Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 238/11.01.00/2012 14 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen toiminnan muuttamista ja lupamääräysten tarkistamista koskevasta hakemuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon (lausuntopyyntö 10.1.2012, diaarinro ESAVI/310/04.08/2011): Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että Fortum Power and Heat Oy ottaa käyttöön biopolttoaineen sekä tekee laitoksen kokonaisenergiatehokkuutta parantavia muutoksia. Toimet ovat tärkeitä fossiilisista polttoaineista peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Espoossa. Finnoo-Hannus-alueelle ollaan kaavoittamassa huomattavaa määrää uutta asuinrakentamista, palveluja ja työpaikkoja. Biopolttoaineen käyttöön otosta johtuva lisääntyvä raskas liikenne tai muut voimalaitoksen suunnitellut toiminnan muutokset eivät saa aiheuttaa uudelle alueelle melua, pölyhaittaa eikä epäviihtyisyyttä. Uudessa asemakaavassa voimalaitoksen alue säilyy yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueena. Liikenne voimalaitosalueelle tultaneen asemakaavassa ohjaamaan voimalaitostontin luoteisnurkasta. Voimalaitoksen varapolttoaineena käytettävien raskaan ja kevyen polttoöljyn säiliöt sijaitsevat varsinaisen voimalaitostontin länsipuolella nykyisen puhdistamon tontilla. Ko. alueelle ollaan kaavoittamassa yleisten pysäköintilaitosten korttelialuetta. Fortum Power and Heat Oy:n tulisi esittää, miten ja missä varapolttoaineet tullaan tulevaisuudessa varastoimaan, jos öljysäiliöt eivät enää voi olla nykyisellä paikallaan. Toiminnan muutokset eivät saa vaikuttaa haitallisesti Finnovikenin valtakunnallisesti arvokkaan lintuveden linnustoon, lintuvesialueen virkistyskäyttöön eikä merialueen tilaan. Lämpöpumppulaitoksen prosessikiertoaineeksi tulisi valita jokin niin kutsutuista luonnollisista kylmäaineista, kuten ammoniakki tai hiilidioksidi. Prosessikiertoaineeksi ei tulisi valita R134a:ta tai muuta HFC-ainetta, sillä HFC-aineet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja ja niiden tuotannon ja
Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 2 / 2 käytön rajoituksista sekä päästöjen vähentämisestä neuvotellaan parhaillaan kansainvälisesti. Käsittely Päätös Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät lisäykset on huomioitu pöytäkirjassa. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Taustaa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 4.9.2006 Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitokselle ympäristöluvan koskien toiminnan olennaista muuttamista. Sittemmin lupaa käsiteltiin valitusasiana Vaasan hallinto-oikeudessa (päätös 10.7.2008, Nro 08/0237/1, Dnrot 02093/06/5103-02096/06/5103) ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa (päätös 25.8.2009, Nro 2043, Dnrot 2542 ja 2560/1/08). Ympäristölupaviraston päätöksessä määrättiin, että toiminnanharjoittaja on jätettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 30.6.2014. Koska voimalaitoksen toiminta on muuttumassa, lupamääräysten muutosta haetaan samassa yhteydessä. Voimalaitos, sen toiminta ja toiminnan muutokset Suomenojan voimalaitos sijaitsee Espoossa Suomenojan kaupunginosassa Fortum Power and Heat Oy:n omistamalla kiinteistöllä osoitteessa Hylkeenpyytäjäntie 4. Öljysäiliöt ( 2 kpl 3000 m 3 :n säiliöitä) sijaitsevat varsinaisen voimalaitostontin länsipuolella Espoon kaupungin omistamalla maalla. Voimalaitoksen itäpuolella on Finnovikenin valtakunnallisesti merkittävä lintuvesi. Suomenojan voimalaitos tuottaa kaukolämpöä Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen asukkaille sekä sähköä valtakunnan verkkoon. Suomenojan voimalaitoksella on viisi tuotantoyksikköä: höyryvoimalaitos, kombivoimalaitos, leijupolttokattilalaitos, kaasuturbiinilaitos ja apukattila. Laitosalueella sijaitsee myös kivihiilen käsittelyjärjestelmiä ja varastokenttä, tuhka- ja rikinpoistotuotesiiloja, korjaamo- ja varastotiloja sekä toimisto- ja ruokalatiloja. Suomenojan voimalaitoksen toimintaa muutetaan ottamalla käyttöön biopolttoaine höyryvoimalaitoksella ja leijupolttokattilalaitoksella korvaamaan kivihiiltä. Biopolttoaine on metsätähdehaketta tai mursketta, sahanpurua ym. purua sekä biohiiltä. Arvio höyryvoimalaitoksen tyypillisestä vuositason polttoainejakaumasta energiaosuuksina on kivihiiltä 75 %, biopolttoainetta 20 % ja maakaasua 5 %. Vastaavat prosentit leijukattilalaitokselle ovat 10 %, 85 % ja 5 %. Muissa tuotantoyksiköissä polttoaineena käytetään maakaasua. Käynnistys-, häiriö- ja varapolttoaineina käytetään raskasta ja kevyttä polttoöljyä kuten nykyisinkin. Biopolttoaineen käyttöä varten laitosalueelle sijoitetaan biopolttoaineen vastaanotto-, käsittely- ja kuljetusjärjestelmä sekä biopolttoaineen haketin- ja murskainlaitteisto.
Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 3 / 3 Laitosalueelle sijoitetaan lämpöpumppulaitos, jolla otetaan Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesistä ja voimalaitoksen jäähdytysvesistä lämpöä talteen hyödynnettäväksi kaukolämpönä. Prosessikiertoaineeksi on suunniteltu valittavan joko R134a (HFC-yhdiste) tai ammoniakki. Lisäksi laitosalueelle rakennetaan 6 000-20 000 m 3 :n vesisäiliö kaukolämpöakuksi. Leijukattilalaitokseen rakennetaan savukaasulauhdutin, jolla otetaan talteen savukaasujen lämpö. Savukaasulauhduttimessa muodostuu savukaasujen sisältämästä vesihöyrystä lauhdevettä. Lauhdevesi johdetaan mereen kiintoaineen erotuksen jälkeen. Lämpöpumput, kaukolämpöakku ja savukaasulauhdutin lisäävät voimalaitoksen energiatehokkuutta lisäämättä kuitenkaan merkittävästi ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai ympäristöriskejä. Merialueelle kohdistuva lämpökuormitus pienenee, kun lämpöpumppulaitoksella otetaan talteen myös jäte- ja jäähdytysvesien sisältämää lämpöä. Päästöt ilmaan vähenevät, sillä voimalaitoksella tehostetaan sähkösuodattimien ja rikinpoistoprosessien toimintaa sekä otetaan käyttöön uusia menetelmiä typenoksidipäästöjen vähentämiseksi. Voimalaitosalueelle sijoitettavista uusista laitteistoista melun kannalta merkittävimpiä ovat biopolttoaineen käsittelyä varten tulevat haketin- ja murskauslaitteistot, savukaasulauhduttimen pumput ja puhaltimet. Uudet melulähteet koteloidaan melun leviämisen estämiseksi tai sijoitetaan sisätiloihin, jotka eristetään niin hyvin, ettei laitteistojen melu lisää voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvaa ympäristömelua. Biopolttoaineen käyttö lisää liikennettä Suomenojan voimalaitokselle. Nykyinen raskaan liikenteen määrä on noin 20-40 autoa/vrk. Biopolttoaineen käytön aloittamisen jälkeen kuljetuksia on noin 20 70 autoa/vrk. Kuljetukset kulkevat nykyistä tiestöä pitkin pääasiassa reittiä Länsiväylä-Hannuksentie-Rusthollarinkatu-Hyljeluodontie- Hylkeenpyytäjäntie ja ajoittuvat pääsääntöisesti arkisin klo 6-22 välille. Polttoainekuormat ovat umpinaisia pölyämisen ja roskaantumisen estämiseksi. Suomenojan voimalaitoksen toimintaa ja ympäristövaikutuksia tarkkaillaan viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tavoitteena on toteuttaa muutokset Suomenojan voimalaitoksen toiminnassa vuosina 2013-2015. Hakijan esitys lupamääräyksiksi Poistovesitunneliin johdettavan jäähdytysveden aiheuttamaa lämpökuormaa on rajoitettu ympäristöluvan lupamääräyksessä 8.2. Määräyksessä määrätään, että laitokselle otettavan ja poistovesitunneliin johdettavan jäähdytysveden välinen lämpötilaero saa olla enintään 16 o C. Hakija esittää, että sallittu lämpötilaero nostettaisiin 20 o C:een (vuorokausikeskiarvona), jottei laitoksella tarvitsisi rajoittaa apujäähdytystä ja siten sähköntuotantoa, kuten nykyisen määräyksen noudattamiseksi on jouduttu tekemään. Hakija perustelee muutosehdotustaan sillä, että
Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 4 / 4 lämpimän jäähdytysveden johtamisen ei ole havaittu vaikuttaneen haitallisesti merialueen tilaan. Päästöraja-arvot ilmapäästöille määritellään kansallisten ja EU:n säädösten perusteella. Kaupunkisuunnittelukeskuksen kanta Espoon ympäristökeskuksen pyynnöstä Espoon kaupunkisuunnittelukeskus otti kantaa Fortum Power and Heat Oy:n hakemukseen. Kaupunkisuunnittelukeskuksen kannanotto: Finnoo-Hannus asemakaavan valmisteluaineisto on parhaillaan työn alla, ja se tullee nähtäville kevään 2012 kuluessa. Voimalaitoksen alue säilyy yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueena. Tarvittava kerrosalan lisäys huomioidaan asemakaavassa. Alueelle kaavoitetaan huomattava määrä uutta asuinrakentamista, palveluja ja työpaikkoja. Lisääntyvän rekkaliikenteen ei tulisi aiheuttaa uudelle alueelle melua, häiriötä eikä epäviihtyisyyttä. Tästä syystä liikenne voimalaitosalueelle tultaneen asemakaavassa ohjaamaan voimalaitostontin luoteisnurkasta. Tonttia joudutaan laajentamaan itään päin noin 5 m leveällä kaistaleelle, jotta rekka- ym. liikenne mahtuisi kulkemaan omalla tontilla. Uudet laitteet ja rakennukset tulee sijoittaa siten, ettei em. liikennejärjestely vaikeudu. Lisäksi uusien rakennusten ja laitteiden sijoitus sekä niiden julkisivut massoitteluineen ja materiaaleineen on suunniteltava siten, että ne mahdollisuuksien mukaan yhtenäistävät kaupunkikuvaa. Nähtävillä olevat asiakirjat Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna, kirje
Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 5 / 5