Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Transkriptio

1 Leena Rantanen (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1. Hakijan yhteystiedot Luvan hakija: Helsingin Energia Osoite: Helsingin Energia, Helen Kotipaikka: Helsinki Liike- ja yhteisötunnus: FI Toimialatunnus: Yhteyshenkilö: Leena Rantanen, puh leena.rantanen@helen.fi 2. Laitoksen yhteystiedot Ruskeasuon huippulämpökeskus Hakamäenkuja 2, HELSINKI Laitoksen yhteyshenkilö: Miika Lindholm, puh miika.lindholm@helen.fi 3. Laitoksen voimassaolevat luvat Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös koskien Ruskeasuon huippulämpökeskuksen toimintaa, (UUS Y ) Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös koskien Ruskeasuon huippulämpökeskuksen hiukkaspäästöjen raja-arvon muutosta, (UUS-2007-Y ) Uudenmaan ELY-keskuksen päätös No 14, UUDELY/294/07.00/2013 Helsingin Energian Helsingissä sijaitsevien energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosiksi , annettu

2 Leena Rantanen (6) Lämpökeskus on tehnyt Helsingin Veden kanssa sopimuksen teollisuusjätevesien johtamisesta viemäriverkkoon, Ruskeasuon huippulämpökeskuksen kemikaaliviranomainen on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Päätös Ruskeasuon lämpökeskuksessa käytettävien ja varastoitavien vaarallisten kemikaalien toimintailmoituksista 2052b/365/91, Tiedot laitoksesta Ruskeasuon lämpökeskus on kaukolämmön tuotannon huippu- ja varalämpökeskus, joka tuottaa kaukolämpöä Helsingin kaukolämpöverkkoon. Huippu- ja varalämpökeskukset otetaan tuotantokäyttöön silloin, kun peruskuormalaitosten lämpöteho ei ole kaukolämmön kysynnän tyydyttämiseksi riittävä. Laitoksessa on neljä polttoaineteholtaan 75 MW:n kattilaa (,, ja ), jotka on otettu käyttöön vuosina 1972 ja Laitoksessa voidaan käyttää polttoaineena raskasta polttoöljyä, kevyttä polttoöljyä, moottoriöljyä tai näiden seosta. SuPo-asetuksen (96/2013) 3 yhteenlaskusääntöjen perusteella energiantuotantoyksiköistä muodostuu yksi 300 MW:n polttolaitos. Helsingin Energia katsoo, että Ruskeasuon huippulämpökeskus on ns. vanha olemassa oleva polttolaitos, sillä sen toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa ennen Laitoksen käyttö- ja tuotantotiedot Ruskeasuon huippulämpökeskuksen käyttö-, polttoaine- ja tuotantotiedot vuosilta on esitetty alla taulukoissa. Laitoksen käyttömäärään tai -tapaan ei ole suunnitteilla muutoksia. Ruskeasuo, käyttötunnit h/a

3 Leena Rantanen (6) Kaukolämmön tuotanto, MWh Raskaan polttoöljyn kulutus, t/a Raskaan polttoöljyn sis. energia, TJ/a ,3 10,8 16,0 12,6 55 Kevyen polttoöljyn kulutus, t/a ,3 26, Kevyen polttoöljyn sis. energia, TJ/a ,1 1, Moottoriöljyn kulutus, t/a ,0212 0,0348 0,0242 0,0121 0,0922 Moottoriöljyn sis. energia, TJ/a , , , , ,00036

4 Leena Rantanen (6) 6. Savukaasujen käsittely ja päästöt ilmaan Kattiloiden savukaasut johdetaan maanpinnasta 119 m korkeaan piippuun, jossa jokaisella kattilalla on oma horminsa. Laitoksella ei ole savukaasujen puhdistinlaitteita. Ruskeasuon huippulämpökeskuksen päästöt ilmaan vuonna 2013 on esitetty taulukossa. Ruskeasuo 2013 SO2 NOx Hiukkaset CO2 Nikkeli Vanadiini [t] [t] [t] [t] [kg] [kg] 6,6 1,9 0, ,6 15,3 4,6 1,3 0, ,2 10,8 6,9 2,0 0, ,8 16,0 5,4 1,5 0, ,8 12,6 Yhteensä 23,4 6,6 0, ,4 54,7 Kattiloiden typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä tarkkaillaan kertamittauksin. Ruskeasuon kattiloiden päästöt on mitattu viimeksi joulukuussa Ruskeasuo NO 2, mg/m 3 n Hiukkaset, mg/m 3 n Kattiloiden rikkidioksidipäästöjä tarkkaillaan laskennallisesti käytetyn öljyn rikkipitoisuuden perusteella. Ruskeasuon lämpökeskuksessa käytetyn raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus vuonna 2013 oli keskimäärin 0,88 p-%, mikä vastaa savukaasun rikkidioksidipitoisuutta mg/m 3 n.

5 Leena Rantanen (6) 7. Polttolaitoksella käytettävät joustot 7.1 Kansallinen siirtymäsuunnitelma (TNP) Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen kansallisen siirtymäsuunnitelman. Ruskeasuon huippulämpökeskus kuuluu kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan (TNP). Helsingin Energia pyytää, että Ruskeasuon huippulämpökeskukselle määrätään päästöraja-arvot siirtymäkauden ajaksi, ja esittää seuraavia raja-arvoja. Päästöraja-arvot [mg/nm³], öljy SO 2 NO 2 hiukkaset h/a käyttöaikarajoite Päästöraja-arvot [mg/nm³] Helsingin Energia pyytää, että Ruskeasuon huippulämpökeskuksen kaikille kattiloille ( -) määrätään TNP-kauden päätyttyä SuPoasetuksen (96/2013) 10 ja 11 mukaiset päästöraja-arvot, ja esittää seuraavia raja-arvoja: SO 2 NO 2 hiukkaset Laitoksella tehtävät päästöjenvähentämistoimenpiteet 9. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu Ruskeasuon huippulämpökeskuksen päästöjä tullaan vähentämään lisäämällä kevyen polttoöljyn käyttöä (raskaan ja kevyen polttoöljyn seospoltto). SuPo-asetuksen (96/2013) päästöjen jatkuvatoiminen mittausvelvoite kohdistuu polttoaineteholtaan vähintään 100 MW energiantuotantoyksiköihin. Näin ollen Helsingin Energia katsoo, ettei

6 Leena Rantanen (6) Ruskeasuon huippulämpökeskuksen kattiloiden päästöjä tarvitse mitata jatkuvatoimisesti. Helsingin Energia esittää, että Ruskeasuon huippulämpökeskuksen käyttö- ja päästötarkkailua jatketaan pääasiallisesti samoin kuin aikaisemmin. Voimassaolevan ympäristölupapäätöksen mukaan kattiloiden NOx- ja hiukkaspäästöt on mitattava kolmen vuoden välein. Rikkidioksidipäästöt arvioidaan laskennallisesti polttoaineen rikkipitoisuuden perusteella ja hiilidioksidipäästöjä tarkkaillaan Energiaviraston hyväksymien tarkkailusuunnitelmien perusteella. Helsingin Energia esittää kolmea vuotta jatkossakin mittaussykliksi. Mittaustaajuutta Helsingin Energia perustelee kattiloiden vähäisillä käyttötunneilla, mistä johtuen kattiloita voidaan joutua käynnistämään ainoastaan mittauksia varten, mitä Helsingin Energia ei pidä järkevänä ympäristösuojelullisesti tai taloudellisesti. 10. Käyttötilanteiden määrittely Helsingin Energia katsoo, että puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden määrittely ei ole tarpeen Ruskeasuon huippulämpökeskuksessa, sillä käytössä ei ole savukaasujen puhdistinlaitteita, eikä kattiloiden päästöjä tulla mittaamaan jatkuvatoimisesti. Helsingin Energia katsoo, että koska kattiloiden päästöjä ei mitata jatkuvatoimisesti, niin kattiloiden ylös- ja alasajotilanteiden määritteleminen ei ole tarpeellista, sillä kyseistä tietoa ei tarvita arvioitaessa laitoksen päästöraja-arvojen noudattamista. Yksittäisen kattilan käynnistäminen kestää noin 20 minuuttia.