ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11582 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 28.01.2015 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Verkostosta Voimaa- rakennemuutoshanke Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä 01.04.2011 Päättymispäivämäärä 31.12.2014 2. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Hartolan kunta Projektin vastuuhenkilön nimi Merja Olenius Sähköpostiosoite merja.olenius@hartola.fi Puhelinnumero 044-7432 217 3. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Seppo Laakso Sähköpostiosoite seppo.laakso@hartola.fi Puhelinnumero 044-7432 254 4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ 4.1. Verkostosta Voimaa -rakennemuutoshankkeen lähtökohta ja tarve Heinolan seutua 2008-2010 kohdannut vakava rakennemuutos ja pitkään jatkunut epävarmuus teollisuuden kilpailukyvystä vaativat uusia panostuksia alueen elinvoiman vahvistamiseen ja yritysten auttamiseen sekä työttömyyden torjuntaan. Heinolan seudulla menetettiin 2 vuoden aikana yli 900 työpaikkaa. Vuosi 2010 oli seudulla erittäin vaikea. Heinolan seutua kohdannut rakennemuutos ja sen kielteisten vaikutusten torjunta tarvitsi alueelle lisää resursseja, joita myös Verkostosta Voimaa -rakennemuutoshanke omalla ohjelmallaan pystyi tarjoamaan. Hanke oli myös tarpeellinen jatko 1.4.2008 käynnistyneelle Verkostosta Voimaa -projektille, joka päättyi vuonna 2011. Sen toimenpiteillä jo osittain pystyttiin vaikuttamaan myös rakennemuutoksen tuomiin uusiin haasteisiin Heinolan seudulla. Verkostosta Voimaa -rakennemuutoshankkeella oli tarkoitus myös jatkaa aikaisemman hankkeen aikana luodun toimintamallin kehittämistä ja juurruttamista Heinolan seudun pysyväksi toiminnaksi. Alueella oli tarpeen saada aikaan aktiivisia toimenpiteitä ja pystyä tukemaan alueen kasvua ja kehittymistä. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/15

Seudulla on kuitenkin viimeaikaisista työpaikkojen vähenemisestä huolimatta hyvät mahdollisuudet kehittää mm. palvelualojen työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Muutoksessa on myös mahdollisuus uudistumiseen. Samalla on huomioitava valmiudet muutaman vuoden kuluttua tulevaan työvoimapulaan. On tärkeää, että vapautuneella työvoimalle osoitetaan uusia mahdollisuuksia työllistyä, kehittää osaamistaan ja heidän elämä Heinolan seudulla turvataan. Verkostosta Voimaa rakennemuutoshankkeessa keskityttiin entistä enemmän toimintaan, joka palveli elinkeinoelämää, edisti rakennemuutoksesta kärsivien työnhakijoiden työllistymistä ja toi lisäarvoa alueen kehitykseen. Hankkeessa toteutettiin kumppanuuteen ja verkostoitumiseen pohjautuvaa työtapaa, jossa liikuttiin aktiivisesti työnantajakentässä tukien erityisesti yritysten toimintaedellytyksiä seudulla. Hanke oli selkeä lisäresurssi rakennemuutoksen haittojen torjunnassa alueen kunnille, kuntien elinkeinotoimijoille, työ- ja elinkeinoviranomaisille, koulutus- ja kehittämisorganisaatioille, yrityksille ja muille työnantajille. Hanke toimi myös eri toimijatahojen yhdistäjänä. 4.2. Projektin keskeiset tavoitteet Hankkeen aikana toteutettaisiin toimenpiteitä, joilla tuettaisiin Heinolan seudun rakennemuutosalueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja alueen elinvoimaisuutta. Hankkeessa lisättäisiin monenvälisen ja vuorovaikutteisen yhteistyön verkostomaista toimintaa alueen työja elinkeino-, yrityspalvelu-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden välillä ja kanssa. Tavoitteena olisi luoda yhteinen verkostotoimintakulttuuri, jonka avulla haettaisiin yhdessä kumppaneiden kanssa lisää tehokkuutta ja kokonaisvaltaista palvelua edellä mainittujen toimintojen ympärille. Erityisesti kehittämisen kohteena olisi uuden yritystoiminnan aikaansaaminen alueelle, yritysten kasvua ja kehittymistä tukevat asiat, yritysten toimintaympäristöön liittyvät asiat, uusien työpaikkojen synnyttäminen, työllisyyden kasvattamiseen ja työvoiman saatavuuteen liittyvien rakenteiden ja palveluiden kehittäminen. Hankehenkilöstö toimisi kontaktipintana, jossa tehtäisiin tiivistä yhteistyötä yritysten ja muiden työnantajien kanssa. Kehitettävällä toimintatavalla mm. edistettäisiin yritysten kasvua ja kehittymistä, parannettaisiin työllistävien työnantajien työvoiman saantia, vakuutettaisiin uutta yritystoimintaa alueelle suunnittelevat tahot työvoiman saatavuuteen liittyvien riskien hallinnasta ja muihin yrityksen käynnistämiseen liittyvien asioiden hoitamisesta. Hankkeen keskeisiin tavoitteisiin pyrittäisiin toiminnallisten tavoitteiden ja tehtävien toimenpiteiden kautta. Toteutuksessa olisi erittäin tärkeää käytännön työ hankkeen toimintaympäristössä ja käytännön tilanteissa, joissa hankehenkilöstö ja eri toimijat verkostossa osallistuisivat tavoitteena olevien toimenpiteiden tekemiseen sekä kehittäisivät aktiivisesti uusia keinoja rakennemuutoksen tuomien haittojen minimoimiseksi. Käytännönläheisen työn tarkoituksena olisi saada aikaan yhteinen tahtotila. Yhteistyöllä ja toteutettavalla toimintatavalla saadaan lisäarvoa alueen elinvoimaisuuden kehittämiseksi, hankkeen tavoitteiden mukaisia tuloksia ja sitoutumista, jotka ovat tarpeen verkostomaisen toimintatavan juurruttamiseksi seudulle. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/15

4.3. Hankkeen kohderyhmä ja niihin kohdistuvia toimenpiteitä Hankkeen kohderyhmänä olivat - yritykset ja muut työnantajat, - työnhakijat - neuvonta-, työvoimapalvelu-, yrityspalvelu- ja kehittämisorganisaatioiden henkilöstö - kuntien elinkeinoasioista ja niiden hoitamisesta vastaavat tahot - koulutus-, ja kehittämisorganisaatiot ja verkostot - opiskelijat - maahanmuuttajat Hankkeen kohderyhmien laajuuden vuoksi kehittämistoimintaa oli tehtävä usealla eri tavalla ja sektorilla. Hankkeen henkilöstö, saamiensa toimeksiantojensa perusteella, avusti, ohjasi ja vei yrittäjiä ja yritysten edustajia heidän tarvitsemiensa neuvonta-, työ- ja elinkeinopalvelu-, yrityspalvelu- ja kehittämisorganisaatioiden palveluiden piiriin. Yritysten ja muiden työnantajien kanssa tehtiin yhteistyötä hankkeen toimintaan liittyvissä asioissa, kuten yritystoiminnan kehittämiseen, yritysten väliseen yhteistyöhön ja alihankintaan, yritysten työntekijöiden asumismahdollisuuksien selvittelyyn, yritysten etabloitumiseen, yritysten toimitiloihin, yritysneuvontaan, sekä yritys- ja yhteistyöhankkeisiin liittyvissä asioissa sekä oppisopimusasioissa, työvoiman hankinnassa, työllistämistukiasioiden selvittämisessä ja tukihakemusten teossa, työllistämiseen, koulutukseen, hankkeen toiminnan esittelyyn liittyvissä asioissa. Työnantajien rekrytointiapuna toimiminen oli yksi hankkeen toiminnan keskeinen tehtävä. Hankehenkilöstö toimi saamiensa toimeksiantojen perusteella rekrytoimisessa yritysten ja muiden työnantajien apuna. Hankehenkilöstön antamaa rekrytointipalvelua saivat hankkeen yhteistyöyritykset ja muut työnantajat haluamallaan tasolla. Heinolan seudulla tapahtuneen äkillisen rakennemuutoksen vuoksi toiminnassa korostettiin alueen omien työnhakijoiden työllistämistä. Mutta työnantajien tarpeiden pohjalta edistettiin myös työperusteisesta työvoiman saatavuutta ja liikkuvuutta. Hanke teki yhteistyötä työnhakijoiden, tuella työllistettyjen, työllistymistä edistävissä toimenpiteissä sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien kanssa ja antoi heille henkilökohtaista ohjausta. Neuvonta piti sisällään työllistymiseen, elämäntilanteeseen, palkkatukeen, työelämävalmennukseen, työkokeiluun, työnhakuun, oppisopimus- ja työvoimakoulutukseen sekä omaehtoiseen koulutukseen ja oman yrityksen perustamiseen liittyviä asioita. Koulutusorganisaatioiden kanssa oltiin yhteistyössä opiskelijoiden perehdyttämisessä alueen yrityksiin. Lisäksi opiskelijat saivat tietoa siitä, miten moneen erilaiseen työtehtävään heidän koulutuksensa antaa perustietoja. Lisäksi ideoitiin alueen yrityksiä palvelevaa koulutusta sekä muita alueen yritysten osaamisen kasvuun liittyviä asioita. Muiden yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyötä tehtiin työllistämiseen, tiedottamiseen, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin, työntekijän etsimiseen, työnhakijoiden haastatteluun, koulutukseen, hankkeistamiseen, tilaisuuksien järjestämiseen, uusien yritysten hankintaan, yhteistyöhön, kehittämiseen ja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/15

alueen markkinointiin liittyvissä asioissa. Kohderyhmien kanssa tapahtuvassa työssä korostui verkostojen luominen ja toimijoiden verkottaminen keskinäiseen yhteistyöhön. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 5.1. Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta Lyhytaikaisiin toimenpiteisiin osallistui hankkeen toiminta-aikana yhteensä 1313 henkilöä ja toimenpiteisiin käytetty aika oli yhteensä 193 htpv. Henkilöt osallistuivat toimenpiteisiin, joissa useimmissa oli kysymys työpaikkaan tai työhön hakemiseen liittyvistä haastatteluista tai konsultoinnista sekä yritysneuvontaan liittyvästä konsultoinnista ja muusta neuvonnasta hankkeen asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Hankkeeseen ohjautui asiakkaita oma-aloitteisesti tehokkaan tiedottamisen kautta tai projektin yhteistyökumppanit ohjasivat työnhakijoita ja yrittäjiksi aikovia hankkeen ohjauksen ja konsultoinnin piiriin. Hankehenkilöstö konsultoi aktiivisesti ja auttoi eri toimenpitein osallistujia työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin pääsemisessä, työllistymisessä sekä yritysten perustamiseen liittyvissä asioissa. Hankehenkilöstö teki yhteistyötä alueen yritysten kanssa rekrytoinnissa ja työnhakijoiden sijoittumisessa työnantajien palvelukseen. Lisäksi annettiin monipuolista yritysneuvontaa, autettiin yritysten välisen yhteistyön kehittämisessä ja järjestettiin yrityksille alakohtaisia infotilaisuuksia ajankohtaisista aiheista sekä vietiin viestiä yrityskentältä alueen muille toimijoille. Hankkeen toimintaa markkinoitiin aktiivisesti yrityskenttään erilaisin tiedotustoimenpitein sekä yhteistyökumppaneiden kautta. Hankehenkilöstö teki runsaasti yrityskäyntejä, jolloin sovittiin yhteistyöstä ja saatiin erilaisia toimeksiantoja. Toiminnan tavoitteena oli konkreettisen yhteistyön tekeminen yritysten kanssa. Hankkeen aikana yhteistyön piirissä on ollut yhteensä 178 yritystä tai yhteisöä. Hankkeen toiminnalla tavoiteltiin myös kumppanuutta, jossa julkisen sektorin ja siihen liittyvien organisaatioiden kanssa tehtävä yhteistyö korostui. 5.2. Hankkeen toteutus ja eri tahojen yhteistyö hankkeessa Hanketta toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeella oli Heinolassa vuokratut toimistotilat projektityöntekijöille ja Hartolassa projektipäällikölle. Sysmässä hankkeella oli kokoontumisoikeus Sysmän kunnanviraston tiloissa. Hankkeen toiminta tapahtui Hartolan kunnan hallinnoimana. Hanke teki tiiviisti yhteistyötä Heinolan kaupungin sekä Hartolan ja Sysmän kuntien elinkeinotoimijoiden kanssa. Hankkeen palveluille ja toimenpiteille oli suuresti kysyntää seudulla koko ajan. Hankehenkilöstöä työllisti erityisesti yritysten, muiden työnantajien ja yhteistyökumppaneiden ja sekä työnhakijoiden palvelu Hartolan, Heinolan ja Sysmä alueella hankesuunnitelman mukaisissa toimenpiteissä, joissa korostui yritysten kanssa tehty yhteistyö. Toiminnan pääpaino oli Heinolassa. Hankehenkilöstö pyrki osoittamaan käytännössä, että yhteistyöllä voidaan saavuttaa enemmän ja päästä paremmin tuloksiin. Vuorovaikutteisella toiminnalla sitoutettiin eri tahoja verkostomaiseen toimintaan ja hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen. Hankkeen EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/15

toteutuksessa ei ollut suuria ongelmia. Yhteistyö Hämeen työ- ja elinkeinotoimiston(aikaisemmin Heinolan Te-toimisto, ml. Itä-Hämeen työvoimanpalvelukeskus) asiantuntijoiden kanssa oli tiivistä ja hanke toteutti suunnitelman mukaisia toimenpiteitä heidän kanssaan. Näitä oli mm. työpaikkojen ilmoittaminen sekä yhteistyö palkkatuella työllistämisessä ja muissa työllistymistä edistävissä toimenpiteissä sekä työvoimakoulutuksen järjestämisessä ja starttiraha-asioissa. Myös rekrytoinneissa, joihin ei haettu tukia, tehtiin TE-toimiston kanssa yhteistyötä. Hankkeen kehittämiskumppaniksi valittiin kilpailutuksen jälkeen Ramboll Management Consulting. Kehittämiskumppanin tehtävänä oli auttaa hanketta tavoitteiden saavuttamisessa; konsultoimalla sekä osallistumalla asiantuntijana hankkeen järjestämiin seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin sekä toimia hankehenkilöstön tukena kehittämistyössä. Kehittämiskumppani on auttanut mm. toimintamallin kehittämisessä, arvioinnissa, palautteen keräämisessä ja muissa hankkeen ja kehittämiskumppanin hankintasopimuksen sisältämissä asioissa hankkeen tarpeiden mukaan. 5.3. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Hankkeen tärkeä yhteistyökumppani, Hämeen työ ja elinkeinotoimisto(aikaisemmin Heinolan TE-toimisto, ml. Itä-Hämeen työvoimanpalvelukeskus) hoiti työllistymistä edistävät toimenpiteet projektin avustaessa niihin sijoitettujen hakemisessa, toimenpiteiden käyntiin saamisessa sekä toteuttamisessa. Yhteistyö TE - toimiston kanssa oli viikoittaista. Kuntatoimijat ja niiden elinkeinojen kehittämisorganisaatiot ovat pyytäneet hanketta mukaan hyvin monenlaisiin toimenpiteisiin. Nämä liittyivät esimerkiksi työllisyyden edistämiseen, hankeideointiin, yritysten toimintaympäristön kehittämiseen, yritysneuvontaan ja yhteistyön edistämiseen eri toimijoiden kanssa. Hanke lähestyi myös itse aktiivisesti kuntia ja niiden elinkeinotoimijoita eri yhteistyöasioissa. Alueen yrittäjäjärjestöjen kanssa tehtiin yhteistyötä tiedottamisessa ja erilaisten tapahtumien ja toimenpiteiden järjestämisessä. Yrittäjäjärjestöiltä saatiin tietoa jäsenien itselleen tärkeiksi kokemista asioista. Yrittäjäjärjestöt osallistuivat hankkeen yrityksille tarkoitettujen tilaisuuksien tiedottamiseen jäsenilleen. Kouluttajien kanssa tehtiin yhteistyötä koulutusten tiedottamisessa ja organisoinnissa esim. suuren suosion saavuttaneet yrittäjäkurssit. Hankehenkilöstö oli alueella järjestetyissä työvoimakoulutuksissa kertomassa työmahdollisuuksista, työelämän pelisäännöistä ja työnhausta. Samalla aktivoitiin koulutuksessa olevia hankkeen asiakkaiksi työ- ja koulutusmahdollisuuksien kartoittamiseksi. Hanke pyrki toimenpiteillään lähentämään oppilaitoksia ja yrityksiä sekä auttamaan yhteistyön lisäämisessä. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/15

Muiden yhteistyökumppaneiden kautta hoidettiin mm. tiedotusta hankkeessa toteutettavista toimenpiteistä mahdollisille hankkeen asiakkaille ja saatiin apua eri toimenpiteiden toteuttamisessa. 5.4. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen yhteistyön osuus on ollut hankkeessa vähäinen. Lähinnä Venäjältä on ollut muutamia yrityskontakteja, joita on hankkeessa viety yhdessä kumppaneiden kanssa eteenpäin. Muutamia venäläisiä toimijoita, jotka ovat jo asuneet tai on yritys alueella, on autettu hankkeen toimenpitein hankesuunnitelman mukaisissa asioissa. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Tiedotussuunnitelman mukaista tiedotusta hankeen toiminnasta tehtiin aktiivisesti erilaisissa tilaisuuksissa, henkilökohtaisissa tapaamisissa, hankkeen kotisivuilla, facebook -sivuilla sekä sanomalehdissä. Tiedotusta tehtiin hankkeen tavoitteiden, toimenpiteiden ja aikaansaatujen tulosten esilletuomisessa ja muissa yhteistyöasioissa. Myös yhteistyökumppanit tiedottivat hankkeen toiminnasta omissa tilaisuuksissaan omille kumppaneilleen, mm. yrittäjäjärjestöt omille jäsenilleen. Julkisuus ja tiedottaminen toteutuivat projektihakemuksen ja taustoittavan hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen toiminnasta kertovia lehtiartikkeleita on julkaistu runsaasti mm. Itä-Häme ja LähiLehti -lehdissä. Alueen lehdissä on ollut myös usein mainintoja hankkeesta ja sen toiminnasta eri yhteyksissä. Hankkeen internet- ja facebooksivuja on käytetty tehokkaasti hankkeen tiedotuksessa, esim. erilaisista hankkeen järjestämistä tilaisuuksista on niillä ollut infoa. Varsinkin facebook osoittautui tehokkaaksi tiedotuskanavaksi. Myös hankkeen tuloksista on kerrottu säännöllisesti sivustoilla, samoin taustoittava hankesuunnitelma ja projektihakemus ovat olleet koti- ja facebook sivuilla kaikkien kävijöiden luettavana. Linkit hankkeen kotisivuille ovat olleet mm. Heinolan kaupungin, Hartolan ja Sysmän kuntien internet - sivuilta ja useiden muiden toimijoiden kotisivuilta. Hankkeen tavoitteista ja toiminnasta on julkaistu esite sekä muuta tiedotusmateriaalia. Hankkeen tiedotusmateriaalia on jaettu erilaisissa tiedotus- ja yhteistyötilaisuuksissa sekä henkilökohtaisissa tapaamisissa. Hankkeen lehti-ilmoituksissa on käytetty rakennerahaston ilmoituspohjaa. Lehti-ilmoittelua on käytetty hankkeen toimenpiteiden tiedottamiseen, erilaisten yhteistyöasioiden markkinointiin ja järjestettyihin tilaisuuksiin kutsumiseen. Hankkeen tiedotustoiminta on suunnattu kohderyhmälle, yhteistyökumppaneille ja toiminta-alueen asukkaille sekä hankkeesta ja Heinolan seudusta kiinnostuneille tahoille. Hankkeen loppuseminaarissa esiteltiin hankkeen toimintaan ja tuloksia seminaariin osallistujille. Hankkeen loppuraportti on liitetty Hartolan kunnan ja hankkeen kotisivuille. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/15

Hankkeen toiminnasta kertoviin tiedotus- ja muihin tilaisuuksiin on osallistunut 1.9.2011-31.12.2014 välisenä aikana 1030 henkilöä (tilaisuuksista on laadittu muistiot tai osallistujalistat). Hankkeen internet sivuilla on ollut 34669 kävijää, jotka ovat tehneet 55595 sivunlatausta 1.9.2011-31.12.2014 välisenä aikana, hankkeen facebook -sivuilla on ollut vastaavana aikana 40740 kävijää ja hanke on saanut 143 tykkäystä. Hankkeessa toteudettu tiedotus onnistui hyvin ja suunnitelman mukaisesti. Hanke sai erittäin runsaasti positiivista julkisuutta hankkeen toiminta-alueella. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite www.verkostostavoimaa.fi, www.facebook.com/verkostostavoimaa 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET 7.1. Ongelmat hankkeen toteutuksessa Hankkeen käytännön toteutuksessa ei ole ollut suuria ongelmia. Hankkeen monipuolisille palveluille on ollut kovasti kysyntää ja tarvetta, jolloin kaikkeen hankesuunnitelmaan kirjattuun toimintaan ei ole aikaa riittänyt niin paljon, kuin olisi ollut tarpeen. Hanke on kuitenkin toteuttanut lähes kaikkia hankesuunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä. Heinolan seudun hidas toipuminen äkillisestä rakennemuutoksesta sekä yleinen hankeen loppuun asti kestänyt taantuma vaikeuttivat hankkeen toimintaa ja pääsemistä kaikkiin tavoitteisiin. Rakennemuutos ja taantuma aiheuttivat työmäärän kasvua ja tulokset syntyivät pienistä kokonaisuuksista. Varsinkin Heinolassa toipuminen rakennemuutoksesta on ollut hidasta. 7.2. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi. Projektien pitää olla valmis palvelemaan projektin asiakkaita kentällä projektisuunnitelman mukaisissa toimenpiteissä tuottaen konkreettista hyötyä projektin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Ei riitä, että yhteistyöstä puhutaan ja tehdään vain organisaatioiden johdon tasolla, vaan aidon, luottamuksellisen yhteistyön pitää ulottua käytännön toimijoihin kumppaneiden organisaatioissa. Yritysten kanssa yhteistyötä tekevien projektien pitää pystyä tuottamaan käytännön hyötyä yrityksille, jotta ne saadaan aktiivisesti mukaan. Yritykset toimivat hyvin dynaamisesti ja kustannustehokkaasti sekä vaativat yhteistyökumppaneiltaan nopeaa reagointia ja palvelua, sitä samaa vaaditaan myös projektilta toimenpiteissä. Tiivis yhteydenpito yrityksiin ja heidän ongelmien ratkaisuhakuinen kuuntelu ja esiinnousseiden asioiden eteenpäin vienti on ehdottoman välttämätöntä. Luottamuksen jatkuvalla rakentamisella ja pyyteettömällä työllä yritysten hyväksi ansaitaan heidän tuki ja vahva sitoutuminen projekteissa tehtävälle työlle. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/15

8. PROJEKTIN TULOKSET 8.1. Yleinen arvio hankkeen tavoitteiden toteutumisesta ja tärkeimmistä tuloksista sekä vaikutukset kohderyhmiin. Hankkeen aikana toteutettiin toimenpiteitä, joilla tuettiin Heinolan seudun rakennemuutosalueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamista. Lisäksi lisättiin monenvälisen ja vuorovaikutteisen yhteistyön verkostomaista toimintaa alueen työ- ja elinkeino-, yrityspalvelu-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden välillä ja kanssa. Erityisesti kehittämisen kohteena oli uuden yritystoiminnan aikaansaaminen alueelle, yritysten kasvua ja kehittymistä tukevat asiat, yritysten toimintaympäristöön liittyvät asiat, uusien työpaikkojen synnyttäminen, työllisyyden kasvattamiseen ja työvoiman saatavuuteen liittyvien rakenteiden ja palveluiden kehittäminen. Hankehenkilöstö toimi kontaktipintana, jossa tehtiin tiivistä yhteistyötä yritysten ja muiden työnantajien kanssa. Hankkeen keskeisiin tavoitteisiin pyrittiin toiminnallisten tavoitteiden ja tehtävien toimenpiteiden kautta. Toteutuksessa oli erittäin tärkeää käytännön työ hankkeen toimintaympäristössä ja käytännön tilanteissa, joissa hankehenkilöstö ja eri toimijat verkostossa osallistuivat tavoitteena olevien toimenpiteiden tekemiseen. Yhteistyöllä ja toteutettavalla toimintatavalla saatiin lisäarvoa alueen elinvoimaisuuden kehittämiseksi, hankkeen tavoitteiden mukaisia tuloksia ja toimintaan sitoutumista. Hankkeen toimenpiteillä parannettiin mm. työpaikkoja tarjoavien yritysten ja muiden työnantajien työvoiman saantia, vakuutettiin uutta yritystoimintaa alueelle suunnittelevat tahot työvoiman saatavuuteen liittyvien riskien hallinnasta ja muihin yrityksen käynnistämiseen liittyvien asioiden hoitamisesta. Hankkeella edistettiin myös olemassa olevien yritysten ja muiden työnantajien kasvua ja työllistämismahdollisuuksia sekä avattiin uusia polkuja työnhakijoille kohti työtä. Hankehenkilöstö sai aktivoitua asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan mukaan käytännön työhön, jolloin luottamus ja toistensa tuntemus eri toimijoiden välillä vahvistui. Hankkeessa panostettiin tekemällä kehittämiseen. Hankkeen henkilöstö rakensi toimenpiteillään verkostoa ja uutta yhteistyötä, jolloin yhdessä päästiin parempiin tuloksiin eri toimijoiden resursseja hyödyntäen. Hanke onnistui toteuttamaan lähes kaikkia hankesuunnitelman mukaisia tavoitteita. Kaikkia tavoitteita ei saatu määrällisesti toteutettua, mutta osa tavoitteista ylitettiin. Koko hankkeen ajan jatkunut yleinen taloudellinen tilanne ja Heinolan seudun rakennemuutos huomioon ottaen, hankkeen tavoitteet toteutuivat haastavassa tilanteessa varsin hyvin. Hankkeessa kehitettiin edelleen aikaisemmassa projektissa kehittyä Verkostosta Voimaa " Liikkuva klinikka " toimintamallia, joka saatiin juurrutettua Hartolan ja Sysmän kuntiin. Hartola ja Sysmä aloittavat vuoden 2015 alusta elinkeinoyhteistyön hankkeessa tehdyn työn pohjalta, yhden hankkeen työntekijän jatkaessa alueella elinkeinoneuvojana hankkeen mukaisilla toimenpiteillä. Heinolan kaupunkia ei saatu mukaan kolmen hankekunnan yhteiseen Verkostosta Voimaa toimintaan, vaan Heinola lähti rakentamaan hankkeen loppuaikoina omaa elinkeinojen kehittämis- ja neuvontaorganisaatiota. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/15

8.2. Toiminnalliset tulokset: Projektin toiminnallisina tavoitteina oli käytännön yhteistyön tekeminen projektin toimintaan liittyvissä asioissa yrityksien ja muiden yhteisöjen sekä työnhakijoiden kanssa. 8.3. TOIMINTA YRITYSTEN JA MUIDEN TYÖNANTAJIEN KANSSA Yritysten ja muiden työnantajien kanssa tehtiin yhteistyötä ja hanke konsultoi mm. yritysneuvontaan, yritysten väliseen yhteistyöhön ja alihankintaan, yritystoiminnan kehittämiseen, yritystukiasioiden selvittämiseen ja hakemiseen, yritysten alueelle etabloitumiseen, yrityksen toimitiloihin, omistajanvaihdokseen, sekä yritys- ja yhteistyöhankkeisiin, työllistämiseen, koulutukseen, yritysten työntekijöiden asumismahdollisuuksien selvittelyyn liittyvissä asioissa, työvoiman hankinnassa, palkkatukiasioiden selvittämisessä ja hakemisessa, kuntalisän hakemisessa, oppisopimusasioissa, hankkeen toiminnan esittelyyn liittyvissä asioissa. Edellä mainituissa asioissa yritys- ja työnantajakontaktien määrä oli 1.9.2011-31.12.2014 yhteensä 1421 kpl. 8.4. TOIMINTA TYÖNHAKIJOIDEN KANSSA Hanke on keskustellut työnhakijoiden, palkkatuella työllistettyjen, työllistymistä edistävissä palveluissa sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien kanssa, antanut heille henkilökohtaista ohjausta ja ohjannut työnhakijoita työmarkkinoille. Tapaamiset ovat koskeneet omaan työllistymiseen, työnhakuun, työelämävalmennukseen, työkokeiluun, oppisopimuskoulutukseen, työvoimakoulutukseen, osuuskuntatoimintaan, elämäntilanteeseen ja oman yrityksen perustamiseen liittyviä asioita. Kontakteja ja tapaamisia oli 1.9.2011-31.12.2014 yhteensä 1753 kpl. 8.5. TOIMINTA MUIDEN YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KANSSA Hanke on tavannut muita yhteistyökumppaneita hankkeen toimintaan liittyvissä asioissa. Tapaamiset ovat koskeneet mm. hankkeen toimintaan liittyvään yhteistyöhön, kehittämiseen, työllistämiseen, työpaikkojen täyttämiseen ja työntekijöiden etsimiseen, työnhakijoiden haastatteluun, työllistymistä edistäviin palveluihin, alueen välityömarkkinoiden toimintaan, koulutukseen, tiedottamiseen, uusien ideoiden työstämiseen, hankeyhteistyöhön, hankkeen toiminnan juurruttamiseen, alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseen liittyviä asioita. Muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tapaamisia oli 1.9.2011-31.12.2014 yhteensä 1708 kpl. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/15

8.6. TOTEUTUNEISTA KONTAKTEISTA SYNTYNEET TULOKSET Verkostosta Voimaa - rakennemuutoshankkeen projektityöntekijöiden ideoima ja suunnittelema kesätyöpassihanke toteutui vuosien 2013 ja 2014 kesien aikana Heinolassa mahdollistaen yhteensä 203 nuorelle kesätyöpaikan vähintään kolmeksi viikoksi. Toiminnan on tarkoitus jatkua kesällä 2015. Hanke oli mukana työnantaja-asiakkaittensa ja eri yhteistyökumppaneidensa kanssa yhteensä 228 henkilön työllistämistoimenpiteessä, joissa 72 henkilölle tehtiin työsopimus ilman tukia. Syntyneistä työpaikoista uusia työpaikkoja oli yhteensä 73kpl, jossa on mukana 1 kotitalouteen syntynyt uusi työpaikka. Hanke oli auttamassa ja ohjaamassa työttömiä työnhakijoita ja muita yrityksen perustamista alueelle suunnittelevia tahoja yritysten perustamisasioissa. Hanke järjesti Heinolassa, Sysmässä ja Hartolassa 13.11.2013-5.11.2014 välisenä aikana yht. 6 matalankynnyksen yrittäjäkurssia, joista 2 illan kurssit olivat yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen tutustumista, näihin osallistui yht. 65 hlöä. Pitemmät 5 illan kurssit olivat yrityksen perustamisesta enemmän tietoa antavia, näille osallistui yht. 69 hlöä. Yrittäjäkurssit onnistuivat saadun palautteen perustella hyvin ja ovat pohjana myös hankkeen jälkeen uusien yritysten perustamiseksi alueelle. Hankkeen koko toiminta-aikana sen yhteistyökumppaneiden ja yrittäjiksi aikovien työn tuloksena alueelle syntyi 20 uutta yritystä. Hankkeen aikana tehtiin konkreettista yhteistyötä 153 yrityksen ja 25 muun yhteisön sekä 2 kotitalouden kanssa. Eri tahojen kanssa ideoitiin ja suunniteltiin yhteensä 2 kpl uusia hankkeita, jotka yhteistyökumppanit käynnistivät rahoituksen saatuaan. Tämän lisäksi hanke oli mukana useiden muidenkin uusien hankeaihioiden idea- ja suunnitteluvaiheessa. Hankkeessa toteutetun yhteistyön tuloksena käynnistyi yhteensä 25:lle henkilölle työvoima- tai oppisopimuskoulutusta. Hankkeen aikana organisoitiin yhteistyökumppaneiden kanssa, yrittäjäkoulutukset mukaan lukien, yht. 9 koulutusta Hanke liikkui aktiivisesti yritysten ja muiden työnantajien keskuudessa. Käyntien yhteydessä löydettiin myös uusia työllistämismahdollisuuksia ja työnantajia saatiin ilmoittamaan työpaikkoja TE -toimistoon tai niihin haettiin hiljaisesti sopivia henkilöitä. Hankkeesta oli hyötyä erityisesti TE -toimistolle ja kuntien elinkeinotoimijoille heidän työssään. Hankkeessa synnytettiin uutta yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja syvennettiin eri organisaatioiden toimintatapojen ja - kulttuurin tuntemusta. Yhteistyössä pystyttiin paremmin palvelemaan asiakkaita ja kumppaneita varsinkin yritysten kasvuun, työvoimatarpeisiin ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen liittyvissä asioissa. Pidettiin yllä aktiivista, kehittävää ja uusia näkökulmia tuovaa vuoropuhelua sekä käytännönläheistä toimintaa alueen eri yhteistyökumppaneiden kesken, jolloin alueen eri toimijoiden välinen yhteistyö vahvistui. Toiminnalla parannettiin työnantajien osaavan työvoiman saatavuutta sekä alueen työllisyyttä ja työttömät työnhakijat saivat uusia väyliä kohti työmarkkinoita. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS 9.1. Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne. Hankkeessa jatkettiin edellisessä projektissa kehitetyn toimintamallin "Liikkuvana klinikka " työstämistä. Hankkeessa toteutetulla toimintamallilla haettiin monenvälisen ja vuorovaikutteisen yhteistyön keinoin verkostomaista toimintaan alueen eri toimijoiden kanssa ja välillä mukaan lukien työnantaja- ja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/15

yrittäjäjärjestöt. Toiminnalla tavoiteltiin lisää tehokkuutta ja kokonaisvaltaista palvelua mm. yritysten kasvua ja kehittymistä tukeviin ja yritysten toimintaympäristön kehittymiseen liittyviin asioihin, uusien työpaikkojen synnyttämiseen, työllisyyden kasvattamiseen ja työvoiman saatavuuteen sekä uuden yritystoiminnan aikaansaamiseen alueelle. Toimintamalli soveltui myös hyvin hankkeen aikana tapahtuneiden Heinolan seudun TE -toimiston palveluihin ja alueen yritysneuvontaan liittyvien muutoksien huomioimiseen. Hankkeen toimintamallin mukaisella työllä pystyttiin osoittamaan konkreettisesti luottamuksellisen yhteistyön edut, jolloin saatiin lisää tehokkuutta yhteistyöverkostoon ja kokonaisvaltaisempaa palvelua asiakaskohderyhmille toimintamallin mukaisissa toimenpiteissä. Toimintamalli saatiin juurrutettua uudeksi Hartola - Sysmä elinkeinoyhteistyöksi, joka käynnistyy 1.1.2015. 9.2. Monenväliseen yhteistyöhön perustuva toimintamalli Hankkeen toimintamallia kehitettiin edelleen käytännön kenttätyön kautta, toteuttamalla tiivistä verkostoyhteistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintamalli osoitti selkeästi käytännössä toimivuutensa ja ohjasi hankkeen toimintaan asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa. Toimintamallia muutettiin hankkeen lopussa Hartola - Sysmä elinkeinoyhteistyöhön sopivaksi. Paperiliitteenä Hartola - Sysmä elinkeinoyhteistyöksi juurrutettu Verkostosta Voimaa toimintamalli 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET 10.1. Tasa-arvon edistyminen mukana olevissa organisaatioissa. Hankkeessa ja eri kumppaneiden kanssa tehdyssä yhteistyössä on otettu huomioon eri sukupuolten yhtäläiset osallistumismahdollisuudet ja syrjinnän ehkäisy. Kaikilla hankkeen kohderyhmään kuuluvilla tahoilla on ollut samat mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin ja yhteistyöhön omien tarpeidensa pohjalta. 10.2. Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia. Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia ei ole syntynyt hankkeen vaikutuksesta. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT 11.1. Hyvien käytäntöjen kehittäminen Hankkeessa kehitettiin edelleen ja toteutettiin " Liikkuvana klinikkana " käytettyä toimintamallia. Se toimi käytännössä hyvänä mallina seutu- ja kuntatasolla hoitaa asioita tehokkaammin, monipuolisemmin sekä vahvisti yhteistyötä elinkeinojen kehittämiseksi, yritysten kehittymisen tukemiseksi, uusien yritysten perustamiseksi, työvoiman saatavuuden varmistamiseksi ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/15

11.2. Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää? Levittämisen keinoina käytettiin aktiivista tiedottamista hankkeen tavoitteista, toiminnasta ja tuloksista kotisivujen, facebook sivujen, raporttien, tiedotteiden, lehtijuttujen ja ilmoittelun avulla. Lisäksi hanketta ja sen toimintaa on esitelty lukuisten organisaatioiden edustajille kahden välisissä tai useamman tahon yhteisissä tilaisuuksissa ja seminaareissa. Hankkeen hyvät käytännöt ovat olleet esillä mm. työpajatyöskentelyssä ja ohjausryhmän kokouksissa hankkeen laajan ja eri organisaatioita edustavan ohjausryhmän kanssa. Hankkeen toimintaa, tuloksia, vaikutuksia ja hyviä käytäntöjä esiteltiin monipuolisesti hankkeen loppuseminaarissa, johon oli kutsuttu laajasti mm. hankkeen sidosryhmien, yhteistyökumppaneiden ja eri kuntien virka- ja luottamusmiesjohtoa. Loppuseminaarin materiaali on laitettu hankkeen kotisivuille. Hyvien käytäntöjen levittämistä jatkaa Hartola - Sysmä elinkeinoyhteistyön puitteissa hankkeen palveluksessa ollut projektityöntekijä, joka aloittaa vuoden 2015 alussa elinkeinoneuvojana Hartola - Sysmä alueella. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS 12.1. Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen? Verkostosta Voimaa -rakennemuutoshankeen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli edellisessä projektissa kehitetyn toimintamallin edelleen kehittäminen käytännön työn kautta ja juurruttaminen johonkin sopivaan organisaatioon tai vähintään alueen eri organisaatioiden väliseksi verkostofoorumiksi/toimintatavaksi hankkeen toimialalla. Kehittämistyötä tehtiin mm. hankkeen toiminta-alueen kolmen kunnan elinkeinotoimien sekä yritysten ja muiden organisaatioiden välisen yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistamiseksi. Juurruttamistyö onnistui Hartolan ja Sysmän osalta, jotka aloittavat vuoden 2015 alussa Verkostosta Voimaa " Liikkuva Klinikka " toimintamallin mukaisen elinkeinoyhteistyön Hartolan kunnan ollessa isäntäorganisaationa Verkostosta Voimaa -palvelulle. Heinolan kaupunki käynnistää oman uuden elinkeinojen kehittämis- ja neuvontaorganisaationsa myös vuoden 2015 alussa. 12.2. Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden käyttöön? Hankkeessa käytössä ollut ja edelleen kehitetty toimintamalli osoitti toimivuutensa hankkeen käytännön työssä. Verkostosta Voimaa " Liikkuva klinikka " toimintamalli sopii erityisesti elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden, kuntien, työhallinnon, koulutusorganisaatioiden ja työnantajakentän toimintatavaksi ja varsinkin elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden toimintamalliksi. 12.3. Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi. Hankkeen toimenpiteet ja syntyneet toimintatavat hyödynnetään alueella lisääntyneenä yhteistyönä sekä ottamalla Verkostosta Voimaa " Liikkuva klinikka " toimintamalli hankkeen jälkeen Hartola - Sysmä alueella pysyvästi käyttöön. Hankkeen tuloksia hyödynnetään syntyneen yhteistyöverkoston sisällä samalla yhteistyöverkostoja kasvattaen. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/15

13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus 620 000,00 80 % 536 461,64 80 % Kuntien rahoitus 155 000,00 20 % 134 117,96 20 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä 775 000,00 100 % 670 579,60 100 % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA 14.1. TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa toimenpiteitä, joilla tuetaan Heinolan seudun rakennemuutosalueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja alueen elinvoimaisuutta. Erityisesti tavoitteena oli edistää yritysten kasvua ja kehittymistä, saada aikaan uutta yritystoimintaa, kasvattaa työllisyyttä, synnyttää uusia työpaikkoja, parantaa työvoiman saatavuutta, parantaa yritysten toimintaympäristöä ja -edellytyksiä. Näitä tavoitteita toteutettiin käytännössä Verkostosta Voimaa " Liikkuva klinikka " toimintamallin mukaisesti. Toiminnalliset tavoitteet hankkeen aikana - Toteuttaa ohjausta, neuvontaa ja konsultointia 800 henkilölle ja 150 yritykselle. - Olla mukana 25 uuden yrityksen perustamisessa - Olla mukana 60 uuden työpaikan luomisessa - Saada työllistettyä ja sijoitettua työllistymistä edistäviin palveluihin yhteistyökumppaneiden kanssa yht. 270 työnhakijaa - Hankkeen ja yhteistyökumppaneiden kanssa on organisoitu väh. 6 koulutusta - Työnantajilla olevia työllistämismahdollisuuksia on saatu esiin - Uusia hankkeita on käynnistynyt yhteistyössä vähintään 4 kpl - Väh. 1400 yritys- ja työnantajakontaktia, 1300 työnhakijakontaktia ja 1300 kontaktia muiden yhteistyökumppaneiden kanssa hankkeen toimintaan liittyvissä asioissa - Työnantajat aktivoituvat käyttämään työllistämispalveluja - Työnantajat ilmoittavat enenevässä määrin avoimet työpaikkansa työ- ja elinkeinotoimistoon - Heinolan seudulle on juurtunut uusi hankkeessa tehtyyn verkostoyhteistyöhön pohjautuva toimintamalli Tavoitteisiin pyrittiin toiminnallisten tavoitteiden ja tehtävien kautta, toteuttaen käytännön työtä aidossa toimintaympäristössä ja -tilanteissa. Toiminta oli tavoitteiden mukaista. Keskeiset sekä toiminnalliset tavoitteet olivat oikein valittuja koko hankkeen aikana. 14.2. TOTEUTUS EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/15

Hanke toimi Hartolan kunnan hallinnoimana Hartolassa, Heinolassa ja Sysmässä. Yhteistyöverkoston ja erityisesti yritysten sekä työnhakijoiden kanssa tehtiin työtä suunnitelman mukaisissa toimenpiteissä. Vuorovaikutteisella toiminnalla sitoutettiin eri tahoja verkostomaiseen toimintaan ja tavoitteiden toteuttamiseen. TE -toimiston kanssa yhteistyö oli tiivistä. Hankkeelle oli kilpailutettu kehittämiskumppani, joka auttoi hanketta kehittämistyössä. 14.3 TULOKSET Koko hankkeen ajan jatkunut lama ja Heinolan seudun rakennemuutos huomioiden, tavoitteet toteutuivat haastavassa tilanteessa hyvin. Verkostosta Voimaa " Liikkuva klinikka " toimintamallia kehitettiin edelleen ja saatiin juurrutettua Hartola - Sysmä elinkeinoyhteistyötä palvelevaksi toimintamalliksi. Toimintamallin mukaista työtä tehtiin useiden kumppaneiden kanssa hankkeen ollessa keskeinen toimija ja yhteistyöverkoston vetäjä. Toiminnalliset tulokset: Hankkeen toiminnallisina tavoitteina oli käytännön yhteistyön tekeminen kentällä hankkeen toimintaan liittyvissä asioissa kohderyhmän kanssa. Yritysten ja muiden työnantajien kanssa oli yhteistyöasioihin liittyviä kontakteja, joissa tavattiin henkilökohtaisesti asiakas hankeen aikana, yht. 1421 kpl. Työnhakijoiden kanssa oli yhteistyöasioihin liittyviä kontakteja, joissa tavattiin työnhakija henkilökohtaisesti, yht. 1753 kpl. Muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tapaamisia oli, joissa tavattiin yhteistyökumppani henkilökohtaisesti, yhteensä 1708 kpl. Näiden kontaktien ja tapaamisten ansiosta päästiin useimmiten tekemään syvempää yhteistyötä, jossa käynnistyi hankkeen asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa sellaista toimintaa, josta hankkeen varsinaiset tulokset syntyivät. Verkostosta Voimaa - rakennemuutoshankkeen projektityöntekijöiden ideoima ja suunnittelema kesätyöpassihanke toteutui vuosien 2013 ja 2014 kesien aikana Heinolassa mahdollistaen yhteensä 203 nuorelle kesätyöpaikan vähintään kolmeksi viikoksi. Toiminnan on tarkoitus jatkua kesällä 2015. Hanke oli mukana työnantaja-asiakkaittensa ja eri kumppaneidensa kanssa yht. 228 hlön työllistämistoimenpiteessä, joissa 72 hlölle tehtiin työsopimus ilman tukia. Syntyneistä työpaikoista uusia työpaikkoja oli yht.73 kpl. Hanke auttoi työttömiä työnhakijoita sekä muita henkilöitä yrityksen EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 14/15

perustamisasioissa. Hankkeen, yhteistyökumppaneiden ja yrittäjiksi aikovien työn tuloksena syntyi 20 uutta yritystä. Hankkeen järjestämiin kahden illan yrittäjävalmennuksiin osallistui yht. 65 hlöä ja viiden illan 69 hlöä. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä 153 yrityksen ja 25 muun yhteisön kanssa. Yhteistyökumppaneiden kanssa ideoitiin ja suunniteltiin 2 hanketta, jotka kumppanit käynnistivät rahoituksen saatuaan. Hanke oli mukana muidenkin uusien hankeaihioiden idea- ja suunnitteluvaiheessa. Yhteistyön tuloksena käynnistyi 9 koulutusta, joista 6 kpl oli yrityksen perustamiseen liittyviä. Yhteistyön tuloksena yht. 25 hlöä sijoittui työvoima- tai oppisopimuskoulutukseen. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja säilytetään Hartolan kunnan arkistotiloissa vähintään vuoden 2020 loppuun asti osoitteessa Hartolan kunta, kunnanvirasto, Kuninkaantie 16, 19600 Hartola Päiväys ja allekirjoitus 28.01.2015 Annika Marttinen Hallintojohtaja/ vs. kunnanjohtaja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 15/15