TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016

TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016 Jäsenkuntainfo 23.10.2013 Maakuntajohtajan esitys 11.11.2013 Maakuntahallitus 18.11.2013 Maakuntavaltuusto 27.11.2013

1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN... 2 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS... 4 2.1 Kansalliset ohjaavat politiikat... 4 2.2 Keski-Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät... 2.3 Kuntayhtymän jäsenkunnat... 12 2.4 Kuntayhtymän organisaatio ja henkilöstö... 13 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET... 14 3.1 Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä... 14 3.2 Yhteiset toimintapolitiikat... 15 3.2.1 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 15 3.2.2 Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo... 16 3.2.3 Kestävä kehitys... 16 3.3 Suunnitelmakauden 2014-2016 yhteiset tavoitteet... 17 3.3.1 Suunnitelmakauden kärkitavoitteet... 17 3.3.2 Kunta-, palvelurakenne- ja aluehallintouudistus... 17 3.3.3 Resurssien yhteiskäytön tehostaminen... 18 3.4 Talousarviovuoden 2014 tavoitteet ja toimenpiteet... 16 4. TALOUSARVION 2014 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2014-2016 PERUSTELUT... 20 4.1 Talousarvion sitovuus ja tasapainotus... 20 4.2 Tuloslaskelma... 20 4.3 Tulosalueiden määrärahat... 20 4.4 Rahoituslaskelma... 21 4.5 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2014... 22 5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2014... 23 5.1 Luottamushenkilöhallinto... 20 5.2 Lakisääteisen toiminnan tavoitteet... 21 5.2.1 Ohjelmaperusteinen aluekehitys... 21 5.2.2 Aluesuunnittelu... 24 5.2.3 Muu lakisääteinen toiminta... 28 5.3 Edunvalvonnan tavoitteet... 32 5.4 Hanketoiminnan tavoitteet... 37 5.5 Konserniyhtiöiden tavoitteet... 40 Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 1

1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan vuonna 2013 noin 0,5 %. Valtion vuoden 2014 talousarvioperusteiden mukaan kansantalouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle, jolloin vuonna 2014 kokonaistuotanto kasvaisi noin 1,2 % lähinnä kotimaisen kysynnän ja viennin kasvun myötä. Työttömyysasteen arvioidaan edelleen lievästi kasvavan ja koko maan työttömyysasteen arvioidaan nousevan jopa 9 % tasolle. Kansallisiin investointien elvytystoimenpiteisiin olisi siten suuri tarve vuonna 2014. Kataisen hallitus päätti 29.8.2013 rakennepoliittisesta ohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Tavoitteiden täsmennyksiä valmistelee ns. Hetemäen rakennetyöryhmä, joka jättää esityksensä marraskuun 2013 lopussa. Uusilla rakennepäätöksillä ja hallituksen kevään 2014 budjettikehysratkaisuilla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia kuntatalouteen ja kuntien tehtäviin. Kuntien osalta tavoitteena on, että tehtäviä ja velvoitteita keventämällä saadaan noin 1 miljardin euron vähennys kuntien toimintamenoihin vuoteen 2017 mennessä. Suomen julkisessa hallinnossa jatkuvat hallitusohjelman nojalla vuosina 2011-2012 käynnistetyt lukuisat rakenneuudistukset eri hallinnon tasoilla. Kunta- ja soterakenneuudistukset leimasivat vuosia 2012-2013 ja niiden täytäntöönpano konkretisoituu vasta vuoden 2014 aikana. Vireillä olevia muita kuntiin kohdistuvia keskeisiä normiuudistuksia ovat kuntalain, valtionosuussäännösten uudistaminen ja kuntien tehtävien arviointi. Aluehallinnon tasolla vuoden 2014 alusta tulevat voimaan aluekehitys- ja rakennerahastolainsäädännön uudistukset. Vuonna 2013 laki- ja rakenneuudistuksia on edelleen leimannut aikataulujen venyminen, joka on ollut turhauttavaa etenkin kunnissa. Sen sijaan aluekehityslakien uudistamisesta 1.1.2014 lukien ja EUrakennerahastovaroista kaudelle 2014-2020 maakunnat sekä Työ- ja elinkeinoministeriö ovat päässeet marraskuussa 2013 ratkaisuun. Keski-Pohjanmaan maakunnan työllisyys- ja toimialaennusteiden arvioidaan jatkuvan maan hieman keskitasoa parempina. Koko maan työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 8,5 % tasolla, joskin viimeaikaiset arviot ovat yli 9,0 % tasolla. Keski- Pohjanmaan työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin noin 8,0 % tasolla. Lomautusten ja irtisanomisten arvioidaan maakunnassa olevan selvästi maan keskiarvoa vähäisempää, mutta huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvu. Tulevaisuuden epävarmuuksista huolimatta Keski-Pohjanmaalla ja maakuntaliitossa on määrätietoisesti jatkettava toiminnan uudistamista niin kuntalähtöisen palvelujärjestelmän kuin elinkeinolähtöisen aluekehittämisen osalta. Kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamisessa avainasia on maakunnan sisäinen yhteistyö ja ulkoiset yhteistyöverkostot muiden maakuntien kanssa. Yhä tärkeämpää on edunvalvonta valtionhallinnon suuntaan ja kansainväliset suhteet yhteistyössä yritysten kanssa. Keski-Pohjanmaan liiton tulevan suunnitelmakauden keskeisiä asioita ovat maakuntaohjelman uudistaminen ja alueellinen strategiatyö, uuden EU-ohjelmakauden 2014-2020 hankkeiden käynnistäminen, maakuntakaavoitus sekä alueen näkyvyyden ja edunvalvonnan vahvistaminen. Uudistaminen edellyttää strategista kokonaisvaltaista suunnittelua yhteistyössä jäsenkuntien ja alueen kehitysorganisaatioiden kanssa. Strategioissa on tunnistettava alueen kriittiset menestystekijät eli asiat joihin on painotuttava ja joissa tulisi ehdottomasti onnistua. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 2

Vuoden 2014 talousarvion toimintatuotot ovat 1.784.050 euroa, jossa on kasvua vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden 2,2 %. Toimintakulut ovat 1.783.150 euroa, jossa on vähennystä vuoden 2012 tilinpäätökseen -1,0 %. Talousarvion 2014 tuottojen ja menojen kokonaisuustaso riippuu uuden EU-ohjelmakauden hankkeiden käynnistymisestä. Jäsenkunnilta peritään maksuosuutta vuonna 2014 yhteensä 1.267.700 euroa, jossa on kasvua keskimäärin vain +0,88 % edellisvuodesta. Talousarviovalmistelussa on karsittu ei-olennaisia kulueriä, mutta strategiatyön, maakuntakaavoituksen ja kehittämishankkeiden omarahoitusosuuksiin on tarvittavat varaukset. Erilaisten jäsenyyksien ja sitoumusten sekä oman toiminnan uudelleenarviointia tehdään vuoden 2014 aikana. Talousarviovuoden 2014 budjetointi valmistui jo syyskuussa 2013. Syksyn 2013 aikana on vireillä ollut lukuisia julkishallinnon rakenneuudistuksia, aluekehitys- ja rakennerahastoasioiden valmistelua sekä kuntien ja muiden alueellisia strategiavalmisteluja. Sen vuoksi vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2014-2016 tavoitteiden viimeistelyä on tehty vielä marraskuussa 2013. Lähivuodet ovat kunta- ja aluehallinnossa haasteellisia taloudellisen liikkumavaran heikkenemisen ja lukuisten rakenteellisten muutosten vuoksi. Vuosien 2014-2016 talousarvio- ja toimintasuunnitelma-asiakirja noudattaa edellisen suunnitelman rakennetta. Vuosien 2014-2017 maakuntaohjelman valmistuminen keväällä 2014 tulee täsmentämään Keski-Pohjanmaan liiton tavoiteasetantaa vuoden 2015 talousarviossa. Keski-Pohjanmaan liiton vuosien 2014-2016 taloussuunnitelman taloudellinen kehys tai liikkumavara riippuu a) kuntasektoriin kohdistettavista säästöleikkauksista ja b) aluehallintoviranomaisten EU-hankkeiden hallinnointiin tehtävistä mahdollisista muutoksista. Suunnitelmavuosien jäsenkuntaosuuksien kasvu pidetään lähes nollatasolla. EU-hankerahoitus uudella ohjelmakaudella 2014-2020 alenee Keski-Pohjanmaalla vain - 3 %. Ohjelmakaudella 2007-2013 teknisen tuen määrä on ollut 4 % ja uuden kauden tuki on 3 % laskettuna EAKR-rahoituksen määrästä. Vanha ohjelmakausi päättyy keväällä 2015, joten ainakin vuosien 2014-2015 osalta maakuntaliiton saama tekninen tuki säilyy edelleen korkealla tasolla. Edessämme on hyvin mielenkiintoinen kehittämisen vuosi 2014. Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 90 vuotta ensimmäisestä yleisestä Keski-Pohjanmaan maakuntajuhlasta. Tällä hetkellä jo noin 50 keskipohjalaista yhdistystä ja muuta organisaatiota on käynnistänyt juhlavuoden tapahtumien suunnittelun. Maakuntaliitto tulee osaltaan vastaamaan juhlavuoden tapahtumista. Haastamme luottamushenkilöt, jäsenkunnat ja muut yhteistyökumppanit aktiivisesti ja yhteistyössä paneutumaan aluekehittämisen haasteisiin. Keski-Pohjanmaalla on hyvät menestymisen mahdollisuudet. Kokkolassa 15.11.2013 Jukka Ylikarjula maakuntajohtaja Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 3

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Kansalliset ohjaavat politiikat Hallitusohjelmaan perustuen on laadittu mm. seuraavat alueiden toimintaa ohjaavat politiikkaohjelmat: 1. Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma. Valtioneuvosteon periaatepäätös 5.10.2012. 2. Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015. Valtioneuvoston päätös 15.12.2011. 3. Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien 2011-2016 kehittämissuunnitelma. Valtioneuvoston päätös 15.12.2012. Alueiden kehittämistavoitesuunnitelman nojalla Työ- ja elinkeinoministeriö on 26.6.2012 hyväksynyt kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille 2012-2015. Ne määrittelevät kaupunki-, maaseutuja saaristopolitiikan keskeiset tehtävät ja toimet tälle hallituskaudelle. Toimenpideohjelmat perustuvat valtioneuvoston joulukuussa 2011 hyväksymiin strategisiin valtakunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin vuosille 2011-2015. Kaupunkipolitiikka Kaupunkipolitiikan keskeisin tavoite on erilaisten ja erikokoisten kaupunkiseutujen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä elinvoiman, hyvinvoinnin ja yhteistyön edistäminen. Ohjelmassa korostetaan kaupunkiseutujen merkitystä alueiden vahvoina vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamisympäristöinä sekä työssäkäyntialueina. Kaupunkiseudut tasapainottavat aluerakennetta ja toimivat maan sisäisessä työnjaossa omiin vahvuuksiinsa erikoistuneina alueina. Keskuskaupunkien roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle vahvistetaan. Kaupunkija metropolipolitiikan linjauksissa painotetaan sopimusjärjestelyjen kehittämistä valtion ja kaupunkien kesken. Kaupunkipolitiikka edellyttää vahvaa poikkihallinnollisuutta, sillä kaupunkipolitiikkaan vaikuttavia linjauksia on useiden ministeriöiden hallinnonaloilla. Kaupunkipolitiikkaa ohjaa kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä. Kansallisen kaupunkipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Metropolialueen politiikan valmistelua koordinoi ympäristöministeriö. Maaseutupolitiikka Maaseudun arvostus on jatkuvasti nousussa: luontoarvojen kunnioittaminen ja elämäntapojen kohtuullistaminen ovat tulevaisuuden trendejä. Myös nopealle elämänrytmille haetaan vastapainoa. Maaseutualueiden vahvuuksia ovat luonnonvarat, laadukas ja luonnonläheinen elinympäristö, puhdas luonto, ilma ja vesi sekä erityisesti tila. Vahvuuksien hyödyntäminen maaseutualueiden ja koko Suomen kilpailukyvyn kehittämiseksi edellyttää, että meillä on elinvoimaisia maaseutuyhteisöjä, joissa on toimiva infrastruktuuri ja palvelut. Tähän tarvitaan maaseutupolitiikkaa. Maaseutupolitiikasta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 4

Laaja maaseutupolitiikka on toimintatapa, jossa eri hallinnon alat ja maaseudun sidosryhmät suuntaavat yhdessä politiikkaa siten, että maaseutu ja sen asukkaat otetaan huomioon kokonaisuutena. Toiminta käsittää eri hallinnonalojen poliittiset linjaukset, päätökset ja budjettivarojen käytön. Laajan maaseutupolitiikan toteutuminen edellyttää päätösten ja toimenpiteiden vaikuttavuuden tunnistetaan ja huomioidaan jo päätöksentekovaiheessa. Päätökset ja valitut politiikan linjat vaikuttavat eri tavoin erityyppisillä alueilla. Tätä varten on kehitetty maaseutuvaikutusten arviointi menetelmä käyttöön otettavaksi kaikessa alueellisia vaikutuksia sisältävässä päätöksenteossa sekä keskushallinnossa että aluetasolla. Suppeaa maaseutupolitiikkaa ovat yhteiskunnalliset välineet, joilla maaseutua käytännössä kehitetään. Näitä ovat mm. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän teemaryhmät, EU:n osarahoittamat maaseutu- ja rakennerahasto-ohjelmat, toimintaryhmätyö, kylätoiminta sekä maakuntaohjelmat maaseutuun kohdistuvilta osiltaan. Laajasta maaseutupolitiikasta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Maaseudun kehittämistoimia sovittaa yhteen ja maaseutuun kohdistettavien voimavarojen tehokasta käyttöä edistää maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR). Maakuntien tasolla maaseudun ohjelmaperusteisella kehittämisellä on erityinen rooli erityisesti Keski-Pohjanmaalla. Maaseutualueiden elinvoimaisuus ja kilpailukykyisyys edellyttävät politiikkaa, jossa maaseutualueiden erityispiirteet huomioidaan ja hyödynnetään. Maaseutualueiden kehittäminen edellyttää ennen kaikkea uusia toimintatapoja, joilla käytössä olevien resurssien vaikuttavuutta parannetaan. OECD:n vuoden 2008 maaseutupolitiikan maatutkinnassa Suomea pidetään maaseutupolitiikan edelläkävijänä ja suomalaista maaseutupolitiikan mallia ainutlaatuisena. Saaristopolitiikka Saaristolaki velvoittaa valtion ja kunnat toimimaan saariston elinkeinojen, liikenneyhteyksien, palvelujen ja ympäristön turvaamisen puolesta. Saaristo käsittää ilman kiinteää tieyhteyttä olevien saarien lisäksi myös kiinteän tieyhteyden saaria sekä muita saaristomaisia vesistöjen pirstomia alueita, jotka olosuhteiltaan ovat saaristoon verrattavissa. Saaristolaki velvoittaa kaikkia viranomaisia huomioimaan saariston erityisaseman toiminnassaan. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat saavat muun muassa saaristolisää kuntien valtionosuuksissa peruspalveluiden turvaamiseksi. Saaristolailla on ollut vaikutusta myös saaristoliikenteen kehittämiseen, saaristoalueiden tukialue- ja EU:n tavoitealueasemaan sekä maatalouden tukiin. Keski-Pohjanmaa ei kuulu varsinaisen saaristo-ohjelman piiriin lukuun ottamatta rannikon liikenne- ja ympäristöasioita. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 5

2.2 Keski-Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät Maakunnan väestömäärä on ollut kasvussa vuodesta 2005 lähtien. Viime vuosien väestömäärän kasvu on merkittävä käänne ja osoittaa Keski-Pohjanmaan kuuluvan kehittyvien maakuntien joukkoon, vaikkakin kasvu on kohdistunut maakuntakeskus Kokkolaan. Vuosien 2000-2020 ennustettu väestökasvu on 2000 ihmistä, mikä tarkoittaa 3 %:n kasvua väkilukuun. 1000 800 600 400 200 0 2000-200 2005 2010 2015 2020-400 -600-800 -1000 Väestökehitys 2000-2020 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 Ikäryhmät 2000-2020 Väestönlisäys 4 000 syntyneet-kuolleet alle 14 v. 15-24 v. 25-44 v. 2 000 45-64 v. yli 65 v. Kokonaisnettomuutto 0 2000 2005 2010 2015 2020 Tapahtunut väestökehityksen käänne on merkittävä seikka aluekehityksen kannalta, mutta vielä suurempi muutos tapahtuu väestön ikärakenteissa. 1990 -luvulla väestöryhmistä pienin eli yli 65 -vuotiaiden joukko nousee 2020 -luvun alussa suurimmaksi. Tämä valtakunnallinen trendi koskettaa kaikkia maakuntia. Keskipohjalainen vahvuus on nuorten määrän kasvu. 2010-luvun suurin muutos on työikäisen väestön väheneminen, joka kohdistuu erityisesti maaseudulle. Vuonna 2012 laaditun väestöennusteen mukaan 2020 -luvun puoleen väliin mennessä 18-64 -vuotiaita on noin 2800 vähemmän kuin vuonna 2011, mikä tarkoittaa 7 % supistumista työikäisten määrässä. Maakunnan kokonaisväestö kasvaa 4 %, lasten osuus 6 % ja yli 65 -vuotiaiden osuus noin 40 %. Mitä tulee palvelurakenteisiin, on 2020 -luku alue- ja kuntatalouden kannalta merkittävä, koska silloin yli 80 -vuotiaiden määrän nousu alkaa kiihtyä. 41000 18-64 -vuotiaat eli työikäiset 6000 Muutos 2011-2030 ikäryhmittäin 40000 4000 39000 38000 2000 37000 36000 0-2000 Ikäluokat yhteensä -14 15-64 65-35000 20112015 2020 2025 2030 2035 2040-4000 kokkola muu maakunta Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 6

Elinkeinorakenne / Työpaikat Keski-Pohjanmaan työpaikkarakenteessa korostuu vertailussa koko maahan vahva alkutuotannon ja teollisen toiminnan osuus. Alueella on vahvat toimialakeskittymät ja vakaat tulevaisuuden näkymät. Vuonna 2011 koko maassa alkutuotannossa oli 3,5 % työpaikoista ja teollisuudessa 14,2 %. Keski-Pohjanmaan vastaavat lukemat olivat 9 % ja 15,1 %. Maakunnan palvelualojen osuus on siten suhteellisesti pienempi kuin koko maassa. Uudet työpaikat syntyvät kuitenkin palvelualoille. On syytä muistaa, että teollisen toiminnan ja palvelualojen välinen raja ei ole selkeä enää nykypäivänä. Teollisuuden toimintojen ulkoistaminen on vähentänyt teollisia työpaikkoja kun ne ovat siirtyneet palvelusektorille. Myös julkinen ja yksityinen sektori muodostavat aiempaa tiiviimmän kokonaisuuden, kun esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa enää noin 80 % alan työpaikoissa on työnantajana julkinen sektori. Keski-Pohjanmaalla työssäkäyvät vuonna 2011 yhteensä 28691 työpaikkaa Muut palvelut 5 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 18 % Koulutus 8 % Julkinen hallinto 4 % Yksityiset palvelut 22 % Alkutuotanto 9 % Teollinen toiminta ja huolto 16 % Kauppa 12 % Rakentaminen 6 % Aluetalous, bkt ja vienti Keski-Pohjanmaan vahvat kasvuvuodet päättyivät 2008 alkaneeseen epävarmuuden aikakauteen. Koko maasta hävisi vuosina 2007 2011 noin 14600 työpaikkaa. Keski- Pohjanmaan osuus tästä taantumasta oli 1 %. Vaikka kokonaistyöpaikkamäärän muutostrendi jäi laskevaksi, on palvelualojen työpaikkamäärä jatkanut kasvua. Sekä työpaikkakehityksessä että yrityskannan muutoksessa on havaittavissa sama trendi. Jälkiteollisessa palveluyhteiskunnassa uudet yritykset syntyvät laajasti palvelusektorille. Ainoastaan teollisuuden ja kaupan alan yritysten määrä on laskenut näinä vaikeina aikoina. Jos teollisuuden liikevaihto jatkaa kehittymistään viime vuosien tapaan (kuva alla), heijastuu se ennemmin tai myöhemmin myös henkilöstömäärän nykyistä vahvemmin. Alueen bkt muodostuu 23 % teollisuudesta. Teollisuuden arvonlisäyksestä yli 60 % syntyy metallien jalostuksesta. Vientitoimintaa vuonna 2010 maakunnassa oli tullilaitoksen mukaan 1468 M. Vuonna 2011 vastaava luku oli 1551 M. Koko maan viennin volyymi oli 57 mrd, joten Keski-Pohjanmaan osuus oli noin 2,8 %. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 7

125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 Päätoimialat: liikevaihto 2009-2013 (Q1) vuosi 2010 = 100 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 110 105 100 95 Päätoimialat: henkilöstömäärä 2009-2013(Q1) vuosi 2010 =100 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 2009 2010 2011 2012 2013 2009 2010 2011 2012 2013 A-X Kaikki toimialat C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S) A-X Kaikki toimialat C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S) Arvonlisäys vuonna 2010 toimialoittain Majoitus- ja Rahoitus- ja vakuutusala Muu kiinteistötoiminta Huoltotoiminta Muut palvelut Kustannustoiminta Liike-elämän palvelut Julkinen hallinto Koulutus Alkutuotanto Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntojen vuokraus Muu teollisuus SoTe -ala Metallien jalostus 0 100 200 300 mijoonaa euroa 2010 = 100 200 150 100 50-50 -100 Teollisuuden vientiliikevaihto 2008-2013Q1 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KP Vuosimuutos % KP Trendisarja Arvonlisäys eli bkt oli vuonna 2010 Keski-Pohjanmaalla 1,8 mrd. Teollisuuden koko volyymi oli 418 M ja metallien jalostuksen osuus oli huomattavan suuri, yli 60 % koko teollisuuden arvonlisäyksestä. Sen sijaan teollisuuden työpaikkarakenteessa klusterin osuus on noin viidesosa, joten maakunnan teollinen työpaikkarakenne on tasapainoinen. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 8

Teollisuuden työpaikat vuonna 2010 yhteensä 4369 työpaikkaa Kumi-, muovi-, ja muut ei-metalliset tuotteet 4 % Koneet ja laitteet 5 % Tekstiilit, vaatteet ja nahkatuotteet 7 % Kemialliset tuotteet 7 % Ajoneuvot, perävaunut ja muut kulkuneuvot 7 % Koneiden ja laitteiden korjaus 8 % Muu valmistus 4 % Metallien jalostus 22 % Sahatavara ja puutuotteet 14 % Elintarvikkeet ja juomat 11 % Metalllituotteet, ei koneet 11 % Maakunnan yrityskentän suuri potentiaali on pienyrityksissä sekä työllistäjänä että liikevaihdolla mitattuna. Liikevaihto työntekijää kohden on sitä korkeampi mitä suuremmasta yrityksestä on kyse henkilöstön määrällä mitattuna. Yli 250 henkeä työllistävien yritysten merkitys on suuri; yritysten liikevaihdosta syntyy tällä sektorilla. 8000 6000 4794 Yritystoimipaikat kokoluokittain 2011 Keski-Pohjanmaalla toimipaikkoja 5106, henkilöstöä 17016, liikevaihtoa 3891 milj. 700 000 per työntekijä 4000 2000 0 284 38 2 alle 10 henkilöä 10-49 henkilöä 50-249 henkilöä yli 250 henkilöä Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (milj. ) Koulutustaso Vuonna 2011 Keski-Pohjanmaalla oli 55 656 15 vuotta täyttänyttä, joista 64,3 % oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. 41,8 %:lla tutkinto oli keski-asteelta ja 22, 4 %:lla korkea-asteelta. Koko maassa tutkinnon oli suorittanut 67,7 % väestöstä, keski-asteen tutkinnon 39,5 % ja korkea-asteen 28,2 %. Keski-Pohjanmaalla naisista tutkinnon suorittaneita on 65,5 % ja miehistä 63 %. Koulutustason nousu näkyy myös työpaikoilla. Sekä keskiasteen että korkea-asteen työpaikat ovat lisääntyneet kasvujaksolla ennen taantumaa. Perusasteen työpaikat ovat vähentyneet ja kehityksen suunta jatkuu samanlaisena eläköitymisen myötä, koska nuorten sukupolvien koulutustaso on korkeampi. Noin 90 % 30 vuotiaista on suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon, 60-vuotiaissa noin 66 %. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 9

Työpaikat koulutusasteen mukaan yhteensä 28 572 vuonna 2010 Työpaikkamuutos 2005-2010 koulutusasteen mukaan Vain perusaste ylempi korkea-aste 27 % 12 % 14 % 7 % 0,4 % 15 % 52 % 3 Keskiaste 5 Alin korkea-aste 6 Alempi korkeakouluaste 7 Ylempi korkeakouluaste alempi korkea-aste alin korkea-aste korkea-aste yhteensä keskiaste ainoastaan perusaste kaikki koulutusasteet 44 % - 9 % 14 % 12 % - 20 % 6,1 % 8 Tutkijakoulutusaste -2 000-1 000 0 1 000 2 000 Toimialojen ikärakenne Toimialojen ikärakenteissa on edelleen selvät erot, kun maatalouden ja julkisten palvelujen ikärakenne poikkeaa edelleen selvästi yksityisten palveluiden ja teollisuuden ikärakenteesta. Yli 55 -vuotiaita työllisiä on sekä maatalouden että julkisten palveluiden aloilla 23 %. Teollisuudessa ja rakentamisessa yli 55 -vuotiaita on 18 % ja yksityisissä palveluissa 19 %. Julkisen sektorin ikärakenneproblematiikan ohella myös kaupan alan tilanne on huomionarvoinen, koska se on avainasemassa suurempana nuorten työllistäjänä. 1400 1200 1000 800 Kuuden suurimman toimialan ikärakenne vuonna 2010 maakunnassa työllisiä yhteensä 28.475, 6 suurinta 25.500 noin 90 % Maa-, metsätalous Teollisuus Rakentaminen 600 400 200 0-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60+ Kauppa, Logistiikka, Majoitus ja Ravitseminen Liike-elämän palvelut (M- N) Julkinen hallinto, Koulutus, SoTe-palvelut Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 10

Työttömyys Luonnollisesti samaan aikaan talouden nousukauden päätyttyä vuonna 2008 päättyi myös pitkään jatkunut työttömyyden aleneva trendi Keski-Pohjanmaalla. Kun vuonna 2006 päästiin alle 3000 rajan, oli työttömyys ollut edellisen kerran niin alhaalla vuonna 1991. Työttömien työnhakijoiden määrä oli syksyllä 2013 samalla tasolla kuin vuonna 2006. Vuonna 2008 työttömyys kävi jopa alle 2000:ssa, mutta ylitti 3000:n rajan uudelleen alkuvuonna 2009. Viime vuosina pitkäaikaistyöttömyys on ollut lievässä nousussa ja oli vuoden 2013 syksyllä kokonaistyöttömyydestä. Nuorten työttömyys on ollut pidempään noin 17 %:n tasolla. 4000 Työttömyys 2009-2013 2Q 3500 3000 2500 2000 1500 1000 työttömät naiset kaikki työttömät yli vuoden 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 11

2.3 Kuntayhtymän jäsenkunnat ja luottamushenkilöhallinto Keski-Pohjanmaan liiton varsinaisia jäsenkuntia on vuoden 2014 alussa 8 ja edunvalvontaan osallistuvia osajäsenkuntia on 5 kpl. Kuntien määrässä on viime vuosina tapahtunut vähennystä Kälviän, Lohtajan ja Ullavan liityttyä Kokkolaan sekä Himangan liityttyä Kalajokeen. Vuoden 2012 lopussa kaikkien jäsenkuntien asukasmäärä oli yhteensä 92.270 asukasta (kasvu +4 henkilöä), joista täysjäsenkuntien asukasmäärä oli 68.610 asukasta (kasvu +126 henkilöä). Osajäsenet ovat mukana liiton edunvalvontatyössä sekä alueen vetovoimaisuuden edistämiseen liittyvissä tapahtumissa. Lakisääteiseen toimintaan liittyvissä tehtävissä, kuten alueiden kehittämislain mukaiseen ohjelmatyöhön sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavoitustyöhön ja kustannuksiin osallistuvat vain varsinaiset jäsenkunnat. Kuntien edustajainkokous on helmikuussa 2013 valinnut maakuntavaltuuston vuosille 2013-2016, joka puolestaan on valinnut maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan vastaavalle ajalle. Maakuntahallituksen päätösvallassa on asettaa maakunnan yhteistyöryhmä MYR sekä valita liiton edustajat eri työryhmiin, mahdollisiin toimikuntiin sekä sidosryhmien toimielimiin. Vuonna 2014 on tavoitteena tarkistaa hallintosääntö sekä aluekehityslain muutoksen johdosta MYR:n toimintasääntö. Vuoden 2014 talousarviossa on määrärahat luottamushenkilöstön koulutuksiin ja seminaarityyppisiin kokouksiin. Erityisenä tavoitteena on laatia jokaiselle toimielimelle koko vaalikautta koskevat tavoitteet sekä kutakin vuotta koskevat työohjelmat tarvittavin määrärahavarauksin. Keski-Pohjanmaan liiton tavoitteena on lisäksi kehittää toiminnan arviointia ja raportointia luottamuselimille sekä sähköistä tiedonhallintaa niin portaaliratkaisujen kuin kokousmenettelyjen osalta. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 12

2.4 Kuntayhtymän organisaatio ja henkilöstö Maakuntahallituksen päätöksellä liiton organisaatiota uudistettiin valtuuston päättämien tulosalueiden mukaiseksi toukokuun 2012 alusta. Maakuntahallituksen ja maakuntajohtajan välillä kuin myös maakuntajohtajan johtaman viraston vastuuhenkilöiden välillä kehitetään ns. jaettua johtajuutta. Vuosityöohjelmien lisäksi tulostavoitteet asetetaan jokaiselle toimielimelle sekä virastolle. Maakuntajohtajan osalta on laadittu johtamissopimus, jonka tavoitteita ja tuloksia arvioidaan tavoitesopimuksen ja kehityskeskustelujen avulla. Maakuntajohtaja käy vuosittain tavoite- ja kehityskeskustelut päälliköiden kanssa, jotka puolestaan käyvät kehityskeskustelut alaistensa työntekijöiden kanssa. Luottamuselimet arvioivat tavoitteiden toteutumista vaalikauden lopun lisäksi tarvittaessa vuosittain. Henkilöstökysely suoritetaan vuosittain ja saatuja tuloksia hyödynnetään toiminnan jatkuvassa parantamisessa sekä työnkuvien ja -vastuiden uudistamisessa. Maakuntaliiton virastossa työskentelee vuonna 2014 kokoaikaisena 14 henkilöä. Liiton hallinnointivastuulla olevista projekteista riippuu määräaikaisen projektihenkilöstön määrä. Projekti- tai osa-aikaisen henkilöstön arvioitu kokonaismäärä on enintään 1,5 henkilötyövuotta. Liiton henkilökuntaa ei ole eläköitymässä suunnitelmavuosien 2014-2016 aikana. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 13

3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 3.1 Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä Keski-Pohjanmaan liitto on kuntayhtymä, jonka toimintaa ohjaavat seuraavat keskeiset lainsäädännölliset perusteet: - Kuntalaki ja sen nojalla jäsenkuntien hyväksymä perussopimus, - Laki alueiden kehittämisestä sekä Rakennerahastolaki, - Maankäyttö- ja rakennuslaki. Kuntalaki edellyttää talousarvion lisäksi vähintään kahdelle seuraavalle vuodelle laadittavaa taloussuunnitelmaa. Alueiden kehittämislain nojalla laaditaan maakuntaohjelma 4-vuodelle sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2-vuodelle ja maakunnan yhteistyöasiakirja seuraavalle vuodelle. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla on alueiden käytön pidemmän aikavälin ohjaamiseksi laadittava maakuntasuunnitelma. Näiden lisäksi merkittäviä suunnitteluasiakirjoja ovat EU-rakennerahastoohjelmakausien suunnitelmat. Maakuntasuunnitelman tarkoituksena on osoittaa maakunnan tavoitellun alueellisen kehityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet. Maakuntaohjelmassa esitetään maakunnan kehittämisen keskeiset tavoitteet ja kehittämiskokonaisuudet sekä toimenpiteet maakuntasuunnitelmaan pohjautuen. Maakuntaohjelmaa toteutetaan kaksivuotisen, vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman kautta. Maakunnan alueiden käyttöä ohjaa maakuntakaava, joka on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytön edellytyksistä ja tavoitteista. Keski-Pohjanmaan liitossa maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma on koottu yhdeksi asiakirjaksi, joka sisältää myös maakunnan pidemmän ajan tavoitteita kuvaavan strategisen osan. Kuntalain nojalla on lähinnä laadittu vuosittainen talousarvio, mutta 3-vuotiskaudeksi laadittava talous- ja toimintasuunnitelma on laadittu suppeana. Keski-Pohjanmaan voimassaoleva maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma 2011 2014 sekä maakuntaohjelman ympäristöselostus hyväksyttiin Keski- Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa 22.4.2010. Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017 hyväksytään valtuustossa keväällä 2014. Uuden maakuntaohjelman ja sääntövalmistelun yhteydessä toteutettavan arviointi- ja strategiatyön kautta Keski- Pohjanmaan liiton suunnittelu- ja arviointijärjestelmää uudistetaan kokonaisvaltaisemmaksi ohjaus- ja seurantajärjestelmäksi. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 14

Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat maakunnan kehittämistahdon ilmaus ja ne linjaavat niin maakunnan pitkän aikavälin kuin lähivuosienkin aluekehitystyötä. Maakuntasuunnitelmassa yhteisiksi pitkän aikavälin kehittämisteemoiksi on määritelty: - Keski-Pohjanmaa elinvoimaisena kestävän kasvun maakuntana ja yhteistyömaakuntana osana kansallisia ja kansainvälisiä kehittämisvyöhykkeitä ja verkostoja, - Keski-Pohjanmaan vetovoimaisuuden ja tunnettuuden lisääminen kansallisesti ja kansainvälisesti, - Elinkeinoelämää tukevan osaamisen sekä maakunnan vahvuuksiin perustuvien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristöjen vahvistaminen, - Maakunnan omiin luonnonvaroihin perustuvan kaivosteollisuuden ja energiantuotannon lisääminen ja kehittäminen. Maakuntasuunnitelman 2030 strategiset maakunnan kehittämisen tavoitteet ovat: Missio 2030 Visio 2030 Keski-Pohjanmaa on elinvoimainen kestävän kasvun maakunta Arvot Tavoitteena on luoda taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti menestyvä, yhteisöllinen, vetovoimainen ja turvallinen Keski-Pohjanmaa. Elinvoima ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus ja osaaminen, kansainvälisyys sekä kaksi- ja monikielisyys tekevät Keski-Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Keski-Pohjanmaa hyödyntää monipuolisesti luonnonvarojaan ja hyvää logistista sijaintiaan. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huolehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainen identiteetti ja kulttuuri kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteisten tavoitteiden taakse. Toimintaamme ohjaavia arvoperiaatteet ovat: tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus sekä luovuus, yrittäjyys ja turvallisuus. 3.2 Yhteiset toimintapolitiikat 3.2.1 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Hallintosäännön mukaan toiminnot on järjestettävä niin, että organisaation kaikilla tasoilla on riittävä sisäinen valvonta. Ulkoinen valvonta (tilintarkastus) ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline, jonka järjestämisestä vastaa maakuntahallitus. Toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntajohtajalla. Maakuntajohtajan osalta toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntahallituksen puheenjohtajalla. Päälliköillä on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja hoitamisesta alaisensa toiminnan osalta. Sisäinen valvonta tapahtuu maakuntahallituksen alaisuudessa ja sen tavoitteena on varmistaa toiminnan tehokkuus, taloudellisuus, oikeudellisuus, laillisuus ja laatu sekä varallisuuden suojaus vahinkojen ja väärinkäytösten varalta. Sisäinen valvonta on osa johtamistoimintoa, joka kuuluu kaikille esimiehille osana suunnittelun, päätöksenteon, toimeenpanon ja seurannan työketjua. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 15

Yleisesti sisäisessä valvonnassa kiinnitetään huomiota mm. henkilöstön pätevyyden ylläpitämiseen, jaksamiseen sekä henkilöstön luotettavuuteen hoitaa tehtäviään. Työn organisoinnin kannalta tärkeää on järkevien tehtävänkuvien rakentaminen ja työnkierron suosiminen. Sisäistä valvontaa sekä riskien hallintaa kehitetään toiminta- ja laatujärjestelmiä sekä tietojärjestelmiä uudistamalla. Johdon raportointi toteutuu saattamalla maakuntahallituksen käsittelyyn kuukausittain viranhaltijapäätökset, hankkeiden loppuraportit ja luettelot lähetetyistä lausunnoista. Talouden ja toiminnan toteutumat raportoidaan hallitukselle neljän kuukauden välein. Vuonna 2013 on otettu käyttöön sähköinen dokumentinhallinta, jonka käyttöoikeuksia määritellään 2014 myös maakuntahallitukselle. Laskujen tarkastamisessa ja hyväksymisessä sekä projektihallinnossa noudatetaan eriyttämis- ja jääviysperusteita. Vuonna 2014 talous- ja projektiprosesseille laaditaan menetelmäkuvaukset ns. vaarallisten työyhdistelmien välttämiseksi sekä käsittelyjen ajantasaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi vuonna 2014 uudistetaan riskien kartoituksen arviointimenetelmä siten, että jatkuvan arvioinnin lisäksi toteutetaan vuosittainen kokonaisarviointi ja raportointi tilinpäätöksen yhteydessä. 3.2.2 Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo 3.2.3 Kestävä kehitys Vuonna 2012 uudistetussa organisaatiomallissa henkilöstön esimies-alaissuhteita, työnkuvia ja työtavoitteita selkiytettiin. Organisaatio- ja henkilötason tavoitteita on asetettu myös tiimitasoille. Maakuntaliitossa ns. yhteistoimintaelimenä toimii työsuojelu- työhyvinvointiryhmä, johon työntekijät ovat valinneet työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun. Liiton viranhaltijoista työnantajaedustajia ovat maakuntajohtaja, hallintopäällikkö kt-yhdyshenkilönä (palkka-asiamies) sekä suunnittelupäällikkö työsuojelupäällikkönä. Liiton työterveyshuolto on järjestetty Kokkolan Työplussan palveluna. Työhyvinvoinnin edistämiseksi on käytössä mm. liikunta- ja kulttuurisetelit. Keski-Pohjanmaan liitto on ollut Savuton työpaikka vuoden 2011 alusta lähtien. Liiton virastossa henkilöstö kokoontuu yhteisiin työkokouksiin vähintään kuukausittain. Jokainen työntekijä kuuluu lisäksi oman vastuualueensa tiimeihin, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Maakuntajohtaja käy jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa tavoitekeskustelun, jonka lisäksi kehittämisjohtaja, suunnittelupäällikkö ja hallintopäällikkö käyvät alaistensa kanssa laajemman kehityskeskustelun. Työyhteisön tilaa ja kehittämistavoitteita arvioidaan vuosittain henkilöstökyselyllä. Maakuntaliitossa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti henkilöstön yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua. Tasavertaisuus toteutuu mm. osaamisen uudistamisessa ja työvälineiden hankinnassa. Yhteisöllisyyttä ylläpidetään säännöllisten virastopalaverien lisäksi koko henkilökunnalle vuosittain järjestettävällä Tykypäivällä sekä lyhytkestoisemmilla tilaisuuksilla. Kansallisten tavoitteiden ja ohjelmien mukaisesti maakuntaliiton toiminnassa, hankinnoissa, kulutuksessa ja jätteiden käsittelyssä noudatetaan ekologisen kestävän kehityksen periaatteita. Vuoden 2013 aikana on otettu käyttöön sähköinen dokumentinhallinta, joka vähentää paperinkulutusta. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 16

Vuoden 2014 aikana laaditaan liitolle kestävän kehityksen toimintaohjelma sekä kehitetään Green Office -toimintakäytäntöjä siten, että suunnitelmakauden aikana on saavutettavissa mahdollisuus sertifiointiin. 3.3 Suunnitelmakauden 2014-2016 yhteiset tavoitteet Maakunnan kehitystä ohjaavien pääsuunnitelmien, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman uudistaminen, EU:n ohjelmakauteen 2014-2020 valmistautuminen sekä maakunnan kehityksen ennakointi ovat liiton keskeisiä tehtäviä lähivuosina. Kuntarakenteen mahdolliseen muutokseen valmistaudutaan huolehtimalla kuntapalvelujen kattavuudesta koko maakunnassa. Maakuntaliiton toimintastrategioita uudistetaan vuosina 2013-2015 yhteistyössä jäsenkuntien ja alueen kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Strategia tulee ulottaa vuoteen 2020 saakka, joka noudattaa EU:n 2020-strategiaa sekä ministeriöiden ym. kansallisia strategioita. 3.3.1 Suunnitelmakauden kärkitavoitteet Alueen ja samalla Keski-Pohjanmaan liiton on painotettava kehittämis- ja edunvalvontatoimintaa strategisiin painopisteisiin lähivuosina. Kriittisiä menestystekijöitä eli yleisiä ja yhteisiä suunnitelmakauden onnistumista vaativia kärkitavoitteita ovat: 1) Edunvalvonnan vahvistaminen 2) Työllisyys sekä yritysten ja työelämän kilpailukyky 3) Sisäisen yhteistyön ja ulkoisten verkostosuhteiden vahvistaminen. Alueella on oltava päätösvalta omista asioista. 4) Alueen vetovoima (palvelutaso), markkinointikyky (tunnettuisuus), saavutettavuus (infra ja logistiikka) ja tasapainoinen kehittäminen (maaseutu ja kaupungit) sekä kansainvälisyys. 5) Kansalaislähtöinen, moniarvoinen, turvallinen ja hyvinvoiva alue. Kansalaisten osallistuvuuden vahvistaminen. 6) Ulkoisen kehittämisrahoituksen (EU, kansallinen) korkea taso alueella sekä hankeosaamisen innovatiivisuus. MYR:n roolin vahvistaminen ja alueen pääsy mukaan kansallisiin kasvuverkostoihin. 7) Aluevaikuttavuusorganisaatioiden (TKI, koulutus) kehittyminen alueella sekä tutkimuslaitostoiminnan resurssien alueellinen vahvistuminen. 8) Toimivat ja kustannustehokkaat julkiset hallinto- ja palvelujärjestelmät. Tavoitteiden sisältöjä on määritelty tarkemmin vastuualueiden tavoitteissa. 3.3.2 Kunta-, palvelurakenne- ja aluehallintouudistukset Kataisen hallituksen yksi keskeinen tavoite on kuntarakenteiden uudistaminen ja uuden Kunnallishallinnon rakennelain säätäminen. Kuntajaotuskysymysten lisäksi tarkastelussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjävastuun määrittely eli ns. SOTErakenneuudistus. Näiden lisäksi on käynnissä mm. Alueiden kehittämislain ja Kuntalain uudistaminen. Kuntien kannalta olennaista on myös kuntien tehtäviä arvioivan työryhmän asettaminen. Lukuisat hallinnonuudistukset heijastuvat myös maakuntaliittojen tuleviin tehtäviin. Valtioneuvoston ja valtionvarainministeriön tavoitteena on, että esitetyillä selvitysalueilla kunnat toteuttaisivat asetetulla aikataululla kuntajaotusta koskevat arvioinnit, joiden toteuttamiseen on mahdollista hakea avustusta selvitystyön kustannuksiin. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 17

3.3.3 Resurssien yhteiskäytön tehostaminen Hallitusohjelmassa ja valtion vuoteen 2015 ulottuvassa kehysbudjetissa taloudellisen liikkumavaran vahvistamiseksi, toimintojen tuottavuuden lisäämiseksi ja osaamisresurssien turvaamiseksi on tavoitteeksi asetettu yhteistyön lisääminen yli organisaatiorajojen. Valtionosuuksien leikkaukset ja jäädyttämiset edellyttävät säästötoimenpiteitä niin peruskunnilta kuin kuntayhtymiltä. Kuntatalous on kiristynyt merkittävästi myös Keski-Pohjanmaalla ja useat kunnat ovat vuodelle 2014 jo päättäneet veroäyrin korotuksia ja merkittäviä menoleikkauksia. Lisäksi ammattikorkeakoulun ja koulutusyhtymän koulutustarjonnan leikkaukset ovat johtamassa merkittäviin koulutus- ja kehittämistoiminnan supistuksiin lähivuosina. Keski-Pohjanmaan kuntalähtöisen palvelujärjestelmän ja kehitystoiminnan turvaamiseksi alueella olisi tarkoituksenmukaista lisätä resurssien yhteiskäyttöä niin tilojen kuin henkilöstön osalta. Maakuntaliiton näkökulmasta tulisi yhteistyössä jäsenkuntien ja erityisesti keskuskaupunki Kokkolan sekä muiden alueellisten organisaatioiden kanssa selvittää vuoden 2014 aikana toimintojen uudelleenjärjestelyjä ja yhteistyömahdollisuuksia. Maakuntaliittojen hallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ovat asettaneet työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida maakuntaliittojen tehtäviä ja tulevaisuutta. Työryhmän valmistelun pohjalta Kuntaliitto ja maakuntaliitot puoltavat aluekehityshallinnon uudistamista siten, että aluekehityslain uudistamisen jälkeen maakuntaliittojen tehtävät ja laajempien uudistuksen yhteydessä vuosina 2015-2016 selvitetään Suomen aluehallinnon uutta rakennetta mukaan lukien maakuntaliitot. Jäsenkuntien ja maakuntahallituksen yhteistyössä voidaan selvittää mm. seuraavia yhteistyöasioita: Jäsenkuntien ja maakuntahallituksen yhteistyössä voidaan selvittää mm. seuraavia yhteistyöasioita: 1) Edunvalvonnan tehostaminen 2) Kehittämisyhteistyön tehostaminen sekä mahdollisten yhteisten erityisosaamista edellyttävien henkilöstöresurssien määrittely 3) Alueellisen ennakointi-, aluevaikutus- ja tilastoyhteistyön vahvistaminen 4) Maankäytön ja kaavoituksen kuntayhteistyön vahvistaminen, uudelleenarvioiden konsulttipalvelujen käyttöä 5) Alueellisen hankinta- ja ICT-yhteistyön vahvistaminen 6) Kulttuurin koordinaation toimintamallin määrittely 7) Viestinnän yhteistyö, tavoitteena aluemarkkinoinnin tehostamisen alueen vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi 8) Maakuntaliiton toimitalon kumppanuuksien kehittäminen kehitys- ja kansalaislähtöiseksi Keski-Pohjanmaa taloksi 3.4 Talousarviovuoden 2014 tavoitteet ja toimenpiteet Vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2014-2016 talous- ja toimintasuunnitelman valmistelua on laadittu samanaikaisesti maakuntaohjelman vuosien 2014-2016 toteuttamisohjelman laadinnan sekä uuden maakuntaohjelman 2014-2017 valmistelun kanssa. Maakuntaliitossa on myös käynnissä osastrategioiden (maaseutu ja kansainvälisyys) laadinta ja lisäksi arvioidaan mm. ELY-keskusten strategisten toteuttamisohjelmien ja muiden suunnitelmien sisältöjä. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 18

Vuodelle 2014 Keski-Pohjanmaan liiton toiminnalle asetetaan seuraavia päätavoitteita, jotka on johdettu suunnitelmakauden kärkitavoitteista. Hallintopalvelut: 1. Toimielinten ja viraston työohjelmien laadinta koko vaalikaudelle ja kullekin vuodelle. Hallintosäännön uudistaminen aluekehitys- ja kuntalain uudistuessa. Valtuuston työjärjestys eriytetään omaksi säännöksi. 2. Yhteistyö- ja edunvalvontasuhteiden vahvistaminen jäsenkuntien, muiden maakuntaliittojen, seutukehitysorganisaatioiden, ELY-keskusten, aluehallintovirasto AVI:n, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. 3. Maakuntaliiton oman suunnittelu-, toiminta- ja arviointijärjestelmän uudistaminen. 4. Viraston tietohallinnon ja viestinnän uudistamisen jatkaminen sekä yhteistyön vahvistaminen aluemarkkinoinnissa. Maakuntajuhlavuoden 2015 suunnittelu. 5. Henkilöstön koulutus ja osaamisen uudistaminen sekä työnjakojen ja työn tuloksellisuuden vahvistaminen. Aluesuunnittelupalvelut: 6. Maakuntaohjelman uudistaminen ja osastrategioiden laadinta. 7. Maakuntakaavan 4. vaiheen (tuulivoima) valmistuminen sekä muiden maankäytön suunnitelmien laatiminen yhteistyössä alueellisen kaavatyöryhmän kanssa. Kaupan vaihekaavan päivittämisen ja kaavamerkintöjen tarkistuksen käynnistäminen kesällä 2014. 8. Alueellisen ennakoinnin, tilastoinnin ja www-portaalien uudistaminen. 9. Yhteistyö alueen osaamispalveluissa (maankäyttö, ICT, ennakointi). 10. Yhteispalvelujen ja turvallisuusasioiden kehittäminen yhteistyössä kuntien ja valtionhallinnon kesken. 11. Kuntalaisten ja järjestöjen osallistuvuus. Vahvistetaan kulttuurin, matkailun ja liikunnan kehittämistoimenpiteitä keskipohjalaisina osaamisbrändeinä. Aluekehityspalvelut: 12. Ohjelmakauden 2007-2013 hankerahoituksen maksimaalinen käyttö sekä uuden ohjelmakauden 2014-2020 valmistelu. Älykkään erikoistuminen strategiat ja kärkihankkeet. 13. Maakunnan yhteistyöryhmän MYR:n toimintasäännön uudistaminen. 14. Maakunnan investointi- ja kehittämiskohteiden rahoituksen edunvalvonta valtion talousarviossa ja EU-ohjelmissa. 15. Valtionhallinnon ennakoitujen leikkausten alueelle kohdistuvien vaikutusten vähentäminen erityisesti koulutustarjonnan, tutkimuslaitosten ja valtion palvelujen osalta. Kunta-, palvelurakenne- ja aluehallintouudistukset voivat jäsenkuntien sekä maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen erillisillä päätöksillä täsmentää maakuntaliiton vuoden 2014 tavoitteita. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 19

4. TALOUSARVION 2014 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2013-2015 PERUSTELUT 4.1 Talousarvion sitovuus ja tasapainotus 4.2 Tuloslaskelma Maakuntavaltuusto on vuoden 2011 alusta vahvistanut valtuuston nähden sitoviksi tulosalueiksi a) lakisääteisen toiminnan, b) liiton muun kehittämistoiminnan eli edunvalvonnan, c) hanketoiminnan sekä d) rahoituksen eli jäsenkuntaosuudet. Sitova määrärahataso on kunkin tulosalueen nettomääräraha. Valtuustoon nähden tilivelvollisia ovat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Vuoden 2014 talousarvion laadinnassa lähtökohtana on ollut jäsenkuntaosuuksien kasvun minimoiminen ja ei-olennaisten kulujen karsinta. Maakuntaliiton määrärahoja ei juurikaan voida ns. juustohöylämallilla enempää karsia. Jäsenkuntaneuvotteluissa on edellytetty, että maakuntaliiton talousarviossa on määrärahat välttämättömien lakisääteisten ja edunvalvonnan tehtävien hoitamiseen. TULOSLASKELMA TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS2015 TS2016 Kasvu % Euro Euro Euro Euro Euro tp12-ta14 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 237 350 1 256 700 1 267 700 1 268 000 1 268 000 2,5 Tuet ja avustukset 324 048 327 024 416 050 416 000 416 000 28,4 Muut toimintatuotot 184 320 82 711 100 300 100 000 100 000-45,6 Yhteensä 1 745 718 1 666 435 1 784 050 1 784 000 1 784 000 2,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 802 502 778 650 845 700 847 000 847 000 5,4 Henkilöstösivukulut 175 565 159 435 184 420 185 000 185 000 5,0 Palvelujen ostot 682 551 643 000 601 380 601 000 601 000-11,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 71 921 71 800 51 300 51 000 51 000-28,7 Muut toimintakulut 68 626 70 500 100 350 100 000 100 000 46,2 Yhteensä 1 801 165 1 723 385 1 783 150 1 784 000 1 784 000-1,0 TOIMINTA-/KÄYTTÖKATE -55 447-56 950 900 0 0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 1 443 1 000 1 000 1 000 1 000 Korkokulut -53-1 500-1 900-1 000-1 000 Muut rahoituskulut Yhteensä 1 390-500 -900 0 0 VUOSIKATE -54 057-57 450 0 0 0 SATUNNAISET ERÄT 0 TILIKAUDEN TULOS -54 057-57 450 0 0 0 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET Rahastojen lisäys -120 000 Varausten muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -174 057-57 450 0 0 0 Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 20

4.3 Tulosalueiden määrärahat TALOUSARVIO 2014 JA TP TA TA TS TS TALOUSSUUNNITELMA 2012 2013 2014 2015 2016 Liiton lakisääteinen toiminta Tulot 56 265 1 500 51 500 51 000 51 000 Kulut 988 858 928 200 986 300 980 000 980 000 Yhteensä netto -932 593-926 700-934 800-929 000-929 000 Liiton muu toiminta Tulot 53 159 51 250 52 700 53 000 53 000 Kulut 411 953 438 700 385 600 392 000 392 000 Yhteensä netto -358 794-387 450-332 900-339 000-339 000 Liiton hanketoiminta Tulot 408 273 362 985 419 850 420 000 420 000 Kulut 408 273 362 985 419 850 420 000 420 000 Yhteensä netto 0 0 0 0 0 Rahoitus Kuntien osuudet 1 237 350 1 256 700 1 267 700 1 268 000 1 268 000 Rahoitus yhteensä 1 237 350 1 256 700 1 267 700 1 268 000 1 268 000 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -54 037-57 450 0 0 0 4.4 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA Arvio 2013 Arvio 2014 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate -57 450 0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lyhennys 0 0 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -57 450 0 Kassavarojen muutos -57 450 0 Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 21

4.5 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2014 Taulukko: Jäsenkuntien asukasluku, osuus peruspääomasta ja maksuosuudet vuonna 2014: Kunta As.luku 31.12.2012 Osuus peruspo Liiton muu toiminta Liiton lakisääteinen toiminta Kuntaos TA-2014 yht euro Kuntaos TA-2013 yht euro Muutos % 13-14 Halsua 1 248 7 837 4 503 17 004 21 506 21 813-1,4 Kannus 5 736 37 176 20 695 78 152 98 847 97 466 1,4 Kaustinen 4 287 25 461 15 467 58 410 73 877 73 223 0,9 Kokkola 46 773 300 000 168 752 637 274 806 026 796 988 1,1 Lestijärvi 835 4 928 3 013 11 377 14 389 14 491-0,7 Perho 2 923 14 694 10 546 39 825 50 371 49 785 1,2 Toholampi 3 426 21 427 12 361 46 679 59 039 59 622-1,0 Veteli 3 382 21 288 12 202 46 079 58 281 58 254 0,0 Kalajoki 12 625 33 970 45 550 45 550 45 123 0,9 Reisjärvi 2 961 5 358 10 683 10 683 10 716-0,3 Sievi 5 241 7 550 18 909 18 909 18 902 0,0 Kinnula* 1 764 6 364 6 364 6 495-2,0 Kruunupyy(sk) 1 069 1 651 3 857 3 857 3 823 0,9 Yht kaikki kunnat 92 270 481 340 332 900 934 800 1 267 700 1 256 700 0,88 Yht "peruskunnat" 68 610 0,88 0,87 Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 22

5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2014 5.1 Luottamushenkilöhallinto Keski-Pohjanmaan liitolle valittiin vuonna 2013 seuraavat lakisääteiset toimielimet: maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja maakunnan yhteistyöryhmä. Kuntien edustajainkokous valitsee jäsenkuntien valtuutetuista maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan nimeää maakuntavaltuusto. Maakuntahallitus asettaa maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sihteeristön sekä eräät työryhmät ja mahdolliset toimikunnat. Lisäksi maakuntahallitus nimeää liiton edustajat yhteistyöorganisaatioiden edustajiksi. Maakuntavaltuusto päättää liiton hallintosäännöstä, toiminnan tavoitteista ja taloudesta sekä keskeisimmistä liiton toimintaa ohjaavista ohjelmista ja suunnitelmista. Vuonna 2014 maakuntavaltuusto: - kokoontuu 2 varsinaiseen kokoukseen ja 1 työseminaarikokoukseen, - hyväksyy maakuntakaavan 4. vaiheen (tuulivoimakaava), - hyväksyy hallintosäännön tarkistamisen, - hyväksyy maaseutu- ja kansainvälisyysstrategiat, - arvioi maakuntaohjelman ja liiton strategian uudistamisen painotukset. Maakuntahallitus vastaa liiton hallinnosta ja käytännön toiminnasta sekä toteuttaa valtuuston aluekehitystyölle, alueiden käytön suunnittelulle sekä edunvalvonnalle asettamia tavoitteita. Maakuntahallitus osallistuu maakunnan kehittämistä, maakuntakaavoitusta ja edunvalvontaa koskettavien asioiden käsittelyyn jo valmisteluvaiheessa. Vuonna 2014 maakuntahallitus: - kokoontuu noin 10 kertaa, - hyväksyy liiton suunnittelujärjestelmän ja raportoinnin uudistamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä muut ohjeistusten uudistamiset, - tekee opintomatkan liiton toiminnan kannalta keskeiseen kotimaiseen kohteeseen vuosittain ja joka toinen vuosi ulkomaiseen kohteeseen, - ottaa käyttöön sähköisen kokoushallinnan menetelmiä. Tarkastuslautakunta suorittaa liiton toiminnan ja talouden tarkastuksen oman hyväksymänsä erillisen toimintasuunnitelman perusteella. Vuonna 2014 tarkastuslautakunta: - kokoontuu 4-5 kertaa, - osallistuu jäsentensä osalta vuosittaiseen ajankohtaiseen koulutustilaisuuteen käyttösuunnitelmassa vahvistettujen määrärahojen puitteissa, - käsittelee viraston laatimat neljännesvuosiraportit sekä uudistetut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnit, - kuulee luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtoa kokouksissaan. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittaminen. Yhteistyöryhmässä ovat 3-kantaperiaatteella tasapuolisesti edustettuina a) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, b) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallinnon organisaatiot sekä c) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkinaja elinkeinojärjestöt. Vuonna 2014 MYR kokoontuu 4-5 kertaa uudistetun työjärjestyksen mukaisesti. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2014 ja toimintasuunnitelma 2014-2016 23