Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2014 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 28.11.2011
SISÄLLYSLUETTELO 2 2 YLEISPERUSTELUT 5 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 6 1.1 Väestörakenne ja yleiset palvelutarpeet 6 1.2 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet 8 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2012 9 1.4 Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys 12 1.5 Tavoitteet vuoden 2012 talousarviossa 14 2 Yleinen taloudellinen tilanne 15 3 Kuntatalouden näkymät 16 4 Jyväskylän kaupungin talous 2012 2014 18 4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus 18 4.2 Tulossuunnitelma 19 4.2.1 Käyttötalous 19 4.2.2 Yhdistymisavustus ja sen kohdistaminen 23 4.2.3 Henkilöstömenot 24 4.2.4 Kunnallisvero 26 4.2.5 Yhteisövero 27 4.2.6 Kiinteistövero 28 4.2.7 Valtionosuudet 30 4.2.8 Korkotulot ja -menot 32 4.2.9 Muut rahoitustulot ja -menot 32 4.2.10 Vuosikate 32 4.2.11 Satunnaiset tulot ja menot 32 4.2.12 Poistot 33 4.2.13 Tilikauden tulos 33 4.3 Rahoitussuunnitelma 33 4.3.1 Investointimenot 33 4.3.2 Antolainauksen muutokset 39 4.3.3 Lainakannan muutokset 39 4.3.4 Muut maksuvalmiuden muutokset 41 4.3.5 Rahavarojen muutos 41 4.3.6 Taloussuunnitteluprosessi 41 4.4 Talousarvion sitovuus ja seuranta 41 4.4.1 Käyttötalousosa 41 4.4.2 Investointiosa 41 4.4.3 Tulossuunnitelmaosa 42 4.4.4 Rahoitussuunnitelmaosa 42 4.4.5 Kunnan liikelaitokset 42 4.4.6 Tytäryhteisöt 42 4.4.7 Käyttösuunnitelma 42 4.4.8 Toiminnalliset tavoitteet, yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja tunnusluvut 42 4.4.9 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta 42 4.4.10 Erityismääräyksiä 43
TULOSSUUNNITELMA 45 3 Tulossuunnitelman lukuohje 46 Tulossuunnitelma 2010 2014 47 Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan 2012 48 Tulossuunnitelman erittely 49 RAHOITUSSUUNNITELMA 51 Rahoitussuunnitelman lukuohje 52 Rahoitussuunnitelma 2010 2014 53 Liikelaitosten vaikutus rahoitussuunnitelmaan 2012 54 Rahoitussuunnitelman erittely 55 KÄYTTÖTALOUSOSA 57 Talous määrärahoittain 2012 58 Toimintamenot määrärahoittain 2010 2012 59 Toimintatulot määrärahoittain 2010 2012 60 Toimintakate määrärahoittain 2010 2012 61 Konsernihallinto 62 Kaupunginvaltuusto 64 Kaupunginhallitus 65 Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 73 Hallintokeskus 75 Tietohallinto 79 Sosiaali- ja terveyspalvelut 81 Hallinto ja kehittäminen 85 Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä 87 Terveydenhuollon palvelut, muut kunnat 94 Erikoissairaanhoidon palvelut, Jyväskylä 97 Vanhus- ja vammaispalvelut 99 Sosiaali- ja perhepalvelut 107 Sivistyspalvelut 114 Tukipalvelut 119 Perusopetus 122 Lasten päivähoitopalvelut 125 Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 129 Kulttuuripalvelut 133 Kirjastopalvelut 136 Museopalvelut 139 Nuorisopalvelut 141 Liikuntapalvelut 143 Jyväskylän kaupunginorkesteri 146 Jyväskylän kaupunginteatteri 148 Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta 150 Hallinto ja kehittäminen 154 Kaupunkirakenne 155 Joukko- ja palveluliikenne 166 Pelastuspalvelut 168 Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset 169 Rakennus- ja ympäristövalvonta 170
4 INVESTOINTIOSA 175 Investoinnit yhteensä 2010 2016 176 Investointiosan erittely 177 Urheilu- ja retkeilyalueiden investoinnit 2012 2016 183 Kunnallistekniikan investoinnit 2012 184 Talonrakennusinvestoinnit 2012 2016 186 LIIKELAITOKSET 193 Tilapalvelu Liikelaitos 195 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos 199 Talouskeskus Liikelaitos 204 Altek Aluetekniikka Liikelaitos 208 Kylän Kattaus Liikelaitos 212 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 217 KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT 229 Jyväskylän kaupunkikonsernin rakenne talousarviovuodelle 2012 230 Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 235 Tytäryhteisöjen talousarviot vuodelle 2012 238 Jyväskylän konsernin tytäryhtiöt 239 Jyväskylän Energia Oy 240 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 241 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 242 Total Kiinteistöpalvelut Oy 243 Education Facilities Oy 244 Jyväs-Parkki Oy 245 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 246 Jyväskylän Seudun Kehitysyhtiö Jykes Oy 247 Jykes Kiinteistöt Oy 248 Jyväskylän Jäähalli Oy 249 Jyväskylän Paviljonkisäätiö 250
5 YLEISPERUSTELUT
6 YLEISPERUSTELUT 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 1.1 Väestörakenne ja yleiset palvelutarpeet Jyväskylän (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti) väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina 2001 2010. Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut suurten kaupunkien kolmanneksi nopeinta ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena. Syyskuun 2011 lopussa jyväskyläläisiä oli 987 enemmän kuin vuoden alussa. Alkuvuonna myös ympäristökuntien väkiluvut lisääntyivät reippaasti. Toivakka, Muurame ja Uurainen kasvoivat suhteellisesti eniten. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Taloudellisella huoltosuhteella (työlliset per muu väestö) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien runsaudesta ja pienentää keskituloja. Tilastotietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Väkiluku 31.12.2010 130 816 Väkiluvun muutos 2010 (%) 0,9 0,9 1,2 0,7 Väkiluvun muutos 1-9/2011 (%)* 0,8 0,8 1,2 0,6 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä 2010 (%) 16,3 15,6 1713 14,9 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2010 (%) 14,4 15,6 12,8 16,8 Työllisten osuus väestöstä 2009* (%) 42,5 44,2 49,3 42,0 Työpaikkojen muutos 2001-2009 (%) 13,6 8,0 9,4 7,4 Korkea-asteen koulutus 2009 (%), yli 15 v. 32,4 31,7 36,4 29,6 Yhden henkilön talouksia 2010 (%) 43,3 44,3 44,0 45,9 Keskimääräiset tulot 2009 ( /tulonsaaja) 23 626 25 881 30 085 24 085 Muutos 2009 (%) 2,6 0,2-0,5 0,7 Työttömyysaste 8/2011 (%) 12,5 11,2 7,6 12,8 Vuosimuutos (%-yksikköä) -0,8-0,7-0,8-0,6 Toimeentulotukimenot per asukas 2010* ( ) 140 150 182 136 Toimeentulotukimenojen muutos 2010* (%) 5 4 10 1 Asuntotuotanto 2001 2010 per 1 000 asukas 83 66 76 79 Vanhojen osakeasuntojen hinnat 2010 ( /m 2 ) 1 769 2 117 3 033 1 724 Vuosimuutos (%) 2,7 4,9 5,5 4,3 Verotulojen muutos 2010 (%) 6,1 5,2 5,9 4,9 Lainat, emo, tp 2010 ( /asukas) 1 962 1 830 2 334 2 210 Lähteet: Tilastokeskus, VRK ja THL. * = ennakkotieto. Aluejako 2009
7 Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt 2000-luvulla Jyväskylässä suhteellisesti nopeammin kuin vertailukaupungeissa, ja taloudellinenkin huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Nykyisen Jyväskylän alueella oli työpaikkoja 52 294 vuonna 2000 ja 59 388 vuonna 2009. Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina 2001 2010 yhteensä 14.297:llä eli 12,3 prosenttia. Työttömien määrä väheni 777:llä vähennyksen oltua 2 340 vuosina 2000 2008. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyi 1.324:llä vuosina 2001 2010 (13,9 %), ja määrä kasvaa myös jatkossa. Alakouluikäiset vähenivät ko. jaksolla 757:llä eli 8,9 prosenttia. 2010-luvulla tämänkin ikäluokan koko kasvaa, mikäli Tilastokeskuksen ennuste toteutuu. Vuoden 2010 lopulla 65 74-vuotiaita oli 10.365 eli 2.117 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2020 yli kuusituhatta enemmän kuin nyt. Yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa reilusta kahdeksastatuhannesta noin kolmella ja puolella tuhannella. Vuonna 2020 jyväskyläläisiä on arvioitu olevan noin 141 600. 14 000 Jyväskylän lapset 12 000 0-6 7-12 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Jyväskylän iäkkäät 16 000 14 000 12 000 Jyväskylän väestöntiheys (112 asukasta per neliökilometri) on vertailukaupunkien kolmanneksi pienin Kouvolan ja Kuopion jälkeen. Vanhan Jyväskylän väestöntiheys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin 10 000 jyväskyläläistä asuu hajaasutusalueilla. 65-74 75-10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
8 1.2 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungille uuden strategian 22.3.2010. Kuntien yhdistymissopimukseen perustuva kaupungin visio on seuraava: Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Vision toteuttamiseksi kaupungin tavoitteena on: edistää asukkaiden hyvinvointia eri elämänvaiheissa turvata peruspalvelut parantaa kaupungin kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä vahvistaa työpaikkakehitystä Kaupunkistrategian nimi on Jyväskylän kaupungin kehitysaallot. Kaupunkistrategiassa on vahvistettu kehityslinjat, joita kutsutaan strategisiksi teemoiksi. Teemat on jaettu seuraaviin ryhmiin: Jyväskylän kehitysedellytysten turvaaminen (teemat 1-3) o Kilpailukyky, kaupunki- ja elinkeinopolitiikka sekä kaupunkirakenne ja ympäristö Kuntalaisten osallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen (teemat 4-6) o Palvelut, kulttuuritarjonta ja hyvinvointipolitiikka Kaupunkiorganisaation toimivuus (teemat 7-8) o Talouden ja toiminnan ohjaus sekä organisaatiokulttuuri ja -rakenne Strategiassa teemat ovat seuraavat: 1. Vireä elinkeinoelämä ja asukasmäärän kasvu. 2. Edelläkävijä kuntarakenteiden, kuntien yhteistoiminnan ja kaupunkipolitiikan uudistamisessa. 3. Eheä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaaminen. 4. Aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki, jossa on nuorekas ja monikulttuurinen ilmapiiri. 5. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka ja tehokas ja alueellisesti kattava palvelurakenne. 6. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. 7. Terve kuntatalous sekä palvelujen ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin. 8. Demokratiaa ja tehokkuutta tukeva uuden sukupolven organisaatio. Jokaisesta teemasta on tehty strategiakortti, jossa on määritelty tarkempia strategisia linjoja sekä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla strategiaa toteutetaan. Hyväksytyn kaupunkistrategian perustalle palvelualueet tekevät oman strategiansa. Palvelualuekohtainen strategia hyväksytään palvelualueen lautakunnissa. Lisäksi valmistellaan kaupunkistrategian toteuttamisohjelma, jossa määritellään tarkemmin strategian toteuttamiseen liittyvien hakkeiden vastuut ja aikataulut. Jyväskylän kaupungilla on elokuussa 2011 hyväksytty ilmasto-ohjelma, johon kuuluu konkreettisia toimia sisältävä toimenpideohjelma. Eri palvelualueilla toteutetaan ilmasto-ohjelman mukaisia toimenpiteitä. Ilmasto-ohjelman mukaisesti kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien kaavoitusta ja maankäyttöä, tila- ja palveluverkkoratkaisuja, energia- ja jätehuoltoa, hankintoja, kuljetuksia ja liikenneratkaisuja sekä yksittäisiä isoja hankkeita koskeviin päätöksiin kirjataan näkemys siitä, onko esiteltävä asia ilmasto-ohjelman tavoitteiden mukainen, neutraali vai ilmasto-ohjelman tavoitteiden vastainen.
9 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2012 1. Kaupunkilähtöinen alue- ja rakennekehittäminen Hallitusohjelman mukaan kaupunkiseudut toimivat vahvoina alueidensa vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamisympäristöinä sekä työssäkäyntialueina. Keskuskaupungin roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle vahvistetaan. Jyväskylän kaupunki on ollut aloitteellinen hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden kehittelyssä. Suurten kaupunkien kuntaliitokset käynnistettiin ensimmäisenä Jyväskylässä vuoden 2009 alusta. Jatkohankkeena käynnistyi Jyväskylän kaupunkiseudun kehittämisprosessi, johon tulivat mukaan seutuineen Jämsä ja Äänekoski. Jyväskylän seudun PARAS kaupunkiseutusuunnitelma arvioitiin vuonna 2009 toteutustavaltaan parhaaksi. Jyväskylän kaupunki jatkaa aloitteellista työtään kansallisessa kehittelyssä mm. kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmässä ja sen suurkaupunkijaostossa. Kun vuoden 2014 alkuun mennessä lakkautetaan nykyiset osaamiskeskus- sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelmat, Jyväskylän kaupunkiseudulla on käynnistetty kehittämistyö niitä korvaavan innovaatiokeskittymäprosessin mallintamiseksi. Siinä kokeillaan myös osaltaan hallitusohjelman mukaista sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa, jolla valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinoyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. Siinä yhdistyvät luontevalla tavalla innovaatiot ja kestävä kasvu, mitkä ovat keskiössä myös EU 2020 ohjelman asialistalla. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Aiemman uudistyön loogisena jatkona Keski- Suomen kuntarakenteen keskiössä tulee olemaan Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken kokoava runsaan 220 000 asukkaan Jyväskylän kaupunkiseutu. 2. Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus Palvelu- ja organisaatiouudistuksen tarkoituksena on koota kaupungin palveluja kuntalais- ja asiakasnäkökulmasta moniammatillisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Palveluorganisaatio tarjoaa enemmän edellytyksiä siirtyä hallinto- ja tuotantokeskeisestä toimintatavasta kuntalaisten hyvinvointia tukeviin, asiakaskeskeisiin rakenteisiin ja toimintatapoihin sekä hyvin toimiviin palveluketjuihin. Kaupunginvaltuusto päätti 16.5.2011/77 ja 19.9.2011/132 kaupungin luottamushenkilö- ja palveluorganisaation perusrakenteesta. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu toteutetaan vaiheittain ja organisaatiorakenne otetaan käyttöön valtuustokauden alussa vuonna 2013. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmisteluun liittyviä merkittäviä osakokonaisuuksia talousarviovuonna 2012 ovat organisaatiorakenteen mukaisen päätöksenteko-, ohjaus- ja johtamisjärjestelmän valmistelu, jonka pohjalta tehdään mm. kaupungin sääntövalmistelu, konsernin strategisen ohjausprosessin uudistukset ja uuden rakenteen mukainen vuoden 2013 talousarvion valmistelu. Osa seuraavassa esitettävistä erillisistä strategisista kehittämishankkeista liittyy kiinteästi palveluja organisaatiouudistuksen valmisteluun. 3. Kaupunkistrategian toimeenpanoa tehostava palvelustrategia ja kehittämisen toimintamalli Konsernin strategisen ohjausprosessin uudistamiseen liittyen kaupunginhallitukselle valmistellaan kevään 2012 aikana palvelulinjaukset ja kaupungin kehittämisen toimintamalli. Valmistelun
10 tuloksena linjataan palvelujen tuottamistavat ja -vaihtoehdot, kustannusvaikutukset ja - laskentaperusteet, henkilöstövoimavarojen käyttö, palvelujen hankinta ja kehittämisen painopisteet. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä henkilöstön ja palvelujen tuottamiseen osallistuvien sidosryhmien kanssa. Palvelustrategian ja palvelujen järjestämisen toteuttamista vahvistetaan valitsemalla erityisiä kehittämiskohteita. Palvelutuotannon kehittämisessä noudatetaan seuraavaa prosessia: 1. Kehittämiskohteiden valinta 2. Kehittämistoiminnan organisointi - Kehittämistyön vastuutus - Henkilöstön mukanaolo - Asiantuntijoiden käyttö (omat/ulkopuolinen) - Kehittämistyön aikataulun ja vaiheistuksen laadinta 3. Kustannusvertailujen tekeminen 4. Henkilöstövaikutusten selvittäminen 5. Vaihtoehtoisten mallien laadinta 6. Mallien viestintä luottamushenkilöille ja henkilöstölle 7. Kehittämisehdotuksen teko - Taloudellisten ja toiminnallisten hyötyjen osoittaminen 8. Päätöksentekoprosessi - Yhteistoimintajärjestelmässä - Poliittisissa päätöksentekoelimissä Nykyiset palvelualueet päättävät palvelutuotannon kehittämisen kärkihankkeista talousarviovuonna 2012 ja aloittavat valittujen kärkihankkeiden toteuttamisen. Kaupunkirakennepalvelujen kärkihanke on: Katu- ja viheralueiden ylläpitoa ja yhdyskuntarakentamista avataan asteittain kilpailulle. Ylläpitopalveluiden osalta tavoitteena on, että noin puolet määrällisestä työkannasta olisi avoimessa kilpailussa. Rakentamispalveluiden osalta tavoitteena on, että oman tuotannon osuus Yhdyskuntatekniikan vastuualueen työkannasta olisi noin 5 miljoonan euron liikevaihdon suuruinen. Kilpailun avaamisen aikataulusta sekä sen vaikutuksesta Altek Aluetekniikka liikelaitoksen toimintaan ja henkilöstöön tehdään selvitys maaliskuuhun 2012 mennessä. 4. Kaupungin uusi asiakaspalvelumalli Tavoitteena on koota asiointipalveluja yhteen niin, että kuntalainen/asiakas voi saada asiansa vireille ilman erityistä perehtymistä organisaatioon. Verkkoasioinnin laajentaminen korostuu uudessa asiakaspalvelumallissa. Asiakaspalvelumallin kehittämisessä on kyse myös palveluohjauksen parantamisesta. Palveluohjaus perustuu asiakkaan ja palveluasiantuntijan väliseen vuoropuheluun. Palveluohjaus toimii niin, että asiakkaan tarpeen ja tilanteen mukainen palvelu on löydettävissä ja asiakkaan ulottuvilla. Uuden asiakaspalvelumallin valmistelun yhteydessä kehitetään myös nykyisestä yhteispalveluverkostosta aiempaa toimivampi julkishallinnon (valtio/kunta) palvelujen tarjoamiseen kuntalaisille. 5. Tukipalvelujen organisointi konsernissa ja ylikunnallisesti Hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen sekä ruokapalvelujen keskitetystä organisoinnista on tehty erillisiä selvityksiä. Niihin ovat osallistuneet Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Ympäristökuntien mukaantulo on mahdollista. Kaupunginhallitus teki 14.3.2011/100 periaatepäätöksen kaupungin, sairaanhoitopiirin ja koulutuskuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankinta- ja materiaalitoimen tietojärjestelmäyhteistyöstä.
11 Tukipalvelujen konsernitason organisoinnin suunnittelua ja toteuttamista jatketaan talousarviovuonna 2012. 6. Tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuri Tietojärjestelmien arkkitehtuurin hallintamalli kuvaa, miten tietojärjestelmiä ja niiden kuvauksia sekä kehittämissuunnitelmaa toteutetaan, järjestelmätyötä johdetaan ja miten tehtyjä linjauksia hyödynnetään kytkettynä kaupungin muuhun kehittämistoimintaan. Kaupungin tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurimalli tehdään julkisen hallinnon arkkitehtuurin hallintamallin pohjalta sovittaen se kaupungin toimintaympäristöön. Kokonaisarkkitehtuurimalli on johdon ja tietohallinnon yhteinen kehittämis- ja johtamismenetelmä, jolla määritetään toimintaa tukeva yhtenäinen ict-ympäristön tavoitetila. 7. Talouden ohjaus ja tuottavuusohjelma Kaupungin talousohjauksen ja talousarvion valmistelun prosesseja ja toimintatapoja uudistetaan ja kehitetään. Palvelualueiden taloussuunnittelu kytketään aikaisempaa tiiviimmin koko kaupungin talouden ohjaukseen. Vuoden 2013 talousarvion valmisteluprosessista päätetään kaupunginhallituksessa erikseen valmisteltavan suunnitelman pohjalta. Kaupunginjohtaja valmistelee kustannuskehityksen hallintaan saamiseksi tarvittavat esitykset ja raportit kaupunginhallitukselle tarvittavista rakenteellisista ja johtamisjärjestelmän muutoksista, jotka varmistavat talousarvion toteutumisen sekä tulevan toiminnan. Lisäksi henkilöstöjärjestöjen kanssa neuvotellen valmistellaan tammikuun loppuun mennessä päätettäväksi menoihin suunnattu säästöohjelma. Talousarviovuonna 2012 kaupungin tuottavuusohjelmatyö jatkuu osana palvelualueiden toimintaja talousohjausta sekä kehittämistoimintaa. Tuottavuuden parantaminen kytketään osaksi palveluja organisaatiouudistuksen toteuttamista ja mahdollisia rakenteellisia muutoksia kuntarakenteessa sekä palvelujen järjestämisessä ja tuottamisen organisoinnissa. Kaupunki osallistuu yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa tuottavuusohjelmatyön jatkokehittämiseen valtiovarainministeriön ohjaamalla tavalla. Uuden sukupolven organisaation kehittämistä jatketaan. 8. Asuntomessut Jyväskylässä 2014 Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti asuntomessujen valmistelut ovat käynnissä vuodelle 2014 Äijälänrantaan. Jyväskylälle asuntomessujen järjestäminen on mahdollisuus vahvistaa hyvän asumisen mainetta, saada matkailullista ja elinkeinopoliittista nostetta sekä kehittää asumista. Projekti toteutetaan yhteistoiminnassa Jyväskylän kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kesken. Asuntomessut projektina vaatii panostusta koko kaupunkiorganisaation eri alueilta. 9. Kankaan tehdasalueen kehittäminen Kankaan tehdasalueen rakennemuutos synnyttää Jyväskylään uuden, vetovoimisen kaupunginosan. Tehdasalueen sijainti keskeisellä paikalla mahdollistaa yhdyskuntarakenteen eheytymisen sekä teollisuuskiinteistön muuntumisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän alueeseen. Kehittämistyö aloitettiin vuona 2011 alueen maankäytön selvityksillä, maankäytönpohjaksi järjestettävällä arkkitehtikilpailulla sekä tehdaskiinteistöjen väliaikaisen toiminnan hallinnoimisella.
12 1.4 Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti valmistellaan henkilöstöpoliittinen Jyväskylä -sopimus. Sopimuksen laatiminen toteutetaan kolmikannassa luottamushenkilöiden, henkilöstöjärjestöjen ja virkamiesjohdon kanssa. Jyväskylä-sopimus on kolmikannan yhteinen linjaus tulevaisuudessa noudatettavista keskeisistä henkilöstöpolitiikan osa-alueista. Sopimuksella määritellään keinoja, joiden avulla voidaan varautua mahdollisimman hyvin tulevaisuuden haasteisiin erilaisten muutosten yhteydessä. Sopimuksen pääteemoja ovat mm. palvelussuhdeturvan ja yhteistoiminnan määrittely muutostilanteisiin, palkkausjärjestelmien kokonaiskehittämisen määrittely, yhteinen työhyvinvoinnin määrittely ja toimenpidelinjaukset sekä sopimuksen sitovuustasojen määrittely. Henkilöstömäärä ja sen muutokset Taulukko 1 Vakituisen henkilöstömäärän kehitys 2010-2014 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 Konsernihallinto 114 113 118 116 116 Kaupunkirakennepalvelut 193 191 192 192 190 Sivistyspalvelut 1 550 1 568 2 763 2 769 2 788 Sosiaali- ja terveyspalvelut 3 269 3 779 2 641 2 682 2 728 Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka 188 184 175 170 163 Jyväskylän Seudun Työterveys 48 82 88 92 96 Keski-Suomen pelastuslaitos 209 250 288 295 295 Kylän Kattaus 203 234 237 237 236 Talouskeskus 88 102 102 102 101 Tilapalvelu 29 29 29 29 29 Yhteensä 5 891 6 532 6 633 6 684 6 742 Muutos 641 101 51 58 Kaikki luvut ovat kokonaislukua. Vakituinen henkilöstömäärä ei sisällä vakituisia sivutoimisia eikä vakituisia tuntityöntekijöitä. Täyttölupamenettelyä muutetaan siten, että apulaiskaupunginjohtajat ja vastuualuejohtajat määrittelevät virkojen ja työsuhteiden täytön priorisoinnin annetun raamin mukaisesti (=mitkä tehtävät täytetään ja mikä on täytön ajankohta). Raami henkilöstösuunnitelman osalta sisältää seuraavat reunaehdot: eläkkeelle jäävien (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke) ja muun poistuman vakansseista on tavoitteena täyttää korkeintaan puolet. Lyhytaikaisten sijaisuuksien vähentäminen tehdään erillisen suunnitelman mukaisesti. Täytöt raportoidaan normaalin kuukausiraportoinnin yhteydessä kaupunginhallitukselle ja kaupungin johtoryhmälle. Taulukko 2 Määräaikaisen henkilöstömäärän kehitys 2010-2014 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 Konsernihallinto Kaupunkirakennepalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Talouskeskus Tilapalvelu 6 10 121 38 3 2 16 4 11 1 5 11 84 49 3 4 16 3 9 0 3 8 73 26 3 3 0 4 5 0 2 6 85 21 3 3 0 4 5 0 0 3 73 21 3 3 0 4 5 0 Yhteensä 212 184 127 129 112 Luvut eivät sisällä sijaisia, sivutoimisia vakituisia, harjoittelijoita, työllistettäviä, tuntityönohjaajia eikä kausityöntekijöitä.
13 Taulukko 3 Vanhuuseläkkeelle jäävät ja vapautuvista tehtävistä täytettävät 2012 Vapautuvista tehtävistä täytetään 2013 Vapautuvista tehtävistä täytetään Konsernihallinto Kaupunkirakennepalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Talouskeskus Tilapalvelu 2 7 63 55 0 5 60 53 5 6 60 84 3 5 57 79 2014 Vapautuvista tehtävistä täytetään 11 1 3 12 2 0 2 1 3 11 0 0 7 4 3 5 1 0 2 4 3 5 0 0 9 2 2 6 2 2 2 2 2 5 1 2 Yhteensä 165 135 175 158 179 165 3 9 76 68 3 8 74 68 Taulukko 4 Vakituisten sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät 2010 ja 1-10/2011 Vakituisten sairauspoissaolopäivät TP 2010 Tot. 1-10, 2011 Vakituisten sairauspoissaolopäivät Pv./Henkilö Pv./Henkilö Konsernihallinto 948 9,3 588 5,7 Kaupunkirakennepalvelut 2 186 11,3 1 360 7,1 Sivistyspalvelut 18 905 12,2 14 344 9,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut 60 576 19,6 56 543 15,3 Tilapalvelu 144 5,0 153 5,3 Työterveys 338 7,0 1 109 12,5 K-S pelastulslaitos 3 804 18,2 2 582 12,1 Kylän Kattaus 3 688 18,1 2 756 11,9 Altek Aluetekniikka 4 868 25,9 3 384 18,6 Talouskeskus 1 313 16,0 847 8,6 Liikelaitokset yhteensä 14 155 18,6 10 831 12,8 Yhteensä 96 770 17,0 83 666 13,0 Tilinpäätöstiedoista kootussa tilastossa sairauspoissaolot ovat eriteltynä palvelualueittain ja liikelaitoksittain. Sairauspoissaolopäivien yhteissumman lisäksi tilastoituna ovat sairauspäivien määrä suhteutettuna vakinaisen henkilöstön lukumäärään. Henkilöstön poissaolojen arvioidaan olevan vuonna 2011 hienoisessa nousussa. Vuoden 2012 aikana henkilöstöä koskevia tunnuslukuja ja raportointia muutetaan aikaisempaa yhtenäisempään, sekä informatiivisempaan suuntaan. Sairauspoissaolojen tilastointia kehitetään mm. sairausvakuutus- sekä työterveyshuoltolain muutosten tuomien uusien vaatimusten mukaiseksi. Henkilöstön sairastavuuden laadullista tarkastelua parannetaan siten, että sairauspoissaolojen vähentämiseksi tehtäviä toimenpiteitä voidaan suunnitella ja kohdentaa nykyistä tarkemmin.
14 1.5 Tavoitteet vuoden 2012 talousarviossa Talousarvion tavoitejärjestelmä muodostuu kolmesta tasosta. 1. Strategiset tavoitteet Palvelualueiden talousarviossa esittämät strategiset tavoitteet edistävät kaupunkistrategian sekä palvelualueiden omien strategioiden toimeenpanoa. Palvelualuekohtaisesti esitettävät strategiset tavoitteet kuvaavat toiminnan pidemmän aikavälin suuntaa ja painopisteitä. 2. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteilla kuvataan palvelualueella talousarviovuonna käynnissä olevia tai käynnistettäviä merkittäviä kehittämishankkeita. Kehittämishankkeet edistävät strategisten tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeiden tulee olla aikataulutettu, vastuutettu ja niiden toimeenpanon seuranta on oltava mahdollista. Kehittämistavoitteet esitetään palvelualuekohtaisesti. 3. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet ovat kuntalain mukaisia valtuuston vahvistamia tavoitteita. Kuntalain mukaan talousarviossa osoitetaan kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä näiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tällä lainkohdalla on haluttu korostaa toiminnallisten tavoitteiden merkitystä talousarviossa. Lainkohdan tulkinnan mukaan toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle. Toiminnalliset tavoitteet ovat palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Toiminnan tulosten vaikuttavuutta kuvaavat asiakaskohtaisten vaikutusten kehittyminen, palvelujen riittävyys ja peittävyys suhteessa kysyntään, toiminnan oikea alueellinen, väestöllinen ja sisällöllinen kohdentuvuus suhteessa tarpeisiin sekä toiminnan oleelliset välilliset vaikutukset, kuten vaikutukset tasa-arvon, aluepolitiikan tai ympäristön kehittymiseen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kolmannesvuosiraporttien sekä tilinpäätöksen yhteydessä esitetyllä tunnusluvulla. Liikelaitoksissa valtuuston nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet koskevat palvelun laatua, toiminnan kannattavuutta, toiminnan laajuutta, kehittämistä ja ympäristöä. Toiminnalliset tavoitteet esitetään määrärahakohtaisesti.
15 2 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2011 mukaan Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelustenviennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisut velkakriisien hoitamiseksi olisi tehtävä pikaisesti, mikä osaltaan rauhoittaisi rahoitusmarkkinoita. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Alkusyksyllä laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli 200 000 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,6 %.
16 3 Kuntatalouden näkymät Valtion budjettiesityksen mukaan valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta vuonna 2012 yhteensä 448 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Tämä merkitsee keskimäärin noin 0,5 prosenttiyksikön veronkorotuspainetta kunnallisveroon. Suurin yksittäinen leikkaus kohdistuu kuntien valtionosuuksiin, kun hallitusohjelman mukainen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan kokonaisuudessaan kerralla ensi vuonna. Valtion rahoitusosuus keskeisiin kuntapalveluihin alenee tämän johdosta 2,7 prosenttiyksikköä. Välittömien kuntien tulopohjaan kohdistuvien leikkauksien lisäksi kuntien taloudellista tilaa heikentää hallitusohjelmasta kunnille tulevat uudet palveluvelvoitteet. Peruspalveluohjelman 2013 2015 mukaan Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Kuntien toimintamenojen kasvuksi vuonna 2012 arvioidaan 4 prosenttia. Kustannustason nousu nopeutuu runsaaseen 3 prosenttiin mutta volyymin kasvun arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa kuntien tulokehityksen hidastuessa. Kuntien vuosikate heikkenisi noin 500 miljoonalla eurolla, mutta riittäisi edelleen kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Investointien oletetaan vuonna 2012 pysyvän edellisvuoden tasolla 4,4 mrd. eurossa, mikä merkitsee kuntien lainakannan kasvun jatkumista. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta on kominkertaistunut 2010 luvulla. Vuoden 2012 lopussa kuntien yhteenlasketun lainakannan arvioidaan olevan 13,22 mrd. euroa, joka on 1,0 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2011 lopussa lainakannan arvioidaan olevan. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991 2015 Lähde: Vuodet 1991-2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011-2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 2012 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa
17 Pys.vast. hyödykkeiden Rahoitusosuudet luovutustulot inv.menoihin 1,8 % 0,2 % Tulorahoituksen korjauerät 1,2 % Korko- ja muut rahoitustuotot 1,7 % Kokonaistulot TA 2012 972,6 milj. euroa Antolainasaamisten vähennykset 0,1 % Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 8,8 % Toimintatuotot (sis. yhteistoiminta-alueen) 28,6 % Valtionosuudet 13,4 % Verotulot 44,8 % Kokonaismenot TA 2012 972,6 milj. euroa Investointimenot 8,9 % Korko- ja muut rahoituskulut 1,2 % Lainojen lyhennykset 2,0 % Konsernihallinto 3,4 % Liikelaitokset 13,0 % Sosiaali- ja terveyspalvelut (sis. yhteistoiminta-alueen) 42,0 % Kaupunkirakennepalvelut 5,0 % Sivistyspalvelut 23,9 %
18 4 Jyväskylän kaupungin talous 2012 2014 Taloussuunnitelmassa vuoden 2012 tavoitteeksi asetetaan 14,8 miljoonaan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 33,7 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 22,7 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus ei ole tasapainossa. Kaupungin lainakantaa joudutaan kasvattamaan 68,3 miljoonalla eurolla vuonna 2012, joten lainaa tulee olemaan vuoden 2012 lopussa 394,9 miljoonaa eli 2 952 euroa asukasta kohti. Vuosi 2012 on talousarvion mukaan 28,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin talous vahvistuu ja vuosikate nousee poistojen tasolle vuonna 2014. Tästä huolimatta lainkannan kasvu jatkuu koko taloussuunnitelmajakson. Vuosien 2013 ja 2014 taloussuunnitelmassa asetettu vuosikatetavoite on mahdollista saavuttaa sillä edellytyksellä, että käyttötalouden nettomenot jäädytetään vuoden 2012 tasolle. Tämä tulee edellyttämään talousarvion pitävyyttä ja toimintojen tuottavuuden merkittävää parantamista. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän vuosina 2013 2014 vuoden 2012 tasolla. 4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus Vuoden 2010 tilinpäätös osoitti yhteensä 152,1 miljoonan euron ylijäämää vuosilta 1997 2010. Vuoden 2011 alijäämäksi arvioidaan noin 21,3 miljoonaa euroa, joten kaupungilla ei vuonna 2012 ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää.
19 4.2 Tulossuunnitelma 4.2.1 Käyttötalous Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää tätä kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa. Käyttötalouden menot kasvavat talousarvion mukaan 3,8 % eli 31,6 miljoonaa euroa. Tästä arviolta 9,2 miljoonaa aiheutuu palkkojen kasvusta. Menojen kasvusta 7,4 miljoonaa kohdistuu sivistyksen palvelualueelle ja 8,4 miljoonaa sosiaali- ja terveystoimeen. Erikoissairaanhoidon menojen kasvuksi on arvioitu 3,5 miljoonaa eli 2,8 % verrattuna vuoden 2011 toteutumisarvioon. Sivistyksen menojen kasvusta 4,8 miljoonaa on seurausta valmistuvien investointien vuokramenojen kasvusta.
20 Käyttötalousmenojen muutos TA+M TA Muutos 2011 2012 1000 % Konsernihallinto 29 926 33 307 3 382 11,3 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 400 392 408 745 8 353 2,1 % Sivistyspalvelut 224 918 232 299 7 381 3,3 % Kaupunkirakennepalvelut 52 372 54 541 2 169 4,1 % YHTEENSÄ 707 607 728 891 21 284 3,0 % Tilapalvelu 43 926 47 776 3 850 8,8 % Jyväskylän Seudun Työterveys 7 583 8 338 756 10,0 % Talouskeskus 5 352 7 018 1 666 31,1 % Altek Aluetekniikka 18 402 18 420 18 0,1 % Kylän Kattaus 16 625 17 895 1 270 7,6 % Keski-Suomen Pelastuslaitos 24 335 27 097 2 762 11,3 % YHTEENSÄ 116 221 126 543 10 322 8,9 % YHTEENSÄ 823 829 855 435 31 606 3,8 % Konsernihallinto 3 116 - Vaalit 747 - Varaus uuden palkkaratkaisun aiheuttamiin menoihin 1 800 - JYKES:n maksuosuudet 414 - Kaupungin juhlavuosi 155 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 522 - Terveydenhuollon palvelut, Muut kunnat -989 - Erikoissairaanhoito 3 511 Sivistyspalvelut 5 585 - Aalto Alvari pois käytöstä -459 - Avustusten siirto Konsernihallinnosta 329 - Kotikuntakorvaukset 915 - Vuokrat ja siivous 4 800 Kaupunkirakennepalvelut 2 080 - Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -projekti 1 000 - Pelastuslaitoksen maksuosuus 596 - Joukkoliikenteen lipputuki ja indeksikorotus 484