OPS uudistus 2012 2016 Miksi ja miten suomalaiset opetussuunnitelmat muuttuvat? OPS-iltapäivä Haapavesi 11.09.2014 klo 13.15 16.15 Mervi Kemppainen Oulun yliopisto Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 lehtori, OPStuki2016- moduulikouluttaja mk2014
OPS-startti -iltapäivän ohjelma Klo 13.15 14.15 Tukku tarpeellista tietoa OPS2016- uudistuksesta OSA I Klo 14.15 14.45 Uudistuva perusopetus uudistuksen keskeiset sisällöt : Mitä? Miksi? Miten? Kahvijalottelua tausta, perusta, aikataulu, prosessin valmistelu ja toteutus, perusteiden rakenne arvoperusta, oppimiskäsitys, laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet, opettajuus muutoksessa Klo 14.45-16.15 Tukku tarpeellista tietoa OPS2016 uudistuksesta OSA II Koulu rakentaa tulevaisuutta.. jatkuu opettajuus muutoksessa, oppiaineet arviointi paikallisesti päätettävät asiat koonta/ yhteenveto iltapäivästä
Koulutusiltapäivän tavoitteena on antaa koko seutukunnan opetushenkilöstölle yleiskuva opetussuunnitelman perusteiden 2016 uudistustyöstä Virittäytyä vuorovaikutteisesti nyt ja koulutuksen jälkeen innolla keskustelemaan tulevaisuuden koulusta ja luomaan henkilökohtaisella tasolla suhdetta meneillään olevaan opetussuunnitelmauudistukseen
Johdannoksi OPS2016-prosessista yleisesti avoin ja laaja prosessi, vahva yleinen osa, luonnos normatiivisyys: lainsäädäntö on jo rakenne, kansallinen normi, käsitteiden määrittely, peruskoulun opetusta halutaan kääntää kokonaisuuksien hallintaan, globaalikasvatus ja maailmankansalaisuuden vahvistaminen, osallisuuden korostaminen, tulevaisuussuuntautuneisuus, kestävä kehitys, laaja selvitystyö taustalla, opettajuus muutoksessa myös, ennen Mitä? Nyt Miten? Tiekartta ohjaa! Tämä on mahdollisuus on vaikuttamisen aika!
Tulevaisuus Sirpaleista ehjäksi, paloista kokonaiseksi, eheytystä, integrointia, yhteistyötä, ainejakoisesta holistiseksi
Kevään 2014 palautteen pääviestit Perusopetuksessa 90 % ja lisäopetuksessa 95 % opetuksen järjestäjistä piti perusteiden painopisteitä oikeina tai suurelta osin oikeina; yksikään ei katsonut että painopisteet eivät ole lainkaan oikeita Perusteiden nähtiin suuntautuvan hyvin ja jopa innostavasti tulevaisuuteen, korostavan yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeitä kysymyksiä oppilaiden ja huoltajien palaute oli erityisen myönteistä Oppiaineosuuksien antama tuki paikalliselle työlle koettiin hyväksi tai melko hyväksi (50 % - 80 % vastanneista) Palautteen antajat ilmaisivat huolensa mahdollisuuksistaan toteuttaa hyvänä pidettyjä linjauksia sekä eriarvoisuuden lisääntymisestä Kaivattiin vielä yksityiskohtaisempia ohjeita sekä koulutusta
Miksi uusi OPS 2012-2016? Miksi vuoden 2004 OPS ei enää riitä? - oppisisällöt ovat liian laajat ja aihekokonaisuudet ovat jääneet irrallisiksi - kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet on selkiytettävä - työtavat ja oppimisympäristöt ovat muuttuneet - oppilaiden hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota - taito- ja taideaineita toivotaan lisää - arviointi on kehittynyt monipuolisemmaksi - kodin ja koulun välinen yhteistyö on muuttunut - Vuoden 2004 ops ei vastaa koulujen ja oppimisen tulevaisuuden haasteisiin mk
Opetussuunnitelman perustemuutosten taustalla Valtioneuvoston asetuksen muutos 28.6.2012 / vn asetus 422/2012 Tavoitteet ja tuntijako Perusopetusasetuksen muutos 28.6.2012 Eri vuosiluokkien vähimmäistuntimäärät muuttuvat Perusopetuslain muutokset Työrauhaa koskevien pykälien uudistaminen 30.12.2013 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013 Muutokset paikalliseen opetussuunnitelmaan jo 1.8.2014
Taustalla Asetus perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. (www.oph.fi)
Tuntijako 28.6.2012
Siirtymäajasta 15.5.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti, että Valtioneuvosto on hyväksynyt perusopetuksen uuden tuntijaon käyttöönotolle siirtymäajan. (Asetus 422/2012) Vuosiluokat 1-6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen lukuvuonna 2016-2017 Vuosiluokat 7-9 jatkavat edellisen tuntijaon ja vuoden 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Vuosiluokat 7-9 siirtyvät vuosiluokka kerrallaan uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen 2019 mennessä.
Opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet LUONNOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIKSI 2014 (sisällysluettelo ja luvut 1-5) 14.11.2012 LUONNOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIKSI 15.4.2014 Luvut 1-12 (yleinen) Luvut 13-15 (ainekohtainen) Kolmas kommentointi 15.4. 15.5.2014 (perus- ja lisäopetuksen kokonaisuus) Lausuntopyynnöt/kuuleminen syys-lokakuussa Valtakunnalliset perusteet kokonaisuutena valmiit vuoden 2014 lopussa.
eperusteet uusi työkalu Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa eperusteet, julkaisu 2015 / helmi Opetussuunnitelman perusteiden teksti muodostuu kahdesta osasta normiosa tukiaineisto Työkalua voidaan käyttää myös paikallisessa työssä
Paikallisen ops työn tuki Opetushallitus kannustaa opetuksen järjestäjiä ja niiden alaisia kouluja seuraamaan valtakunnallista perusteiden laadintatyötä ja valmistautumaan sen rinnalla paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. -> PROSESSI -> PAIKALLISEN TYÖN TUKI - TIEKARTTA
Paikallisen ops työn tuki eperusteet palvelun julkaisu (1.2. 2015?) Valtakunnalliset perusteet Paikallinen opetussuunnitelmatyökalu
Miksi uudistusta tarvitaan? MIKSI? Koulua ympäröivä maailma muuttunut olennaisesti 2000- luvun alun jälkeen Globalisoitumisen vaikutus ja kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet MITÄ? Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen on muuttunut Tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisen taitoja MITEN? Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja koulujen työkäytänteitä on tarpeen tarkastella ja uudistaa suhteessa toimintaympäristön ja osaamisen muutoksiin mk
Muutoksen ytimessä Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009) Tekeminen kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa Tietäminen entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti Oleminen identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa IH
Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Epävarmuuden kasvu Ymmärrettävyys Valintojen ongelmat Hallittavuus Koherenssin tunne Terveys, subjektiivinen hyvinvointi (QoL) Individualismi, normittomuus, kulutusyhteiskunta, materialismi & instrumentalismi Merkityksellisyys Lähde: Timo Hämäläinen, 2009 (Aaron Antonovsky; Monica Ericsson & Bengt Lindström) IH
2014 Uudistuksen keskeinen tavoite Luodaan yhdessä paremmat edellytykset koulun kasvatus- ja opetustyölle kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle kestävälle tulevaisuudelle IH
Uudistuksen ydin Miksi? Mitä? Miten? > Miten koulu toimii vielä nykyistä paremmin kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka * edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta * vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa * edistää laaja-alaisen osaamisen kehittymistä * luo edellytyksiä kestävään elämäntapaan IH
Miksi uusi OPS 2012-2016? Uudistuksen lähtökohtana: - Perusopetuksen nykyiset vahvuudet - Tulevaisuuden haasteet koululle ja oppimiselle - Koulutuksellisen tasa-arvon turvaaminen - Valtakunnallisen yhdenvertaisuuden vahvistaminen mk
Neljä avainta ops-uudistukseen miksi, miksi miksi, miksi, miksi. uusi ops Oppilaan muuttuva rooli -yhdessä tekeminen, osallistuminen -tutkiva ja luova työskentely Muuttuva maailma -ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, yhteisöjen monimuotoisuus Muuttuva sivistyskäsitys ja osaaminen -laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys -oppimisen taidot, tiedonhallinta ja vuorovaikutus Muuttuva opetus -oppimiskäsitys -yhteistyö ja kokonaisuuksien rakentaminen
Uudistuksen tavoitteet Toimintaperiaatteiden selkiyttäminen tavoitteet, sisältö ja toteuttaminen Oppilaan yksilöllinen ohjaus ja tuki jokainen oppilas voi opiskella lähtien liikkeelle omista lähtökohdistaan, Koulutyö kannustaa omien vahvuuksien löytämiseen ja kehittämiseen sekä opiskelusta motivoitumiseen Osaamisen korkean tason turvaaminen Sivistystehtävän ja perusopetuksen eheys mk
Opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja tavoitteet, opetussisällöt Oppimisen ja osaamisen määrittely Mikä opetussuunnitelmissa Tapa toimia muuttuu? Oppimiskäsitys, pedagogiikka, oppimisen arviointi, laaja-alainen osaaminen ja sen ilmeneminen oppiaineissa Toimintakulttuuri, koulutyön käytännön järjestäminen, kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Opetuksen yhtenäisyys ja opetuksen eheyttäminen esi- ja perusopetuksen jatkumo yhtenäisyyttä tukeva toimintakulttuuri, oppimiskokonaisuudet, luokkakokonaisuudet vuosi-
Perusopetuksen arvoperusta I Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Ihmisyys, sivistys ja demokratia Kulttuurinen moninaisuus rikkautena Kestävän elämäntavan välttämättömyys
Perusopetuksen arvoperusta
Käsitys oppimisesta Oppilas on aktiivinen toimija Myönteiset tunnekokemukset, yhdessä tekeminen ja uutta luova toiminta edistävät oppimista Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa kielen ja vuorovaikutuksen merkitys, vertaisoppiminen Taitojen merkitys Oppimaan oppimiseen ohjaaminen Oman oppimisprosessin hahmottaminen Tavoitteiden asettaminen ja oman työn suunnittelu ja arviointi Kannustavan ja ohjaavan palautteen merkitys
Oppimiskäsitykseen liittyviä opetuksen tavoitteiden täsmentämisessä huomioitavia seikkoja Oppilas on aktiivinen toimija. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Oppiminen on prosessi. Oppimaan oppimisen vahvistaminen
OPS2016 työn perusta Normiperustaisuus Tietoperustaisuus Tulevaisuusorientaatio Yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus mk
Normiperustaisuus Selkeä ja tiivis opetuslainsäädäntö Muutoksia perusopetuslakiin ja -asetukseen Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman asema määritelty laissa Uusi valtioneuvoston asetus 422/28.6.2012 Tavoitteet esiopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta, perusopetusta, lisäopetusta sekä aikuisten perusopetusta varten Perusopetuksen uusi tuntijako Opetussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelma Perusteet Opetushallituksen antamana määräyksenä Virallisesti päätetty paikallinen opetussuunnitelma opettajan työn suunnittelun perustana mk
Mikä on koulun perustehtävä? Perusopetuslaki 2 1 mom. Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. mk
Miten opetus tulee järjestää? Perusopetuslaki 3 2 ja 3 mom. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. mk
Mihin oppilaalla on oikeus? Perusopetuslaki 30 1 mom. Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. mk
Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet Valtioneuvoston asetus 422/2012 Tavoitepykälät otsikoinniltaan lähes samat kuin vuoden 2001 asetuksen pykälät 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 3 Tarpeelliset tiedot ja taidot 4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen - Nämä on kirjoitettu auki perusteluonnokseen - Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet mk
Valtioneuvoston asetus 422/2012 Koskee esiopetusta, perusopetusta, lisäopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä aikuisten perusopetusta Tavoitepykälät: lähtökohtana 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 3 Tarpeelliset tiedot ja taidot 4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu (OKM 28.6.2013) IH
3 Tarpeelliset tiedot ja taidot Opetuksen keskeinen tavoite Oppilaan laajan yleissivistyksen muodostuminen, maailmankuvan avartuminen ja syventyminen Opetuksen sisällön määrittelyn lähtökohta Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon Opetuksen sisältöalueiden määrittely Ihmisten tarpeet ja tunteet Kulttuuri, taiteet ja kirjallisuus Ympäristö ja luonto Historia ja yhteiskunnan perusteet Uskonnot ja elämänkatsomustieto Talous ja teknologia mk
3 Tarpeelliset tiedot ja taidot Tavoiteltava, oppiainerajat ylittävä osaaminen Ajattelun taidot Oppimaan oppimisen taidot, motivaatio Luovuus Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta (4 :stä) Tieto- ja viestintäteknologian käyttöön liittyvät valmiudet (4 :stä) Vuorovaikutuksen ja yhteistyön taidot Terveyteen, hyvinvointiin liittyvät valmiudet Turvallisuuteen ja arjenhallintaan liittyvät valmiudet Eettiseen ajatteluun ja toimintakykyyn liittyvät valmiudet Aktiivisen kansalaisuuden ja yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan edellyttämät valmiudet Kansalaisvalmiudet sekä tiedot työelämästä ja yrittäjyydestä Kestävän kehityksen edistämisen edellyttämät valmiudet mk
3 Tarpeelliset tiedot ja taidot Eri tiedonaloihin liittyvä tavoiteltava osaaminen Äidinkielen monipuolinen suullinen ja kirjallinen hallinta Valmiudet vuorovaikutukseen myös toisella kotimaisella kielellä Matemaattis-luonnontieteellisen ajattelun ja soveltamisen perusteet Talous- ja kuluttajataidot Taiteen, käsityön ja liikunnan taidot mk Jäsentely IH
4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Opetuksen järjestämistä ohjaavat periaatteet Kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauksessa sekä kaikessa koulun toiminnassa tulee aktiivisesti vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Kasvatus ja opetus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa Kasvatus ja opetus tulee järjestää siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä Opetuksessa on otettava huomioon erityisesti sukupuolten väliset kasvun ja kehityksen erot Opetuksessa vahvistetaan edellytyksiä jatko-opintoihin ja halua koko elämän kestävään oppimiseen mk Jäsentely IH
4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Oppilashuollon järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppilashuollon tulee edistää oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia Oppilashuollon tulee siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen sekä koulunkäynnin edellytykset mk Jäsentely IH
4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Toimintakulttuurin ja oppimisympäristön järjestämistä ohjaavat periaatteet Toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä Niiden tulee huomioida oppilaiden yksilölliset tarpeet Niiden tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta Toiminnassa edistetään työrauhaa Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja tukitoimien oikeaaikaiseen kohdentumiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen Oppilaita tulee ohjata ja kannustaa omatoimiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan ja antaa heille valmiudet sitä edellyttävään tvt:n käyttöön Oppilaita autetaan jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa mk Jäsentely IH
Tietoperustaisuus Oppilaiden koulukokemukset ja hyvinvointi Oppimistulosten kehitys Opetussuunnitelman perusteiden toimivuus ja opetussuunnitelmien laatu Oppilaiden näkemyksiä opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittämisestä mk
Koontia ja pohdintaa Ohjausjärjestelmän ja perusteiden vahvuudet tulee pyrkiä säilyttämään ja uudistamaan järjestelmää maltillisesti Opetussuunnitelman asema koulun kaikkea toimintaa ohjaavana ja johtamisen ja koulutyön kannalta strategisena työvälineenä on vahvistunut Opetussuunnitelman asema opetushenkilöstön pedagogisena työvälineenä on vahvistunut, pedagogista tukea kaivataan kuitenkin lisää Opetussuunnitelmatyöllä voidaan parhaimmillaan lisätä perusopetuksen sekä horisontaalista että vertikaalista yhtenäisyyttä Opetussuunnitelmaprosessi tulisi osata käyttää sekä koulun sisällä toimivien että koulun ja sen yhteistyökumppaneiden välisen yhteisen keskustelun lisäämiseen ja edistää siten sitoutumista yhteiseen kasvatustyöhön mk
TULEVAISUUSSUUNTAUTUNEISUUS 1. Keskeisiä muutostrendejä ja niiden vaikutus koulutyöhön 2. Oppimisen tulevaisuus 2030 barometri Lähteet: Perusopetus 2020 raportti ja sen laaja tausta-aineisto EK:n Oivallus hankkeen raportit OECD:n uusimmat raportit EU:n ja Euroopan neuvoston analyysit Oppimisen tulevaisuus 2030 aineisto ja julkaisu (http://www.ebarometri.fi) Jouni Välijärven luento 27.8.2013 mk
Toimintaympäristöä muuttavat keskeiset tekijät Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, globaali väestön kasvu ja köyhyys Globalisaatio ja sen vaikutukset Teknologian kehitys Tiedon määrän ja luonteen muutos Yhteiskunnallisten ilmiöiden kompleksisuus Lasten kasvuympäristöissä tapahtuvat muutokset mk
Ratkaistuja kysymyksiä 2030 eli mistä ollaan melko lailla yhtä mieltä Tarvitaan monta tapaa oppia ja opettaa ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, itseopiskelu, kansalaistoiminnan ja muun kuin kouluoppimisen hyväksilukeminen; osaamisen näyttäminen Resurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminen Erilaisuuden huomioonottaminen tärkeää yksilölliset tarpeet yhteistoiminnallisen oppimisen muodot Opettajan tehtävän uudelleenarviointi välttämätöntä moniammatillisuuden lisääntyminen IRMELI HALINEN
Kiistakysymykset eli asiat, joista esitettiin hyvin erilaisia näkemyksiä Voiko kukaan muu kuin yksilö oppia? tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiö-oppiminen vs. asiantuntijuus Opetuksen ulkoistaminen, tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta keikkaopettajafirmat, etäopetus jne. ulkoistettu opetus, eriarvoistuminen Englanti oppimisen kieleksi moni- vai monokulttuuristuminen? Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset virtuaalisuhteet IRMELI HALINEN
Perusteiden valmistelua ja kirjoittamista ohjaavat periaatteet Opetussuunnitelman perusteita laadittaessa perusteiden kaikilla osa-alueilla (tavoitteissa, sisällöissä ja käytännöissä) otetaan huomioon seuraavat näkökohdat: rakentaminen vahvuuksille kestävä tulevaisuus tavoitteena tasa-arvo ja yhdenvertaisuus oppilaiden tarpeiden huomioonottaminen, hyvinvoinnin ja muiden oppimisen edellytysten tukeminen perusopetuksen yhtenäisyys ja eheys, työn jatkumot kansainvälisyys, globaali vastuu kieli- ja kulttuuritietoisuus teknologinen muutos, tiedon kanssa työskentely laaja-alaisen luku- ja kirjoitustaidon haasteet IRMELI HALINEN
Uudistusprosessia ohjaavat linjaukset tavoitteiden saavuttamiseksi (1) Rakennetaan esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen vahvuuksille ja kehitetään niitä suhteessa toimintaympäristön muutosten asettamiin haasteisiin Vahvistetaan kasvun ja oppimisen jatkumoa sekä oppijan kehitysvaiheen huomioon ottamista Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat arvot ja periaatteet Korostetaan tavoitteiden merkitystä, johdetaan tavoitteista tulevaisuudessa tarvittava laaja-alainen osaaminen IRMELI HALINEN
Uudistusprosessia ohjaavat linjaukset tavoitteiden saavuttamiseksi (2) Syvennetään oppimiskäsitystä ja vahvistetaan edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä Jäsennetään ja karsitaan perusopetuksen sisältöjä siten, että voidaan kiireettömämmin keskittyä olennaiseen ja syventää oppimista Tuetaan paikallista pedagogista kehittämistä Toteutetaan uudistusprosessi monipuolisessa yhteistyössä, kannustetaan opetuksen järjestäjiä toimimaan samoin sekä liittämään ops-työ opetuksen ja koulutuksen strategiseen kehittämiseen IRMELI HALINEN
Laatutyö
Laatutyö Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa 1. on kohta Paikallisen opetussuunnitelman kehittäminen ja arviointi. -> Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. -> Arvioinnin keskeiseksi tarkoitukseksi laki määrittelee koulutuksen kehittämisen ja oppimisen edellytysten parantamisen.
Laatukriteerit 1 Johtaminen 2 Henkilöstö 3 Taloudelliset resurssit 4 Arviointi 5 Opetussuunnitelman toteuttaminen 6 Opetus ja opetusjärjestelyt 7 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 8 Osallisuus ja vaikuttaminen 9 Kodin ja koulun yhteistyö 10 Fyysinen oppimisympäristö 11 Oppimisympäristön turvallisuus 12 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 13 Koulun kerhotoiminta
Muutos 1: Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta vahvistuu Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään oppimiseen Sivistyskäsitys ja suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Tehtävä kuvataan yksityiskohtaisemmin Kasvatus- ja opetustehtävä Oppivelvollisuuden suorittaminen, laajan yleissivistyksen perusta Hyvät edellytykset toisen asteen opintoihin Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon mm. Lisääntyvä yhteistyön tarve Oppilaiden rooli ja osallistuminen Koulun kaiken toiminnan kasvattava ja ohjaava vaikutus Monipuolisten oppimisympäristöjen ja työtapojen tärkeys ja esim. etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen mahdollisuudet IH
Muutos 2: Oppimisen ja osaamisen tarkastelu Oppimiskäsityksen kuvaus ottaa huomioon uusimman tutkimuksen ja konkretisoituu Koulutyön kaikilla alueilla yhdessä tekemisen, kokemusten, tunteiden ja ilon merkitys! Oppiaineiden tavoitteissa, joissa korostuu miten? näkökulma Tavoitteiden vahvistaminen sekä oppiainerajat ylittävän laajaalaisen osaamisen määrittely Laaja-alainen osaamisen tavoitteet opetuksen eheyttämistä tukemassa Osaaminen kuvataan koulun ja opettajan toiminnalle asettuvina tavoitteina, ei suoraan oppilaiden osaamisvaatimuksina Osaamisen tavoitteet täsmennetään vuosiluokkakokonaisuuksittain IH
Mitä laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan? Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden, toimintakyvyn ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta IH
Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (1) Laaja-alaisen osaamisen kuvaukset on johdettu valtioneuvoston asetuksesta ja määritelty suhteessa toimintaympäristön muutoksiin Kuvauksissa on pyritty ottamaan huomioon osaamisen eri ulottuvuudet Osaaminen tukee oppilaan identiteetin muotoutumista ja luo valmiuksia kestävään elämäntapaan Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä ja oppilaille merkityksellisten kysymysten käsittelyä > yhteys eheyttäviin oppimiskokonaisuuksiin IH
Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (2) Tarvittavan laaja-alaisen osaamisen alueet (7) Ajattelu ja oppimaan oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen mk
Laaja-alainen osaaminen
Laaja-alainen osaaminen L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot L4 Monilukutaito L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen L6 Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Muutos 3: Tapa toimia perusopetuksessa ja koulussa Oppilaan arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa avataan selkeämmin Oppilaan arvioinnista oppimista tukevaan arviointiin ja arvioinnin näkemiseen osana oppimista Arviointikulttuuri on osa toimintakulttuuria Monipuolisen näytön ja palautteenannon merkitys Päättöarvosanan muodostumisen ja päättöarvioinnin kriteerien selkeyttäminen Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet määritellään ja kuvataan niiden sisältö Korostetaan toimintakulttuurin kehittyvää luonnetta sekä merkitystä oppilaiden kasvun ja oppimisen kannalta Periaatteet tukevat arvoperustan ja tehtävän toteutumista sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä Ohjaaminen perusopetuksen yhtenäisyyteen ja opetuksen eheyttämiseen; monialaiset oppimiskokonaisuudet 2014
Toimintakulttuuria vertailemassa Toimintakulttuuri (2004) Toimintakulttuuri (2012) Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt toiminta- ja käyttäytymismallit arvot, periaatteet ja kriteerit joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka muodostuu - säädöksistä sekä paikallisista ja koulujen omista suunnitelmista - johtamisrakenteista ja työn organisoinnista - oppimiskäsityksestä ja pedagogiikasta - vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulko-puoliseen koulun toimintaan, kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin Toimintakulttuuri vaikuttaa kaikkien päivittäiseen hyvinvointiin ja koulutyön mielekkyyden kokemukseen. Tulevaisuuden kannalta olennaisia ovat toimintakulttuurin vaikutukset erityisesti oppilaiden identiteettiin ja osaamiseen. 5 sivun teksti 1/3 sivun teksti Toimintakulttuuri muutoksessa 5.9.2013 62
Koulu oppivana yhteisönä 1 Toimintakulttuuri ilmenee koulutyön järjestämisessä (oppimisympäristöt, työtavat, yhteistyö, kouluruokailu jne.) sekä oppimisen arvioinnissa, oppimisen ja koulunkäynnin tuen sekä ohjauksen järjestelyissä Tavoitteena on, että koulu toimii oppivana, oppilaan kasvua tukevana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen Oppivalle yhteisölle ( ydin) ominaisia ovat Hyvinvointi ja turvallinen arki Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus Osallisuus ja demokraattinen toiminta Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen 2014
Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa Hyvinvointi ja turvallinen arki Paikalliset asiat Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen Oppiva yhteisö Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Osallistuminen ja demokraattinen toiminta mk
Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa
Koulu oppivana yhteisönä 2 Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäinen kokonaisuus Opetuksellisesti eheä jatkumo Kasvatuksellisesti johdonmukainen kokonaisuus Edellyttää opettajien yhteissuunnittelua ja oppiainerajat ylittävien, eheyttävien oppimiskokonaisuuksien toteuttamista Perusteissa määritellään siirtymävaiheiden sekä eri vuosiluokkakokonaisuuksien tehtävät Laaja-alainen osaaminen sekä monialaiset oppimiskokonaisuudet toteuttavat aiemmin aihekokonaisuuksille asetettuja tavoitteita Oppimiskokonaisuuksien tavoitteet sekä suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat periaatteet määritellään perusteissa Oppimiskokonaisuuksien tarkempi sisältö ja toteutus päätetään paikallisesti IH
Muutos 4: Perusopetuksen yhtenäisyyden ja eheyttämisen vahvistaminen 1 Perusteiden rakenteelliset ja linjaratkaisut Vahva yleinen osa, joka ohjaa ja yhtenäistää oppiainekohtaisten osuuksien kirjoittamista opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisten tavoitteiden tuominen perusteisiin vahvistaa yhteyttä VN:n asetukseen arvoperustan, tehtävän ja oppimiskäsityksen sekä niiden vaikutusten vahvistaminen yhteiset toimintakulttuurin kehittämistä koskevat linjaukset Vuosiluokkakokonaisuuksien ja niiden välisten siirtymävaiheiden määrittely Koulutyön järjestämistä koskevat osuudet koottuna lukuun 5 Selkeät velvoitteet ja paikallisen opetussuunnitelman laadintaa koskevat ohjeet Kestävä elämäntapa ja hyvinvointi perusopetuksen kaikkia osaalueita yhdistävänä tavoitteena IRMELI HALINEN
Perusopetuksen yhtenäisyyden ja eheyttämisen vahvistaminen 2 Eheyttämistä erityisesti tukevat elementit Laaja-alainen osaaminen kuvataan luvussa 3 sekä avataan vuosiluokkakokonaisuuksittain luvussa 12 Yhtenäisyys ja eheyttäminen määritellään osana perusopetuksen toimintakulttuuria luvussa 4 Eheyttävät oppimiskokonaisuudet laaja-alaisen osaamisen kehittymisen ja oppiaineiden välisen yhteistyön tukena määritellään luvussa 4 Eheyttämisessä olennaista on oppilaan kokonais-valtainen oppimiskokemus IH
Opetussuunnitelmatyön merkitys Opetussuunnitelmaprosessissa on mahdollisuus pohtia koulutyötä ja opetusta yhdessä ja organisoidusti: Missä ollaan nyt? Mistä halutaan pois? Mitä kohti halutaan mennä? Mitä pitäisi tehdä? IRMELI HALINEN 69
EHEYTTÄVÄT OPPIMISKOKONAISUUDET (OK) Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Arvot, oppimiskäsitys, toimintakulttuuri Koulutyö Oppiaineet OK Oppiaineet Laaja-alainen osaaminen Oppimiskokonaisuudet (OK) ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja, joissa hyödynnetään myös koulun muuta toimintaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tehtävänä on vahvistaa kasvua ihmisenä ja vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä ja luoda perustaa yleissivistykselle. Toteuttamisen tulee ilmentää koulun arvoja, oppimiskäsitystä ja toimintakulttuuria sekä tukea erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä IRMELI HALINEN
Paikallisesti ratkaistavia asioita Miten työ organisoidaan ja resursoidaan Miten yhteistyö rakennetaan miten erityisesti oppilaat ja huoltajat saadaan mukaan Miten määritellään opetuksen arvoperusta ja tehtävä Miten pohditaan oppimiskäsityksen vaikutusta Miten opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet täsmennetään; erityisesti laaja-alainen osaaminen Miten oma toimintakulttuuri linjataan Miten toimintakulttuuri toteutuu koulutyön käytännön järjestämisessä Miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto järjestetään Miten oppilaan arviointi toteutetaan ja turvataan sen yhdenvertainen toteutuminen Miten kieli- ja kulttuuriryhmien opetus järjestetään Miten siirtymävaiheet ja vuosiluokkakokonaisuudet toimivat Miten oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja jaetaan vuosiluokittain IRMELI HALINEN
Valtioneuvoston asetus 422/2012 (28.6.2012) linjaa kehittämisen suuntaviivat 5 Esiopetuksen erityisenä tehtävänä on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. A-S HOLAPPA
Nykytilanteen arviointi esiopetuksen nykyiset perusteet - Uudistettu vuonna 2010 kasvun ja oppimisen tuen osalta - Uudistettu osa on palvellut lasten saaman tuen käytäntöjä varsin hyvin - Perusteasiakirja ei tue riittävästi lasten ja huoltajien osallisuutta - Perusteissa ei kuvata esiopetuksen toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä riittävästi - Perusteiden antama pedagoginen tuki jää vähäiseksi A-S HOLAPPA
Yhteys perusopetukseen Esiopetuksen perusteita valmistellaan tiiviissä yhteistyössä perusopetuksen perusteiden kanssa Työryhmien yhteistyö Sisällön rakenteellinen yhteys arvoperusta oppimiskäsitys laaja-alainen osaaminen toimintakulttuuri yhteistyö kasvua ja oppimista tukeva arviointi A-S HOLAPPA
Yhteys muuhun varhaiskasvatukseen lapsilähtöisyys eheytetyn opetuksen periaate leikki kasvun ja oppimisen välineenä opetus tukee jokaisen lapsen kasvua ja oppimista esiopetusikäiset kuuluvat päivähoito-oikeuden piiriin aamu- ja iltapäivähoidon tarve kouluissa oleville suurin osa kokopäivähoidossa A-S HOLAPPA
Esiopetukseen vaikuttavat koulutuspoliittiset linjaukset Esiopetuksen muuttuminen vapaaehtoisesta mahdollisuudesta velvoitteeksi Varhaiskasvatuslain valmistelu > lain mahdolliset vaikutuksen esiopetukseen A-S HOLAPPA
YHDESSÄ TEKEMINEN JA VUOROVAIKUTUS 1. Aikataulut ja organisointi 2. OPS2016 sivut ja tiekartta 3. Perusteasiakirjojen uusi muoto eperusteet ja niihin liittyvä tukiaineisto IRMELI HALINEN
Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikallinen ops Paikalliset opsit IRMELI HALINEN Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops
Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen 1.8.2016 siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen IRMELI HALINEN
Yhteistyöhön perustuva ja avoin valmisteluprosessi Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute ja Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointimahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana Marraskuu 2012 - yleiset linjaukset Syyskuun alku 2013 - esiopetus Huhtikuu 2014 - perusopetus ja lisäopetus Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista syksyn 2014 aikana IRMELI HALINEN
http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi IH
IRMELI HALINEN OPS-tiekartta Tarkoitettu paikallisen työn apuvälineeksi Laadittu 27.1.2012 pidetyn ops-seminaarin (kuntien edustajia), avien ja norssien edustajien kanssa käytyjen keskustelun sekä kansallisilla perusopetusopetuksen päivillä käydyn keskustelun ja palautteen pohjalta Päivitetään vuoden 2014 alkupuolella Sisältää Valtakunnallisen perusteiden laadintatyön vaiheet ja aikataulu Paikallisen työn mahdollinen eteneminen Yhteisesti pohdittavia isoja teemoja Työtä virittäviä kysymyksiä/näkökulmia Esimerkkejä
Perustetyön toteuttaminen tukea paikalliseen työhön Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa - eperusteet osana Oppijan verkkopalvelua Teksti jaetaan kahteen osaan normiosaan josta ikonien kautta pääsee tukiaineistoon josta linkit lainsäädäntöön Tukiosaan jossa voidaan avata normitekstiä, antaa esimerkkejä toteutuksesta josta linkit syventävään aineistoon Edu.fi -sivuille sekä relevantteihin muihin sivustoihin (esim. Unicefin lapsen oikeuksien sopimusta koskeva aineisto) IRMELI HALINEN
Perusopetuslaissa määritellyt oppiaineet ovat samat kuin aiemmin Perusopetusasetuksessa määritellyt vähimmäis-tuntimäärät eri vuosiluokilla muuttuivat Perusopetusasetus 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Vanha 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Uusi 19 19 22 24 25 25 29 29 30 222 * * Mahdollinen lisäys (+3) päätetään 2013. IRMELI HALINEN
Nivelvaiheet 2. ja 3. vuosiluokan sekä 6. ja 7. vuosiluokan välissä kaikissa aineissa Kieltenopetuksessa siirtymää alemmille vuosiluokille; B1-kielen opetus varhennetaan alkamaan 6. luokalla Ympäristöoppia 6. vuosiluokan loppuun asti Uskontoa 1 vvt vähemmän Tuntijakoratkaisu Valtioneuvoston asetus 422/2012 Historiaa ja yhteiskuntaoppia 2 vvt enemmän (4.-6. vuosiluokilla), yhteiskuntaopin tuntimäärä säädellään aiempaa selkeämmin Taide- ja taitoaineiden ns. välystunteja sekä oppilaalle valinnaisten aineiden tunteja kiinnitetty kaikille yhteiseen opetukseen 4 vvt (musiikki 1, kuvataide 1, liikunta 2); kotitalous luetaan taide- ja taitoaineisiin; ns. välystunteja 1 vvt vähemmän kuin aikaisemmin Valinnaisten aineiden tuntimäärä 9 vvt (- 4 vvt); näihin aineisiin kohdennettavasta 3 vvt:n lisäyksestä päätetään keväällä 2013 Valtio tukee valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta; pohditaan A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi IRMELI HALINEN
Tuntijako oppiaineittain tarkasteltuna Aine Vanha Uusi Muutokset Äidinkieli ja kirjallisuus 14+14+14=42 14+18+10=42 Nivelkohta vaihtuu. A1-kieli 8+8=16 9+7=16 Yhden tunnin siirto 3-6 vlk.:lle B1-kieli 6 2+4=6 Aloitus jo 6 vlk. Matematiikka 6+12+14=32 6+15+11=32 Nivelkohta vaihtuu. Ympäristöoppi 9 4+10=14 1-6 vlk. kokonaisuutena Nimi muuttuu. Biologia ja maantieto 3+7 7 Erillisinä oppiaineina vasta 7-9 vlk. * Fysiikka ja kemia 2+7 7 Erillisinä oppiaineina vasta 7-9 vlk. * Terveystieto 3 3 * Ympäristö ja luonnontietoaineet yht. IRMELI HALINEN 9+5+17=31 4+10+17=31 * Biologiaa ja maantietoa, fysiikkaa ja kemiaa ja terveystietoa opetetaan osana ympäristöopin opetusta integroidusti vlk. 1-6.
Aine Vanha Uusi Muutokset Uskonto / Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi 6+5=11 2+5+3=10 Nivelkohta vaihtuu. Yksi tunti vähemmän 3+7=10 5+7=12 Kaksi tuntia enemmän (4-6 vlk.) YH vähintään 2+3=5 Musiikki 4+3=7 2+4+2=8 Nivelkohta vaihtuu. Yksi yhteinen tunti enemmän Kuvataide 4+4=8 2+5+2=9 Nivelkohta vaihtuu. Yksi yhteinen tunti enemmän Käsityö 4+7=11 4+5+2=11 Nivelkohta vaihtuu. Liikunta 8+10=18 4+9+7=20 Nivelkohta vaihtuu. Kaksi tuntia enemmän Kotitalous 3 3 Luetaan osaksi taide- ja taitoaineita. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset Taide- ja taitoaineet yht. 56 (+3 kotitalous) 62 6+6=12 6+5=11 Nivelkohta vaihtuu. Yksi tunti vähemmän IRMELI HALINEN
Aine Vanha Uusi Muutokset Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet 13 9 Mahdollinen lisäys (+3) päätetään 2013. Vähimmäistuntimäärä yhteensä 222 222 Mahdollinen lisäys päätetään 2013. Vapaaehtoinen A2-kieli 12 12 Valinnaisena aineena tai B1-sijasta yhteisenä aineena tai vähimmäis-tuntimäärän ylittävänä opetuksena. * ** Vapaaehtoinen B2-kieli 4 4 Valinnaisena aineena tai vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena.* * Rahoituksesta säädetään myöhemmin. ** OKM valmistelee hallituksen esityksen vuoden 2014 loppuun mennessä, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi IRMELI HALINEN