Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys Tiehallinto Oulu
Kannen valokuva: tiekuva.com (valtateiden ja risteys) Pohjakartat: Nivalan kaupunki Genimap Oy, upa Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Oulun tiepiiri Telefaksi Tiehallinto Oulun tiepiiri Vetaraanikatu Oulu Puhelinvaihde
TIIVISTEMÄ Nivalan liikenneturvallisuussuunnittelun yhteydessä vuonna todettiin, että suurin osa liikenteellisistä ongelmista keskittyy valtatielle (Haapajärventielle) Nivalan taajaman kohdalle. Toimenpidesuunnitelman laatiminen todettiin tarpeelliseksi, ja se on laadittu valtatien ja Haapaperäntien (mt ) liittymien välille em. liittymät mukaan lukien. Valtateille ja on laadittu yleissuunnitelma vuonna. Siinä esitetyt eritasoratkaisut ja useat kiertoliittymät ovat nykymittapuun mukaan liian massiivisia ja kalliita ratkaisuja, ainakin lähitulevaisuudessa. Tämän toimenpideselvityksen tavoitteena olikin etsiä lähivuosien kustannustehokkaat ratkaisut, ja samalla tutkia kriittisesti aikaisemmassa yleissuunnitelmassa esitettyjä pitemmän aikavälin toimenpiteitä. Nivalan taajama-asutus on pääosin valtatien eteläpuolella, mutta pohjoispuolella on vanha Hourupuhdon alue, joka tiivistyy uudisrakentamisella. Suunnittelujakson länsipäähän on tulossa uusi kaupallinen alue, johon rakentuu mm. liikenneasema ja muuta kaupallista toimintaa. Valtatien pohjoispuolella on ns. tilaa vievän kaupan alue rautatieaseman lähellä. Suunnittelujakson keskivaiheilla on ns. ammattikoulun laaja koulukeskus ja siitä itään on merkittävä teollisuusalue. Valtatien ympäristö on moninainen. Taajama erottuu valtatieympäristöstä kohtuullisesti, mutta rakentaminen ei ole tiiviisti kiinni valtatiessä. Tieympäristö on varsin avoin, paikoin valtatietä rajaa luiskassa kasvavat koivurivistöt. iikenne on vilkkainta Hourupuhdon ja valtateiden risteyksen lähellä, joissa keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät ovat noin - ajoneuvoa. Valtateiden ja Maliskyläntien risteyksissä on aamuisin ja iltapäivisin lyhyitä ruuhkahuippuja, jolloin liikenteen sujuvuus on heikentynyt. Onnettomuuksia on sattunut viime vuosina risteyksissä, eniten valtateiden ja Maliskyläntien risteyksissä. iikenneturvallisuussuunnittelun yhteydessä järjestetyssä kyselyssä nivalalaiset pitivät valtatien turvallisuutta heikkona. Valtatien eteläpuolelle kulkee kevyen liikenteen väylä koko suunnittelujaksolla. Osalla matkaa väylä on myös tien pohjoispuolella. Alikulkuja on vain kaksi ja vakava ongelma on kevyen liikenteen risteäminen. Valtatiellä on nykyisin useita suojateitä. Valtatie on valaistu. Nopeusrajoitus on pääosin km/h, suunnittelujakson itäpäässä km/h. Tie ja sillat ovat rakenteiltaan kohtuullisessa kunnossa. Pitkämatkaisen valtatien liikenteen sujumisen kannalta kiertoliittymien määrä rajattiin kahteen. Niitä esitetään valtateiden ja Maliskyläntien liittymiin. Samalla ne toimivat taajaman portteina. Muihin liittymiin esitetään kanavointeja ja tarvittaessa liikennevalo-ohjausta. Uusia kevyen liikenteen alikulkuja esitetään kuusi kappaletta. isäksi Asematien ja valtateiden liittymiin jää suojatiet. Esitetyt toimenpiteet maksavat noin, miljoonaa euroa. Toimenpiteitä voidaan rakentaa vaiheittain ja osa niistä on varsin pitkän aikavälin varauksia. Kiireellisimpiä hankkeita ovat valtateiden risteyksen kiertoliittymä, ensivaiheen ratkaisuna tehtävä Maliskyläntien liikennevalo-ohjaus sekä kevyen liikenteen ratkaisut Asematiellä, Maliskyläntiellä ja Katvalan kohdalla.
AKUSANAT Nivalan liikenneturvallisuussuunnittelun aikana huomattiin, että pahimmat liikenteelliset ongelmat kasautuvat valtatielle (Haapajärventie) taajaman kohdalle. Kaupunki oli laajentamassa asemakaavaa valtatien länsipuolelle, mikä lisäisi liikennettä valtateiden liittymässä ja sen lähiympäristössä. isäksi todettiin, että maankäyttö valtatien varrelle on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina, mm. teollisuuskylän ja Kytökankaan alueilla, ja että maankäyttö tullee laajentumaan tulevaisuudessa valtatien pohjoispuolelle ns. Kissametsän suuntaan. Tässä toimenpideselvityksessä on etsitty nopeita, lähivuosina rakennettavia ja pitemmän aikavälin ratkaisuja, joihin varaudutaan mm. maankäytön suunnittelussa. Työ tehtiin yhdessä Nivalan kaupungin ja Oulun tiepiirin kesken. Suunnittelua ohjasi hankeryhmä, jossa jäseninä olivat Nivalan kaupungilta Ari Nurkkala, Seppo ohtander, ja Juha Peltomaa ja sekä tiepiiristä Tarja Jääskeläinen ja Risto eppänen. Konsulttina toimi Ramboll Finland Oy, jossa hankkeessa olivat mukana Erkki Sarjanoja, Virve Merisalo, Tapio Viinikangas ja Marja Pussinen. Suunnitelmaluonnoksia esiteltiin kaupunkilaisille yleisötilaisuudessa elokuussa. Nivalassa kesäkuussa Nivalan kaupunki ja Oulun tiepiiri
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys NYKYTIANNE Sisältö TIIVISTEMÄ AKUSANAT NYKYTIA. Taustaa. Suunnittelualue ja -tilanne. Maankäyttö. Ympäristö. Väylät. iikenne. Kyselyt, aloitteet ja maastokäynnit. Yhteenveto ongelmakohteista TAVOITTEET TOIMENPITEET. iikenneverkon tavoitetilanne. Joukkoliikenne. Maankäyttö ja ympäristö VAIKUTUKSET. Maankäyttö ja ympäristö. iikenne. Kustannukset JATKOTOIMENPITEET IITTEET
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys NYKYTIANNE
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys NYKYTIANNE NYKYTIA. Taustaa Valtatie on rakennettu nykypaikalleen -luvun alussa. Tie ei ollut silloinkaan puhdas ohitustie, sillä ydinkeskustasta katsottuna toisella puolella olivat mm. rautatieasema, Nivala Oy:n saha ja mylly sekä Hourupuhdon asuinalue. Nivalan Teollisuuskylä perustettiin vuonna valtatien ja rautatien väliin hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Kydön ja Mäntylän asuinalueet on asemakaavoitettu ja rakennettu viimeisen vuoden aikana. Valtatien järjestelyt ovat pysyneet pitkään ennallaan, viimeiset liittymäjärjestelyt on rakennettu noin vuotta sitten (ehtolantie Maliskyläntien jatkeena). Jaakola vt, Kajaanintie mt, Asematie Asemanseutu Pidisjärventie Myllykuja Raitala Hourupuhto mt, Maliskyläntie Hyttitie Mäntylä Teollisuuskylä Kytö Pajatie, kilometriä Ravitie Haapaperäntie Kuva. Suunnittelualue. mt,
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys NYKYTIANNE. Suunnittelualue ja -tilanne Suunnittelukohteena on valtatie (Haapajärventie) valtatien (Kokkolantien / Kajaanintie) liittymästä maantien (Haapaperäntie) liittymään saakka em. liittymät mukaan luettuna. Suunnittelujakson pituus on noin viisi kilometriä. Tierekisteriosoite on // //. Valtatielle on laadittu yleissuunnitelma vuonna. Siinä on esitetty mm. valtateiden ja Maliskylän liittymiin eritasojärjestelyjä, risteyssilta Teollisuuskylän kohdalle, kiertoliittymät Asematien ja Pidisjärventien liittymiin sekä useita liittymien kanavointeja ja kevyen liikenteen alikulkuja. Ratkaisut ovat tämän päivän mittapuulla osittain liian mittavia ja kalliita ratkaisuja. vt, Ylivieskantie valtatie yhdystie kokoojakatu kevyen liikenteen alikulku / varaus vt, Kokkolantie mt, Maliskyläntie vt, Haapajärventie, kilometriä Kuva. Vuoden yleissuunnitleman ratkaisut ja taajaman tie- ja katuverkko.
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys NYKYTIANNE Nivalan edellinen liikenneympäristön turvallisuussuunnitelma on valmistunut vuonna. Tämän hankkeen kanssa samaan aikaan on ollut käynnissä liikenneturvallisuussuunnitelman uusiminen. iikenneturvallisuussuunnittelussa valtatien ongelmat ovat nousseet voimakkaasti esiin. Tiepiirin lähimmän neljän vuoden ( - ) toiminta- ja taloussuunnitelmassa on ehdolla kevyen liikenteen väylät valtatiellä välillä Junttikangas Ojalanperä ja valtatiellä vällillä Järvikyläntie - Raivaajantie, mitkä ovat suunnittelualueen ulkopuolella, mutta vaikuttavat jonkin verran kevyen liikenteen määrään suunnittelualueella. isäksi mukana on valtateiden risteyksen parantaminen kiertoliittymäksi.. Maankäyttö Valtatie osittain sivuaa ja osittain halkaisee Nivalan keskustaajaman. Nivana väkiluku on noin ja taajamassa heistä asuu noin puolet. Nivalan maankäytön suunnittelua ohjaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu vuonna. Kirkonkylän osayleiskaava on valmistunut vuonna ja sen tarkistuksen ja laajentamisen valmistelu on aloitettu v.. Taajamassa on ollut käynnissä tämän hankkeen aikana useita asemakaavahankkeita, joista mm. seuraavilla on merkitystä tähän suunnitelmaan: Teollisuuskylän jatke ja valtateiden risteysalue, jonka asemakaava on hyväksytty vuoden alussa. Kuva. Nivalan kaavayhdistelmä (www.nivala.fi).
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys NYKYTIANNE Valtatien varren maankäyttö on hyvin moninainen. Suunnittelujakson länsipäähän, valtatien länsipuolelle, on muodostumassa vahva kaupallinen keskus, jonka asemakaava on hyväksytty alkuvuonna. Alueelle on suunnitteilla liikenneasema ja kaupallinen keskus. Valtatien liittymän itäpuolella, rautatieaseman ympäristössä, on vanhempaa liiketoimintaa, mikä säilynee ja vahvistunee ns. tilaa vievän kaupan alueena. Keskellä suunnittelujaksoa on lyhyt maaseutumainen alue, jossa tien pohjoispuoli on viljelykäytössä. Samalla kohdalla valtatien eteläpuolella on ydinkeskustan alue. Hourupuhdon alue on vanhaa, mutta tiivistyvää asuinaluetta. Vastapuolella on koulukeskus. Teollisuuskylä on pitkä osuus valtatien vartta, mutta maankäyttö on niin Teollisuuskylän kuin vastakkaisen eteläpuolen asuinalueen osalta varsin etäällä valtatiestä. Suunnittelujakson itäpäässä on golf-kenttä, ravirata ja ajoharjoittelurata. Suunnittelujakson eteläpäässä avautuu lentokoneiden varalaskupaikka. Uusi kauppa urheilu asuminen vanha/ uusi ydin keskusta teollisuus Rautatieasema tilaa vievää kauppa asuminen vanha, tiivistyvä terveyskeskus ja vanhainkoti koulu koulut uimahalli jäähalli ammattiopisto opp. yli tp asuminen uudehko teollisuuskylä yritystä tp, kilometriä asuminen uusi täyttyvä golf, ravirata ajoharjoittelurata Kuva. Taajaman maankäyttö ja kasvusuunnat.
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys NYKYTIANNE Maankäytön yleiskaavallisia haasteita ovat asuinalueiden laajeneminen etelään Pirttirannantien suuntaan ja pohjoiseen, ns. Kissametsän ja Sahanperän alueille sekä Teollisuuskylän laajentuminen edelleen itään. Kuva. Näkymä Haapaperäntien risteykseen ja lentokoneiden varalaskupaikalle (tiekuva.com). Kuva. Valtateiden risteysalueen asemakaava.
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys NYKYTIANNE. Ympäristö Tämä selvitys on liikennepainotteinen, eikä ympäristöä varsinaisesti suunnitella. Kaupungilla on useita hankkeita, joissa suunnitellaan myös valtatien ympäristöä. Valtatien liikenneympäristö on hyvin maantiemäinen. Tiealue on leveä ja maankäyttö, etenkin rakennukset, ovat pääosin etäällä valtatiestä. Valtatiestä erottuu muutamia erilaisia jaksoja, joiden rajapinnat ovat tosin häilyviä. Valtateiden liittymästä Malisjoen sillan lähelle oleva jakso on hiukan jäsentymätön ja keskeneräisen oloinen jakso, jossa eteläpuolelle valtatietä on asutusta, ja pohjoispuolella kauppaa ja teollisuutta. Ne ovat kuitenkin etäällä valtatiestä. Välialueet ovat vaatimatonta puistoa. Malisjoen sillan ympäristö on maaseutumaisempaa aluetta, sillä tien pohjoispuolella on viljelysmaita ja eteläpuolen maankäyttö on joen takana. Joki tosin näkyy huonosti valtatielle, ja ydinkeskustasta avautuu pääosin parkkialueita. Hourupuhto on rajatumpi jakso, jossa pohjoispuolen metsä ja eteläpuolen koulut rajaavat tieympäristöä. Maliskyläntien liittymän jälkeen tieympäristö avautuu, ensin puistojen rajaamaksi ja myöhemmin metsäosuudeksi. Maankäyttö, teollisuus- ja asuinrakennukset toki näkyvät valtatielle selkeästi. Haapajärven suunnasta tultaessa Ammattikoulun kohta on eräänlainen porttikohta, mutta vaikutelma jää vajaaksi, koska valtatien eteläpuolella ei ole rakennuksia ko. kohdassa. Tieympäristöä rajaa koivurivistöt tien sivuluiskassa valtatien ja Hourupuhdon välillä, yksittäinen jakso on myös ammattikoulun kohdalla. Koivurivistöillä on oma historiansa, ja niitä on käytetty runsaasti myös valtatiellä. Kuva. Koivujen rajaamaa tieympäristöä Asematien liittymä lähellä (tiekuva.com).
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys NYKYTIANNE. Väylät Valtatien leveys on, /, metriä valtateiden liittymästä Hyttitien liittymään. Siitä itään päin leveys on /, metriä (päällysteleveys vain, m). Tie on taajama-alueella valtateiden liittymästä Hyttitien itäpuolelle. Taajama-alueella tien nopeusrajoitus on km/h. Suunnittelujakson itäpään rajoitus on km/h. Valtatie on valaistu koko suunnittelujaksoltaan. Osa valaistuksesta on uudehkoa (valaisinpylväät metallisia ja valaistuksen sähköjohdot ovat maakaapeleita), osa on vanhaa puupylväin ja ilmajohdoin toteutettua (väli Hourupuhto Teollisuuskylä, pituus noin, km). Valtatiellä ei ole mäkiä ja mutkat ovat loivia. Suunnitteluun vaikuttaa kuitenkin valtatiellä oleva rautatien ylikulku, joka on välittömästi valtateiden liittymän pohjoispuolella. Valtatiellä ja sen suuntaisilla kevyen liikenteen väylillä on sivuojat koko suunnittelujaksolla. Kevyen liikenteen yhteydet kevyen liikenteen väylä suojatie kevyen liikenteen yhteys Pysäkit, kilometriä Kuva. Suunnittelujakson kevyen liikenteen järjestelyt.
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys NYKYTIANNE Kevyen liikenteen väylä on valtatien eteläpuolella koko suunnittelujaksolla. isäksi tien pohjoispuolella on väylä Nivalan alikulusta Hyttitielle. Siitä itään väylä sijoittuu rinnakkaistien (Pajatie) varteen. Suojateitä on neljä ja lisäksi on useita vilkkaita ylityskohtia. Suunnittelujakson liittymät ovat pääosin maantie- tai katuliittymiä: vt, vt:llä vasemmalle kääntyvien kaistat ja korotetut keskisaarekkeet, vt:llä sivutien tulpat ja suojatiet sekä stop-merkit Urheilutie, katu, avoin kolmihaaraliittymä Asematie, maantiet, kanavoimaton nelihaaraliittymä, valtatiellä suojatie ja pysäkit, sivuteillä tulpat ja stop-merkit Pidinjärventie, katu, valtatiellä vasemmalle kääntyvien kaista, sivutiellä tulppa ja stop-merkki Myllykuja ja Kinttupolku, katuja, avoimia kolmihaaraisia tonttikatuliittymiä, Myllykujan kohdalla suojatie ja saareke, joka rakennettiin Maliskyläntie / ehtolantie, maantiet, valtatiellä vasemmalle kääntyvien kaistat ja korotetut saarekkeet, suojatie, sivuteillä tulpat ja stop-merkit Hyttitie, katu, väistötila Pajatie / Kydöntie, katuja, avoin nelihaaraliittymä Haapaperäntie /Ravitie, maatie / katu, oikealle kääntyvien kaista Haapaperäntielle, jossa tulppa. Kuva. Näkymä rautatien ylikulkusillalta (vt:ltä ) valtateiden risteykseen (tiekuva.com).
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys NYKYTIANNE isäksi tonttiliittymiä on kuusi, yksityistieliittymiä yksi ja maatalousliittymiä neljä. ähellä Haapaperäntien liittymää on valtatien pohjoispuolelle levähdysalue, johon on kaksi liittymää. Siltoja on kolme: kaksi kevyen liikenteen alikulkua ja Malisjoen vesistösilta. Tiilimaan alikulkukäytävä on elementtirakenteinen laattasilta, joka on rakennettu vuonna. Nivalan alikulkukäytävä on elementtirakenteinen laattasilta, joka on rakennettu ja jonka alikulkukorkeus on vain, metriä. Malisjoen silta on teräsbetoninen kotelopalkkisilta, jonka hyötyleveys on, ja pituus noin metriä ja joka on rakennettu. Rakenteeltaan sillat ovat kohtuullisessa kunnossa. vt, Kajaanintie mt, Asematie Muut liittymät katuliittymä yksityistie- tai tonttiliittymä maatalousliittymä mt, Kalliontie mt, Pirttirannntie, kilometriä Kuva. Suunnittelujakson liittymät.
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys NYKYTIANNE. iikenne iikennemäärät Suurin liikennemäärä valtatiellä on Hourupuhdon kohdalla, jossa keskimääräinen liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa. iikennemäärätiedot ovat pääosin vuodelta ja perustuvat Tiehallinnon tierekisteriin. Tämän suunnitteluhankkeen yhteydessä laskettiin valtatien liikennemääriä toukokuun viimeisellä viikolla. iikennemäärät laskettiin koneellisesti seitsemässä pisteessä ja käsin kolmessa liittymässä. Konelaskuri mittasi myös ajoneuvojen ajonopeudet. askentakojeet olivat tien varressa noin viikon ajan, ja mukaan tulivat niin arkipäivät kuin viikonloppukin. Konelaskenta erotteli eri ajoneuvoryhmät tunneittain. Käsin laskettiin eri ajoneuvoryhmät viidentoista minuutin jaksoilla aamu- ja iltapäivisin. Kussakin kohteessa laskettiin yhtenä arkipäivänä. Konelaskentojen tuloksina saatiin poikkileikkauksen liikennemäärät vuorokaudessa ja raskaan liikenteen määrät. askentatulokset antavat suurempia vuorokauden keskimääräisiä liikennemääriä kuin tierekisterin tiedot ovat. Ero on useassa pisteessä merkittävä. Tämä johtunee eniten siitä, että tierekisterin laskentapisteiden tiheys ei ole niin suuri kuin tässä tutkimuksessa. () /,% () /,% Valtatien toimenpideselvitys iikennemäärät (KV=keskimääräinen vuorokauden liikennemäärä) () KV (vt /vt Nivalan liikennejärjestelyt, YS KV (tierekisteri..) ap () /,% () /,% () /,% /,% KV (liikennelaskenta /) KV (Tiehallinnon tieliikenne-ennuste -) Ympyröissä liikennevirrat liittymissä aamu- ja iltapäivän huipputunnin aikana () /,% ip ap mittaus /,% () ap ip, kilometriä ip Kuva. iikennemäärät.
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys NYKYTIANNE iikennemäärissä näkyvät selvästi iltapäivän ruuhka huiput. Haapajärven suuntaan näkyy myös varsin selvästi aamu ruuhka, mikä ei Ylivieskan suuntaan näy niin selkeästi. Yöaikainen liikennemäärä on noin % päivän liikennemäärästä. iittymien liikennevirtojen avulla voidaan arvioida liittymän toimivuutta, ts. kuinka hyvin liikenne sujuu niin pääsuunnalla kuin sivusuunnalta. Toimivuustarkastelut on tehty SimTraffic-simulointiohjelmalla. Ohjelmaan on syötetty liittymägeometrian ja kaistojen lisäksi lasketut liikennevirrat. iikenteen sujuvuutta voidaan kuvata palvelutasoilla A F. A on paras taso, jolloin liikenne on sujuvaa ja vapaata. F-tasolla liikenne on ruuhkautunut täysin. Vakavia turvallisuus- ja sujuvuusongelmia ilmenee, kun palvelutaso on luokkaa C tai D. Nykyliikennemäärillä tutkituissa liittymissä ei ole laskennallisia sujuvuusongelmia. Palvelutasot ovat luokkaa A ja B. Käytännössä lyhyiden ajanjaksojen aikana on ongelmia, mutta niitä ei voida tällä tutkimustarkkuudella simuloida. Ongelmia ilmenee ainakin valtateiden risteyksessä ja Maliskyläntien risteyksessä, mutta ruuhkat ovat lyhytaikaisia, alle minuuttia... K, vt Niva-kaijan koulun kohdalla, lähellä Myllykujan suojatietä kohti Haapajärveä Site no. : Dir.: Start:.. : End:.. : Volume Ha Raskaat Yhd. Volume (to-) : (to-) : (to-) : (to-) : (pe-) : (pe-) : (pe-) : (pe-) : (pe-) : (pe-) : (pe-) : (pe-) : (la-) : (la-) : (la-) : (la-) : (la-) : (la-) : (la-) : (la-) : (su-) : (su-) : (su-) : (su-) : (su-) : (su-) : (su-) : (su-) : (ma-) : (ma-) : (ma-) : (ma-) : (ma-) : (ma-) : (ma-) : (ma-) : (ti-) : (ti-) : (ti-) : (ti-) : (ti-) : (ti-) : (ti-) : (ti-) : (ke-) : (ke-) : (ke-) : (ke-) : (ke-) : (ke-) : (ke-) : (ke-) : (to-) : (to-) : (to-) : (to-) : Site no. : Dir.: Start:.. : End:.. : v vm v Speed [km/h] - suurimmat ajonopeudet valtatiellä! - selkeää ylinopeutta, % autoiljoista ajaa ylinopeutta (to-) : (to-) : (to-) : (to-) : (pe-) : (pe-) : (pe-) : (pe-) : (pe-) : (pe-) : (pe-) : (pe-) : (la-) : (la-) : (la-) : (la-) : (la-) : (la-) : (la-) : (la-) : (su-) : (su-) : (su-) : (su-) : (su-) : (su-) : (su-) : (su-) : (ma-) : (ma-) : (ma-) : (ma-) : (ma-) : (ma-) : (ma-) : (ma-) : (ti-) : (ti-) : (ti-) : (ti-) : (ti-) : (ti-) : (ti-) : (ti-) : (ke-) : (ke-) : (ke-) : (ke-) : (ke-) : (ke-) : (ke-) : (ke-) : (to-) : (to-) : (to-) : (to-) : Site no. : Dir.: Kuva. iikennemäärät ja ajonopeudet Myllykujan kohdalla Haapajärven Volume suuntaan. Start:.. : End:.. : kohti Ylivieskaa Ha Raskaat Yhd.
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys NYKYTIANNE Ajonopeudet Konelaskentapisteissä rekisteröitiin ajoneuvojen ajonopeudet. Yksi piste oli km/h nopeusrajoituksen jaksolla, muut km/h jaksoilla. Tuloksista laskettiin keskinopeudet ja ns. v- ja v-nopeudet ja keskinopeudet. V-nopeus kuvaa sitä nopeutta, jota hiljempää ajaa % autoilijoita ja % autoilijoista ylittää sen. V-nopeus on vastaavasti se nopeus, jonka alittaa % autoilijoista. Kaikissa mittauspisteissä ajettiin ylinopeuksia, koska mittausten keskinopeudet ovat pääosin yli nopeusrajoituksen. Ajonopeudet ovat alhaisimmillaan keskipäivällä, aamulla ja iltapäivisin ajonopeudet ovat hiukan korkeammat. Tämä johtunee siitä, että aamulla ja iltapäivällä on liikkeellä paljon ajavat opiskeluja työmatkalaiset, mikä näkyy ajovarmuutena ja ylinopeutena. Iltaa kohden ajonopeudet edelleen nousevat. Päivisin liikkuvat vähemmän autoilevat, eikä päivällä ole niin kiire. Yön nopeuksien tulkintaa ei kannata tehdä vähäisen liikenteen takia. Erityisesti kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden takia on huolestuttavaa, että korkeimmat ajonopeuksien tunnusluvut ovat Niva-Kaijan koulun ja ammattikoulun kohdilla. Myllykujan kohdalla v- nopeus on hyvin lähellä nopeusrajoituksen mukaista km/h nopeutta. Molempien mittauspisteiden lähellä on suojatie, jossa liikkuu koululaisia. Maliskyläntien liittymän onnettomuushistorian yksi selittävä tekijä voi olla valtatiellä ajavien ylinopeudet. Kuva. iikenneonnettomuudet v. -.
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys NYKYTIANNE iikenneonnettomuudet Tieliikenneonnettomuusaineisto vuosilta - perustuu poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin. Suunnittelujaksolla onnettomuuksia on sattunut onnettomuutta, joita yksi on johtanut kuolemaan ja lisäksi viisi loukkaantumiseen. Kymmenen vuoden tarkastelulle voidaan paremmin kuvat onnettomuusmäärien kehitystä. Oheisesta kuvasta näkee, että valtatien onnettomuudet ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Onnettomuusmäärillä mitattuna pahimmat liittymät ovat Maliskyläntien ja Asematien liittymät. Myös valtateiden liittymässä sattuu usein onnettomuuksia, mutta tarkastelujaksolla ne ovat olleet omaisuusvahinkoon johtaneita, ns. peltikolareita. Onnettomuusmäärillä mitattuna viikonpäivistä pahin on perjantai, jolloin on sattunut neljäsosa onnettomuuksista. Viikonloppuna onnettomuuksia on sattunut suhteellisesti vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Vuorokauden ajoista eniten onnettomuuksia on sattunut kello -, millä voisi olla yhteys koululaisten ja opiskelijoiden runsaaseen liikkumiseen.. Kysely, aloitteet ja mastokäynnit Nivalan liikenneturvallisuussuunnittelun yhteydessä tehtiin ns. sidosryhmäkysely, jolla selvitettiin kaupunkilaisten ongelmallisena kokemiaan paikkoja. Valtatien osalta esiin nousivat valtateiden risteys, Maliskyläntien liittymä ja Myllykujan suojatie. Valtateiden risteyksen ongelmat liittyivät autoiluun, liittymän ylittäminen valtatien VATATIEÄ suunnassa koettiin ongelmaksi korkeiden ajono- IIKENNEONNETTOMUUDET Vt /vt liittymä peuksien - ja Haapaperäntien suurien liikennemäärien liittymä takia. Maliskyläntien liittymän ongelmana oli runsas autoliikenne sekä autoilun että pyöräilyn ja jalankulun kannalta. Myllykujan VUOSITTAIN suojatietä pidettiin - vaarallisena. ONNETTOMUUDET jalankulkijoille. iikenneonnettomuudet vuosittain vuosi Kuolemaan joht. oukkaantumiseen joht. Omaisuusvah. joht. onnettomuutta Vuosi Kuva. iikenneonnettomuudet v. -. Kuolemaan joht. oukkaantumiseen joht. Omaisuusvah. joht. Yhteensä
Nivalan liikenneturvallisuussuunnitelma TAVOITE Tiepiirin ja kaupungin saamat aloitteet viimeiseltä viideltä vuodelta on käyty läpi. Maastokäynnit on tehty samanaikaisesti liikenneturvallisuussuunnittelun kanssa.. Yhteenveto ongelmakohteista Ongelmat keskittyvät liittymiin ja kevyen liikenteen yhteyksien risteyspaikkoihin: Valtateiden liittymä: pääliikennevirta väistämisvelvollinen, laaja liittymäalue, ruuhka-aikoina vilkas liikenne Asematie: jäsentymätön nelihaaraliittymä, jossa paljon kääntyviä ajoneuvoja, suojatie ja puutteelliset kevyen liikenteen yhteydet Myllykuja: vilkas suojatie, korkeat ajonopeudet Väli Myllykujalta Kinevan liittymään: useita tonttikatu- ja tonttiliittymiä, Nivalan alikulku on ahdas ja pimeä Maliskyläntien liittymä: ruuhka-aikana runsaasti liikennettä, laaja liittymä, suojatie Katvalan kohta: vilkas kevyen liikenteen ylityskohta, pysäkit Hyttitien liittymä: raskasta liikennettä, laaja liittymäalue Pajatien ja Kydöntien liittymä: nelihaaraliittymä km/h-nopeusrajoitusalueella, raskasta liikennettä, maaseutumainen tieympäristö Haapaperäntien liittymä: laaja nelihaaraliittymä km/h nopeusrajoitusalueella, maaseutumainen tieympäristö Kuva. Maliskyläntien liittymä Haapajärven suunnasta.
Nivalan liikenneturvallisuussuunnitelma TAVOITE TAVOITTEET Valtatien toimenpidesuunnittelun tavoitteena on, että tie on tulevaisuudessa korkeatasoinen taajaman lävistävä valtatie, joka välittää pitkämatkaista liikennettä, mutta jonka rooli taajaman sisäisenä pääväylänä on merkittävä ja joka sopii teknisesti ja ympäristöllisesti hyvin taajamaan. Tavoitteet ovat seuraavat: liikenneturvallisuuden parantaminen - moottoriajoneuvoliikenteen osalta erityishuomio risteyksiin - kevyen liikenteen osalta tärkeimmät kohteet ovat koulureittien risteämiset liikenteen sujuvuuden parantaminen - sivusuunnalta liittyminen valtatielle - valtatien standardin huomioiminen - kevyen liikenteen riittävät ja esteettömät yhteydet joukkoliikenteen mahdollisuuksien varmistaminen liikenteen haittojen (melu) vähentäminen toimenpiteet ovat teknisesti ja taloudellisesti järkeviä ja tarvittaessa vaiheittain rakennettavia Tavoitteisiin päästään lähtökohtaisesti seuraavilla periaatteilla: nopeustaso tavoitetilanteessa km/h vilkkaimmat liittymät valo-ohjattuja tai kiertoliittymiä valtatiellä vain maantie- tai kokoojakatuliittymiä kevytliikenne eritasossa tai valo-ohjattujen suojateiden kautta liikenteen haitat suositusten rajoissa joukkoliikenteen pysäkkejä sopivissa paikoissa, hyvin saavutettavissa ja riittävästi varusteltuna (katokset yms.) Tässä suunnitelmassa tulee esittää toimenpiteet tavoitetilanteessa noin vuoden kuluttua, jotta maankäytön suunnittelussa voidaan varautua tuleviin järjestelyihin. isäksi toimenpiteet tulee suunnitella siten, että ne ovat rakennettavissa vaiheittain.vaiheistus sidotaan liikenteen ja maankäytön lisääntymiseen, mutta siinä huomioidaan myös rakentamisen rahoitus. Kiireellisimmiksi toimenpiteiksi valitaan liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujumisen kannalta kustannustehokkaimmat ratkaisut. Toimenpiteiden alustavat rakentamiskustannukset esitetään. Suunnitelmalla sovitaan ne valtatien kehittämisperiaatteet, joita Oulun tiepiiri ja Nivalan kaupunki jatkossa noudattavat, jotta valtatien kehittäminen on pitkäjänteistä, jatkuvaa ja ennaltasovittua.
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys TOIMENPITEET TOIMENPITEET. iikenneverkon tavoitetilanne Suunnittelujakson keskeisten liittymien päävaihtoehtoina olivat kiertoliittymät tai valo-ohjatut nelihaaraliittymät. Valtatien pitkämatkaisen, erityisesti raskaan liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi kiertoliittymiä ei haluttu esittää kaikkiin liittymiin, vaan kiertoliittymien maksimimääränä pidettiin yhdestä kahteen kappaletta. Tavoitteen mukaisesti kevyen liikenteen risteäminen valtatiellä tulee olla eri tasossa tai liikennevalo-ohjatun suojatien kautta. Valtateiden liittymä Valtateiden liittymäratkaisuksi tutkittiin useita eri vaihtoehtoja. Vuoden yleissuunnitelmassa on esitetty eritasoliittymä, jossa silmukkaramppi sijoittuu liittymän lounaisneljännekseen. Nivalan kaupungin tavoitteena oli kaavoittaa lounaisneljännekseen uutta maankäyttöä, mm. liikenneasema, joka sijoittuisi mahdollisimman lähelle valtateiden liittymää. Eritasoliittymän rakentaminen nähtiin tässä vaiheessa liian kalliiksi ja liikenteellisestikin ylimittaiseksi ratkaisuksi. Mutta se haluttiin pitää pitkän aikavälin mahdollisuutena, koska kyseessä on valtateiden liittymä ja liikenteen ja väylästandardien kehittymisestä tulevaisuudessa ei voida olla varmoja. Kuva. Vuoden yleissuunnitelmassa esitetty valtateiden eritasoliittymä.
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys TOIMENPITEET Eritasoliittymän ramppiratkaisuiksi etsittiin muita kuin yleissuunnitelmassa esitetty ratkaisu. Ramppi sijoitettiin niin koillis- kuin kaakkoisneljännekseenkin. Ne olivat kuitenkin huonompia ratkaisuja, koska rampit sijoittuvat nykyisen maankäytön päälle ja liittymäjärjestelyt valtatielle ovat vaikeampia kuin yleissuunnitelmassa. isäksi valtatien itäpuolelle sijoittuville rampeille olisi tehtävä suojatiet valtatien suuntaista kevyen liikenteen väylää varten. Vaihtoehtoiset ratkaisut on esitetty liitteellä. Päätettiin pitäytyä yleissuunnitelman mukaisessa ratkaisussa siten, että liikenneaseman pysäköintiä ja muita siirrettäviä rakennelmia voidaan sijoittaa ramppivarauksen paikalle. Ensimmäisenä parantamistoimenpiteenä tutkittiin liikennevalo-ohjausta nykyiseen liittymäjärjestelyyn tai kiertoliittymää. iikennevalo-ohjauksen etuja olisi toimenpiteen edullisuus, koska kanavointi on valmiina valtatiellä. Ongelmana olisi rautatien ylikulusta tulevat autoilijat, joiden olisi vaikea pysäyttää punaisiin valoihin alamäessä ja toisaalta nousta ylämäkeen toiseen suuntaa ajettaessa. Ongelma koskisi erityisesti raskasta liikennettä talviaikana. Hiljaisen liikenteen aikana olisi vaarana, että autoilijat olettaisivat liittymää lähestyessään valon vaihtuvan vihreäksi, ja jos sivusuunnalta saapuva autoilija ehtisi ensin ylittää liikennevalojen ilmaisimen, päin punaisia ajamisen vaara olisi suuri ja siitä mahdollisesti aiheutuvan onnettomuuden seuraukset olisivat vakavat. Toinen ongelma olisi valtatien suojatiet, jotka olisi sijoitettava varsin kauas liittymästä nykyisen alikulun takia, ja suojatiet jäisivät liikennevaloohjauksen ulkopuolelle. Nivalan edellisessä, vuoden, liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty kiertoliittymä risteyksen ratkaisuksi. Esitetty kiertoliittymä on varsin iso, ja mm. nykyinen alikulku jouduttaisiin purkamaan. Ratkaisulla on haettu etenkin raskaan liikenteen sujuvuutta. Edellistä pienempi kiertoliittymä mahtuu nykyiselle liittymäalueelle siten, että olemassa oleva kevyen liikenteen alikulku voi- vt (Ylivieskantie) vt (Kajaanintie) kt keskiympyrän halkaisija m vt / vt KIERTOIITTYMÄ uonnos.. Kuva. Valtateiden kiertoliittymä.
Valtatie Nivalan taajaman kohdalla, toimenpideselvitys TOIMENPITEET daan säilyttää. Rakentamiskustannukset ovat merkittävästi pienemmät kuin isossa ympyrässä. Alkuvaiheen ratkaisuksi valittiin kiertoliittymä ja nykyisen alikulun säilyttäminen. Valtatien suojatie jää ennalleen liittymän itäpuolella. iittymän länsipuolelle rakennetaan kevyen liikenteen alikulku samaan aikaan kuin uusi maankäytön liittymä valtatielle. Mikäli maankäytön toteutuminen viivästyy, suojatie säilyy niin ikään ennallaan. Pysäkit säilytetään liittymän kullakin poistumissuunnalla. Urheilutie Urheilutien liittymä jää ennalleen. Tarvittaessa liittymään voidaan rakentaa väistötila, mutta ennustetuilla liikennemäärillä tarvetta ei ole. Asematie Asematien liittymän vaihtoehtoina olivat kiertoliittymä tai nykyisen liittymän kanavointi ja tarvittaessa liikennevalo-ohjaus. Koska valtateiden liittymäratkaisuksi valittiin kiertoliittymä, Asematien liittymään sopiva ratkaisu on kanavointi ja liikennevalo-ohjaus. Tällöin kiertoliittymiä ei ole valtateillä liikaa. Ratkaisua puoltavat vaiheittain rakentamisen mahdollisuus ja kevyen liikenteen ylittämisen turvaaminen valo-ohjatun suojatien kautta. Se on halvempi ratkaisu kuin +kanavointi +kanavointi kiertoliittymä katu kanavointi liittymän katkaisu +kanavointi. vaihe kanavointi korokkein kanavointi, kilometriä kanavointi väistötila Kuva. Tavoitetilanteen liittymäratkaisut.