Terveyden edistäminen osana urheilua Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY
Nykypäivän haasteita liikunnalle ja urheilulle o Yhteiskunnallinen kehitys = Liikunnan näkökulmasta useita negatiivisia (passivoittavia) kehityskulkuja esim. o teknologinen kehitys = ihmisille helpommaksi o viihdemedia/internet (ruutuaika) o Ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen (myös lapsilla ja nuorilla) o Eri toimintaympäristöjen (vuoro)vaikutus / (yhteis)vastuu = koti (vapaa-aika), koulu, seura o Terveyden edistämisen näkökulma urheilussa a) Harjoittelu, mutta ennen kaikkea kokonaisliikunta-aktiivisuus (määrä ja monipuolisuus) b) Muut nuorten elintavat = Urheilullinen elämäntapa = Urheilijan elämäntapoihin kasvattaminen
Liikunta-aktiivisuus
Liikuntasuosituksen* täyttävien tyttöjen ja poikien osuudet iän mukaan vuosina 2002-2010 (%) * Liikuntasuositus Suomessa 1-2 tuntia liikuntaa ja urheilua joka päivä (ts. 7 päivänä viikossa) 100 80 11 v. 60 40 20 29 16 8 48 38 32 24 15 17 21 9 6 37 25 15 17 9 10 13 v. 15 v. 0 2002 2006 2010 2002 2006 2010 Pojat Tytöt Aira ym. 2013
Vähintään 5 päivänä edeltävän viikon aikana vähintään 60 min. päivässä liikkuneiden tyttöjen ja poikien osuudet iän mukaan vuosina 2002-2010 (%) 100 80 60 40 20 54 41 30 70 72 61 51 40 43 52 30 22 65 42 35 60 49 38 11 v. 13 v. 15 v. 0 2002 2006 2010 2002 2006 2010 Pojat Tytöt Aira ym. 2013
Erittäin vähän liikkuvien* tyttöjen ja poikien osuudet iän mukaan vuosina 2002-2010 (%) * korkeintaan kahtena päivänä viikossa korkeintaan tunnin päivässä 100 80 11 v. 60 40 20 29 21 38 31 17 14 8 10 26 20 40 35 29 22 10 25 17 13 13 v. 15 v. 0 2002 2006 2010 2002 2006 2010 Pojat Tytöt Aira ym. 2013
Urheilullinen elämäntapa Yksilölliset tottumukset eri terveysaiheiden suhteen Liikunta-aktiivisuus tai passiivisuus Päihteidenkäyttö (alkoholi, tupakka, nuuska, huumeet, doping-aineet) Ravintotottumukset Unitottumukset (myös lepo) Hygienia Myös psyykkiset (itsetunto, mielekkyyden kokeminen) ja sosiaaliset (sosiaalinen tuki, osallisuus) tekijät Kysymys ei siis ole vain liikunta-aktiivisuudesta, vaan siitä asenteesta, miten kasvavan urheilijan tulisi eri terveystottumusten suhteen käyttäytyä
Aikaisempia tutkimustuloksia elämäntavoista Seuratoimintaan osallistuvat nuoret + Liikunnallisesti aktiivisempia (Sallis et al. 2000; Vuori et al. 2004) - Kolmasosa seuratoimintaan osallistuvista ei saavuta (terveys)liikuntasuositusten mukaista viikoittaista liikuntamäärää (14h) (Hakkarainen ym. 2008, Eiosdottir ym. 2008) + Polttavat harvemmin tupakkaa (Haukkala et al. 2006; Melnick et al. 2001) + Syövät muita terveellisemmin (Aerenhouts ym. 2008; Cupisti ym. 2002) - Käyttävät yleisemmin nuuskaa (Kannas et al. 2002; Rolandsson and Hugoson 2001) - Juovat humalahakuisemmin (Kannas et al. 2002) - Käyttävät yleisemmin ei-tarpeellisia lisäravinteita sekä doping-aineita (Bents et al. 2004; Calfee and Fadale 2006; Dickinson et al. 2005) Kyseenalaistavat urheilun/seuratoiminnan automaattisen positiivisen vaikutuksen nuorten terveyskäyttäytymiseen
Nuoren urheilijan elämänrytmi Uni Ravinto Keskimääräinen yöunenpituus hyvällä tasolla, vaikka hieman jää suosituksesta Hajonta suurta (± 58min) eli osalla uni selvästi liian lyhyttä (7h 34 min) Arkirytmi ok, erityishuomiona aikainen heräämisaika (6.32) Haasteena viikonloppujen ylipitkä uni ja pe/la-iltojen nukkumaanmenoaika (urheilusta vapaata) tuo liikaa vaihtelua nukkumaanmenorytmiin, ei saisi vaihdella tuntia enempää valmentajan ja nuoren väliset sopimukset, joista vanhemmat tietävät, toimivat! Ravinnon monipuolisuus keskimäärin hyvää Jopa olennaisempaa on, että ruokailurytmi rikkoontuu melko usealla Säännölliseen ruokailuun (aamupala, kouluruoka, välipalat) tulisi kiinnittää huomiota Koulupäivä ja liikunta Koska koulupäivänpituus on nuorilla merkittävä (6 tuntia/päivä), on sen sisälle pyrittävä saamaan lisää liikuntaa (koulumatkat, välitunnit, liikuntatunnit)
Ruutuaika Nuoren urheilijan elämänrytmi Liian suurta, erityisesti viikonloppuisin Tärkeä asia puuttua, koska fyysisesti passiivista aikaa ja vie aikaa muilta osaalueilta Vaikea asia puuttua, koska suuri osa (79%) nuorista ei kokenut ruutuaikaansa liian suureksi Harjoittelu ja kokonaisliikunta-aktiivisuus Suomalainen nuori urheilija jää noin 250-350 tuntia vuodessa yleisesti hyväksytystä määrästä (1000h/v) 2/3 nuorista valmiita lisäämään harjoittelua niin ohjatusti kuin omatoimisestikin Lisäämisvaraa niin ohjatuissa kuin omatoimisissa harjoituksissa, erityisesti viikonloppuisin (kilpailut/pelit?) Lisääminen ei kuitenkaan ratkea pelkästään lajiharjoittelua lisäämällä, tarvitaan lisää myös omaehtoista muuta liikuntaa sekä aktiivisempaa elämäntapaa (esim. kulkemiset) Nuoren urheilijan elämänrytmi = Urheilullinen elämäntapa Kysymys on siis kokonaisvaltaisesta urheilijaksi kasvamisen ja urheilijana elämisen viitekehyksestä eli urheilullisesta elämäntavasta (liikunta + muut osa-alueet) Elämäntavat ja tottumukset eivät automaattisesti ole urheilullisia Vaativat kunkin aikuistahon (koti, koulu, seura/valmentaja) aktiivista ohjausta / kasvattamista koska kaikilla tahoilla on vaikutusta, kaikilla myös oma vastuunsa
11 15-vuotiaiden poikien ja tyttöjen osallistuminen urheiluseuran toimintaan vuosina 1986 2010 (%) Aira ym. 2013
Urheiluseurojen terveyden edistämismahdollisuudet 1) Seuratoiminta tavoittaa suuren määrän lapsia ja nuoria Noin 40-45% lapsista ja nuorista osallistuu seuratoimintaan Pojista jopa 60% osallistuu seuratoimintaan 11-vuotiaina 2) Seuratoiminnan kasvatusluonne on epävirallinen Seuratoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista Lapset ja nuoret osallistuvat, koska kiinnostuneita ko. urheilusta TE:n mahdollisuus on siinä, että urheilulähtöisyys tunnistetaan ja terveysasiat käydään urheilun kautta läpi
Urheiluseurojen terveyden edistämismahdollisuudet 3) Valmentajat ja ohjaajat ovat merkittäviä auktoriteetteja Jossain vaiheessa murrosikää jopa merkittävimpiä Valmentajien toiminta, esimerkki ja oma käytös vaikuttaa joka tapauksessa myös nuorten terveysosaamiseen Halusi tai ei, Tietoisesti tai tiedostamatta
Urheiluseurojen terveyden edistämismahdollisuudet 4) Terveyden edistäminen hyödyttää niin kansanterveyttä kuin itse urheilua Yleinen nuorten terveysosaamisen kehittyminen (yhteisrintama kodin ja koulun kanssa) Yhteiskunnallinen paine kansanterveydestä tulee huomioitua, mutta tärkeimpänä Nuori, joka nukkuu ja lepää riittävästi, syö monipuolisesti, ei käytä päihteitä jne., myös jaksaa ja kehittyy urheilussa paremmin?! (Epä)terveet elämäntavat / kokonaisvaltainen hyvä(paha)olo näkyy myös urheilusuorituksessa!
Seuratoiminnan ja terveyden väliset yhteydet Sosiaalisuus *Sosiaaliset verkostot *Vuorovaikutus *yhteisöllisyys *Osallistuminen Sosiaalinen pääoma Sosiaalinen terveys Fyysisyys *Fyysinen aktiivisuus *Kesto *Intensiteetti Terveyskunto Fyysinen terveys Psyykkisyys *elämykset *(epä)onnistumiset *mielekkyys *ilo(suru) Psyykkiset voimavarat Psyykkinen terveys
Toimintaympäristölähtöinen terveyden edistäminen Perustuu ajatukseen että ihmisten terveydessä ja terveyskäyttäytymisessä on helpompi saada aikaan muutoksia, jos terveyden edistämisessä keskitytään toimintaympäristöjen kehittämiseen ja kontrollointiin, yksilöiden käyttäytymisen sijaan (Whitelaw et al. 2001) Eli aikaisemmin yksilön päätöksen terveyskäyttäytymisestä (esim. liikkuminen) katsottiin olevan riippuvainen vain hänen omista valinnoistaan, ilman, että mitkään elinolosuhteiden tekijät siihen vaikuttivat on nyttemmin tunnistettu yhä vahvemmin eri elinympäristölähtöisten tekijöiden merkitys yksilön valinnoille tällöin seuratoiminnan osalta on kysymys siitä, mitä seura voi tehdä, jotta sen toiminnassa mukana olevien yksilöiden olisi mahdollisuus tehdä terveyttä edistäviä valintoja seuratoiminnan aikana ja toisaalta minkälaiset valmiudet nuorille urheilijoille kehittyy suhteessa urheilulliseen elämäntapaan
Terveyttä edistävän seuran ulottuvuudet Toimintaympäristö = Seura Seuranjohto Valmennustoiminta = Valmentajat Seuratoimintaan osallistuva nuori Terveystottumukset Terveydentila Valmentajien terveyden edistämisaktiivisuus Seuran terveyden edistämisen ohjeistusaktiivisuus Seuran terveyden edistämisorientaatio
Lopuksi Monet nykyajan kehityspiirteistä, kuten tietotekninen kehitys ja arkiliikkumisen väheneminen, passivoivat lapsia ja nuoria liikunnan ja urheilun suhteen Myös tavoitteellisesti urheileville nuorille pitää antaa valmiuksia kokonaisvaltaisesta (urheilijana) elämisestä elämäntavat ja -rytmi eivät ole automaatio Seuroilla hyvät mahdollisuudet nuorten terveyden edistämisessä TE panostaminen hyödyttää, ei pelkästään kansanterveystavoitteita, vaan myös urheilua, urheilusuoritusta ja urheilijana kehittymistä Seuratoiminnan terveyspotentiaali on laaja-alaisempi, kuin vain liikuttamalla fyysiseen terveyteen vaikuttaminen Toimintaympäristölähtöisyys korostaa seuran linjausten ja aloitteentekijän roolia ts. ympäristö vaikuttaa/ohjaa yksilöitä TES ulottuvuudet ja tutkimustulokset peräänkuuluttavat toimintalinjausten, mutta erityisesti niiden aktiivista toimeenpanoa Seuratasolta valmentajien välityksellä nuoriin vaikuttaminen
KIITOS! sami.p.kokko@jyu.fi