslaitoksen edellyttämällä tavalla. Miten korttelien 12005 ja 12205 rakennusoikeudet jakautuvat käyttötarkoituksittain (liike/asuin/muut)? Kaava edellyttää maankäyttösopimusta. Vastine 4.1: Merkitään tiedoksi 5. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 19.12.2011 Tuomo Heinonen osastonjohtaja Asemakaavan muutosehdotus, 22.9.2008 päivätyn, 18.8.2011 tarkistetun ja 7.9.-20.9.2011 korjatun, Tapiolan keskus, Tapiolan keskus, muutos ja Tapiolan keskus II asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6309, alue 210418 (muodostuu uudet korttelit 12204, 12205 ja 12206). Asemakaavan muutoksella on tavoitteena Tapiolan liikekeskuksen I-vaiheen rakentaminen, paikoitus- ja kellaritilojen muuttaminen liiketiloiksi, asuntojen lisääminen alueella sekä vaihtoaseman toiminnan mahdollistaminen. Asemakaavaselostuksessa todetaan mm: "Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa pohjois-etelä suuntaisen Gallerian ja Länsituulentien Gallerian I-vaiheen rakentamisen, paikoitus- ja kellaritilojen muuttamisen liiketiloiksi, vaihtoaseman toiminnan sekä liikekeskuksen lisärakentamisen I-vaiheen. Rakentamisen seuraavista vaiheista tehdään erilliset kaavanmuutokset. Metrolinja, metroaseman laituritaso, pysäköintiluolasto sisäänajoineen ja liityntäpysäköinteineen ja liikekeskuksen huoltotunneli esitetään kaavassa Otaniemen-Tapiolan metrotunneli 920200.

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 16(26) Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 6,5 ha. N. 3 ha on osoitettu korttelialueeksi, n. 0,8 ha pysäköintilaitoksen korttelialue, n. 2 ha katualueeksi ja n. 0,6 ha puistoalueeksi. Katu-, puisto-, pysäköintilaitoksen, Merituulentien päällä olevat tontit ja linja-autoaseman alueet omistaa Espoon kaupunki, muut korttelialueet ovat eri yhtiöiden omistuksessa. Galleria I:n (pohjois- ja eteläsuuntainen sisäyhteys Itäkujalta Länsikujalle) ja Galleria 11:n (Länsituulentie) saa rakentaa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Merituulentietä painetaan Tapiolan keskuksen kohdalla kerroksen verran alaspäin. Uudisrakentaminen on liitettävissä olemassa Merituulentien alaslaskun ja Gallerioiden rakentamisen takia muuttuviin vesi-, viemäri-, sähkö- ja kaukolämpöverkostoihin." Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä esittää lausuntonaan seuraavaa: HSY on 16.11.2010 antanut tätä aluetta koskevan lausunnon. Siinä mainitut seikat ovat edelleen voimassa. Merituulentiellä kulkee tällä hetkellä yksi tärkeimmistä päävesijohtoyhteyksistä Tapiolan alueella (DN400). Sen lisäksi tien suuntaisesti kulkee kaksi tärkeää viemäriyhteyttä (paineviemäri ja viettoviemäri). Myös hulevesiviemäröintiä on Merituulentien itä- ja länsipäissä. Näiden osalta vesihuollon siirtotarpeet on huomioitu. Merituulentiellä kulkevia vesihuoltoyhteyksiä ei saa ottaa pois käytöstä ennen korvaavan linjan rakentamisen valmistumista. Länsituulentiellä kulkeva vesijohto (DN225) on myös tärkeä yhteys alueen vesihuollon toimivuuden kannalta. Alueen muutossuunnitelmissa on esitetty, että kyseinen yhteys katkeaa jo vuoden 2012 alussa, kun Sokoksen kiinteistön remontti käynnistyy. Tuota vesijohtoyhteyttä ei saa katkaista ilman korvaavaa yhteyttä. Toimivan vesijohtoyhteyden merkitys on suuri niin käyttöveden kuin kiinteistöjen sprinkleriliittymienkin vuoksi. Länsituulentien osalta tulee varmistua alueen vesihuoltoverkoston riittävyydestä suunnittelun aikana mm. mallinnuslaskelmien avulla. Länsituulentien vesijohdon katkaisu vaikuttaa myös muiden kiinteistöjen, kuin kaavamuutosalueella, vesihuoltoon ja sprinklerijärjestelmien toimivuuteen. Yleisen vesijohdon rakentamisena on, että se rakennetaan maa-asenteisesti yleiselle alueelle. Sen lisäksi se on oltava asianmukaisesti kunnossapidettävä. HSY ei hyväksy, että Länsituulentielle rakennettavan Gallerian rakenteisiin (kellarikerrokseen tai muihin sisätiloihin) jätettäisiin HSY:n hallinnassa olevia vesihuoltoverkoston osia. Merituulentien alaslaskettavan osuuden kohdalle ei myöskään saa rakentaa yleistä vesihuoltoa. Kaavamuutosalueen kiinteistöjen osalta on suunnitelmissa rakentaa kiinteistöjen ja metron yhteinen sprinklerivesiallas Merituulentielle (ns. A-luokan vesilähde). Vesialtaan ja siitä lähtevän sammutusvesiverkoston valmistuttua kiinteistöjen sprinklerilaitteistot eivät ole riippuvaisia HSY:n vesijohtoverkostosta. Siihen saakka kiinteistöjen sprinklerilaitteistojen veden riittävyys tulee turvata muilla järjestelyillä. Alueen suunnittelua tulee tehdä HSY:n kanssa yhteistyössä niiltä osin kuin se koskettaa olemassa olevia ja tulevia vesijohtoverkostoja ja niiden osia sekä toimivuutta sekä nykyisessä että tulevassa tilanteessa. Vesihuollon vaatimuksista on neuvoteltu alueen kunnallistekniikan suunnittelukokouksissa.

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 17(26) HSY ei maksa johtosiirroista ja muista poikkeavista järjestelyistä aiheutuvia kustannuksia. Vesihuollon osalta HSY:n yhteyshenkilönä toimii alueinsinööri Tiia Lampola, puh. 09 1561 3176. Vastine 5.1: Tapiolan kehittämisprojektin edustajat ja HSY Vesihuolto pitivät Tapiolan vesihuoltojärjestelyistä kokouksen 8.2.2012. Kokouksessa esiteltiin HSY Vesihuollon edustajille Tapiolan kehittämisprojektia ja projektin mukana kehittyvää vesihuoltoverkostoa sekä käytiin läpi HSY:n lausunnon asiakohdat. Kokouksesta on laadittu erillinen muistio. Tämä vastine perustuu kokouksessa sovittuihin asioihin. Merituulentiellä kulkevalle päävesijohdolle ja viemäriyhteyksille rakennetaan Revontulentien kautta kulkevat korvaavat reitit. Hulevesiyhteyksiä muutetaan siten, että runkolinjat eivät kulje Merituulentien kautta. Vesihuoltoverkostojen korvaavat yhteydet valmistuvat ennen kuin Merituulentien yhteydet otetaan pois käytöstä. Ratkaisut ovat HSY Vesihuollon hyväksymiä. Länsituulentien vesijohtoyhteys katkeaa Sokoksen remontin takia länsipäästään helmi-/maaliskuussa 2012. Tätä ennen vesijohdolle rakennetaan korvaava yhteys Stockmannin liikekiinteistön läpi. Tämä yhteys on käytössä n. vuoden 2013 alkuun asti. Siihen mennessä rakennetaan Länsituulentielle lännestä tuleva toinen vesijohto, jonka avulla turvataan käyttövesiliittymien lisäksi myös Länsituulentien varrella olevien sprinkleriliittymien toimivuus. Käyttövesi- ja sprinkleriliittymien toiminta on turvattu koko rakentamisen ajan ja vesijohtoyhteydet on turvattu kahdelta suunnalta tuleviksi koko rakentamisen ajan. Vesijohtoverkoston järjestelyjä on tutkittu verkoston mallinnuslaskelmilla (Pöyry Finland Oy). Laskelmissa suunnitellut järjestelyt on todettu toimiviksi, eikä Länsituulentien vesijohdon katkaisu vaikuta merkittävästi kaava-alueen ulkopuolella olevien kiinteistöjen vesihuollon toimivuuteen. Ratkaisut ovat HSY Vesihuollon hyväksymiä. Yleiset vesijohdot pyritään rakennetaan maa-asenteisesti yleisille alueille. Joka tapauksessa huollon ja kunnossapidon toimivuus turvataan hyvillä suunnitteluratkaisuilla. Mahdollisista poikkeusjärjestelyistä sovitaan aina HSY Vesihuollon kanssa erikseen. Vesihuollon suunnitelmien mukaan Länsituulentielle rakennettavien Galleriatilojen rakenteisiin ei sijoiteta HSY Vesihuollon verkostoa. Merituulentien alas laskettavan osan varrella on useita kiinteistöjä kadun etelä- ja pohjoispuolella. HSY Vesihuollon ja Tapiolan kehittämisprojektin välisessä kokouksessa sovittiin, että kahta tai useampaa kiinteistöä palvelevat Merituulentielle sijoitettavat vesihuoltolinjat sekä jätevesi- ja sadevesipumppaamot tulevat HSY Vesihuollon hallintaan. HSY Vesihuollon kanta on, että huollon ja kunnossapidon sekä vaiheittaisen rakentamisen kannalta paras sijoituspaikka vesihuollon putkille on Merituulentien allesuunniteltu teknisen huollon betonikanaali. Kanaalia on suunniteltu myös muiden verkostojen sijoituspaikaksi. Merituulentielle rakennetaan A-luokan vesilähde. Ennen vesilähteen valmistumista nykyisten sprinklerilaitteistojen veden riittävyys turvataan muilla järjestelyillä. Alueen vesihuoltoverkostojen suunnittelu tapahtuu

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 18(26) yhteistyössä HSY Vesihuollon kanssa ja yleisten verkostojen ratkaisut suunnitellaan HSY Vesihuollon hyväksymällä tavalla. Kokouksessa HSY Vesihuollon ja Tapiolan kehittämisprojektin välillä sovittiin, että johtosiirtojen ja verkostojen rakentamisen kustannuksista sovitaan erikseen myöhemmin. 14.02.2012 Jyrki Oinaanoja Suunnittelupäällikkö Alue- ja kunnallistekniikka 6. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY 4.1.2012 Tarja Laine Yksikön päällikkö Brita Dahlqvist-Solin Ylitarkastaja Lausunto Espoon Tapiolan keskuksen asemakaavamuutosehdotuksesta Tapiolan keskus II, alue 210418 Asemakaavan muutoksella osoitetaan asuin-, liike-, hotelli-ja toimistorakennusten korttelialue, johon saa rakentaa julkisia lähipalvelutiloja ja kulttuuritoimintoja palvelevia tiloja (AL-1). Rakennusoikeutta on 117 400 k-m2, josta asuinrakentamisen osuus on noin 42 700 k-m2. Tonttitehokkuus e on noin 4,5. Rakennusoikeus kasvaa noin 85 % voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Suurin sallittu kerrosluku on XVIII tasolta + 7 Lisäksi osoitetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialue, johon saa rakentaa julkisia lähipalvelutiloja ja kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja (K-1). Rakennusoikeus on 15 500 k-m2. Tonttitehokkuus e on noin 4.2. Rakennusoikeus kasvaa noin 50 %. Rakennuskortteleiden lisäksi osoitetaan yleisten pysäköintilaitosten korttelialue (LPY). Tapionpuisto jää maisemakuvan kannalta tärkeäksi niittypuistoksi. Puistoalue supistuu voimassa olevaan asemakaavan verrattuna Tapiolan ympyrä - kiertoliittymän palauttamisen myötä. Tapiolan keskustan uudistaminen Asemakaavaehdotus käsittää osan Tapiolan keskustan uudistamisalueesta. Espoon kaupunki/tapiolan kehittämisprojekti luonnehtii 21.11.2011 päivätyssä esityksessä Tapiolan keskustan uudistamista seuraavasti: "Tapiolan keskuksen suunnitelmia on kehitetty voimakkaasti sen jälkeen, kun Länsimetron toteuttamisesta päätettiin vuonna 2008. Kehittämisprosessin luonteeseen vaikuttaa tuntuvasti se, että Tapiolan keskuksen kiinteistönomistus on hajanaista. Uudistamisen tarve on yleisesti todettu, mutta realistisen etenemispolun kehittäminen on ollut haasteellista. Kaupungin ja kiinteistönomistajien kesken on kuitenkin päästy kehittämistyössä eteenpäin. Kehittämisen työkaluna on toiminut kaupunkisuunnittelulautakunnan päätösten mukaisesti laadittu kaupungin ja kiinteistönomistajien yhdessä teettämä koko keskustaa koskeva viitesuunnitelma, jota on jatkuvasti kehitetty esille tulleiden uusien näkemysten ja mahdollisuuksien pohjalta. Metron tulo Tapiolaan luo edellytykset rakentaa Tapiolaan uusi keskus, joka toteuttaa Tapiolan alkuperäistä henkeä: uusi rohkea ratkaisu, jossa nykyajan kestävän kehityksen tavoitteista lähtien toteutetaan ihmisille elävä ja viihtyisä kaupunkikeskus Tapiolamaisen vihreyden keskelle. On huomattava, että uudessa suunnitelmassa rakennetaan vain alueelle, jossa jo nyt on rakennuksia. Tapiolan keskuksesta tulee Suomen oloissa ainutlaatuinen monitasoinen ja monipuolinen kävelykeskusta keskelle puutarhakaupunkia. Tapiolan keskuksen uudistamisen edellyttämä asemakaavojen muutostyö on jaettu useampaan osaan. Metroaseman ja Merituulentien ympäristön aluetta koskeva asemakaa-

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 19(26) vanmuutosehdotus eli kaava l hyväksyttiin 15.9.2010 kaupunkisuunnittelulautakunnassa nähtäville asetettavaksi. Sittemmin keskuksen suunnitelmat kehittyivät edelleen siinä määrin voimakkaasti, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 20.9.2011 asettaa kaava l:n uudelleen nähtäville. Metron rakentaminen Espooseen aloitettiin vuonna 2010. Tuolloin käynnistettiin Tapiolan keskuksessa työtunneleiden rakentaminen. Työtunnelit toimivat aikanaan myös keskuksen alapuolelle louhittavan Keskuspysäköintilaitoksen ja Keskushuollon ajotunneleina. Metroja Keskuspysäköintilaitos sekä Keskushuolto valmistuvat vuoden 2015 lopussa. Tapiolan keskuspysäköintijärjestelmän ensimmäisen vaiheen Tapionaukion pysäköintilaitoksen rakentaminen käynnistettiin kesällä 2011. Ns. Sokoksen talon uudistaminen aloitetaan vuoden 012 alussa ja kiinteistö valmistuu alkukesästä 2013. Tuolloin Tapionaukion pysäköintilaitoksesta pääsee suoraan uutta maanalaista kauppakäytävää pitkin Tapiolan keskukseen ja myös Stockmannille. Uusi Stockmannin tavaratalo rakennetaan purettavan K-marketin talon paikalle ja sen viereen Merituulentien päälle. Stockmann toimii nykyisellä paikallaan siihen saakka, kun uusi tavaratalo avataan vuoden 2015 lopussa. Merituulentie katkaistaan liikenteeltä vuoden 2013 alussa metroaseman ja linjaautoterminaalin rakentamista varten. Tapionaukiolle rakennetaan tilapäinen linja-autoterminaali. Tapiolan keskuksen kehittämisen johtavana kiinteistönomistajana toimii Tapiola-yhtiöt." Maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmä Espoon kaupunki käyttää keskustan kokonaisuuden hahmottamiseen edellä mainittua viitesuunnitelmaa. Viitesuunnitelmalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmässä asemaa. Uudenmaan ELY -keskus katsoo, että muuttuva viitesuunnitelma ei riitä vuorovaikutuksen ja osallisten aseman turvaamiseen. Vaarana on myös, että seurauksena on sama, mikä todetaan asemakaavan muutoksen arviointiraportissa olemassa olevasta keskustan tilanteesta: "Kaavan suunnittelun monivaiheisuus heijastuu rakennetussa lopputuloksessa eräänlaisena hahmotettavuuden puuttumisena." ELY-keskus katsoo että, peruslinjauksista tulee päättää asemakaavoitusta ohjaavassa yleiskaavassa. Näin on menetelty onnistuneesti esimerkiksi Helsingin kaupungin kaavaprosesseissa Pasilassa, Jätkäsaaressa, Hernesaaressa, Pohjois-Haagassa, Kruunuvuorenrannassa ja Kuninkaantammen alueella. Vastine 6.1: Helsingin kohteet ovat olleet selvitysalueita, niissä ei ole ollut vahvaa uutta yleiskaavaa. Vuorovaikutus ja osallisten asema on turvattu poikkeuksellisen laajalla tiedottamisella, lukuisin asukastilaisuuksin (19.8.2008, 21.8.2008, 28.10.2008, 2.11.2010, 21.11.2011) ja Tapiolan kehittämisprojektin projektinjohtajan vetämin asukasyhdistysten, maanomistajien jne. infotilaisuuksilla ja neuvotteluilla sekä myös osallisia edustavan kaupunkisuunnittelulautakunnan infotilaisuuksilla ja seminaareilla. Viitesuunnitelman muutokset tulee pääasiassa osallisilta ja näin he myös kommunikoivat keskenään. VUOROVAIKUTUS Espoon kaupunki perusti vuonna 2001 Tapiolan kehittämisprojektin johtamaan ja koordinoimaan Tapiolan kehittämistä. Kehittämisprojektin projektinjohtajan toimipiste on Tapiolan keskuksessa. Projektinjohtajan keskeinen tehtävä on Tapiolan keskuksen tasapainoinen ja tasapuolinen kehittäminen niin, että eri näkökulmat otetaan huomioon ja eri osapuolet ovat tietoisia suunnitelmien kehittymisestä ja niiden vaikutuksista eri sidosryhmiin.

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 20(26) Tapiolan keskuksen kehittämiselle tuli uusi tilanne, kun Länsimetron toteuttamisesta tehtiin päätös vuonna 2008. Metron myötä keskuksen uudistamiselle tuli konkreettinen aikataulu. Tapiolan keskus-projekti järjestäytyi aikaisempaa systemaattisemmin alkuvuodesta 2009 ja keskuksen suunnittelu käynnistyi aikaisempaa konkreettisemmin ja tavoitteellisemmin. Metropäätöksen pitkään vallinnut epävarmuus oli vaikuttanut siihen, ettei Tapiolan keskuksen kehittämisellä ollut tukevaa pohjaa, josta ponnistaa. Tapiolan keskuksen kehittäminen on poikkeuksellisen haasteellinen prosessi, jolle ei löydy vertailukohtaa maankäytön kehittämisen historiasta. Tapiolan yksilöllisyys tarkoittaa myös sitä, että Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) edellyttämä vuorovaikutus on Tapiolan keskuksen kaavojen valmistelussa huomattavasti laajempaa, avoimempaa ja syvällisempää kuin normaalissa kaavaprosessissa. Tapiolan keskuksen kehittämisen keskeinen ohjausväline on viitesuunnitelma, jota laaditaan ja ylläpidetään keskuksen kiinteistöjen ja kaupungin yhteistyönä. Kiinteistöjen puolella toimijana on kiinteistöjen omistama Tapiolan Alueen Kehitys eli TAK Oy. Viitesuunnitelma ei ole MRL:n mukainen suunnitelma, mutta käytännössä se on erinomainen menettely kehittää Tapiolan keskusta. Kiinteistöjen omistus ja intressit ovat niin hajanaiset, että vain tällaisella epävirallisella menettelyllä voidaan saada edistystä aikaiseksi. Viitesuunnitelman laatimista ohjaa Tapiolan kehittämisprojektin johdolla toimiva ohjausryhmä, jossa ovat mukana kaavoittaja ja kiinteistöjen edustajat sekä konsultit. Viitesuunnitelma toimii kaavoituksen lähtötietona ja sillä ja sen kanssa rinnan laadittavilla yksityiskohtaisemmilla suunnitelmilla ja selvityksillä voidaan tehdä poikkeuksellisen laaja-alainen ja syvällinen asemakaavan vaikutusten arviointi ja vertailu. Viitesuunnitteluprosessiin kuuluu olennaisena osana jatkuva vaihtoehtojen selvittäminen ja vertailu niin, että asemakaavan pohjana oleva viitesuunnitelma on läpikäynyt monipuolisen ja monia vaihtoehtoja käsittäneen kehittämisprosessin. Koska Tapiolan keskus on monitahoinen kokonaisuus ja sen kehittäminen monitahoinen prosessi, kehittämisprosessin tueksi tarvitaan monien erikoisalojen suunnittelua ja selvitystyötä. Näitä hoidetaan erillisissä työryhmissä. Tällä hetkellä toimivat seuraavat ryhmät: - kaavaryhmä (kaavoittajan johdolla) - luparyhmä (rakennusvalvonnan johdolla) - paloryhmä (palo- ja pelastuskysymykset) - pysty-yhteysryhmä (erityisesti hissit ja liukuportaat metrosta ja keskuspysäköinnistä sekä keskushuollosta) - kunnallistekniikkaryhmä (kunnallistekniset verkostot) - opastusryhmä (työnaikainen ja lopputilanne) - liikenneryhmä (työnaikainen ja lopputilanne) - joukkoliikenneryhmä (HSL:n kanssa; työnaikainen ja lopputilanne) - työmaajärjestelyryhmä (työmaajärjestelyt) - viestintäryhmä - sopimusryhmä (sopimusten valmistelu) - Metroprojektin ja Tapiolan keskus-projektin yhteistyöryhmä Lisäksi toimii luonnollisesti suuri joukko eri hankkeiden suunnitteluryhmiä. Kulttuuriympäristön suhteen Tapiola-projektin edustajat ovat tavanneet useita kertoja Museoviraston ja Espoon kaupunginmuseon edustajia. Näissä tapaamisissa on avoimesti käyty läpi suunnitelmien kulloinenkin vaihe ja tapaamisissa on avoimesti kerrottu perusteet, joilla uusiin ratkai-