Mitä kouluun kuuluu? Koulun toimintakulttuurin arviointi 2007

Hyvinvointipalvelut Julkaisuja 3/2007 Mitä kouluun kuuluu? Koulun toimintakulttuurin arviointi 2007 Tampereen kaupunki Talous- ja strategiaryhmä

TAMPEREEN KAUPUNKI Hyvinvointipalvelut Kehittämisyksikkö Puutarhakatu 2 A PL 487 33101 TAMPERE Keskus (03) 565 711 Tekijä/työryhmä Riitta Juusenaho, Tutkimus- ja arviointipäällikkö Talous- ja strategiaryhmä KUVAILULEHTI Sote: 4247/51/2007 Julkaisun nimi Mitä kouluun kuuluu? Koulun toimintakulttuurin arviointi 2007 Julkaisija (tuotantoalue tai tuotantoyksikkö) Talous- ja strategiaryhmä Sarjan nimi ja numero Hyvinvointipalvelujen julkaisuja 3/2007 ISSN-numero ISBN-numero 1769-9174 978-951-609-329-4 Tiivistelmä Lukuvuoden 06-07 arviointiteema Koulun toimintakulttuuri-arviointi on tehty edellisen kerran lv.2002-2003. Kyselyyn osallistuivat edelliskerran tapaan koulujen 6. ja 9.luokkien oppilaat sekä koko koulun henkilökunta. Oppilaiden kyselyn vastauksia kertyi erittäin edustava määrä, 3790 kappaletta, joka on 98 % kaikista mainittujen luokkien oppilaista ja 20 % koko tamperelaisesta peruskoulujen oppilasmäärästä. On huomattava, että kaikki vastaajat eivät välttämättä ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Henkilöstön kyselyyn vastasi 1455 kouluissa työskentelevää aikuista, opettajia ja muita aikuisia. Vastausprosentti oli tässäkin korkea, 85 %. Kysely tehtiin sähköisenä Zef Solutions Oy:n arviointiportaalilla. Oppilaskyselyn keskeiset teemat olivat koulun pelisäännöt, turvallisuus, arjen käytänteet, suhtautuminen oppilaisiin, vaikutusmahdollisuudet, oppimisen ja opetuksen ilmapiiri ja koulun henki. Uutena dimensiona kyselyyn tuotiin oppilaskunnille suunnattu lyhyt kysely toiminnasta sekä oppilaiden minä-kuvaa sekä käsitystä itsestä oppijana kartoittavat kysymykset. Henkilöstön kyselyn teemoina olivat johtajuus, koulun pelisäännöt, pedagoginen ilmasto, suhtautuminen oppilaisiin, vaikutusmahdollisuudet ja oppimisen ja opetuksen ilmapiiri. Uutena henkilöstön kyselyyn tuotiin mukaan alueyhteistyö. Oppilaiden ja henkilöstön kyselyjen sisällöt ovat osin päällekkäisiä, joten mielipiteiden vertailu mahdollistuu. Avainsanat Toimintakulttuuri, koulu, arviointi Hinta Julkaisuaika Kokonaissivumäärä 10, alv 8 % sis.hintaan Toukokuu 2007 34 Julkaisun myynti ja jakelu: Tampereen kaupunki, Hyvinvointipalvelut/kehittämisyksikkö PL 487, 33101 TAMPERE Käyntiosoite: Puutarhakatu 2 A Puhelin (03) 5657 7646 www.tampere.fi/hallinto/hyvinvointipalvelut/julkaisumyynti Painopaikka: Tampereen Yliopistopaino Oy Painatuskeskus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 1.1. Kuntatason arviointi Tampereella 3 2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI KÄSITTEENÄ 5 3. KUVAUS VASTAAJISTA 6 4. KESKEISET TULOKSET 7 4.1. Koulun pelisäännöt/oppilaat 7 4.2. Koulun pelisäännöt/henkilökunta 8 4.3. Turvallisuus/oppilaat 10 4.4. Turvallisuus/henkilökunta 10 4.5. Arjen käytänteet/oppilaat 11 4.6. Suhtautuminen oppilaisiin/oppilaat 12 4.7.Suhtautuminen oppilaisiin/henkilökunta 13 4.8. Aluemalli ja sen toiminta/henkilökunta 14 4.9. Johtaminen, henkilöstöjohtaminen/henkilökunta 15 4.10. Johtaminen, pedagoginen johtaminen/henkilökunta 16 4.11. Vaikutusmahdollisuudet ja osallistuminen/oppilaat 17 4.12. Vaikutusmahdollisuudet/oppilaskuntien kysely 18 4.13. Vaikutusmahdollisuudet ja osallistuminen /henkilökunta 19 4.14. Koulun pedagoginen ilmasto/henkilökunta 21 4.15. Oppimisen ja opetuksen ilmapiiri/oppilaat 22 4.16. Oppimisen ja opetuksen ilmapiiri/henkilökunta 23 4.17. Oppilasprofiili 24 5. KOULUN TOIMINTAKULTTUURISSA TAPAHTUNEET KESKEISET MUUTOKSET TAMPEREELLA 2003-2007 28 6. TIIVISTELMÄ 28 7. LIITTEET Oppilaskunnan kyselypohja 31 Hyviä käytänteitä oppilaskuntatoiminnassa 32 Oppilaskuntien ehdottamia kehittämiskohteita kouluissa 32 8.LÄHTEET 34

3 1. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 1.1. Kuntatason arviointi Tampereella 2007 Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Tampereen kaupungissa on valmistunut v.2005 Kasvatuksen ja koulutuksen arvioinnin perusteet -asiakirja, joka määrittelee vuosittaiset keskeiset arviointiteemat, joiden sisällä perusopetuksen arviointia tehdään kunkin ajan ilmiöt huomioiden. On pidetty tärkeänä, että teemat toistuvat tietyiltä osin samansisältöisinä, näin varmistetaan vertailukelpoisen pitkittäistiedon saanti tamperelaisesta perusopetuksesta ja siinä tapahtuvista trendeistä. Näin tuloksia voidaan myös suhteutaa kansalliseen ja kansainväliseen tutkimustietoon. Toisaalta kaupungin uusi toimintamalli edellyttää jatkuvaa palvelujen laadun seurantaa ja arviointia asiakaslähtöisen koulutuksen jatkumon toteutumiseksi sekä koulutusjärjestelmän tasapuolisuudeen ja toimivuuden varmistamiseksi. Koulutuksen arvioinnin tehtäväksi nähdään näin asetettujen tavoitteiden toteutumisen seuranta ja tukeminen, koulutuspalvelujen laadun kehittäminen, oppimisen tukeminen monipuolisia palveluja kehittämällä. Vuosittain toistuvat arviointiteemat ovat: Syrjäytymisen ehkäiseminen Oppiminen (millaiset valmiudet koulu antaa elinikäisen oppimiseen) Koulun toimintakulttuuri Koulun kasvatustehtävä Lukuvuoden 06-07 arviointiteema Koulun toimintakulttuuri toteuttaa suunnitelmaa ja se on tehty edellisen kerran lv.2002-2003. Kyselyyn osallistuivat edelliskerran tapaan koulujen 6. ja 9.luokkien oppilaat sekä koko koulun henkilökunta. Oppilaiden kyselyn vastauksia kertyi erittäin edustava määrä, 3790 kappaletta, joka on 98 % kaikista mainittujen luokkien oppilaista ja 20 % koko tamperelaisesta peruskoulujen oppilasmäärästä. On huomattava, että kaikki vastaajat eivät välttämättä ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Henkilöstön kyselyyn vastasi 1455 kouluissa työskentelevää aikuista, opettajia ja muita aikuisia. Vastausprosentti oli tässäkin korkea, 85 %. Kysely tehtiin sähköisenä Zef Solutions Oy:n arviointiportaalilla. Oppilaskyselyn keskeiset teemat olivat koulun pelisäännöt, turvallisuus, arjen käytänteet, suhtautuminen oppilaisiin, vaikutusmahdollisuudet, oppimisen ja opetuksen ilmapiiri ja koulun

henki. Uutena dimensiona kyselyyn tuotiin oppilaskunnille suunnattu lyhyt kysely toiminnasta sekä oppilaiden minä-kuvaa sekä käsitystä itsestä oppijana kartoittavat kysymykset. 4 Henkilöstön kyselyn teemoina olivat johtajuus, koulun pelisäännöt, pedagoginen ilmasto, suhtautuminen oppilaisiin, vaikutusmahdollisuudet ja oppimisen ja opetuksen ilmapiiri. Uutena henkilöstön kyselyyn tuotiin mukaan alueyhteistyö. Oppilaiden ja henkilöstön kyselyjen sisällöt ovat osin päällekkäisiä, joten mielipiteiden vertailu mahdollistuu. Arvioinnin suunnitelman edetessä aluerehtorit ottivat kantaa kysymyspatteristoon. Raportti rakentuu edellä mainittujen teemojen alle sijoittuvien kysymysten tulosten esittelystä ja analyysistä ( 4.1.- 4.17). Kunkin teeman otsikon alla esitetään mittarin tarkat väittämät. Tämän jälkeen esitetään Zef-raportin absoluuttinen ja suhteellinen kuva. Kuvassa olevat pallot osoittavat kunkin väittämän vastausten keskiarvoa. Ympyrän numero merkitsee väittämän numeroa ja sen ympärillä oleva vaaleampi kenttä hajontaa. Suhteelliset arvot koskevat ainoastaan nelikenttä- ja janakysymyksiä. Suhteellinen raportti lasketaan seuraavasti: otetaan vastaajan kaikkien vastausten keskiarvopiste, joka sijoitetaan vastausalueen keskelle. Tämän jälkeen vastaukset levitetään alkuperäiset sijaintisuhteensa säilyttäen tasaisesti koko vastausalueelle. Tämä operaatio tehdään jokaiselle vastaajalle erikseen, jonka jälkeen keskiarvot ja keskihajonnat lasketaan. Suhteellisena laskettu tulos on tarkempi ja tulkittavampi, koska se käyttää hyväkseen koko vastausalueen salliman maksimitarkkuuden (Zef Solutions Oy). Kyse on kuitenkin samojen asioiden tarkastelusta eri näkökulmista. Kuvien alla tulkitaan tuloksia vielä sanallisesti. Trendien löytämiseksi tuloksia verrataan osin edelliseen v. 2003 kyselyyn, osin verrataan oppilaiden käsityksiä henkilöstön käsityksiin. Oppilaiden vastauksia verrataan tietyiltä osin myös luokkatason mukaan (6.luokkalaiset ja 9.luokkalaiset). Analyysin keskeinen tavoite on nostaa esiin tamperelaiskoulujen keskeiset vahvuudet ja todelliset kehittämiskohteet niin, että koulut voivat kehittää toiminnassaan oikeita ja tärkeiksi koettuja asioita. Näin uskotaan säästyvän sekä työtä että aikaa. Kunkin teemakokonaisuuden lopussa esitetään laatikossa trendiä (kehityssuuntaa) kuvaavat kommentit sikäli kun niitä voidaan vetää. Vuoden 2003 kyselyssä oppilaat arvioivat väittämiä asteikolla 1-5. Suluissa oleva merkintä ka = keskiarvo. Luvussa 5 s. 28 kootaan vielä yhteen niitä toimintateemoja, joissa koulujen toimintakulttuurin voidaan todeta kehittyneen sekä niitä, joissa muutosta ei havaita. Lopuksi luvussa 6. esitetään vielä arvioinnin keskeisiä tuloksia oppilaiden ja henkilökunnan näkökulmista. Koulut ovat saaneet koulukohtaiset tuloksensa tammi-helmikuussa. Varsinaista ohjeistusta tulosten käsittelystä ei ole annettu, mutta koulut kuvaavat opetussuunnitelmana perustuvassa suunnitelmassaan tavat, joilla tuloksia on käsitelty sekä ne toimenpiteet joihin tulokset ohjaavat. Kuntatason arviointitutkimuksen ohella tamperelaiskoulut osallistuvat säännöllisesti mm. Opetushallituksen järjestämiin kansallisiin oppimistulosten arviointeihin, Kouluterveyskyselyihin ja Pisa-tutkimuksiin. Useat koulut tekevät vielä tämän lisäksi omaa itsearviointia asiakastyytyväisyys- tai palvelukykykartoituksin. Riitta Juusenaho, tutkimus- ja arviointipäällikkö Talous- ja strategiaryhmä tietotuotanto ja laadunarviointi Tampereen kaupunki

5 2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI KÄSITTEENÄ Jokaisella organisaatiolla on oma kulttuurinsa, joka näkyy sen arjen toiminnassa, ajattelussa, päätöksenteossa ja suhtautumisessa ympäröivään yhteiskuntaan. Organisaatiokulttuurilla tarkoitetaan syvimmällä, usein tiedostamattomalla, tasolla olevia arvoja, arvostuksia, menettelytapoja ja tottumuksia eli organisaation kirjoittamatonta toimintatapaa. Kulttuuri on organisaation sielu, jonka sen jäsenet jakavat ja joka määrittää jonkin ihmisjoukon tapaa toimia. Organisaatio luo tietoisesti tai tietämättään tapoja, joilla se reagoi sisäisiin ja ulkoisiin ongelmiin. Toimintakulttuuria voidaan hyvin kuvata jäävuorena, josta on näkyvissä vain huippu, suurin osa on näkymättömissä ja tästä näkymättömästä luonteesta johtuu, että se ymmärretään usein annettuna ja että sitä ei tiedosteta (Juuti 1995, 27-29). Koulussa on ainakin kolme kulttuurijärjestelmää: oppilaiden kulttuuri, opettajien kulttuuri ja hallintokulttuuri (Antikainen 1986). Näiden kolmen yhteisestä toiminnasta ja siihen liittyvistä odotuksista muodostuu koulun vuorovaikutuskulttuuri. Virallisella, formaalilla koululla tarkoitetaan opetusmenetelmiä, opetusmateriaalia, oppikirjoja, opetuksen sisältöjä, ja opetuksen ympärille rakentuvaa luokkahuonevuorovaikutusta jne. Epävirallisella, informaalilla koululla tarkoitetaan opettajien, muun henkilökunnan ja oppilaiden muuta vuorovaikutusta oppitunneilla ja niiden ulkopuolella. Fyysisellä koululla tarkoitetaan koulun tiloja, rakennuksia, ääniä ja paikkoja yleensä, joissa oppilaiden oletetaan olevan. Toimintakulttuurin keskeinen kysymys kietoutuukin näiden kaikkien ominaisuuksien ympärille: onko se vain osiensa summa vai jotakin enemmän? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet -asiakirja määrittää koulun toimintakulttuuria myös laajemmin sanomalla sen sisältävän oppituntien lisäksi niiden ulkopuolisen koulun toiminnan, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Opetussuunnitelman perusteet tuo uutena koulujen oppisisältöihin opintokokonaisuudet, joiden edellytetään näkyvän myös koulun toimintakulttuurissa. Oppilaiden osallisuutta ja aktiivista roolia koulun toimijana korostetaan ja tätä estäviä piilorakenteita tai asenteita halutaan nostettavan keskusteluun. Koulun toimintakulttuurilla tiedetään olevan vahva yhteys turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön luomiseen. Turvallisuus ja viihtyvyys ovat taas keskeisiä oppimista edistäviä tekijöitä. Toimintakulttuuria rakennettaessa ja kehitettäessä keskeistä olisi osallistaa siihen kaikki koulussa työskentelevät aikuiset ja lapset.

6 3. KUVAUS VASTAAJISTA Vastaajat/sukupuoli tyttöjä/naisia Oppilaat 3790 1828 Henkilöstö 1455 1085 yhteensä 5245 Vastaajista 56 % oli tyttöjä tai naisia. Oppilaista 55,6 % oli 6.luokkalaisia. Henkilöstön kyselyyn vastanneista 77 % oli naisia. Henkilöstö, asema koulussa rehtori 5,1% aineenopettaja 32,5% luokanopettaja 33,3 % muu henkilökunta 29,1 % Vastaajista valtaosa oli opettajia ( 894). Muuta henkilökuntaa vastaajista oli 395. Rehtoriksi itsensä identifioi 69 vastaajaa. Henkilöstö, työkokemus työkokemusta alle vuosi 6,2 % työkokemusta 1-5 vuotta 17,9 % työkokemusta 5-10 vuotta 18,1 % työkokemusta yli 10 vuotta 57,8% Vastaajista suurimmalla osalla (783 ) oli yli 10 vuoden työkokemus. 84 vastaajalla oli työkokemusta vähemmän kuin vuosi. 488 vastaajan työkokemus sijoittui 1-10 vuoden välille.

7 4. KESKEISET TULOKSET 4.1. Koulun pelisäännöt / oppilaat Kysymysryhmän väittämät oppilaille: 1. Koulussamme on hyvä kuri ja järjestys. 2. Sääntöjen noudattamista valvotaan riittävästi. 3. Olen voinut osallistua koulumme sääntöjen laatimiseen. 4. Koulussamme päätäntävalta on viime kädessä aikuisilla. 5. Koulussamme työskentelevät aikuiset ovat oppilaiden turvana. absoluuttinen koodaus/oppilaat suhteellinen koodaus/oppilaat Yllä olevissa kuvissa vaakatasolla kuvataan väittämän toteutumista vastaajan mielestä ja pystysuunnassa asian tärkeyttä vastaajalle. Nelikenttä- kuviossa näkyy havainnollisesti väittämien vastausten keskiarvot (tumma pieni pallo) ja sen ympärillä oleva hajontaa kuvaava alue (vaaleampi ellipsi tai rengas). Mikäli keskiarvo asettuu oikeaan yläneljännekseen, väittämä on toteutunut hyvin ja sitä pidetään tärkeänä. Näitä asioita tule vaalia kouluissa. Ne ovat koulujemme vahvuuksia. Jos keskiarvo sen sijaan asettuu vasempaan yläneljännekseen, se merkitsee, että väittämä ei ole toteutunut, mutta sitä pidetään tärkeänä. Näihin asioihin on keskityttävä. Mikäli keskiarvo asettuu oikeaan alaneljännekseen, se merkitsee, että väittämä on toteutunut hyvin, mutta sitä ei pidetä vastaajien keskuudessa tärkeänä. On pohdittava miksi näin on ja onko asia sellainen, että sen merkitystä on saatava nostettua. Mikäli keskiarvot asettuvat vasempaan alaneljännekseen, se merkitsee, että väittämä ei ole toteutunut eikä sillä ole vastaajien mielestä merkitystä. Näiden asioiden kohdalla on mietittävä miten väittämän asioita voidaan kehittää tai tehdä paremmin niin, että niiden merkitys nousee vai ovatko ne toisarvioisia asioita, joista voidaan luopua. Absoluuttisessa tarkastelussa väittämä nro 3 (olen voinut osallistua koulumme sääntöjen laatimiseen) asettuu selkeästi nelikentän negatiiviselle alueelle(täysin eri mieltä) eikä

8 toisaalta se ole oppilaiden vastausten mukaan heille kovinkaan tärkeää. Muut kysymysryhmän väittämät asettuvat sen sijaan kaikki oikeaan yläneljännekseen, jolloin oppilaat ovat väittämän kanssa jokseenkin samaa mieltä, mutta arvioivat väittämät heille vain hieman tärkeiksi. Suhteellinen koodaus sen sijaan paljastaa paremmin väittämien vastausten suhteen muihin väittämiin. Eniten samaa mieltä ollaan väittämän 5 (koulussamme työskentelevät aikuiset ovat oppilaiden turvana) kanssa ja sitä pidetään myös tärkeimpänä. Väittämän 1(koulussamme on hyvä kuri ja järjestys) kanssa ollaan samaa mieltä ja myös se koetaan tärkeäksi. Väittämään 2 (sääntöjen noudattamista valvotaan riittävästi) suhtaudutaan myönteisesti eikä sen tärkeyteen juuri oteta kantaa. Väittämän 4 (koulussamme päätäntävalta on viimekädessä aikuisilla) kanssa ollaan lähes täysin samaa mieltä, mutta sitä ei juuri koeta tärkeäksi. Väittämän 3 kohdalla suhteellinen tarkastelu tuo oppilaiden vastausten keskiarvoksi täysin eri mieltä eikä sitä myöskään koeta lainkaan tärkeäksi. Väittämien hajonta on suurempaa tärkeyden suhteen kuin toteutumisen suhteen. 4.2. Koulun pelisäännöt /henkilökunta Myös henkilökunnan kyselyssä selvitettiin kokemuksia koulun pelisäännöistä. Kysymysryhmän väittämät henkilökunnalle: 1. Opettajakunta ja muu henkilökunta arvostaa työtään. 2. Opettajakunta ja muu henkilökunta tukee rehtoria päätöksenteossa. 3. Tehdyistä yhteisistä päätöksistä pidetään koulussamme kiinni. 4. Opettajien tiimityötä ja parityötä tuetaan. 5. Koulussamme on selkeä sopimus koulukiusaamiseen puuttumisesta. 6. Vanhemmat osallistuvat koulun juhliin ja muihin tilaisuuksiin. 7. Koulumme juhlissa otetaan huomioon tapakulttuurin ja tradition opettaminen. 8. Koulukiusaamiseen puututaan aina.

9 absoluuttinen koodaus/henkilökunta suhteellinen koodaus/henkilökunta Absoluuttisessa tarkastelussa tämän kysymysryhmän vastaukset kumuloituvat oikeaan yläneljännekseen, eli vastaajat ovat väittämien kanssa keskimäärin samaa mieltä ja asiat koetaan keskimäärin tärkeiksi. Väittämä 8(koulukiusaamiseen puututaan aina) nousee tässä kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Sen sijaan suhteellisessa koodauksessa vastaukset hajoavat keskenään ja niiden keskinäinen vertailu helpottuu: edelleen väittämät 8,5 ja 1 asettuvat oikeaan yläneljännekseen, näiden väittämien kanssa ollaan sama mieltä ja ne koetaan tärkeiksi, mutta etenkin väittämät 6,4, 2 ja 3 asettuvat nyt nelikentän keskelle ja ne koetaan hieman vähemmän tärkeinä kuin ryhmän muut väittämät. Koulun pelisäännöistä keskeisimpinä näyttävät olevan koulukiusaamiseen liittyvät asiat. Verrattaessa opetushenkilöstön vastausten jakaantumista vastaajan sukupuolen mukaan voidaan todeta, että miehet arvioivat väittämiä 1,5 ja 8 tärkeämmiksi kuin naiset. Naiset arvioivat vastaavasti väittämät 4,6 ja 7 tärkeämmiksi kuin miehet. Vastaajista 236 oli miespuolista opetushenkilöstöä ja 709 naisia, opettajia tai rehtoreita. Vastausten hajonta on suurempaa tärkeyden suhteen kuin toteutumisen suhteen. Trendi 2003-2007: V.2003 oppilaat kokivat, että kouluissa on hyvä kuri ja järjestys (ka 3,7).V. 2007 he ovat edelleen samaa mieltä ja pitävät asiaa tärkeänä. Sääntöjen noudattamista valvotaan edelleen hyvin. Aikuiset koetaan edelleen koulussa oppilaiden turvaksi ja tueksi. V. 2003 oppilaat kokivat, etteivät ole riittävästi saaneet osallistua sääntöjen laatimisen (ka 2,2).V. 2007 oppilaat ovat edelleen samaa mieltä. Vanhempien osallistuminen koettiin v. 2003 hyväksi (ka 3,9), v.2007 vanhempien osallistumista pidettiin melko hyvänä muttei kovin tärkeänä.

4.3. Turvallisuus/oppilaat 10 Kysymysryhmän väittämät: 1. Pidän kouluamme turvallisena paikkana. 2. Opettajat valvovat välitunteja riittävästi. 3. Välitunneilla on turvallista olla. 4. Välitunneilla on riittävästi tekemistä. 5. Koulun alueelta luvatta poistuminen on tavallista. 6. Tupakointiin koulun alueella puututaan. 7. Koulun käytävillä on turvallista liikkua. 8. Aikuiset puuttuvat aina koulukiusaamiseen. absoluuttinen koodaus/oppilaat suhteellinen koodaus/oppilaat Absoluuttinen tarkastelu asettaa kysymysryhmän vastaukset nelikentän keskialueelle ja väittämien 8,7,6, 3, 2 ja 1 suhteen ollaan keskimäärin melko samaa mieltä ja niitä pidetään myös keskimäärin tärkeinä. Sen sijaan väittämän 5 kanssa oppilaat ovat enemmän eri mieltä eivätkä he pidä sitä myöskään keskimääräisesti niin tärkeänä kuin muita väittämiä. Suhteellinen tarkastelu erottelee jälleen väittämien vastauksia: väittämien 7,1,3,6 ja 8 kanssa ollaan samaa mieltä ja oppilaat pitävät niitä erittäin tärkeinä. Väittämän 2 kanssa ollaan samaa mieltä, mutta sitä ei pidetä enää niin tärkeänä. Väittämän 4 kanssa ollaan kovasti eri mieltä ja sitä oppilaat taas pitävät tärkeänä. Väittämän 5 kanssa ollaan jokseenkin eri mieltä, eikä sitä pidetä tärkeänä lainkaan. Vastausten hajonta on melko suurta. 4.4. Turvallisuus/henkilökunta Myös henkilökunnan vastaukset koskien väittämiä 5, 6 ja 7 ovat saman suuntaiset oppilaiden kanssa; kouluja pidetään turvallisina ja tupakointiin puuttumista pidetään tärkeänä. Henkilökunta ei pidä koulun alueelta luvatta poistumista yleisenä eikä siihen näin ollen tarvitse juuri puuttua.

11 Trendi 2003-2007 : Sekä oppilaat että koulun henkilökunta pitävät edelleen koulua turvallisena paikkana (oppitunnit, välitunnit ja käytävät). Oppilaat arvostavat sitä. Oppilaat arvioivat -03, että välituntisin on riittävästi tekemistä (ka 3,1) v.-07 oppilaat ovat eri mieltä, mutta pitävät asia tärkeänä. Koulun alueelta poistumista ei pidetty oppilaiden mielestä -03 tavallisena (ka 2,5) eikä se ole tavallista -07, mutta sitä ei pidetä myöskään tärkeänä. -03 opilaat arvioivat koulukiusaamiseen puuttumista hyväksi (ka 3,9) -07 he arvioivat sen myös hyväksi ja pitävät asiaa erittäin tärkeänä. Oppilaat kokivat 03 etteivät saa käyttää riittävästi tietokoneita välituntisin tai koulun jälkeen (ka1,9). Tilanne ei ole muuttunut -07, oppilaiden kokemukset ovat samoja. 4.5. Arjen käytänteet /oppilaat Kysymysryhmän väittämät: 1. Oppilaiden ruokailu koulussa sujuu hyvin. 2. Koulun tilat tehtävien tekemiseen ja taukojen viettämiseen ovat hyvät. 3. Koulullamme järjestetään yhteisiä juhlia ja tapahtumia. 4. Oppilaat saavat osallistua juhlien ja tapahtumien suunnitteluun. 5. Oppilaat järjestävät koulussamme säännöllisesti aamunavauksia. 6. Tietokoneita on mahdollisuus käyttää välituntisin tai koulun jälkeen. 7. Oppilaat voivat riittävästi hyödyntää tietokoneita oppimisessa. absoluuttinen koodaus/oppilaat suhteellinen koodaus /oppilaat Absoluuttisessa tarkastelussa vastausten keskiarvot asettuvat hajontoineen jälleen nelikentän keskikohdalle. Väittämän 6 kanssa ollaan eniten eri mieltä ja sitä pidetään vielä

12 melko tärkeänä. Näyttää siltä, että oppilaat järjestävät melko usein aamunavauksia kouluissa, mutta he eivät pidä sitä kovin tärkeänä. Ruokailujen nähdään sujuvan hyvin ja asiaa pidetään tärkeänä. Suhteellinen tarkastelu hajottaa jälleen vastauksia ja nyt väittämän 1 kanssa ollaan samaa mieltä ja sitä pidetään tärkeänä myös suhteellisesti tarkasteltuna. Sen sijaan väittämien 5 ja 6 vastaukset koodaantuvat vasempaan alaneljännekseen eli väittämiä ei pidetä tärkeinä suhteessa muihin väittämiin. Koulun tiloja kritisoidaan ja edelleen tietokoneita nähdään hyödynnettävän oppimisessa liian vähän. Oppilaat kuitenkin pitävät tätä väittämää tärkeänä. Hajonta on vastauksissa melko suurta. 4.6 Suhtautuminen oppilaisiin /oppilaat Kysymysryhmän väittämät 1. Opettajat suhtautuvat tasapuolisesti kaikkiin oppilaisiin. 2. Minut hyväksytään koulussa sellaisena kuin olen. 3. Voin ilmaista tunteitani koulussa. 4. Minua arvostetaan koulussa. 5. Minua kannustetaan koulussa hyviin suorituksiin. 6. Saan koulussa tunnustusta suorituksistani. 7. Opettajat reagoivat ongelmatilanteisiin asiallisesti. 8. Saan koulussa riittävästi apua/ tukea ongelmiini. 9. Oppilaille selvitetään opetuksen tavoitteet ja arvioinnin perusteet. absoluuttinen koodaus/oppilaat suhteellinen koodaus/oppilaat Absoluuttisia väittämän vastausten keskiarvoja tarkasteltaessa väittämän 1 keskiarvo asettuu keskiviivalle (en samaa enkä eri mieltä), muut sen oikealle puolelle. Oppilaat ovat eniten samaa mieltä väittämän 2 kanssa. Sen sijaan suhteellisen koodauksen kautta keskiarvot asettuvat nyt eri tavoin: väittämän 1 kanssa ollaan suhteellisesti eniten eri mieltä ja väittämän 2 kanssa eniten samaa mieltä.

Väittämät 8 ja 9 saavat suhteellisessa tarkastelussa myönteisempää palautetta kuin absoluuttisessa. 13 Myös henkilökunnalta kysyttiin suhtautumisesta oppilaisiin: 4.7. Suhtautuminen oppilaisiin /henkilökunta Kysymysryhmän väittämät: 1. Oppilaat otetaan mukaan juhlien ja tapahtumien suunnitteluun. 2. Oppilaita kuullaan keskeisissä koulun asioissa. 3. Oppilasta arvostetaan koulussamme. 4. Oppilas saa ilmaista tunteitaan koulussamme. 5. Oppilasta kannustetaan hyviin suorituksiin koulussamme. 6. Oppilas saa tunnustusta suorituksistaan. 7. Oppilaiden psyko-sosiaalinen tukeminen kuuluu muille kuin opettajille. absoluuttinen koodaus/henkilökunta suhteellinen koodaus/henkilökunta Henkilökunnan vastausten absoluuttisten keskiarvojen tarkastelussa näkyy vastausten painottuminen oikeaan yläneljännekseen, eli henkilökunta kokee suhtautumisensa oppilaita kohtaan olevan keskimäärin myönteistä ja kannustavaa. Väittämän 7 kanssa ollaan selkeästi eri mieltä ja asiaa pidetään myös erittäin tärkeänä. Suhteellisessa tarkastelussa erityisesti tämän väittämäryhmän asioiden merkitys henkilökunnalle vähenee, eli keskiarvoja kuvaavat pallot sijoittuvat alemmas merkityksen suunnassa. Verrattaessa oppilaiden ja henkilökunnan suhteellisia vastauskeskiarvoja keskenään, näyttää siltä, että henkilökunta arvioi väittämiä hiukan positiivisemmaksi kuin oppilaat. Opetushenkilöstön vastaukset eivät eronneet vastajan sukupuolen mukaan toisistaan. Trendi 2003-2007: Oppilaat kokevat edelleen, että heidät hyväksytään koulussa sellaisena kuin he ovat ja että he saavat riittävästi apua/tukea. Opettajien nähtiin -03 ja nähdään vieläkin reagoivan ongelmatilanteisiin asiallisesti. Oppilaat kokevat nyt enemmän, että opettajat eivät suhtaudu kaikkiin oppilaisiin yhtä tasapuolisesti(-03 ka 3,3). Henkilöstö arvioi aikuisten suhtautumista oppilaisiin hiukan positiivisemmin kuin oppilaat.

14 4.8 Aluemalli ja sen toiminta/henkilökunta Vuonna 2005 siirryttiin Tampereella päivähoidon ja perusopetuksen osalta yhteistoiminta-alueisiin. Tämä tarkoittaa kaupungin jakamista viiteen alueeseen, joiden päiväkodeilla on kullakin alueella yksi yhteinen aluejohtaja ja alueen peruskouluilla yksi yhteinen aluerehtori. Nämä toimivat esimiehinä alueen päiväkodinjohtajille ja rehtoreille ja kehittävät alueellista yhteistyötä. Aluerehtoreiden työaika jakaantuu suhteessa 70 % oman koulun johtamistyöhön ja 30 % alueellisten asioiden hoitamiseen. Toiminnalla pyritään vahvistamaan oppilaan yhtenäisen koulupolun muodostumista ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä, sekä kokoamaan moniammatillista osaamista lapsen ja perheen tueksi. Toisaalta aluerehtorijärjestelmällä pyritään hajauttamaan lisää päätöksentekoa ja tuomaan esimies lähemmäs kentän toimijoita. Aluerehtori käy mm. kehityskeskustelut alueensa muiden rehtorien kanssa, kehittää alueellista pedagogista osaamista ja yhteistyötä ja edistää opettajien verkostoitumista. Samalla pyritään kehittämään alueellista synergiaa oppilaiden ainevalinnaisuuden lisäämiseksi tai opetusryhmien tarkoituksenmukaisuuden lisäämiseksi. Kysymysryhmän väittämät/henkilökunta: 1. Olen tietoinen perusopetuksen aluemallista. 2. Alueellisesta yhteistyöstä on hyötyä koulun kehittämisessä. 3. Olen tehnyt yhteistyötä alueen muun/muiden toimintayksiköiden (koulu/päiväkoti) kanssa. 4. Aluerehtorin rooli on minulle selkeä. absoluuttinen koodaus/henkilökunta suhteellinen koodaus/henkilökunta Absoluuttisesti tarkasteltuna aluemalliin liittyvien väittämien vastaukset koodaantuivat nelikentän keskikohdalle, mutta suhteutettuna ne asettuvat vasempaan alaneljännekseen. Tämä merkitsee sitä, että aluemalli ei ole selkiintynyt pilottivaiheen aikana kentän toimijoille, eikä sen merkitystä vielä nähdä samoin kuin muiden kysymysryhmien kohdalla on.

Aluerehtoreilla onkin suuri haaste edessään viedessään mallia ja sen etuja kentän toimijoiden keskuuteen. Mutta kuten kaikkien suurten muutosten kohdalla on todettava etteivät ne tapahdu nopeasti. Niille on annettava aikaa kehittyä ja löytää arjen työtä palvelevia uusia toimintatapoja. Naiset näkevät aluemallin hiukan miehiä tärkeämpänä. Toisaalta on kohtuullista kysyä missä määrin opettajien ja muun koulun henkilökunnan on tiedettävä aluetason asioista ja missä määrin se todellisuudessa voikaan vaikuttaa hänen työhönsä.onko aluemalli lähinnä hallinnollinen ratkaisu ja sen keskeisenä tehtävänä nähdään rehtoreiden kesinäisen yhteistyön lisääminen ja laajentaminen? Koska aluemalli on uusi ja sen toiminnasta ei ole tietoja, verrattiin vielä opettajien ja rehtoreiden käsityksiä alueellisuudesta. Suhteellisesti tarkasteltuna opettajat pitivät hiukan rehtoreita tärkeämpänä alueellisuutta ja he mainitsivat myös tehneensä enemmän yhteistyötä. Myös rehtorit mainitsivat tämän kysymysryhmän väittämien toteutuneen melko hyvin, mutta he eivät pitäneet alueellisuutta suhteessa muihin kyselyn väittämiin kovin tärkeänä. 4.9. Johtaminen, henkilöstöjohtaminen/henkilökunta Kysymysryhmän väittämät: 1. Olen tyytyväinen koulumme johtamiseen. 2. Esimiehen johtamistyyli on tasapuolinen kaikkia kohtaan. 3. Koulun tiedottaminen on hyvin hoidettu. 4. Koulun mielipideilmasto on avoin ja se rohkaisee ilmaisemaan oman mielipiteensä. 5. Koulussamme otetaan ristiriitatilanteet käsittelyyn eikä niitä lakaista maton alle. 6. Kaikkia työyhteisön jäseniä kuullan tasapuolisesti. 7. Käyn säännöllisesti kehityskeskustelut esimieheni kanssa. 8. Kehityskeskustelun sisällöt kirjataan ja niihin palataan seuravana vuonna. 15 absoluuttinen koodaus /henkilökunta suhteellinen koodaus/henkilökunta Kuvaajana on nyt janamalli, johon vastaajien absoluuttiset vastausten keskiarvot sijoittuvat.

Kaikkien väittämien kanssa ollaan janan oikealla puolella, joten suhtautuminen johtamiseen on keskimäärin myönteistä. Väittämien 7 ja 8 kohdalla vastaajat ovat keskimäärin hiukan enemmän eri mieltä kuin muiden väittämien kohdalla. 16 Suhteellisessa tarkastelussa myönteisinä säilyvät edelleen väittämät 1 ja 2 eli rehtoreiden johtamiseen ollaan tyytyväisiä ja heidän johtamistyyliään pidetään tasapuolisena. Sen sijaan muut väittämät alkavat asettua suhteellisesti tarkasteltuna janan negatiiviselle puolelle. Erityisesti juuri kehityskeskusteluihin liittyvät väittämät saavat kaikkein negatiivisimmat kommentit. Ajanpuute ja opettajien työaika lienee tärkein selittäjä tässä. Verrattaessa opetushenkilöstön vastauksia sukupuolen mukaan voidaan yleisesti sanoa miesten vastaavan kaikkiin johtamista koskeviin väittämiin postiivisemmin kuin naisten. Erityisesti johtamistyylin tasapuolisuutta arvioivat naiset kriittisemmin. Rehtoreista valtaosa on miehiä. 4.10. Johtaminen, pedagoginen johtaminen/henkilökunta Kysymysryhmän väittämät: 1. Olen tyytyväinen esimieheni kanssa käymiini kehityskeskusteluihin. 2. Koulumme opetussuunnitelman tavoitteet tarkistetaan säännöllisesti. 3. Opetussuunnitelma ohjaa selkeästi koulumme toimintaa. 4. Lukuvuoden tavoitteet ja arviointiperusteet selvitetään myös oppilaille. 5. Kodin ja koulun yhteistyö toimii hyvin. 6. Koulun suhteet ulkopuolisiin tahoihin ovat hyvät. 7. Rehtori viestittää säännöllisesti kaupungin uudesta toimintamallista alaisilleen. 8. Koulussamme analysoidaan toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia. 9. Arviointi nähdään koulussamme kehittämisen välineenä. 10.Tehtyjen arviointien tuloksia hyödynnetään koulussamme riittävästi. 11. Rehtori on koulumme selkeä johtaja. absoluuttinen koodaus/henkilökunta suhteellinen koodaus/henkilökunta

Pedagoginen johtaminen käsitteenä on moniulotteinen ja erittäin laaja. Kapeimmillaan se voidaan nähdä opetussuunnitelman toteuttamisena tai toteutumisen seuraamisena ja laajimmillaan kaikkena sinä arjen työnä jota koulun tuloksellinen pyörittäminen edellyttää. Kysymysryhmä pyrkii selvittämään pedagogista johtamistoimintaa laajasti käsittäen paitsi opetussuunnitelmatyön, myös henkilöstöjohtamisen, suhteet oppilaisiin, kodin ja koulun yhteistyön, arvioinnin jne. 17 Absoluuttisessa tarkastelussa kaikkien väittämien kanssa ollaan keskimäärin joko lähes samaa mieltä tai samaa mieltä. Selkeimmin myönteisen kannan saa rehtorien johtajuus kouluissa. Myös kodin ja koulun yhteistyön arvioidaan sujuvan hyvin ja samoin koulun suhteita ulkopuolisiin tahoihin pidetään hyvinä. Kriittisimmin suhtaudutaan esimiehen kanssa käytäviin kehityskeskusteluihin, tehtyjen arviontien tulosten hyödyntämiseen tai koulun toiminnan analysointiin. Suhteellisessa tarkastelussa sen sijaan kysymysryhmän väittämät asettuvat vielä selkeämmin mainittuihin kategorioihin. Kehittämiskohtia kouluissa näyttäisi olevan juuri tehtyjen arviointien tulosten hyödyntäminen, koulun toiminnan analysointi ja kehityskeskustelut. Naiset arvioivat käytyjä kehityskeskusteluita miehiä negatiivisemmin. Sen sijaan väittämät 3 ja 4 saavat miehiltä naisia negatiivisemman arvion. Trendi 2003-2007: Rehtoreiden johtamiseen ollaan edelleen tyytyväisiä (-03 ka 3,9) ja johtamistyyliä pidetään edelleen tasapuolisena. Kehityskeskusteluja on käyty ja käydään edelleen säännöllisesti, mutta ne eivät näytä kehittyneen sisällöllisesti eikä niihin -07 olla kovin tyytyväisiä. Kodin ja koulun yhteistyö näyttää kehittyneen edelleen myönteiseen suuntaan (-03 ka 4,0). Arviointityön tuloksien hyväksikäyttöä tulisi edelleen kehittää (-03 ka 3,4) Koulun suhteet ulkopuolisiin tahoihin arvioidaan edelleen hyviksi. 4.11. Vaikutusmahdollisuudet ja osallistuminen/oppilaat Kysymysryhmän väittämät: 1. Koulussamme toimii oppilaskunta. 2. Oppilaskunnan toiminta on minulle tuttua. 3. Koulussamme kuullaan oppilaita keskeisissä asioissa. 4. Koulun ja kodin yhteistyö sujuu hyvin. 5. Oppilaiden on mahdollista esittää ideoita ja aloitteita koulussamme. 6. Oppilaita rohkaistaan esittämään uusia näkökulmia. 7. Koulussamme oppilaat voivat puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. 8. Oppilaat saavat tuoda koulussa kriittiset mielipiteensä esille.

18 absoluuttinen koodaus/oppilaat suhteellinen koodaus /oppilaat Oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia on pyritty systemaattisesti lisäämään tamperelaisissa peruskouluissa mm. Lasten Parlamentti-toiminnalla, erityisen lapsiasiamiehen palkkaamisella ja resurssoimalla jokaiseen peruskouluun perustettavalle oppilaskunnalle ohjaava opettaja. Absoluuttisessa ja suhteellisessa tarkastelussa 6.ja 9.luokkien oppilaat tunnistivat oppilaskunnat kouluissaan, mutta oppilaskunnan toiminta ei heille sen sijaan ollut tuttua eikä juuri kovin tärkeätäkään. Tulosta voidaan tulkita sanomalla, että oppilaskuntien toiminta ei ole vielä vakiintunut kouluilla. Oppilaat pitävät opettajien ohella kotien ja koulun yhteistyötä hyvin toimivana ja itselleen melko tärkeänä. Oppilaat kokevat voivansa tuoda kriittisiä mielipiteitään koulussa esiin ja se on heille myös tärkeää. Oppilaat kokevat voivansa esittää kouluissa aloitteita ja ideoita ja he pitävät sitä tärkeänä. 4.12. Vaikutusmahdollisuudet /oppilaskuntien kysely Koulujen oppilaskunnille tehtiin oma kysely, johon kunkin koulun oppilaskunta vastasi yhteisen pohdinnan tuloksena yhteisellä kaavakkeella. Muutamissa kouluissa oli sattunut sekaannusta ja joidenkin luokkien oppilaat olivat vastanneet myös oppilaskuntien kyselyyn. Tuloksia käsitellään tästä syystä vain absoluuttisen koodauksen ja avointen vastausten kautta. Vain yhdestä tamperelaiskoulusta ei saatu oppilaskunnan vastausta. Yleisesti voidaan todeta, että oppilaskuntien jäsenet pitivät oppilaskuntia tärkeinä ja että he näkivät voivansa vaikuttaa koulun asioihin juuri oppilaskunnan kautta. Oppilaskunnat olivat kokoontuneet säännöllisesti ja oppilaat mainitsivat saaneensa aikaan jonkin muutoksen koulussaan juuri oppilaskuntana. Lähes puolet (48 %) tähän vastanneista arvioi, että koulussa otetaan riittävästi huomioon oppilaiden mielipiteitä. Esimerkkeinä mainittiin juoma-automaatit, kouluruokailut, naulakot, luokkien paperinkeräyslaatikot ja järjestyssääntöjen kehittäminen. Oppilaat olivat saaneet suunnitella koulujen pihoja piirtäen ja kirjoittaen.

Vastanneista 27 % oli tyytymättömiä lähinnä siihen, että oppilaskuntien esitykset eivät olleet johtaneet muutoksiin koulussa tai oppilaat kokivat ettei heidän toiveitaan kuunneltu riittävästi. He mainitsivat esimerkkeinä heikentyneen ruuan laadun parannuspyynnöistä huolimatta, oppilaiden mieliruokaviikkojen puutteen tai kahviautomaatin puutteen, kouluviihtyvyyden parantamisehdotuksen toteuttamatta jättämisen jne. 19 12,6 % vastaajista oli sitä mieltä, että oppilaiden mielipiteitä kuultiin kouluissa vaihtelevasti. He mainitsivat voineensa vaikuttaa luokkaretkiin ja leirikoulukohteisiin, liikuntatuntien tai kuvaamataito-tuntien sisältöihin, keittolan astioihin (lasit peltimukien tilalle) jne. Kysyttäessä oppilaskunnilta mielipiteitä toiminnan kehittämiseksi, lähes kolmannes (27 %) oli sitä mieltä, ettei toimintaa tarvitse erityisesti kehittää. Kehittämisehdotukset koskivat lähinnä oppilaiden kuulemista eri tilanteissa, heidän mielipiteidensä tiedustelemista, koulupihojen kehittämistä, wc-tilojen remontointia, kiusaamisen puuttumista. Myös oppilaskuntien omia tiloja kaivattiin, aloitelaatikoita, vastuun lisäämistä oppilaskunnalle tai oppilaskunnan edustajan pääsyä joihinkin opettajainkokouksiin. Lisää oppilaskuntien toiveita liitteessä 2 s. 32. 4.13. Vaikutusmahdollisuudet ja osallistuminen/henkilökunta Kysymysryhmän väittämät: 1. Oppilaiden ja aikuisten välinen vuorovaikutus on koulussamme luontevaa. 2. Minulla on mahdollisuus puuttua rakentavasti koulumme epäkohtiin. 3. Minua kuullaan työyhteisössäni. 4. Osallistun mielelläni koulun yhteisiin tilaisuuksiin. 5. Koen, että työlläni on merkitystä työyhteisössämme. 6. Koulussamme toimii oppilaskunta. absoluuttinen koodaus/henkilökunta suhteellinen koodaus/henkilökunta

Absoluuttisesti tarkasteltuna henkilökunnan vastaukset sijoittuvat kaikki oikeaan yläneljänneksen, joten vastaukset ovat keksimäärin myönteisiä. Suhteellisesti tarkasteltuina väittämän kuusi (6) kanssa ollaan samaa mieltä ja oppilaskuntien toimintaa pidetään melko tärkeänä. Sen sijaan mahdollisuus puuttua rakentavasti koulun epäkohtiin- väittämän vastausten keskiarvo asettuu suhteellisesti tarkasteltuna toteutumisen suhteen hiukan negatiivisemmalle kentän osalle, mutta sen tärkeys säilyy edelleen. Koulun yhteisiin tilaisuuksiin osallistutaan melko mielellään, mutta niitä ei pidetä kovin tärkeänä. Tässä kohden on syytä muistaa, että vastaajina on koko henkilökunta ja voidaan olettaa, että esim. siistijöiden tai keittiöhenkilöstön kannalta yhteisiin tapahtumiin osallistuminen ei ole heidän ydintehtäväänsä ja toimii lähinnä rutiinityön viivyttäjänä. Henkilökunta kokee tulevansa työyhteisöissään kuulluksi. Verrattaessa opetushenkilöstön sukupuolen mukaista jakaumaa, voidaan todeta naisten osallistuvan miehiä enemmän mielellään koulun yhteisiin tilaisuuksiin ja että miehet kokevat tulevansa naisia paremmin kuulluiksi työyhteisössään. Samoin miehet kokevat naisia enemmän voivansa puuttua rakentavasti koulun epäkohtiin. 20 Trendi 2003-2007: Oppilaskuntatoiminta on laajentunut koskemaan kaikkia kouluja, mutta sen toiminta ei ole edelleenkään kaikille tuttua ja mahdollisesti tämän vuoksi sitä ei pidetä tärkeänä. Oppilaskunnan toiminnassa aktiivisesti mukana olevat näyttävät suhtautuvan myönteisemmin, he antavat kommentteja ja kehittämisideoita. Oppilaat kokevat mahdollisuutensa esittää aloitteita ja ideoita edelleen vähäisiksi. Etenkin pojat kritisoivat osallistumismahdollisuuksia.

21 4.14. Koulun pedagoginen ilmasto/henkilökunta Kysymysryhmän väittämät: 1. Koulussamme on helppo tehdä aikuisten kesken yhteisiä sopimuksia. 2. Koulumme aikuiset kantavat yhteistä vastuuta kriisi- ja pulmatilanteissa. 3. Työtoverit auttavat toisiaan koulussamme. 4. Koulussamme käytetään joustavia opetusmenetelmiä. 5. Saan riittävästi tietoja alueellisista toimista ja suunnitelmista. 6. Saan riittävästi tietoja kaupungin uudesta toimintamallista. 7. Olen voinut vaikuttaa kaupungin uuteen toimintamalliin. 8. Koulussamme on hyvä oppilashuollon malli. 9. Koulumme järjestyssääntöjä noudatetaan hyvin. 10. Koulumme tilat työni kannalta ovat hyvät. 11. Oppilailla on mahdollisuus käyttää tietokoneita välituntisin tai päivän päätteeksi. 12. Ruokailut sujuvat koulussamme hyvin. 13. Koulun alueelta luvatta poistuminen on tavallista. 14. Tupakointiin koulun alueella puututaan. absoluuttinen koodaus/henkilökunta suhteellinen koodaus /henkilökunta Tämän kysymysryhmän väittämien vastaukset keskittyvät nelikentän absoluuttisessa tarkastelussa keskimäärin tärkeiksi koettujen asioiden lohkoihin. Väitteiden 7,11 ja 13 kanssa ollaan keskimäärin eri mieltä ja vastaavasti muiden väitteiden kanssa ollaan keskimäärin samaa mieltä. Suhteellinen koodaus asettaa väittämät taas suhteessa toisiinsa ja muihin väittämiin. Nyt sellaisiin väittämiin, jotka koskevat kaupungin uutta toimintamallia,

yhteistoiminta-alueiden suunnittelusta ja toiminnasta tiedottamista, oppilaiden mahdollisuutta käyttää tietokoneita tai oppilaiden luvatta poistumista koulun alueelta, suhtaudutaan keskimääräisesti kielteisesti. Näitä ei myöskään pidetä niin tärkeinä kuin kysymysryhmän muita väittämiä. 22 Verrattaessa opetushenkilöstön vastaajien sukupuolta, voidaan todeta, että naiset pitävät miehiä tärkeämpänä väittämiä 2, 3 ja 4, ja vastaavasti miehet pitävät naisia tärkeämpänä väittämää 14. 4.15. Oppimisen ja opetuksen ilmapiiri/ oppilaat Kysymysryhmän väittämät: 1. Opettajat kohtelevat minua oikudenmukaisesti. 2. Mielestäni rehtori on koulumme selkeä johtaja. 3. Pidän kouluani hyvänä kouluna. 4. Opettajat osaavat opettaa monipuolisesti erilaisia asioita. 5. Oppitunneilla vallitsee hyvä työrauha. 6. Opetuksessa hyödynnetään riittävästi tietotekniikkaa. 7. Tulen mielelläni kouluun. absoluuttinen koodaus /oppilaat suhteellinen koodaus/oppilaat Tämä kysymysryhmän vastauksia tarkastellaan janamuotoisella kysymyksenasettelulla. Vastausten keskiarvot asettuvat absoluuttisessa tarkastelussa janan positiiviselle puolelle, ainostaan tietotekniikan hyödyntämistä opetuksessa koskevan väittämän absoluuttinenkin keskiarvo sijoittuu janan negatiiviselle puolelle. Oppilaat arvioivat koulunsa hyväksi kouluksi, opettajien opettamistaitoja pidetään monipuolisina ja rehtori nähdään koulun selkeänä johtajana. Oppilaat kokevat myös, että opettajat kohtelevat heitä oikeudenmukaisesti. Hajonnat kunkin keskiarvon ympärillä ovat melko laajat. Tulen mielelläni kouluun -väittämän kanssa ei absoluuttisessa tarkastelussa olla samaa, muttei eri mieltäkään. Suhteellisesti tarkasteltuna kysymysryhmän väittämät asettuvat

23 suhteessa toisiinsa hiukan havainnollisemmalla tavalla: väittämien 5,6 ja 7 keskiarvot asettuvat nyt selkeästi janan negatiiviselle osalle. Kehittämiskohteet löytyvät selkeästi näistä. Vastausten hajonta on melko suuri kaikissa väittämissä. 4.16. Oppimisen ja opetuksen ilmapiiri/henkilökunta Kysymysryhmän väittämät: 1. Koulumme on viihtyisä. 2. Ilmapiiri koulussamme on kannustava ja toisia tukeva. 3. Erilaisuus hyväksytään koulussamme. 4. Oppitunnilla vallitsee hyvä työrauha. 5. Koulu vaatii oppilailta riittävästi. 6. Arviointikeskusteluja käydään säännöllisesti kodin ja koulun välillä. 7. Koulumme antaa esimerkin tasa-arvoisesta ja toista kunnioittavasta työyhteisöstä. absoluuttinen koodaus/henkilökunta suhteellinen koodaus/henkilökunta Absoluuttisessa tarkastelussa väittämien vastaukset sijoituvat nelikentän oikeaan ylänurkkaan. Väittämien kanssa ollaan keskimäärin samaa mieltä ja ne koetaan tärkeiksi. Hajontaa esiintyy kaikkien väittämien kohdalla. Suhteellisesti tarkasteltuna väittämät asettuvat hiukan toisin. Arviointikeskustelut käydään kodin ja koulun välillä säännöllisesti ja niitä pidetään melko tärkeinä. Muutkin väittämät 4 ja 1 lukuun otamatta saavat suhteellisessakin tarkastelussa myönteiset kannatukset. Näitä kaikkia asioita pidetään myös tärkeinä. Oppilaiden tavoin henkilökuntakin arvioi luokan työrauhaa keksimäärin heikoksi ja henkilökunta kokee, ettei koulu ole viihtyisä. Tämän väittämän kohdalla kuitenkin hajonta on erittäin suuri, joten viihtyisyys vaihtelee koulujen välillä suuresti. Jälleen kehittämiskohteet löytyvät helposti. Verrattaessa opetushenkilöstön vastausten jakaantumista sukupuolen mukaan voidaan todeta naisten pitävän väittämää 6 selvästi miehiä tärkeämpänä. Miehille

24 taas väittämä 2 on tärkeämpi kuin naisille. Miehet arvioivat väittämän 5 toteutumista hiukan naisia negatiivisemmin. Trendi 2003-2007: Opettajien nähdään nyt kohtelevan oppilasta hiukan oikeudenmukaisemmin (-03 ka 3,1). Opetuksessa ei edelleenkään hyödynnetä oppilaiden mielestä riittävästi tietotekniikkaa (-03 ka 2,9) Oppituntien työrauha on vähentynyt ( -03 ka 3,0). Erityisesti henkilökunta näkee negtiivisen muutoksen (-03 ka 3,9). Henkilökunta näkee työilmapiirin säilyneen kaikkineen hyvänä. Henkilökunta on pitänyt aiemmin koulua viihtyisämpänä (-03 ka 3,8). 4.17. Oppilasprofiili Koska kansallinen ja kansainvälinenkin vertailututkimus osoittaa, että suomalaisten koululaisten itsetunto ja käsitykset itsestä oppijana ovat melko negatiivisia, haluttiin tätä tärkeää asiaa tarkastella myös tamperelaiskoululaisten käsitysten kautta. Kysymysryhmän väittämät: 1. Olen tyytyväinen itseni oppijana. 2. Pystyn opiskelemaan omassa luokassani. 3. Pidän itsestäni. 4. Koulumme oppilailla on tapana auttaa toisiaan. Olen tyytyväinen itseeni oppijana 16,5 % (512) vastanneista oli väittämän kanssa täysin tai jokseenkin eri mieltä. 14,3 % (442) vastaajista ei osannut määritellä kantaansa ja loput 69,2 % (2137) vastaajaa oli väittämän

25 kanssa jokseenkin tai täysin samaa mieltä. Valtaosa koululaisistamme on tyytyväisiä itseensä oppijana, mutta noin kolmannes ei ole tai ei osaa määritellä itseään oppijana. Koska vastauksista ei selviä vastaajan osaamisen taso esimerkiksi todistusarvosanoina, voidaan joukossa ajatella olevan sekä heikosti menestyviä, mutta myös hyvin menestyviä oppilaita, jotka eivät ole tyytyväisiä kykyihinsä oppijoina. Toisaalta oppilasarvioinnin kehittämisellä ja sanallista arviointia lisäämällä voidaan helposti kasvattaa lasten ja nuorten realistista kuvaa itsestä. Verrattaessa 6.luokkalaisten vastauksia 9.luokkalaisten vastauksiin ei selkeää eroa löydy. 9.luokkalaisista 7,3 % ja 6. luokkalaisista 4,6 % oli väittämän kanssa täysin eri mieltä. Pojat ovat hiukan tyttöjä tyytymättömämpiä itseensä oppijoina. Pystyn opiskelemaan omassa luokassani 11 % (339) vastanneista oli väittämän kanssa täysin tai jokseenkin eri mieltä, opiskeleminen nykyisessä luokassa ei suju. Aiemmista arviointitutkimuksista tiedetään, että erityiskoulujen oppilaat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä luokkiinsa ja heidän keskuudessaan myös koulukiusaminen on selkeästi vähäisintä. Ei siis voida ajatella, että tässä ryhmässä olisi edustettuina pelkästään erityisluokkien opilaita.8,4 % (260) vastaajista ei osaa märittää kantaansa väittämään ja 80,6% (2491) on sen kanssa jokseenkin tai täysin samaa mieltä. Merkittävää on kuitenkin huomata se, että opetusmenetelmiä monipuolistamalla ja varioimalla ja oppilaiden oppimistyylien tunnistamisella voidaan asiaan vaikuttaa koulun arjessa jo melko paljon. Verrattaessa 6. ja 9.luokkalaisia keskenään tämän väittämän kohdalla, ei eroa juuri löydy. 6. luokkalaisista jopa 55,2 % on väittämän kanssa täysin samaa mieltä ja 28,3 % jokseenkin samaa mieltä. 9.luokkalaisistakin 43,1 % on väittämän kanssa täysin samaa mieltä ja 32,8 % jokseenkin samaa mieltä. Tytöt näyttävät pystyvän poikia paremmin opiskelemaan omassa luokassaan.

26 Pidän itsestäni 13,9 % (433) vastaajista oli väittämän kanssa täysin tai jokseenkin eri mieltä. 15,9 % ( 495) ei osannut määritellä kantaansa väittämään ja 70,1%(2179) oli väittämän kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Suomalainen kulttuuri ei rohkaise itsekehuun ja tämä saattaa osaltaan vaikuttaa oppilaiden haluttomuuteen kehua itseään. Verrattaessa jälleen luokka-asteita keskenään, voidaan todeta 6.luokkalaisten lievästi kovempi suhtautuminen itseensä: 7,5 % vastanneista 6.luokkalaisista ei pitänyt itsestään, kun luku 9.luokkalaisten keskuudessa oli 6,6 %. Näyttää siltä, että yhä nuoremmat (11-13 -vuotiaat) ovat kriittisempiä ulkonäköönsä ja 15-16 -vuotiaat osaavat jo suhtautua itseensä lempeämmin. 6-luokkalaisten joukossa oli enemmän niitä, jotka eivät osaa ottaa asiaan kantaa. Tytöt ovat melko paljon poikia kriittisempiä itseensä, sillä vastanneista tytöistä 16,3 % oli väittämän kanssa jokseenkin tai täysin eri mieltä. Pojista 11,6 % oli väittämän kanssa jokseenkin tai täysin eri mieltä. Tytöt arvioivat itsensä oppijoina poikia myönteisemmin, mutta pitävät itsestään poikia vähemmän. Tuloksessa korostuu tunnollisten tyttöjen ja villien poikien ero oppilaina: poikien arvomaailma ei sisällä yhtä voimakasta tarvetta menestyä koulussa kuin tyttöjen, mutta he pitävät muutoin itsestään tyttöjä enemmän. Pojat ikään kuin armahtavat itseään tyttöjä enemmän. Koulumme oppilailla on tapana auttaa toisiaan

20,4 % (631) vastaajista oli väittämän kanssa täysin tai jokseenkin eri mieltä. 23 % (711) vastanneista ei osaanut määrittää kantaansa ja 56,7 % (1753) vastanneista oli väittämän kanssa jokseenkin samaa tai täysin samaa mieltä. Tulos kertoo, että koulujen toimintakultuurissa tässä suhteessa on varaa kehittyä. Oppilaiden yhteistyötä oppimisessa tulisi kehittää esim. parityöskentelyn, yhteistoiminnallisuuden, tiimityöskentelyn tms. kautta. Oppilaiden käyttämistä apuopettajina toisilleen tulisi lisätä, näin voitaisiin motivoida sekä hyvin menestyviä oppilaita, että heikommin menestyviä:voidaan olettaa, että kynnys kysyä oppilastoverilta jotakin epäselvää asiaa on matalampi, kuin kynnys kysyä asiaa opettajalta. Toisaalta voidaan ajatella, että tällaista toimintaa tukemalla oppilaat kokisivat koulun mielekkäämpänä ja tulisivat sinne mielellään. Voidaan myös olettaa että kouluissa, joissa oppilaiden välinen yhteistyö ja toisten auttaminen on yleistä, myös kiusaaminen olisi vähäisempää. Verrattaessa 6.ja 9.luokkalaisten vastauksia keskenään voidaan todeta, että 6.luokkalaiset suhtautuvat myönteisemmin väittämään kuin 9.luokkalaiset. Pojat ovat tämän väittämän suhteen negatiivisempia kuin tytöt: tytöistä 17,1 % oli väittämän kanssa jokseenkin tai täysin eri mieltä, kun taas pojista 23,3 % oli väittämän kanssa jokseenkin tai eri mieltä. 27 OPPILASPROFIILI 5,8 % vastanneista ei ole tyytyväisiä itseensä oppijana (180). Tytöt olivat hieman poikia tyytyväisempiä itseensä oppijoina. 69,2 % vastanneista on jokseenkin tyytyväisiä tai tyytyväisiä itseensä oppijana. 11% vastanneista kokee, ettei pysty opiskelemaan omassa luokassaan (339). 80,6 % kokee pystyvänsä opiskelemaan omassa luokassaan. 13,9 % vastanneista ei juuri pidä itsestään (433). Tytöt ovat poikia kriittisempiä. 70,1 % vastanneista pitää itsestään (2179). 9,9 % vastanneista ei koe, että koulunsa oppilailla on tapana auttaa toisiaan. 56,7 % vastanneista kokee, että koulunsa oppilailla on tapana auttaa toisiaan. Tytöt kokevat asian myönteisempänä kuin pojat.

28 5. KOULUN TOIMINTAKULTTUURISSA TAPAHTUNEET KESKEISET MUUTOKSET TAMPEREELLA 2003-2007 KOULUN TOIMINTAKULTTUURISSA TAPAHTUNEET KESKEISET MUUTOKSET TAMPEREELLA 2003-2007 Myönteiseksi koetut asiat Asiat ovat ennallaan Kielteistä muutosta koulukulttuurissa tapahtunut - Sekä oppilaat että opettajat pitävät kouluja turvallisina paikkoina. Asia on heille tärkeä. - Oppilaat pitävät kouluaan hyvänä kouluna. - Sääntöjen noudattamista valvotaan hyvin. - Oppilaat kokevat, että opettajat kohtelevat heitä aiempaa oikeudenmukaisemmin. - Kouluissa on hyvä kuri ja järjestys. Asia koetaan tärkeäksi. - Aikuiset ovat kouluissa oppilaita varten. - Oppilaiden mielestä koulukiusaamiseen puututaan ja he pitivät asiaa tärkeänä. - Oppilaat kokivat että heidät hyväksytään koulussa omana itsenään. - Kodin ja koulun yhteistyö on kehittynyt myönteiseen suuntaan. - Oppilaskuntatoiminta on alkanut kaikissa kouluissa. - Oppilaat kokevat, etteivät ole edelleenkään saaneet riittävästi vaikuttaa koulun sääntöihin. - Oppilaat eivät saa riittävästi käyttää tietokoneita välituntisin tai koulun jälkeen. - Oppilaiden mahdollisuudet esittää aloitteita ja ideoita ovat edelleen vähäiset. - Välituntisin oppilailla on liian vähän tekemistä. - Henkilöstö arvioi aikuisten suhtautumista oppilaisiin hiukan myönteisemmin kuin oppilaat. - Oppilaskuntien esitykset eivät ole johtaneet riittävästi muutoksiin kouluissa. - Työrauha oppitunneilla on heikentynyt sekä opettajien että oppilaiden mielestä. - Opettajat eivät suhtaudu kaikkiin oppilaisiin yhtä tasapuolisesti. 6. TIIVISTELMÄ Yhteenvetona seuraavassa esitetään v.2007 arvioinnissa oppilaiden ja henkilökunnan vastauksista esiin nousseet myönteiset asiat sekä kehittämistä vaativat asiat: Myönteiseksi koetut asiat / oppilaat: Oppilaat pitävät koulujaan hyvinä kouluina Koulun aikuiset ovat oppilaiden turvana ja päätäntävalta koulussa on selkeästi aikuisilla