Yksilön hyvinvointi ja nuorten terveys Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi

Transkriptio

1 Yksilön hyvinvointi ja nuorten terveys Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi Seija Olli

2 Esityksen rakenne Nuoren terveys ja terveysongelmat Opinnäytetyönä tehdyn nuorten terveyskyselyn tuloksia Länsi-Uudellamaalla Nuoren terveyden edistämisen toimintamalleja ja kehittämishaasteita 2

3 Nuoruusikä (Aalberg ja Siimes 1999): varhaisnuoruus v varsinainen nuoruus v jälkinuoruus (varhaisaikuisuus) 18 22v murrosikä ja puberteetti sijoittuvat nuoruusiän alku- ja keskivaiheeseen Lapsiperhe, perhe jossa < 18-vuotias nuori tai lapsi (Tilastokeskus) 3

4 Tuloksia Lostin ja Karviaisen alueen 9-luokkalaisten (n=641) terveystietoudesta, terveyskäyttäytymisestä, terveysasenteista sekä elämäntavoista (N=1285, vastausprosentti 50%) tyttöjä 52% poikia 48% Opinnäytetyö toteutettiin Internetkyselytutkimuksena yhteistyössä Lostin ja Karviaisen alueen yläkoulujen kanssa (N=13). Tutkimus oli osa Laurea Lohjan Ennakoiva hoito ja tulevaisuus -hankkeen Sydänpolku-osiota. (Huolman ja Kenenounis 2010 ) Theseus-tietokanta: 4

5 1. Millaiseksi koet terveytesi? 1. Erinomainen ,91% 2. Hyvä ,35% 3. Kohtalainen 59 9,32% 4. Huono 9 1,42% Yhteensä % 5

6 3a. Kuinka monta tuntia yössä nukut keskimäärin kouluviikon aikana? 1. 6 tuntia tai vähemmän 64 10,02% 2. 7 tuntia ,40% 3. 8 tuntia ,53% 4. 9 tuntia 61 9,55% tuntia tai enemmän 16 2,50% Yhteensä % 6

7 3c. Miten usein tunnet itsesi väsyneeksi kouluaamuna? 1. Joka päivä ,03% 2. Silloin tällöin ,53% 3. Harvemmin 73 11,41% 4. Ei koskaan 13 2,03% Yhteensä % 7

8 4. Kuinka usein harrastat liikuntaa viikossa? 1. Harvemmin kuin kerran viikossa 45 7,04% 2. Kerran viikossa 69 10,80% kertaa viikossa ,04% kertaa viikossa ,07% 5. Joka päivä ,06% Yhteensä % 8

9 8b. Miten kuljet koulumatkasi talvella? 1. Autolla ,35% 2. Bussilla ,95% 3. Pyörällä 34 5,34% 4. Kävellen ,36% Yhteensä % 9

10 10. Montako ateriaa syöt päivässä? Voit valita useamman vaihtoehdon. 1. Aamupala ,44% 2. Välipala ,28% 3. Lounas ,97% 4. Välipala ,75% 5. Päivällinen ,22% 6. Välipala ,19% 7. Iltapala ,19% Yhteensä 10

11 11a. Syötkö koulussa kouluruokaa? 1. Silloin tällöin ,16% 2. Aina ,91% 3. Ei koskaan 25 3,92% Yhteensä % 11

12 11e. Syötkö koulupäivän aikana muuta kuin kouluruokaa? 1. Hedelmiä 98 25,13% 2. Vihanneksia 42 10,77% 3. Voileipää 74 18,97% 4. Karkkia ,00% 5. Munkkia 67 17,18% 6. Välipalakeksejä tai - patukoita 94 24,10% 7. Mehua tai limsaa ,13% 8. Muuta, mitä? 87 22,31% Yhteensä 12

13 16. Kuinka usein juot energiajuomia tai limonadia? 1. Päivittäin 94 14,80% 2. Muutaman kerran viikossa ,50% 3. Kerran viikossa ,58% 4. Harvemmin ,08% 5. En koskaan 32 5,04% Yhteensä % 13

14 17. Kuinka usein syöt kasviksia, hedelmiä ja marjoja? 1. Päivittäin ,10% 2. Muutaman kerran viikossa ,60% 3. Kerran viikossa 43 6,74% 4. Harvemmin 46 7,21% 5. En koskaan 15 2,35% Yhteensä % 14

15 21a. Tupakoitko? 1. Kyllä ,42% 2. Ei (siirry kysymykseen 22a) ,58% Yhteensä % 15

16 21c. Kuinka helppoa on hankkia tupakkaa? 1. Erittäin helppoa 84 56,38% 2. Melko helppoa 54 36,24% 3. Melko vaikeaa 6 4,03% 4. Erittäin vaikeaa 5 3,36% Yhteensä % 16

17 21d. Kuka hankkii sinulle käyttämäsi tupakan? 1. Vanhemmat sisaret 34 25,00% 2. Kaverit 93 68,38% 3. Vanhemmat 27 19,85% 4. Otan kotoa 20 14,71% 5. Satunnaiset hakijat 70 51,47% Yhteensä 17

18 22a. Kuinka usein olet käyttänyt alkoholia viimeisen kuukauden aikana? 1. Muutaman kerran viikossa 42 6,64% 2. Kerran viikossa 48 7,58% 3. Muutaman kerran kuukaudessa ,75% 4. Harvemmin ,59% 5. En juo alkoholia (siirry kysymykseen 24) ,44% Yhteensä % 18

19 22c. Kuinka usein käytät alkoholia tosihumalaan asti? Kerran viikossa tai useammin Noin 1-2 kertaa kuukaudessa 34 8,99% 95 25,13% 3. Harvemmin ,83% 4. En koskaan 72 19,05% Yhteensä % 19

20 22e. Kuinka helppoa on hankkia alkoholia? 1. Erittäin helppoa ,44% 2. Melko helppoa ,08% 3. Melko vaikeaa 33 8,87% 4. Erittäin vaikeaa 6 1,61% Yhteensä % 20

21 23. Kuka hankkii sinulle käyttämäsi alkoholin? 1. Vanhemmat sisaret 78 21,61% 2. Kaverit ,08% 3. Vanhemmat 68 18,84% 4. Otan kotoa 55 15,24% 5. Satunnaiset hakijat ,43% Yhteensä 21

22 25. Oletko kokeillut huumeita? 1. Kyllä 70 11,01% 2. Ei ,99% Yhteensä % 22

23 29. Miten vietät vapaa-aikaasi? Valitse kaksi tärkeintä 1. Yksin ,78% 2. Kavereiden kanssa ,87% 3. Harrastuksissa ,62% 4. Vanhempien kanssa 67 10,49% 5. Netissä ,80% 6. Kaupungilla ,68% Yhteensä 23

24 32. Kuinka usein vietät aikaa vanhempiesi kanssa? 1. Päivittäin ,00% 2. Muutaman illan viikossa ,93% 3. Viikonloppuisin 65 10,20% kertaa kuukaudessa 55 8,63% 5. En ollenkaan 27 4,24% Yhteensä % 24

25 28. Kerrotko vanhemmillesi missä vietät perjantai- ja lauantai-iltasi? 1. Kyllä ,72% 2. Ei ,28% Yhteensä % 25

26 33. Voitko puhua vanhemmillesi kaikista asioista? 1. Kyllä ,07% 2. Ei ,93% Yhteensä % 26

27 26. Onko sinulla tällä hetkellä läheistä ystävää, jonka kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista omista asioistasi? 1. Kyllä ,38% 2. Ei 93 14,62% Yhteensä % 27

28 34. Miten paljon rahaa sinulla on käytössäsi viikossa? ,68% ,33% ,41% ,40% ,15% ,05% tai enemmän 95 14,98% Yhteensä % 28

29 36. Oletko mielestäsi saanut riittävästi terveyteen liittyvää tietoa koulusta? 1. Kyllä ,11% 2. Ei 50 7,89% Yhteensä % 29

30 39. Mistä saat mielestäsi parhaiten tietoa terveyteen ja hyviin elämäntapoihin liittyen? Valitse korkeintaan kolme tärkeintä. 1. Koulun opettajilta ,27% 2. Televisiosta ,03% 3. Netistä ,01% 4. Kouluterveydenhoitajalta ,27% 5. Kavereilta 98 15,58% 6. Vanhemmilta ,08% 7. Lehdistä ,48% 8. Koulukirjoista ,33% 9. Muualta, mistä? 17 2,70% Yhteensä 30

31 37. Valitse seuraavista ne vaihtoehdot, joista olet saanut tietoa koulussa: Monipuolisen ravitsemuksen merkityksestä Liikunnan merkityksestä terveyden edistämisessä ,70% ,34% 3. Alkoholin haitoista ,01% 4. Tupakoinnin haitoista ,93% Korkean verenpaineen ennaltaehkäisystä ja vaikutuksista Korkean kolesterolin ennaltaehkäisystä ja vaikutuksista Ylipainon ennaltaehkäisystä ja vaikutuksista ,31% ,91% ,73% 8. Diabeteksesta ,36% Yhteensä 31

32 46. Vaikuttaako terveystietämyksesi terveyskäyttäytymiseesi? 1. Kyllä ,05% 2. Ei ,91% 3. En tiedä ,03% Yhteensä % 32

33 Ote omasta terveydestä Terveyden arvostus ja merkitys vahvistunut Terveys oikeutena ja velvollisuutena Kaikista tärkeimmät terveyttä ja hyvinvointia koskevat valinnat ja päätökset tekee ihminen itse ei terveydenhuollon ammattilainen Tehtyjen valintojen seuraukset vaikuttavat ensisijaisesti ja eniten henkilöön itseensä Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja sen edellytysten tukeminen on keskistä kaikessa terveysneuvonnassa ja terveyden edistämisessä 33

34 Terveyden edistäminen on arvotyöskentelyä Asiantuntijan roolina on auttaa yksilöä tarkastamaan ajoissa hyvänkäsitystään niin, ettei hän joutuisi myöhemmin katumaan valintojaan (Terho Pursiainen 2008) 34

35 Voimaantuminen, empowerment sisäinen voimantunne, yksilön voimaantuminen valtuuttaminen, vastuun antaminen tavoitteena yksilön voimavarojen ja hallinnan tunteen lisääntyminen tavoitteena voimaantuntunut kansalainen Seija Olli

36 Nuoren itsenäistyminen ja vanhempien sopiva osallistuminen Nuori tarvitsee itsenäistyäkseen vanhempien tukea ja osallistumista Pääkysymys ei ole kuinka paljon vanhempien tulisi osallistua, vaan miten he osallistuvat ja miten ilmaisevat huolenpitonsa 36

37 Baumrindin vanhemmuuden tyylit kontrolli kehitykselliset vaatimukset vuorovaikutus hoiva 37 Auktoritatiivinen Autoritaarinen korkea korkea korkea korkea korkea keskitaso matala matala Salliva matala matala matala korkea

38 Vanhemmuuden tyylien merkitys nuoren terveyden edistämisessä Auktoritatiivinen vanhemmuus: yhteydessä nuorten parempaan koettuun terveyteen vanhemmat olivat kiinnostuneita nuoren tekemisestä (69 %), pystyivät puhumaan (47%) kertoivat missä viettävät viikonloppunsa (80%) (Huolman, Kenenounis 2010) 38

39 Sallivat vanhemmat - liikaa vastuuta nuorelle Sallivat vanhemmat ajattelevat nuoren itsenäistyvän ja oppivan vastuullisuuteen itsestään ja ilman vanhempien kontrollia. Vanhemmat eivät tiedä missä nuori on viikonloppuiltaisin (20 %) (Huolman, Kenenounis 2010) Vanhempien ohjaus nuoren kehitysvaiheiden tunnistamiseen, vastuun jakamiseen sekä selkeiden rajojen ja sopimusten tekemiseen. 39

40 Autoritäärinen tyyli Ylihuolehtivat, hallitsevat, kontrolloivat vanhemmat Vanhemmat kyselivät liikaa nuoren tekemisistä 22% (Huolman, Kenenounis 2010) Perheitä voi auttaa yhteistyön, luottamisen ja vastuun jakamisen harjoittelemisella soveltamalla 40

41 Yhteenvetona Nuorten terveyden edistämisestä tehdyt tutkimustulokset tukevat vanhempien aktiivista ja osallistuvaa roolia nuorten arjessa (Sirviö 2006,2010) vanhemmuus kiinnostus, saatavilla, auttamassa ja kuuntelemassa antavat vastuuta ja vapautta sopivassa suhteessa, asettavat rajoja, rohkaisevat ja kannustavat. sekä perhekeskeisiä interventioita koko perheen tilanne yksilökeskeisen mallin sijaan 41

42 Kehittämishaasteita nuorten terveyden edistämisessä Käytännön terveysneuvontatoiminnan kehittämiseen varhainen puuttuminen perhekeskeisten menetelmien soveltaminen perheiden tarpeet monipuolisemmin huomioivat vanhempainryhmät vertaistukiryhmät nuorille puhelintunnit ja neuvontapuhelin ammattilaisten tarjoamat/ylläpitämät neuvonta-, ohjaus ja keskustelupalstat Internetissä (mukaillen Olli 2008)

43 Kehittämishaasteet Terveydenhuollon koulutuksen kehittämiseen ammatillisen perusosaamisen lisääminen ja ohjauksessa käytettävien menetelmien monipuolinen hallinta nuoren yksilöllisen kehityksen tunnistaminen ja tukeminen valmiudet tunnistaa vanhemmuuden ominaisuuksia ja mahdollisuudet tukea perheitä vanhemmuudessa ja arjessa jaksamisessa (mukaillen Olli 2008)

44 Yhteisöasiantuntemus Moniammatillinen yhteistyö Lapsiperheen terveyttä edistävä toiminta Ennakoiva osaaminen Vanhempien ja perheen osallisuutta vahvistava toiminta Kuvio 1. Lapsiperheen terveyttä edistävään toimintaan liittyviä tekijöitä (mukaillen Sirviö 2010)

45 Kiitos mielenkiinnosta! Yhteydenotot: 45