Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen



Samankaltaiset tiedostot
Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Käytösoiretilanteiden systemaattinen arviointi ja monitekijäinen hoito Neurologia-seminaari, Helsinki

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen ja ja vaikuttavat hoitokäytännöt Mitä tutkimukset osoittavat?

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Petri Jalonen

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Muistisairaudet

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Muistisairauksien koko kuva

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Muistisairaan ihmisen ymmärtäminen ja kohtaaminen Käpyrinne

Pilotti 1: Omaishoitoprosessin alkutilanne ja siihen liittyvä tiedon kerääminen ja tiedon käyttö

Kohtaamisia opinpoluilla

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Ulla Vuori, terveydenhoitaja, projektikoordinaattori Suomen muistiasiantuntijat

Muistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Muistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Somaattisen sairauden poissulkeminen

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Työssä muistaminen -kysymyssarja

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke

Mielenterveyden häiriöt

Optimimalli. Viitasaari

Huolehdi muististasi!

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari

Hyvän hoidon kriteeristö

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin:

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

AGGRESSIIVINEN VANHUS

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Mielenterveys voimavarana

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Transkriptio:

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen Hoitotyön RAI-seminaari 13.3.2008, Helsinki FT, esh Ulla Eloniemi-Sulkava Vanhempi tutkija

Käytösoireet Behavioral and psychological symptoms of dementia (BPSD) = Dementian psykologiset ja käyttäytymisen oireet 2

Käytösoireiden esiintyvyys 50-90%, riippuu tutkimusaineistosta ja määrittelystä? mukana myös mm. äkilliset sekavuustilat (delirium) Pitkäaikaispaikoissa vaikeita käytösoireita 5-20%:lla asukkaista? 3

Käytösoireiden merkitys tuottavat kärsimystä muistisairaalle ihmiselle voivat raunioittaa hoitavan omaisen elämän ovat tärkein syy laitokseen joutumiseen ongelmallista hoitohenkilökunnalle sekoittavat osaston toiminnan voivat johtaa liialliseen lääkitykseen lisäävät kustannuksia 4

Käytösoire? Psyykkinen oire tai haitallinen käyttäytymisen muutos johon pitää puuttua, koska viestii muistisairaan ihmisen kärsimyksestä aiheuttaa ongelmaa/ stressiä kanssaihmisille ja ympäristölle on toistuvaa on vaikeasti lievennettävissä 5

Käytösoireet NPI -mittarin mukaan Harhaluulot Aistiharhat Levottomuus/ aggressiivisuus Masentuneisuus/ alakuloisuus Ahdistuneisuus Kohonnut mieliala/ epäasiallinen iloisuus Apatia/ välinpitämättömyys Estottomuus Ärtyisyys/ mielialan vaihtelu Poikkeava motorinen käyttäytyminen Unen häiriöt Ruokahalun ja syömisen häiriöt 6

Käytösoire muistisairaan ihmisen näkökulmasta? On pyrkimys: selviytyä sietämättömässä tilanteessa sopeutua vaikeaan tilanteeseen parantaa elämänhallinnan kokemusta tai saada jonkin muun toive tai tarve toteutumaan 7

Ideologista taustaa (1) Normaalius: muistisairaat ihmiset ovat ensisijaisesti ihmisiä mutta kognitioltaan erilaisia inhimilliset ja juridiset oikeudet samanlaisia onnistumisen ja ihmisyyden toiveita kuin muilla aikuisilla muita aikuisia herkemmin ilmaisevat tunteitaan 8

Ideologista taustaa (2) Muistisairaan ihmisen autonomia itsenäisyys, itsemäärääminen, koskemattomuus tarpeiden ja toiveiden kuuleminen ja vakavasti ottaminen muistisairaalta ihmiseltä kysyminen, mielipiteen kuuleminen ja huomiointi yksilöllisen reviirin kunnioittaminen ja tilan antaminen 9

Ideologista taustaa (3) Asiakkaiden ja ammattilaisten välisen ristiriidan tunnistaminen ihmisten kokemat palvelutarpeet järjestelmän palvelutarjonta muistisairaat ihmiset tarvitsevat psykologista tukea ja kanssaihmistä me tarjoamme hoitopalveluja ja hoitokeinoja muistisairaat ihmiset kokevat olevansa normaaleja ja voimavaroja omaavia me näemme heidät kyvyttöminä ja suojelua tarvitsevina 10

Ideologista taustaa (4) Ihmisen (myös muistipotilaan) tunteet ja käyttäytyminen syntyvät tilanteiden ja ympäristön tulkinnoista Kognitiivinen kapasiteetti, fyysinen tilanne, elämänhistoria, persoonallisuus ja temperamentti ja vaikuttavat tulkintoihin 11

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen Taustafilosofia: Käyttäytymisen ymmärtäminen viesteinä ihmisen sisäisestä mielen maailmasta ja pahasta olosta, mutta myös toiminnasta jolla hän pyrkii vastaamaan omiin tarpeisiinsa ja toiveisiinsa Räätälöity hoito ja tukeminen jotka pohjautuvat käytösoireiden kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden monipuolisen ymmärtämiseen (vrt. TREA malli: Treatmeant Routes for Exploring Agitation; Cohen- Mansfield 2000, Cohen-Mansfield ym. 2007) 12

Käytösoiretta edeltäneet tapahtumat ja tunteet Käytösoiretilanteen kulku ja tunnesisältö Tilanteen jälkeiset tapahtumat ja tunteet Ympäristötekijät Taustatekijät kognitiiviset muutokset fyysiset tekijät persoonallisuus psykososiaaliset tekijät kulttuuriset tekijät Käytösoireen kehittymiseen vaikuttavat tekijät Räätälöity hoito Seuranta ja arviointi 13

Räätälöidyn tukemisen rakenteelliset elementit Monipuolinen tilannekartoitus Työryhmän tavoitteellinen selvitys- ja toteutustyö Räätälöintikokoukset Räätälöidyt hoito- ja tukikeinot Yhteistyö omaisten/ läheisten kanssa 14

Käytösoireiden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä Muistisairaus neurobiologiset muutokset kognitiiviset oireet kritiikin ja arviointikyvyn höltyminen Muut fyysiset syyt Yksilölliset kokemukset Vuorovaikutukseen liittyvät tekijät Elinympäristöön liittyvät tekijät 15

Tavallisia syitä käytösoireisiin epämukavuus, huono olo, palelu kipu infektiot matala verenpaine epäarvostava kohtelu väärä lääkitys Lewyn kappale tauti (hallusinaatiot, aggressiopuuskat) 16

Tavallisia syitä käytösoireisiin (2) epäarvostava kohtelu tunneherkkyys käyttäytymisen normittomuus pelko, turhautuminen, itsearvostuksen uhka, kaaoksen tunteet virhetulkinnat, väärinymmärrykset virikeherkkyys, sisäinen levottomuus 17

Räätälöidyn tukemisen keinoja hyvä fyysinen perushoito hyvä somaattinen ja lääketieteellinen hoito vuorovaikutus terapeuttisuus muistelun ja laulun käyttö ympäristön parantaminen liiketerapia toiminnalliset menetelmät Asianmukaista ja määräaikaista lääkehoitoa voidaan käyttää tukena. 18

Hyvä fyysinen perushoito nesteen saanti ravitsemushoito (energian ja proteiinin saanti) ihon kunto liikkuminen lepohetket säännölliset WC-käynnit vatsantoiminta 19

Terapeuttinen vuorovaikutus kunnioita ihmisen autonomiaa: kuuleminen, arvostaminen, hienotunteisuus, tilan antaminen tue onnistumisen kokemuksia: viitekehyksenä ihmisen normaalius ja aikuisuus tilanteen sisällön muuttaminen vahvista myönteistä käyttäytymistä ole luotettava aikuinen kanssaihminen vastaa muistisairaan ihmisen kokemiin tarpeisiin 20

Hyvä somaattinen ja lääketieteellinen hoito muiden sairauksien hoito tunnista ja hoida äkillinen sekavuustila (delirium) asiantunteva lääkitys varo lääkkeiden haittavaikutuksia psyykenlääkkeitä vain tarkan harkinnan mukaan matalan verenpaineen hoito (huom. ortostaattisen hypotonian riski) kivun hoito liiketerapia, fysioterapia 21

Toiminnallisuuden mahdollistaminen arkeen osallistuminen muistelu musiikki ulos pääseminen liikkuminen 22

Hyvä ympäristö ja yhteisö kotiutumisen tavoitteellinen tukeminen provosoivien viestien välttäminen toimintakulttuuri on: arvostava levollinen ja turvallinen tilannehallintaa tukeva positiivinen ja toivoa sisältävä toiminnallisuutta edistävä vetäytymisen salliva kodikas ympäristö selkeä ja tilannehallintaa tukeva ympäristö toiminnallisuuden mahdollistava ympäristö 23

YDINSANOMAT 24

Muistisairailla ihmisillä on samat oikeudet, samanlaisia tunteita ja tarpeita kuin meillä. Muistisairaat ihmiset tarvitsevat kanssaihmistä, psykologista tukea ja autonomian kunnioittamista. Omaiset ovat asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita. 25

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen käyttäytymisellä on mieli ja merkitys hänen näkökulmastaan. Muistisairaan ihmisen mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa tarvitaan psykososiaalisen ja somaattisen hoidon keinoja. Asianmukaista ja määräaikaista lääkehoitoa voidaan käyttää tukemassa muistisairasta ihmistä. 26

Tukeminen vaatii analyyttista työorientaatiota, toivoa luovaa optimismia sekä oman ja työyksikön toiminnan reflektointia. Tuloksellisuus edellyttää sovittuun räätälöityyn tukemiseen sitoutumista, seurantaa ja arviointia. Laaja osaaminen ja asiantuntijayhteistyö mahdollistavat ratkaisujen löytymisen vaikeisiinkin käytösoireisiin. 27

Kirjallisuutta (1) Alhainen K, Viramo P, Sulkava R. Vaikean dementian hoito. Opas lääkäreille ja terveydenhuollon henkilökunnalle. Lundbeck Oy, Turku 2004 Ballard CG ym. Dementia: management of behavioural and psychological symptoms. Oxford University Press, NY, USA 2001. Eloniemi-Sulkava U. Käytösoireisten dementoituneiden lääkkeetön hoito. Vanhustyö 2006; 1: 10-13. Erkinjuntti T ym. Muistihäiriöt ja dementia. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2006. Killick J, Allan K. Communication and the care of people with dementia. Open University Press, Philadelphia, USA 2001. Laaksonen R, Rantala L, Eloniemi-Sulkava U. Ymmärrä tule ymmärretyksi. Vuorovaikutus dementoituneen kanssa. Sarja: Dementiapotilaiden hoidon kehittäminen, julkaisu no 6. Suomen dementiahoitoyhdistys ry. Kuopion liikekirjapaino 2002. 28

Kirjallisuutta (2) Laurila J, Pitkälä K, Rahkonen T. Dementiapotilaan äkillisen sekavuusoireyhtymän hoito, Suomen dementiahoitoyhdistys, Helsinki, 2 Sulkava R, Eloniemi-Sulkava U. Miten tulen toimeen vaikka minulla on Alzheimerin tauti.suomen dementiahoitoyhdistys, Helsinki, 2005. Sulkava R, Viramo P, Eloniemi-Sulkava U. Dementoiviin sairauksiin liittyvät käytösoireet. Suomen Dementiahoitoyhdistys, Helsinki, 2005 Viramo P ym. Kuntoutusratkaisuja dementoituneen ihmisen arkeen. Suomen Dementiahoitoyhdistys, Helsinki 2001 Viramo P, Huusko T, Joiniemi M, Sulkava R. Dementiapotilaan lääkehoito opas lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle. Suomen Dementiahoitoyhdistys, Helsinki 2004. 29

Dementiatieto 1. Puh. 0800-1-36912 kaikille avoin tietopalvelu arkisin klo 10-12 2. dementiatieto@dementiahoitoyhdistys.fi konsultaatiokanava ammattilaisille vastaukset kahden työpäivän kuluessa 30

KIITOS! Kiitos! Kiitos! 31