TAMPEREEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma 2012-2015 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta
Tark oit u s...4 Hist ori a...4 Tav oitt e et...8 Ske n a a r i o t ja ske n a a r i o a n a l y y s i...9 Olet etta v a n talouskeh i t y k s e n ske n a a r i o...10 Ske n a a r i o y h t e e n v e t o...12
Ta r k oitus Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma (KTS) on laadittu Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (Tamy) pitkäjänteisen talouden suunnittelun tueksi ja vähentämään toimijoiden nopean vaihtuvuuden aiheuttamia haasteita. KTS toimii myös hallituksen sekä edustajiston talouspoliittisena linjapaperina ja pohjana päätöksenteolle. Tämä KTS on laadittu vuosille 2012 2015. Historia Tarkastelujaksona ovat vuodet 2000 2010. Tamyn käyttötalous oli 2000-luvun alun ylijäämäinen vuoteen 2005 asti, jonka jälkeiset vuodet olivat alijäämäisiä (pahimmillaan noin 5 % vuonna 2007). Vuonna 2010 käyttötalous saatiin nostettua ylijäämäiseksi (0,93 %) useita vuosia kestäneen pitkäjänteisen työn seurauksena. Kuva 1: Tamyn yli-/alijäämä 2000-2010
Käytettyjä talouden tasapainotuskeinoja ovat olleet muun muassa kuluerien voimakas karsiminen budjettia laadittaessa vuodelle 2008. Työntekijöiden määrää vähennettiin yhdellä sihteeriydellä, jonka vuoksi tilikauden 2009 tulos oli lähellä nollaa. Vuonna 2010 talouden seurannan haasteet aiheuttivat sen, että vuoden jälkimmäisellä puoliskolla toimittiin varovaisesti ja kulut toteutuivat alle budjetoidun. Tämä näkyi puolestaan koko vuoden tuloksen lievänä ylijäämäisyytenä. Haasteita käyttötalouden tasapainolle ovat aiheuttaneet esimerkiksi henkilöstökulut, mainosmyynnin tulojen vähentyminen sekä jäsenmäärän heilahdukset. Henkilöstökulut (sisältää luottamustoimet) ovat nousseet keskimäärin 5,4 %, mikä on jäsenmaksutuottojen nousuun (2,6 %/ v) suhteutettuna kaksinkertainen kasvuvauhti. Kuva 2. Tamyn kulurakenne 2000 2010. Kuvaajassa on huomioitu tilikauden jaksotuksen muutos vuonna 2006, joten vuosi 2007 ei ole suoraan vertailukelpoinen. Henkilöstökulujen kasvu on osittain perua 2000-luvun puolivälissä tehdystä palkkajärjestelmäuudistuksesta, jossa Tamyn palkat sidottiin tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun tai mikäli tupoa ei synny, erityisalojen työnantajaliiton (nyk. Palta) suositukseen. Suurimpia muutoksia henkilöstökuluihin aiheuttaneita tapahtumia ovat olleet palkkausjärjestelmän lisäksi järjestösihteerin palkkaaminen vuonna 2006, kulttuuri- ja tiedotussihteerin tehtävän lopettaminen vuonna 2008, hallituksen muuttaminen työhallitukseksi vuodelle 2009 sekä osa-aikaisen
yritysyhteistyökoordinaattorin palkkaaminen vuonna 2010 ja toimittajan tehtävän täyttämättä jättäminen vuonna 2011. Kuva 3. Tamyn tulorakenne 2000 2010. Kuvaajasta on poistettu vajaa tilikausi v. 2006 vertailtavuuden helpottamiseksi. Tamyn tulot koostuvat pääosin jäsenmaksutuloista ja muista tuloista, joista tärkeimpiä ovat Aviisin ilmoitusmyynti sekä omistusyritysten osingot. Tarkastelujakson aikana jäsenmaksutulon merkitys on kasvanut entisestään. Julkaisujen mainosmyynnistä saatu tulo on pudonnut jakson alkuvaiheen huippuvuosista noin 40 % mainosmyynnin toimialamurroksesta johtuen. Toinen omistusyhtiömme, Ravintola YO-talo, ei ole tuottanut osinkotuloa sitten vuoden 2006, mikä näkyy vuosikymmenen lopun muissa tuloissa. Vuonna 2010 aloitettu yritysyhteistyön laajentaminen sekä varallisuudenhoidon uudelleenjärjestely ovat osoittautuneet potentiaalisiksi keinoiksi paikata menetettyä tulovirtaa.
Kuva 4. Tamyn jäsenmäärä 2000 2010. Tamyn jäsenmäärä on vaihdellut tarkastelujakson aikana 11 000 ja 13 000 jäsenen välillä, mikä on tarkoittanut merkittävää vaihtelua jäsenmaksutulossa, jota on kompensoitu jäsenmaksukorotuksin. Jäsenmäärässä on ollut nähtävissä kasvutrendi lukuunottamatta tutkintojärjestelmäuudistuksen aiheuttamaa valmistumishuippua keväällä 2008. Tuolloin jäsenmäärä putosi yli tuhannella (1.11.2008 jäsenmäärä oli 1166 henkilöä pienempi kuin 1.11.2007). Tarkastelujakson aikana jäsenmaksu on noussut kasvavien kulujen seurauksena. Jakson alkuvaiheessa (2000 2007) nostot olivat erittäin maltillisia, mikä loi jakson loppuun paineen kohtalaisen suurempiin jäsenmaksukorotuksiin.
Kuva 5. Jäsenmaksutulo ja jäsenmaksu (pylväinä) Ta voitteet Tamyn taloudenpidon pitkän aikavälin tavoitteena on mahdollistaa lakisääteisten tehtävien, edunvalvonnan ja muiden poliittisesti valittujen toimintojen menestyksekäs toteuttaminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on käyttötalous pidettävä tasapainossa ja varmistettava riittävien taloudellisten puskurien muodostaminen laajempia hankintoja, muita investointeja sekä toiminnan kehittämistarpeita varten. Jäsenmaksua tulee nostaa jatkossa tasaerissä maltillisesti maksimissaan inflaatioon pohjautuen sillä oletuksella, että kulurakenne pysyy nykyisen kaltaisena. Inflaation ylittävä kulujen kasvu pyritään kattamaan toiminnan kehittämisen lisäksi uusilla ansaintakeinoilla. Tämä mahdollistaa talouden paremman pitkäaikaisen suunnittelun ja helpottaa vuosittaista budjetointiprosessia. Perusajatuksena on se, että jokainen sukupolvi maksaa senhetkisen toiminnan kustannukset. Toisin sanoen käyttötalouden osalta tavoitteena on tuottojen ja kulujen tasapaino. KTS-kaudella käyttötalouden tasapainon ylläpitämistä edesauttaa historiateoksen kustannusten poistuminen käyttötalouden kuluista vuonna 2014. Lisäksi budjetointia muutettaneen vuonna 2012 siten, että varaukset puretaan taseesta. Rahasto- ja osinkotuotot käytetään Tamyn toiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämiseen. Tuottoja sijoitettaessa suositaan erilaisia sijoitusinstrumentteja, jotka sopivat kokonaisuutena Tamyn toiminnan rahoittamiseen. Taloustoiminta on pitkäjänteistä ja varovaisuuden periaatetta (eli tuloja ei yliarvioida eikä menoja aliarvioida) käytetään kaikessa budjetoinnissa.
Yleisesti toiminta järjestetään taloudellisesti järkevällä ja tehokkaalla tavalla. Tamyn talouden on tarkoitus toimia mahdollistajana ydintoiminnalle, jota kuvataan Tamyn strategiassa. S kenaariot ja s kenaarioanalyysi Tamyn talouden tulevan kehityksen, riskinsietokyvyn ja erilaisten uhkakuvien vaikutusten arvioimiseksi laadimme kolme talousskenaariota seuraaville viidelle vuodelle. Näistä oletettava skenaario kuvaa todennäköisintä kehityskulkua, suotuisa talousskenaario kuvaa puolestaan talouden tuottopotentiaalia ja haastava talousskenaario kertoo meille niistä toimenpiteistä, joihin olisi tarpeen ryhtyä, mikäli useat Tamyn talouteen liittyvät uhkakuvat toteutuisivat. Skenaarioiden pohjalla on Tamyn talousarvio vuodelle 2011, johon on tehty seuraavat korjaukset: 1. Aviisin tilanne on päivitetty hyväksytyn lisätalousarvion ja viimeisimmän mainosmyyntiarvion mukaan 2. Jäsenmäärää on korjattu hieman ylöspäin, 11 750 tutkinto-opiskelijaan ja 300 jatkoopiskelijaan. 3. Juvenes-Yhtiöt Oy:n osinko on tarkennettu yhtiökokouksen päätöksen mukaiseen 27 500 euroon. 4. Historiateoksen osalta on huomioitu teoksen myynti, siihen liittyvien mainosten myynti ja valmistuskulut. Lisäksi skenaariolaskelmiin on arvioitu budjetoitujen ja toteutuvien kulujen erotukseksi 10 000 euroa vuodessa.
Oletettavan talouskehityksen skenaario Tamyn jäsenmäärä kasvaa vielä pari vuotta ja kääntyy sitten loivaan laskuun. Osinkotulot pysyvät nykyisellä tasollaan tai nousevat lievästi, rahastotuotot kasvavat hieman sijoitussalkun osakepainon hitaasti noustessa ja sijoitettaessa ylijäämäisistä tuloksista kertynyttä pääomaa. Vuosittain toistuvat jäsenmaksun korotukset ovat suuruudeltaan yhdestä kahteen euroa, mistä YTHS:n osuus on noin yksi euro. Jäsenmaksutulon lisäksi muut tulot kehittyvät samalla vauhdilla kuin kulut kasvavat. Kulujen arvioidaan kohoavan ensi alkuun hieman inflaatiota nopeammin, mutta tasaantuvan sitten inflaation tasolle. Näihin olettamiin nojautuen Tamyn käyttötalous olisi tulevina vuosina edelleen negatiivinen, mutta osinko- ja rahastotuottojen myötä tilinpäätös ei jäisi alijäämäiseksi. Kuva 6. Tamyn suotuisan talouskehityksen skenaario Suotuisan talousskenaarion pohja-ajatuksena on käyttötalouden tasapaino. Jäsenmäärän kasvun odotetaan olevan merkittävää seuraavat kaksi vuotta ja taittuvan vasta sitten loivaan laskuun. Lisäolettamina Aviisin mainosmyynnin oletetaan laskevan hitaasti ja budjetoitujen ja toteutuvien kulujen erotukseksi arvioidaan tiukan kulukurin vuoksi 13 000 euroa vuodessa. Edelleen kulujen ennakoidaan kehittyvän tasaisesti samassa tahdissa inflaation kanssa. Käyttötalouden nopea tasapainottaminen tarkoittaa jäsenmaksun nostamista kolmella eurolla ensi vuodelle, mutta sen seurauksena tulevina vuosina korotus on tasaisesti euron suuruinen. Talouden ylijäämä osinko- ja
rahastotuottojen sekä poistojen jälkeen on suuruusluokaltaan ensin 25 000 euroa, minkä jälkeen se nousee noin 50 000 euron tasolle tarkastelukauden neljän jälkimmäisen vuoden ajaksi. Kuva 7. Tamyn haastavan talouskehityksen skenaario Haastavan talousskenaario yhdistää useita Tamyn talouteen liittyviä uhkakuvia ja tarkastelee jäsenmaksun kehitystä oletuksella, että Tamyn taloudellinen tulos pidetään tasapainossa. Vuokrakulujen arvioidaan nousevan vuositasolla 20 000 euroa, samoin palkkakulujen ennakoidaan hypähtävän alkuun reilummin ja nousevan sitten tasaisesti inflaatiota nopeammin. Muiden kulujen oletetaan toteutuvan budjetoidun suuruisena. Aviisin mainosmyynnin oletetaan laskevan 3500 euroa vuosittain ja osinkotulojen jäävän vuosittain 15 000 euron tasolle. Rahastotuottoihin ei odoteta nousua eikä laskua. Jäsenmäärä ei enää kasva ja kääntyy parin vuoden kuluttua selkeään laskuun. Talouden sopeuttaminen pelkästään jäsenmaksua nostamalla tarkoittaisi ensi vuonna seitsemän ja sitä seuraavana vuonna vielä viiden euron jäsenmaksun korotusta. Tämä toisi käyttötalouden lähelle tasapainotilaa ja myöhempinä vuosina jäsenmaksu nousisi kahden euron vuotuista vauhtia.
Kuva 8. Skenaarioyhteenveto Vaalimalla hyvää taloudenpitoa näyttää siltä, että Tamyn toiminta nykyisellä kulurakenteella tulee olemaan tulevina vuosina lievästi ylijäämäinen ja käyttötalouden tasapainokin voidaan saavuttaa kohtuullisen maltillisella tulonlisäyksellä. Käyttötalouden ollessa tasapainossa pääomatulot mahdollistavat toiminnan kehittämisen. Henkilöstökulujen osuus jäsenmaksutulosta vaihtelee noin seitsemänkymmenenviiden ja kahdeksankymmenen prosentin välillä. Talouteen vaikuttavat todennäköisimmät uhkakuvat ovat hallittavissa, joskin usean uhkakuvan toteutuminen samanaikaisesti tarkoittaisi nopeaa jäsenmaksun korotustahtia. Tällainen riskien realisoituminen on hyvin epätodennäköistä, mutta haastava skenaario osoitti silti selvästi sen, kuinka tärkeä lähtökohta käyttötalouden tasapainon ylläpitäminen on. Tasapainoinen käyttötalous ja osinko- sekä rahastotuotot mahdollistavat sen, että riskin toteutuessa talouden tasapainottaminen voidaan jakaa useammalle vuodelle sen sijaan, että jäsenmaksua korotettaisiin pakon sanelemana kerralla hyvin voimakkaasti.
Kuva 9. Jäsenmäärät (pylväät) ja Tamyn jäsenmaksu ilman YTHS-maksua (käyrät) skenaarioittain vuosina 2012 2016
Kuva 10. Tulot ja menot skenaarioittain vuosina 2012, 2013 ja 2016 Kuva 11. Käyttötalouden yli-/alijäämä sekä kokonaistulos skenaarioittain vuosina 2012, 2013 sekä 2016