Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015"

Julia Parviainen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 77/ Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toimittaman julkaisun Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla Käsittely Päätös Marika Visakova ilmoitti olevansa esteellinen (palvelussuhdejäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla v Selostus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) on toimittanut ympäristölautakunnalle julkaisun Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan kahdessa Suomen suurimassa jätevedenpuhdistamossa: Suomenojalla ja Helsingin Viikinmäessä. Puhdistamoiden toiminnasta vastaa HSY. Puhdistamoiden jätevesimäärä vastaa lähes 1,1 miljoonaa asukkaan kuormitusta. Suomenojan osuus on tästä noin neljännes. Suomenojalla puhdistetaan Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen ja Siuntion jätevedet. Julkaisussa käsitellään jätevedenpuhdistamoiden toiminta, puhdistustulos, päästöt ja ympäristövaikutukset. Lisäksi esitellään jätevedenpuhdistuksen keskeisimmät tutkimus- ja kehittämishankkeet. Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminnan yhteenveto vuonna 2015 on oheismateriaalina ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa. Tässä ympäristölautakunnalle valmistellussa yhteenvedossa käsitellään julkaisu keskittyen Suomenojan puhdistamon tuloksiin.

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Ympäristöluvan määräykset ja niiden toteutuminen Suomenojan puhdistamon toimintaa ohjasi suurimman osan vuotta vuonna 2007 myönnetty ympäristölupa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi marraskuussa 2015 päätökset Suomenojan ja Viikinmäen puhdistamoiden lupamääräysten tarkistamisesta (taulukko 1). Uudet lupamääräykset astuivat voimaan Taulukko 1. Keskeisimmät muutokset puhdistamoiden ympäristöluvissa Vanha lupa Uusi lupa Laitos Suomenoja Viikinmäki Suomenoja Viikinmäki Kok.P mg/l 0,4 0,3 0,35 0,30 Kok.P % Kok.N % COD Cr % Haitalliset aineet Tutkittava 1-2 krt vuodessa Tutkittava 12 krt vuodessa Verkostojen hallinta ja - Ajantasainen SSP (Sanitation Safety Plan) ylivuodot - Selvitys kalataloudellisesti arvokkaista kohteista - Ohijuoksutusten päästöpaikkakohtainen raportointi Suomenojan ja Viikinmäen puhdistamoilla saavutettiin lupaehtojen mukainen puhdistustulos vuonna Suomenojan tulos on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Suomenojan lupaehdot ja niiden toteutuminen 2015 BOD 7ATU Kok.P Kok.N COD Cr SS mg/l % mg/l % % mg/l % mg/l lupaehto 10* 95* 0,4* 93* 70** 75* ,5 97 0, ,7 I/2015 6,4 96 0, ,3 II/2015 5,0 97 0, ,9 III/2015 4,4 98 0, ,3 IV/2015 6,3 97 0, ,2 *) neljännesvuosikeskiarvona **) vuosikeskiarvona BOD = biologinen hapenkulutus COD = kemiallinen hapenkulutus SS = kiintoaine Jätevesivirtaama ja ohitukset Puhdistamolle tulevaan jätevesivirtaamaan vaikuttavat asutuksen tuottama suhteellisen vakaa kuormitus ja verkoston sisään vuotava hulevesi, jonka määrä vaihtelee sade- ja sulamisvesien määrän mukaan.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 HSY:n jätevedenpuhdistamoille johdettiin jätevettä yhteensä 138,0 milj.m 3, josta Suomenojalle 36,6 milj.m 3. Suomenojan jätevesivirtaama oli keskimäärin m 3 /vrk. Suurimmillaan virtaama oli m 3 /vrk. Jätevesimäärä kasvoi 5,6 % vuodesta 2014 vastaten pitkän ajan keskiarvoa. Puhdistamoilla ei ollut ohituksia vuonna Suomenojan viemäröintialueella ohituksia oli 2 päivänä yhteensä 104 m 3. Kuormitus mereen Suomenojan ja Viikinmäen käsiteltyjen jätevesien orgaaninen kuorma (biologinen hapenkulutus) mereen oli 739 tonnia (776 tonnia v. 2014), typpikuorma oli 984 tonnia (973 tonnia v. 2014) ja fosforikuormitus 35 tonnia (33 tonnia v. 2014) (taulukko 3). Suomenojan osuus merialueen kuormituksesta oli orgaanisen kuorman osalta 28 %, fosforin osalta 34 % ja typen osalta 58 %. Suomenojalta jätevedet johdetaan 7,5 km päähän ulkosaaristoon Gåsgrundetin edustalle. Viikinmäeltä jätevedet johdetaan Katajaluodon edustalle noin kahdeksan kilometrin päähän Helsingin eteläkärjestä. Taulukko 3. Puhdistamoiden ravinnekuormitus mereen vuonna 2015 Suomenoja Viikinmäki Yhteensä Biologinen hapenkulutus t/a Fosfori t/a Typpi t/a Muut haitalliset aineet Erilaisia haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien, teollisuuden ja kaatopaikkojen jätevesien mukana. Haitalliset aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamoilta mereen, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmakehään. Haitallisten aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti. Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittäneiden aineiden päästöt viranomaisille, jotka raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle. Tiedot kootaan Euroopan ympäristökeskuksen ylläpitämään julkiseen E-PRTR-rekisteriin. Typen ja fosforin lisäksi E-PRTR -rekisteriin raportoitiin raskasmetalleja, orgaanisia klooriyhdisteitä, ftalaatteja, fenoleita, kloridit ja fluoridit. Suomenojan puhdistamolta lähtevässä jätevedessä ei havaittu Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) mainittuja aineita vesistölle säädetyn ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina vuonna Puhdistettujen jätevesien laimeneminen purkualueella on tehokasta, minkä vuoksi

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 pitoisuudet meressä ovat huomattavasti pienempiä kuin lähtevästä jätevedestä mitatut pitoisuudet. Päästöt ilmaan Kaasumaisia päästöjä ilmaan syntyy jätevedenpuhdistamoiden omasta energiantuotannosta ja jätevedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin eri vaiheissa, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa. Suomenojalla tuotettu biokaasu myydään suurimmaksi osaksi puhdistamon tontilla sijaitsevalle Gasum Oy:lle, joka jalostaa siitä biometaania liikennepolttoaineeksi. HSY ostaa Gasum Oy:ltä maakaasua, jota käytetään kaasukattiloissa lämmön tuottamiseen. Mitattavat päästöt ovat pääasiassa VOC-yhdisteitä, hiilidioksidia, typen ja rikin oksideja ja hiukkasia. Dityppioksidin (typpioksiduuli eli ilokaasu) kokonaispäästöt ylittivät E-PRTR asetuksen mukaisen raportoinnin kynnysarvon molemmilla puhdistamoilla. Ilmapäästöt on esitetty julkaisun taulukossa 13. Haju Ympäristölupien mukaan hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa hajupaneelin toimesta. Suomenojalla tarkastelu tehtiin Hajun voimakkuus vaihteli hajuttomasta (33 kpl) selvään (6 kpl). Havaintoja tehtiin kaikkiaan 48 havaintopaikalla. Selvää hajua havaittiin enintään 100 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Heikkoa hajua havaittiin enintään 900 metrin päässä puhdistamosta. Melu Suomenojan melu mitataan seuraavan kerran vuonna Melu mitataan kolmen vuoden. Liete Kuivattua lietettä muodostui Suomenojan puhdistamolla tonnia. Kuivattu liete vietiin pääasiassa Metsäpirtin kompostointikentälle Sipooseen. Lokakuun alusta alkaen osa lietteestä kuljetettiin käsiteltäväksi HSY:n Ämmässuon käsittelykeskukseen. Ämmässuolle viedyn lietteen määrä oli 7 % vuoden kokonaislietemäärästä. Jätteet Puhdistamoille päättyy vuosittain noin tonnia kiinteää viemäriin kuulumatonta sekajätettä, joka erotetaan jätevedestä välppien avulla. Välpe kuljetetaan Vantaan jätevoimalaan. Jätevedestä erotettu hiekka kuljetetaan Ämmässuolle.

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 Toiminnan kehittäminen vuonna 2015 HSY:n jätevedenpuhdistuksen kehittämishankkeissa painopiste oli vuonna 2015 energiankulutuksen hallinnassa ja ravinnepäästöjen vähentämiskeinojen selvittämisessä. Energiankulutuksen tarkempaa seurantajärjestelmää kehitettiin energiantuotannon tehostamishankkeiden lisäksi. Typen ja fosforin poiston tehostamista selvitettiin piloteissa, joissa saatiin tietoa Blominmäen puhdistamon suunnitteluun. Vuoden 2015 lopussa käynnistettiin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostumismekanismeihin keskittyvä tutkimushanke. Tiedoksi

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6

Samankaltaiset tiedostot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 92 Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden yhteenveto 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi