Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 0 JA TILINPÄÄTÖSKERTOMUS arvostettu ja läheiseksi koettu hyvinvoinnin luotsi Peruspalvelulautakunta 22.2.1
SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖSKERTOMUS Peruspalvelujohtajan katsaus vuodesta 0 Perustietoa Jytasta Peruspalvelulautakunnan ja yksilöjaoston toiminta 3 6 8 Talousarvion toteutuminen 9 Kuntien kustannustenjaon periaatteet tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä 12 Kuntien maksuosuudet 14 Perhon kunnan kustannusten käsittely peruspalveluliikelaitos Jytan tilinpäätöksessä 15 Kuntayhtymältä ja kunnilta ostetut palvelut peruspalveluliikelaitos Jytalle 16 Toimintakertomus 0 18 Perheiden tukemisen tulosalue Tavoitteiden toteutuminen 0 18 20 Kotihoidon ja asumisen tukemisen tulosalue Tavoitteiden toteutuminen 0 23 26 Terveyden ja sairaanhoidon tulosalue Tavoitteiden toteutuminen 0 30 32 Suoritetietoja vuodelta 0 35 Talousarvion toteutumisvertailu 43 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase 46 46 47 48 Tilinpäätöksen liitetiedot 51 2
TOIMINTAKERTOMUS 0 PERUSPALVELUJOHTAJAN KATSAUS VUODESTA 0 Peruspalveluliikelaitos Jyta aloitti toiminnan Jokivarsikuntien (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Perho ja Veteli) yhteisenä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana 1.1.2009. Toiminnan käynnistämistä oli edeltänyt kuntien välinen monipuolinen yhteistyö erilaisissa kehittämishankkeissa. Jytaan siirtymistä valmisteltiin 2007-2009 vuosien aikana ProSote-hankkeessa, jossa tavoitteena oli yhteisen palvelualueen muodostaminen Paras lain edellyttämällä tavalla ja toiminnallisten tavoitteiden asettaminen tulevaisuutta varten. Toimintaa ovat ohjanneet kuntien hyväksymässä palvelusuunnitelmassa vuoteen 3 asetetut strategiset tavoitteet ja kehityshaasteet vuosille 2009-0. Kehittämistyö ja organisaation toimintatapojen luominen on pyritty tekemään niin, että voitaisiin vastata mahdollisimman hyvin palvelusuunnitelman tavoitteisiin viimeistään suunnitelmakaudella vuoteen 3 mennessä. Keväällä 0 Jytan kehittämisseminaarin päätöksen mukaisesti palvelusuunnitelmaa ei avattu, vaan strategisten linjausten tarkistukset tehdään vuosittain talous- ja toimintasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Jytan toisena toimintavuonna on jo saatu elää ensimmäistä toimintavuotta vakaammassa tilanteessa organisaation toiminnan kannalta. Toimintajärjestelmä on hallinnollisesti jo toiminut edeltävää vuotta paremmin. Muun toiminnan osalta toimintavuonna on edelleen jatkunut voimakas muutostyö toimintojen kehittämisessä ja yhtenäistämisessä. Tätä työtä on tehty sekä alueen palveluiden yhtenäistämisen ja tasalaatuisuuden parantamiseksi että toiminnan tehostamiseksi. Kuntalaiset ovat olleet toimintavuoden aikana paljon rauhallisemmalla mielellä palveluiden suhteen kuin ensimmäisenä toimintavuonna. Jytaan toimijana on pikku hiljaa totuttu ja palvelut on pystytty pitämään hyvin käynnissä. Erityispalveluissa on tapahtunut jopa palveluiden paranemista. Tehdyistä asiakaskyselyistä ja jatkuvan palautteen tuloksista voi päätellä, että asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä palvelun laatuun. Työntekijöissä muutoksen herättämät tunteet ja paineet ovat edelleen olleet esillä, mutta eivät aivan niin paljon kuin ensimmäisenä toimintavuonna. Jaksamis- ja työyhteisöjen kehittämisasiat ovat puhututtaneet vuoden aikana paljon. Toimipisteiden kuormittavuuksien, mitoitusten ja asiakasrakenteiden selvittelyä ja mitoituksen 3
yhtenäistämistä on jatkettu erityisesti vanhustenhuollossa. Muissa toiminnoissa ei päästy mitoitusten selvittelyssä yhtä pitkälle, mutta tarpeita tehdä ko. vertailuja jatkossa on myös muussa toiminnassa, esim. vuodeosastot ja kehitysvammapalvelut. Kehittämistyöhön ei vuonna 0 ollut käytössä erityistä projektirahoitusta, vaan kehittämistyötä tehtiin osana kunkin tulosalueen, tulosyksikön ja vastuuyksikön tavanomaista työtä. Projekteihin osallistumisen kautta saatiin kuitenkin kehittämistyöhön lisäpanostusta, mm. maakunnallisessa Nuppu-hankkeessa kehitettiin lastensuojelu- ja perhetyötä. Jytan laatutyö käynnistettiin keväällä 0 ja tähän työhän yksiköiden avuksi palkattiin osa-aikainen laatukoordinaattori. Laatukoordinaattoriksi valittiin Perhon johtava hoitaja Merja Pekkanen ja hänen koordinoimanaan päästiin laatutyössä alkuun ja työlle päästiin luomaan tiettyä runkoa ja rakennetta. Jytan koko toiminnan ensimmäinen auditointi tehtiin Qalitor Oy:n toimesta lokakuussa. Suurimpana uutena toimitilana Jytan käyttöön valmistui syyskuussa 0 kehitysvammaisten palvelukoti Pihlajatupa ja tukiasunnot Halsualle. Rakennuttajana toimi Halsuan kunta. Kokonaan uusi toiminta pääsi hyvin käyntiin ja halsualaisten kehitysvammaisten asumispalveluasiat saatiin hyvään kuntoon. Myös vammaisten tarpeisiin suunnatut neljä tukiasuntoa paransivat erityisryhmien asuntotilannetta alueella. Rakennushankkeita oli vuoden aikaan käynnissä useita; Lestijärvellä jatkui Kotipirtin peruskorjaus- ja lisärakentaminen, Kannuksessa alkoi Kotirannan peruskorjaus keväällä ja Toholammilla rakennettiin kehitysvammaisten tukiasunnot Pesäpuun asuntolan viereen. Pienempiä remontteja toteutettiin ja oli myös suunnitteilla vuoden aikana useita. Palkkojen harmonisointityö jatkui vielä vuoden 0 ajan ja siinä edettiin niin, että täysin harmonisoidut palkat maksettiin ensimmäisen kerran tammikuussa 1. Tosin suuri osa henkilöstöstä tuli harmonisoinnin piiriin jo kesään 0 mennessä. Palkkojen harmonisointi tehtiin tehtäväkuvausten ja työn vaativuuden arvioinnin pohjalta yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Henkilöstöä Jyta sai rekrytoitua vuoden aikana hyvin lukuun ottamatta lääkäreitä ja hammaslääkäreitä, joita ei useista yrityksistä huolimatta saatu palkattua tarpeeksi. Puutetta lääkärityövoimasta on jouduttu paikkaamaan ostopalveluilla eivätkä palvelut ole ostopalveluidenkaan kautta kaikilta osin olleet parhaat mahdolliset, rekrytointiongelmia on ollut myös lääkäreitä välittävillä yrityksillä. Vuoden lopussa tilanne tosin parani sekä virkoihin palkkaamisessa että ostopalveluissa. Liikelaitoksen vuoden tulos on huonompi kuin talousarviossa oli arvioitu. Tämä on 4
omistajakuntien kannalta huono lopputulos. Ylitykset aiheutuivat lisääntyneestä palvelutarpeesta (erityisesti vanhustenhuollossa) ja lisääntyneistä oikeuksista palveluihin (suurimpana yksittäisenä eränä vammaisten henkilökohtaisen avustajan palvelut) sekä arvioitua suuremmasta kustannusten noususta mm. vuokrissa ja ateriapalveluissa. Investointien osalta liikelaitoksen omistukseen siirtyvän kuntien hankkiman omaisuuden arvo myös ylittyi. Kaiken kaikkiaan toimintavuosi on ollut työntäyteinen ja edelleen elämää muutoksen keskellä. Paineista huolimatta henki sekä työntekijöiden, päättäjien että kuntien välillä on pääosin pysynyt hyvänä. Hyvinvoinnin edistämiseksi - toisistamme välittäen on kuvannut edelleen hyvin Jytan tavoitteita ja toimintatapaa. Työtä jatketaan edelleen tavoitteena olla Jytan visionsa mukaisesti arvostettu ja läheiseksi koettu hyvinvoinnin luotsi. Tarja Oikarinen-Nybacka Liikelaitoksen johtaja 5
TOIMINTAKERTOMUS 0 PERUSTIETOA JYTASTA Jyta on aloittanut toimintansa 1.1.2009. Peruspalveluliikelaitos Jyta on Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän liikelaitos. Yhteistoiminta-alueen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden järjestämisvastuu, pois lukien lasten päivähoito, on siirretty Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymälle. Hallintosäännöllä tehtävä on annettu peruspalvelulautakunnan vastattavaksi. Palvelutuotannosta vastaa Peruspalveluliikelaitos Jyta. Peruspalvelulautakunta toimii samalla kuntayhtymän liikelaitoksen johtokuntana. Mielenkiintoisen lisän yhteistoiminta-alueen ja peruspalvelulautakunnan tehtävään tuo järjestely, jossa Jytan liikelaitoksen tuotannon lisäksi käytettävissä on Perhon kunnan oma tuotanto. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi peruspalvelulautakunta ostaa palvelut Perhon kuntalaisten käyttöön Perhon kunnan omalta tuotannolta. Kahden tuotantokoneiston lisäksi palveluiden tuottamiseksi käytettävissä on yrityksiltä ja yhdistyksiltä ostopalveluina hankittuja palveluja. Yhteistoiminta-alueen toiminta pohjautuu yhteisesti hyväksyttyyn palvelusuunnitelmaan, jota tarkastellaan valtuuskausittain. Lisäksi jokaiselle kunnalle hyväksytään vuosittain palvelusopimus, jonka hyväksyy peruspalvelulautakunta tilaajan ja tuottajan välisenä sopimuksena ja saman sopimuksen hyväksyy omalta osaltaan kunkin kunnan kunnanhallitus. Tässä sopimuksessa määritellään kuntalaisille järjestettävän palvelun edellytetty taso ja arvioitu palvelumäärä sekä kustannukset. Yhteistoiminta-alueen toiminnassa korostuu omistajaohjaus. Tilaajajohtajan ensisijaisena tehtävänä on valvoa kuntien etua suhteessa tuotantoon. Yhteistoiminta-alueen kuntajohtajista koostuva omistajaohjauksen neuvottelukunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Neuvottelukunnan ensisijaisen tehtävänä on 6
antaa kannanottoja tuotannon kehittämiseen sekä varmistaa tiedon kulku Jytan ja omistajakuntien välillä. Omistajaohjauksen neuvottelukunnassa on tuotannon asiantuntijajäsenenä liikelaitoksen johtaja. Esittelystä vastaa tilaajajohtaja. Hallinnollisesti peruspalvelut on järjestetty peruspalvelulautakunnan sisäisen tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti. Sovellettu tilaaja-tuottaja malli on rakennettu lähinnä lautakunnan esittelyvastuu-jakoon tilaajajohtajan ja peruspalvelujohtajan kesken. Tilaajajohtaja vastaa kuntayhtymän keskushallinnosta käsin järjestämisvastuun toteuttamisesta, peruspalvelujohtaja liikelaitoksen johtajana vastaa tuotanto-organisaation johdosta ja tuloksesta. Lautakunnassa asiat esitellään em. työnjaon mukaisesti. Liikelaitoksen palvelukseen siirtyivät 1.1.2009 yhteistoiminta-alueen kuntien ja Tunkkarin kuntayhtymän peruspalveluhenkilöstö liikkeenluovutusmenettelyllä. Perhon kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö jäi Perhon kunnan palvelukseen. Peruspalveluliikelaitos Jytan henkilöstömäärä on 460 toimen- ja viranhaltijaa (vakanssimäärä). Peruspalvelut muodostavat kolme palveluprosessia: 1. Perheiden tukemisen palvelut (palvelujohtaja Pekka Kauppinen) 2. Kotihoidon ja asumisen tukemisen palvelut (palvelujohtaja Reetta Hjelm) 3. Terveyden ja sairaanhoidon palvelut (palvelujohtaja Päivi Peltokorpi) Jytan palvelutuotannosta vastaa peruspalvelujohtaja (Tarja Oikarinen-Nybacka), joka toimii samalla liikelaitoksen johtajana. Kullakin tulosalueella toimii palvelujohtaja ja liikelaitoksella on oma johtava lääkäri (Esa Jaakkola). Järjestämisvastuun toteutumisesta ja kuntien omistajaohjauksesta vastaa kuntayhtymän keskushallintoon sijoitettu tilaajajohtaja (Minna Korkiakoski). 7
PERUSPALVELULAUTAKUNNAN JA YKSILÖJAOSTON TOIMINTA Peruspalvelulautakunnassa on 12 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet: Asko Syrjälä (pj) Kannus Saari Leo Veteli Heinola Seija Perho Hylkilä Marja Toholampi Juusela-Pekkarinen Sirkka Kannus (17.1.11 saakka) Ilola Hannele Kannus (18.1.11 alkaen) Kangasvieri Eino Lestijärvi Läspä Raija Kaustinen Maunula Jorma Toholampi Penttilä Jari Halsua Pulkkinen Maija-Liisa Veteli Sahipakka Markku Perho Seppä Seppo Kaustinen Sirkka Juusela-Pekkarinen erosi lautakunnan jäsenyydestä menetettyään vaalikelpoisuuden siirryttyään liikelaitoksen palvelukseen kesällä ja kuntayhtymän valtuusto valitsi uudeksi peruspalvelulautakunnan jäseneksi Hannele Ilolan kokouksessaan 29.11.0. Peruspalvelulautakunnan yksilöjaosto: Asko Syrjälä (pj) Pulkkinen Maija-Liisa Maunula Jorma Kannus Veteli Toholampi Vuoden aikana lautakunta piti 10 kokousta. Lautakunta käsitteli kokouksissaan yhteensä 119 asiaa. Merkittävimpinä asioina lautakunta päätti mm. seuraavista asioista: irtaimen omaisuuden siirtoperiaatteet kuntien ja liikelaitoksen kesken, Halsuan kehitysvammaisten palvelukodin käynnistäminen ja palvelukuvaus, osallistuminen Hyvinvoinnin valtatie ja Kampa hankkeisiin, lääkäripalveluiden ostopalvelusopimus, palvelusetelin käyttöönotto ja kriteerit kotihoidossa, kotihoidon palvelukriteerit ja palvelukuvaus sekä talousarvio vuodelle 1. Yksilöjaosto kokoontui 8 kertaa. Yksilöjaosto käsitteli 13 oikaisuvaatimusta, joista kuusi koski toimeentulotukea. Kaksi oikaisuvaatimus koski asiakasmaksuja, yksi omaishoidon tuen myöntämistä, yksi vanhusten asumispalveluja, yksi tilapäishoidon korvausta ja kaksi kehitysvammahuoltoa. Yksilöjaosto antoi lisäksi kahdeksan lausuntoa/selvitystä hallinto-oikeudelle. Lausunnot koskivat lastensuojelua, kehitysvammahuoltoa, toimeentulotukea ja asumispalveluita. 8
TOIMINTAKERTOMUS 0 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Jytan tulot muodostuvat asiakasmaksuista, avustuksista, yhteistoimintakorvauksista ja vuokratuloista sekä kuntien palvelumaksuista. Menot puolestaan muodostuvat henkilöstökustannuksista, ostopalveluista, avustuksista sekä aineista ja tarvikkeista. Liikelaitoksen toimintatuotot, muut kuin kuntien maksuosuudet, toteutuivat arvioidun mukaisesti ja yli arvioidun. Terveydenhuollon asiakasmaksut ylittyivät arvioidusta 280.221. Terveydenhuollon maksuja kertyi kaiken kaikkiaan 1.810.420, nousua vuodesta 2009 oli 9,8 %. Sosiaalihuollon asiakasmaksuja kertyi puolestaan 437.595 enemmän kuin oli arvioitu. Yhteensä nämä maksutuotot olivat 2.434.833 ja nousua edellisestä vuodesta oli 7 %. Ruuan myyntitulot asiakkaille nousivat myös 16,1 %, nämä tulot muodostuvat pääosin asiakasmaksujen kokonaisuuteen, johon kuuluu myös ruokapalvelut (tukipalveluateriat, palvelukeskusten ateriapaketit). Menot menolajeittain Menoista henkilöstökulut toteutuivat budjetoidusta 92,7 %. Osa palveluista toteutettiin ostopalveluna, vaikka määrärahat oli varattu palkkoihin. Pääosin palkkamenot yksiköissä, joissa toiminta oli kokonaan Jytan omaa, toteutumisprosentti oli noin 100 % tienoilla. Tältä osin hajonta oli suuri toimipisteiden välillä. Esimerkiksi Kannelmassa henkilöstömenot alittuivat budjetista (käyttö 92,7 %), kun taas esimerkiksi Männistössä palkkamenot ylittyivät (käyttö 108 %). Palkkamenot toteutuivat selvästi paremmin kuin vuonna 2009 eli olemassa oleviin vakansseihin varatuilla määrärahoilla ja arvioiduilla sijaiskustannuksilla selvittiin melko hyvin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Uusia vakansseja ja niistä aiheutuvia henkilöstömenoja talousarvioon sisältyi kolme; lähihoitajat Iltaruskoon ja Männistöön, kaksi lähihoitajaa Harjukodille ja työterveyshoitaja Tunkkarin työterveyshuoltoon. Palveluiden ostot kasvoivat liikelaitoskuntien osalta 4,64 %. Palveluiden ostot ylittyivät budjetoidusta 2,5 M ollen noin 15,5 M. Ostopalveluiden suhteellista osuutta kustannuksista kasvattaa mm. lääkäreiden palveluiden ostopalvelut (budjetoitu palkkoina), laboratorio ja röntgenkustannukset sekä muut sairaanhoitopiirin ostot (tekninen huolto, siivous, palkanlaskenta, atk-palvelut). Perhon kokonaissumma ostopalveluista oli 5.490.803 (budjetoitu 5.405.555 ). Liikelaitoksen sisäiset ostot muodostuivat 1,7 miljoonan euron suuruisiksi, budjetoitu oli 770.000 euroa ( mm. 9
Vetelin vanhustenhuolto, hammashuollon, Pihlajatupa, lääkäreiden vyörytykset, toimintaterapeutti). Aineet, tarvikkeet ja tavarat kokonaisuus koostuu aineellisista tavaroista, joita tarvitaan hoidon ja huolenpidon toteuttamisessa. Tällaisia tarvikkeita ovat mm. lääkkeet ja hoitotarvikkeet. Käyttöprosentti oli 96,2 %. Arvioidusta alittuivat eniten lääkkeet ja muut apteekkitarvikkeet, 66.205. Tässäkin kokonaisuudessa oli suuria toimipistekohtaisia eroja. Tarvikkeista eniten ylittyivät kuntoutuksen apuvälineet, käyttöprosentti oli 149,5 %, 57.900 yli arvioidusta. Avustukset ylittyivät yhteensä 328.828. Suurimmat ylitykset tapahtuivat vammaishuollon avustuksen kotitalouksille, 186.505 euroa, kasvua vuodesta 2009 52,2 %. Summaan sisältyvät asunnon muutostyöt ja henkilökohtaisten avustajien palkkauksen kulut. Oikeudet avustajaan ja käytettävissä oleva tuntimäärä nousi vuonna 0 aikaisemmasta ja se näkyy nyt tässä kohdassa. Myös toimeentulotuki ja omaishoidon tuki ylittyivät arvioidusta. Kun Perhon osuus toimeentulotuen ja vammaispalvelulain mukaisista etuuksista vähennetään, ylittyivät liikelaitoksen avustukset 130.400 euroa. Vuokrat ylittyivät arvioidusta 120.341, kasvua vuodesta 2009 oli n. 15 %. Uusia tiloja tuli liikelaitoksen käyttöön mm. Toholammilla Männistön palvelutalo sekä Pihlajatupa Halsualla. Vuokrat myös nousivat lähes kaikilla vuokranantajilla edellisestä vuodesta. Menot kunnittain Halsuan kunnan osalta menot alittuivat suunnitellusta 204.194,81. Tämä johtui Pihlajatuvan käynnistymisen myöhästymisestä ja säästöistä eri toiminnoissa, mm. Kannelman palvelukeskuksen kustannukset alittuivat n. 37.000 euroa ja terveydenhuollon käyttö Tunkkarilla oli arvioitua vähäisempää. Kannuksen osalta kustannukset ylittyivät omaishoidon tuessa 61.000 euroa ja Kotirannan remontista johtuen jouduttiin ostamaan vanhustenhuollon palveluita yhteensä 38.514 enemmän kuin oli budjetoitu ja Kitinkannuksen ostopalveluita käytettiin yhteensä 60.903 :n edestä (vuonna 2009 käyttö oli 15.182 euroa). Kotirannan remontista ja vanhustenhuollon lisääntyneestä palvelutarpeesta johtuen myös terveyskeskuksen vuodeosasto oli ajoittain niin täynnä, että palveluita jouduttiin ostamaan toisista Jytan terveyskeskuksista. Kannuksessa myös vammaishuollon menot ylittyivät arvioidusta huomattavasti, yhteensä 126.335 euroa, nousua edelliseen vuoteen 36,3 %. 10
Kaustisen osalta kustannukset pysyivät varsin hyvin arvioidussa kokonaisuudessaan. Lisäkantoa tuli mm. työterveyshuollosta, kuntoutuksesta, neuvolasta ja psykososiaalisista palveluista. Nämä korvautuvat palautuksilla Markkulasta, vastaanotolta ja vuodeosastolta, joiden käyttöä Kaustinen on vähentänyt suhteessa muihin HaKaVe-kuntiin. Kaustisen ns. suorista kuntapalveluista vammaispalveluin mukaiset avustukset ylittyivät 75.000 euroa, nousua tuli 18 % edellisestä vuodesta. Omaishoidontuki ylittyi 20.000 eurolla, samoin kotihoito. Myös Iltaruskon palvelukeskuksen talousarvio ylittyi 117.000 euroa, tästä ylityksestä ravintopalveluiden osuus oli 74.000 euroa. Ravintopalvelut ostetaan Kaustisen kunnalta. Lestijärven osalta talousarvion ylittivät mm. Kotipirtti, 25.665 euroa. Kotipirtissä jouduttiin evakkotilojen takia käyttämään ylimääräistä henkilökuntaa koko vuoden ajan. Myös toimeentulotuen ja lääkärin vastaanoton menot ylittyivät arvioidusta. Vuodeosaston käyttö lisääntyi vuodesta 2009 30,9 %, 44.389. Nousua voi osittain selittää Koripirtin remontti. Toholammin osalta suurin yksittäinen ylitys on Männistön palvelukeskuksen määrärahojen ylittyminen 300.000 eurolla, tästä ylityksestä henkilöstömenojen osuus on 100.000 euroa, ravintopalveluiden osuus 135.000 euroa ja vuokrien osuus 33.500 euroa. Myös lääkärinvastaanoton menot ylittyivät yhteensä 279.000 euroa. Syynä ylitykseen on ostopalveluiden arvioitua suurempi käyttö ja vuokrien ylittyminen, mikä johtui budjetointivirheestä. Menojen nousu vuodesta 2009 oli vastaanotolla kuitenkin pienempi eli n. 100.000 euroa, nousuprosentti 8,9 %. Toholammilla myös omaishoidontuki ylittyi 26.934 euroa, toimeentulotuki 22.709 euroa ja vammaispalvelulain mukaiset avustukset ja muut vammaispalvelun menot yhteensä 30.502 euroa. Vetelin osalta ylitykset aiheutuvat vanhustenhuollon palveluiden kovasta käytöstä. Jytan sisäisistä ostopalveluista Iltaruskosta ja Malvakodista tuli Vetelille 207.000 euroa ns. ylimääräistä budjetoimatonta menoa, näitä hoitopäiviä oli yhteensä 2047 kappaletta. Vanhustenhuollon lisääntyvien tarpeiden takia myös kotipalvelun menot ylittyivät 25.000 eurolla. Kokonaismenot (sisäiset ja ulkoiset toimintamenot) ylittyivät budjetoidusta noin 2,2 M (käyttö 104,8 %). Ylityksessä sisäisten erien osuus on runsas 1 M. Ulkoisten toimintamenojen käyttöaste on 102,7 % ja todellinen ylitys euroina laskettuna on 1.235.221. Tästä ylityksestä Perhon tuotannon ostopalveluerän osuus oli 85.248, jolloin Jyta-tuotannon osalta ulkoisten toimintamenojen ylitys on 1.149.973. 11
Liikelaitoksen poistot olivat 368.316. Investointimenot vuonna 0 olivat yhteensä 194.258. Investoinnit muodostuivat atk-ohjelmisto (7.516 ) ja atk-laitteiden hankinnoista (53.525 ) sekä Männistön palvelutalon irtaimistosta, 133.217. Kokonaisuutena toimintatuotot kertyivät 105,3 % (46.744.897 ). Myyntituotot ovat noin 2,7M (toteuma 106,55 %). Summa sisältää myös ateriapalvelun asiakasmaksut. Sosiaali- ja terveydenhuollon muut asiakasmaksut tuottivat 4,29 M, joka 120,3 % budjetoidusta. Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä toteutuivat 100,8 %. Bruttotuloissa näkyy kasvuna myös Perhon maksutuottojen kirjaantuminen Jytan kirjanpitoon, koska asiakasmaksujen ja ateriamaksujen laskutus tehdään yhteisellä ohjelmistolla. Perhon maksutuotot kartuttavat kokonaissummaa 771.511. Tätä maksukertymää ei ole huomioitu budjetissa. Työterveyshuolto Työterveyshuolto oli budjetoitu muusta toiminnasta poiketen niin, että taloudellisena tavoitteena oli nollatulos niin, ettei omistajakuntien maksettavaksi jäisi ollenkaan kuntaosuutta. Tämä oli varsin haasteellinen tavoite ottaen huomioon huonon lääkäritilanteen ja sen, miten paljon työterveyshuollossa on jouduttu tekemään toiminnallisia järjestelyjä. Työterveyshuolto kuitenkin selvisi haasteesta hyvin, kokonaisuutena se pääsi tavoitteeseen, mutta yksikkökohtaisesti tuloksessa on eroja. Kannuksen yksikkö pääsi tavoitteeseen niin, että sen tulot olivat 13.057 euroa suuremmat kuin menot. Toholammin yksikön tulot muodostuivat 26.592 euroa menoja suuremmiksi. Tunkkarin työterveyshuollon yksikkö jäi 32.480 euroa tappiolliseksi eli menot muodostuivat tuon verran isommiksi kuin tulot. Syynä tähän oli mm. muita suuremmat työntekijäjärjestelyt ja laitehankinnat, mm. yksikön työpisteiden kalusteet jouduttiin pakon edessä uusimaan kuluneena vuonna. KUNTIEN KUSTANNUSTENJAON PERIAATTEET TILINPÄÄTÖKSEN KÄSITTELYN YHTEYDESSÄ Yhteistoiminta-alueen toiminnan periaatteena on kustannusten jakautuminen ns. aiheuttamisperiatteen mukaisesti. Peruspalveluliikelaitoksessa on hyväksytty kustannuslaskentaan perustuvat suoriteperusteiset kuntahinnat. Pääosin kustannustenjako tapahtuu kuitenkin kirjanpidollisesti seurattujen toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Kustannustenjaossa seurataan kirjanpidollisesti kunkin kunnan sisällä toimivien toimintayksiköiden (esim. perusterveydenhuollon vastaanotto, vuodeosasto, vanhusten asumispalveluyksikkö, kotihoito) kustannuksia erikseen ja näiden nettokustannukset kohdistetaan ko. kunnan katettaviksi. Kuntien keskinäinen palveluiden käyttö laskutetaan sisäisenä ostona ja myyntinä peruspalvelulautakunnan hyväksymien 12
suoriteperusteisten kuntahintojen mukaisesti. Näin ollen sisäisten ja ulkoisten kuntalaskutuspalvelumyyntien, asiakasmaksujen ja muiden myyntituottojen jälkeen jäävä nettovaje jää ko. kunnan katettavaksi kuntaosuutena. Eräissä, lähinnä asiantuntijatehtävissä ja tulosyksikköjohdon tehtävissä, joissa työpanos jakautuu usean kunnan tai toimintayksikön kesken, on mm. palkkakustannukset jaettu useille vastuuyksiköille ja näin ollen kustannukset jakautuvat useiden kuntien kesken. Erikseen on sovittu sosiaalityön henkilöstömenojen osalta kustannusten jaosta, jossa kustannukset jaetaan jo niiden syntymisvaiheessa kuntien kesken (pl Perho) asukasluvun suhteessa. Hallinnon, sosiaalipäivystyksen, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan ja hankkeiden kuntaosuuksien kustannukset jakautuvat samoin asukasluvun suhteessa. Perhon osalta palvelusopimuksessa on määritelty tarkemmin niistä yhteisistä kustannuksista, joihin Perho osallistuu. Suoriteperusteisia kuntahintoja käytetään kustannustenjaon perusteena Tunkkarin alueen perusterveydenhuollon vastaanoton, vuodeosaston ja kuntoutuksen sekä Markkulan toiminnoissa ja Psykososiaalisissa palveluissa (Pajalan ja Lestijoen yksiköt). Lähtökohtana on ollut, että mikäli kuntahinnoilla ei pystytä kattamaan todellisia kustannuksia tai perityt kuntahinnat johtavat kustannustasoa suurempaan tuottoon, hyvitetään tai lisälaskutetaan kuntaosuudet käytön suhteessa kustannustasoa vastaaviksi. Tällä periaatteella voidaan turvata yhteistoiminta-alueen eri kuntien keskinäinen tasapuolinen kohtelu kustannusten jaossa. Kuntahinnat perustuivat talousarvion kustannusennusteisiin. Kokonaisuutena arvioiden kustannuskehitystä ja kuntien menokehitystä on ollut suhteellisen haasteellista arvioida vuoden kuluessa johtuen em. suhteellisen monimutkaisesta kustannustenjaosta, johon liittyy vielä se, että suuri osa tukipalveluista ostetaan kuntayhtymältä tai kunnilta Erityisen haasteellista kustannusseuranta on ollut Tunkkarin alueen kunnissa, joissa suuri osa toiminnoista ja kustannuksista muodostuu Tunkkarin toiminnoista. Osa kustannuksista muodostuu myös näissä kunnissa suoraan kuntien menoksi, mm. sosiaalityö, kotihoito ja hammashuolto. Kuntaosuudet oli talousarviossa 0 arvioitu yhteensä 38.590.355 suuruisiksi. Kuntaennakkoa ei ole peritty Perhon kunnalta. Näin ollen kuntaennakoita on vuoden kuluessa peritty yhteensä 33.184.800. Perhon kuntaosuudet näkyvät erikseen laskutuksen mukaisesti kirjattuina Perhon kuntaosuuksina sekä suoriteperusteisen laskutuksen että hallinnon ym. yhteisten kustannusten tuloina. 13
TOIMINTAKERTOMUS 0 KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kunnilta perityt ennakot perustuvat talousarvioon. Ennakot on peritty kuukausittain 1:12 suhteessa talousarvion kokonaissummasta. Perhon kuntaennakoita ei ole peritty. Perittyjen kuntaennakoiden määrä oli yhteensä 33.139.800. Kuntien maksuosuuksilla katettava kokonaiskustannus oli 33.680.147. KUNTAENNAKKOJE N PERINTÄ 0 TA 0 YHTEENSÄ Eräpv 5. pv Eräpv 15. pv Yhteensä kk Halsua 2 679 000 111 625 111 625 223 250 Kannus 9 472 200 385 800 385 800 789 350 Kaustinen 7 257 600 302 400 302 400 604 800 Lestijärvi 1 843 200 76 800 76 800 153 600 Perho 5.405.555 225.231 225.231 450.462 Toholamp i 5 896 800 245 700 245 700 491 400 Veteli 6 036 000 251 500 251 500 503.000 YHTEENSÄ 38.590.35 5 Tilinpäätöksen yhteydessä perittävät lisämaksu on yhteensä 540.347,71, joka jakautuu toteutuneiden nettokustannusten mukaisesti kuntien kesken. Suurimmat 14
lisäperinnät kohdistuivat Veteliin 380.558,81 ja Toholammille 239.995,24. Palautusta saa Halsua, 204.194,81. Seuraavassa on esitelty kunnittain perittyjen kuntaennakoiden määrä, kunnan toteutunut nettokustannus (korvaus kunnilta ja kuntayhtymiltä), lisäperinnän/palautuksen määrä sekä kuntaosuuksilla katettavan kustannuksen asukaskohtaisesti laskettu euromäärä. HALSUA KANNUS KAUSTINE N LESTIJÄRV I TOHOLAMP I VETELI PERHO LASKUTETT U KUSTANNU S 2.679.00 0 2.474.80 5 9.427.20 0 9.497.12 5 7.257.600 7.279.089 21.489 1.843.200 1.880.585 32.573 5.896.800 6.131.982 239.558 6.036.000 6.416.558 380.558 (5.490.802 ) LISÄPERINT Ä PALAUTUS / ASUKAS 204.194 1872 69.925 1640 1693 2186 1754 1840 ( 1867) PERHON KUNNAN KUSTANNUSTEN KÄSITTELY PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖKSESSÄ Perhon kunnalla on yhteistoiminta-alueen jäsenenä Peruspalveluliikelaitos Jytan budjetissa ja tilinpäätöksessä oma erityisasema. Perhon kunnalla on oma palvelutuotantokoneisto ja Perhon tuotannon kustannuksia seurataan Perhon kunnan kirjanpidossa. Yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuun toteuttamiseksi Perhon määrärahatarve sisältyy Jytan talousarvioon, joten myös Perhon määrärahojen käyttö on tilinpäätöksen yhteydessä kirjattu Jytan tuloslaskelmaan ja talousarvion toteumavertailuun. Perhon toteutuneet nettokustannukset on kirjattu Jytan tilinpäätökseen Perhon kunnan ilmoittaman mukaisina. Perhon oman tuotannon osuus, johon oli Jytan talousarviossa varattu määrärahaa 5.405.555, on kirjattu Perhon kunnan kirjanpidosta saatu 5.490.802 :n summan mukaisesti menona ostopalveluihin ja vastaavasti tulona korvauksiin kunnilta ja kuntayhtymiltä. Lisäksi Perhon kunnan perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon asiakasmaksut sekä yhteisen ohjelmiston kautta maksetut toimeentulotuki, vammaishuollon - sekä eräät lastensuojelumenot kirjautuvat yhteisen tietojärjestelmän vuoksi Jytan kirjanpitoon. Nämä tulot ja menot hyvitetään Perhon kunnalle vuoden aikana kirjanpitoseurannan 15
mukaisesti. Perhon kunnan osalta ali- tai ylijäämä netotetaan. Peruspalveluiden ensisijainen kirjanpitovastuu on Perhon kunnalla. Bruttotasolla tarkasteltaessa Jytan budjetin kokonaismenojen toteumaa korottavat Jytan kautta maksetut Perhon menot (mm. toimeentulotuki) ja vastaavasti tulokertymää kasvattavat Perholle kerätyt asiakasmaksut. Perhon kunnan tuotantoalueen ostetun palvelun hinta oli 85.247 euroa budjetoitua suurempi, mikä aiheuttaa Jytan 0 budjettiin em. summan suuruisen lisämäärärahatarpeen. Laskettaessa Peruspalveluliikelaitos Jytan tuotannon kustannuksia joudutaan erikseen eliminoidaan tilinpäätöstiedoista Perhon tuotannon kustannusten vaikutus Peruspalveluliikelaitos Jytan tilinpäätökseen. 16
KUNTAYHTYMÄLTÄ JA KUNNILTA OSTETUT PALVELUT PERUSPALVELULIIKELAITOKSELLE Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä tuottaa kuntayhtymän liikelaitokselle merkittävän määrän tukipalveluja. Kuntayhtymän tuottamien palveluiden kokonaisarvo on 3.270.525. Liikelaitoksen kirjanpidossa kustannukset esitetään ulkoisina menoina. Liikelaitoksen taloushallinto ja palkkahallinto sekä atk-palvelut, hankinta- ja varastotoimi hoidetaan kuntayhtymän organisaatiossa. Talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset olivat 327.607. Atk-kustannukset olivat 507.183 (vuonna 2009 450.000 ). Laboratorio- ja röntgenpalvelut muodostavat noin 700.000 euron suuruisen erän (vuonna 2009 n. 540.000). Hankintatoimi (varasto- ja apteekkituotteiden ostamisen palvelut) maksoi Jytalle 109.315 (2009 vuonna 86.000 ). Kuntayhtymän alaisuuteen kuuluvat Tunkkarin alueen keittiötoiminta sekä siivoustoimi ja tekniset palvelut. Näiden yksiköiden kustannukset kohdistetaan liikelaitokselle todellisten toteutuneiden kustannusten mukaisina ja niitä seurataan erillisinä vastuuyksikköinä kuntayhtymän kirjanpidossa. Kustannusten loppusumma on noin 1,6 M. Jyta toimii kunnilta ja yhdistyksiltä vuokratuissa tiloissa. Vuoden aikana Tunkkarin kuntayhtymän omistamat tilat siirtyivät kuntien sopimuksen mukaisesti kuntayhtymän kuntien (Halsua, Kaustinen, Veteli) omistukseen ja Jyta vuokraa ko. tiloja nyt kunnilta. Vuokrauksen lähtökohtana on ollut, että Jyta saa vuokrata tilat käyttöönsä pääomakustannuksia ja toteutuneita käyttökustannuksia vastaavalla hinnoittelulla. Vuokratasot vaihtelevat näin ollen kohteittain merkittävästi, sillä käytössä on hyvin eri ikäisiä ja eri tasoisia tiloja. Osaan vuokrista sisältyy kohteen siivous tai lämmitys, ei kaikkiin. Kannus, Kaustinen, Toholampi ja Lestijärvi (vain työn osuus 31.7. saakka) myivät ruokahuollon palvelut Jyta-palvelutuotannolle. Myös tämän osalta yksikköhinnoittelussa oli eroja. Käytännössä merkittävä osa Jytan ulkoisista toimintamenoista perustuu omistajakunnan laskuttamiin kiinteistö- ja ruokahuollon kustannuksiin. 17
Kuntien Jytalle tuottamat palvelut ja vuokrat 0 Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Tunkkari Vuokrat 112. 581 414.865 280.208 49. 502 770. 897 140. 062 65.254 Ravintopalvelut (sis.vo, palvas,tukipalv) 455.070 439. 999 54. 914 519. 603 Veteraaniateriat Kannus 90.786 Ravintopalvelut, vain työn osuus 31.7 saakka 37 441,98 summat alv 0% 112. 581 960. 722 720. 208 141.858 1. 290.500 140. 062 65.254 Ravintopalv. laskutus muuttunut suoriteperusteiseksi 1.8 vuokrat sis. siivouksen osa vuodesta 18
TOIMINTAKERTOMUS 0 PERHEIDEN TUKEMISEN TULOSALUE Perheiden tukemisen tulosalueella toimivat neuvolat, kouluterveydenhoito, sosiaalityön yksikkö, psykososiaalisten palveluiden tulosyksikkö (Perheneuvolat Kannuksessa ja Pajalassa Kaustisella, mielenterveysneuvolat Kannuksessa, Lestijärvellä, Toholammilla ja Pajalassa) ja vammaistyön yksikkö (toimipisteet Kenttäpolun asuntola Kannuksessa, Pesäpuun asuntola Toholammilla, Pihlajatupa ( 1.10.0 alkaen) Halsualla, toimintakeskukset Toholammilla, Halsualla ja Kaustisella sekä työkeskukset Kaustisella ja Kannuksessa). Perheiden tukemisen tulosalue käyttää paljon myös ostopalveluita mm. lastensuojelun perhekotipaikat ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut. HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Toimintavuoden tavoitteena oli oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö ja resurssien tehokas käyttö. Neuvolatoiminnassa HaKaVe-alueella tilanne oli aikaisemmin työnkuvien suhteen sekava ja henkilöstöresurssit puutteelliset. Henkilöstö teki työtä monella eri vastuualueella. Vuoden 0 aikana saatiin työnkuvia selkiytettyä tekemällä toimenkuviin ja vakansseihin muutoksia. 1.8.0 alkaen on toimittu tehdyn suunnitelman mukaisesti. Kannuksessa lisäresurssia tarvittiin kouluterveydenhuoltoon, jossa täytettiin osa-aikaisen terveydenhoitajan toimi määräaikaisena 31.5.1 saakka. Toholammilla saatiin neuvolatyöhön tilapäistä lisäresurssia alkuvuonna 10 viikkotyötuntia ja loppuvuonna 4-8 viikkotyötuntia. Toholammin osalta henkilöstöresurssit ovat valtakunnallisiin mitoitussuosituksiin verrattuna alueen huonoimmat. Täydennyskoulutuspäivät toteutuivat koko henkilöstön osalta reilusti suositusten mukaisesti ja yli 3/työntekijä tavoitteen. Tavoitteen toteutumista auttoi paljon Nuppu hankkeen järjestämät koulutukset. Turvallisen työympäristön luomiseksi tehtiin riskikartoitukset joka toimipisteessä ja turvallisuussuunnitelmat saatiin valmiiksi lähes kaikissa toimipisteissä kuluneen vuoden aikana. Resurssien tehokkaaseen käyttöön pyrittiin varhaisella puuttumisella poissaoloihin ja tyky-toiminnan avulla oli tavoitteena innostaa henkilöstöä omatoimiseen työkunnon 19
PROSESSIT JA RAKENTEET ASIAKKAAT TALOUS ylläpitämiseen. Sen motivoimiseksi henkilöstölle jaettiin tyky-setelit, joilla voi harrastaa liikuntaa ja kulttuuria. Henkilöstö on liikkunut tarvittaessa joustavasti yli kuntarajojen resurssien sallimissa puitteissa. Toimintavuoden tavoitteina olivat asiakaslähtöiset prosessit, jotka tukevat lasten ja perheiden hyvinvointia sekä yhtenäiset toimintakäytännöt. Tämän puitteissa on Nuppu hankkeen avulla kehitetty perhekeskustoiminnan mallia, joka jatkuu vielä vuonna 1. Nuppu hankkeen osana päivitettiin myös Varhaisen puuttumisen toimintamallit, joihin henkilöstö perehdytettiin ja koulutettiin. Yhtenäisien toimintakäytäntöjä osalta toimintakäytäntöjä on yhdenmukaistettu ja työ tulee jatkumaan edelleenkin prosessimallinnusten päivityksillä ja laatimisella niiden prosessien osalta, joihin mallinnusta ei ole vielä tehty. Asiakasnäkökulmasta katsottuna tavoitteena oli asiakkaiden mahdollisimman suuri omatoimisuus ja omavastuu itsestään ja perheestään huolehtimisessa sekä tieto palveluista. Asiakasneuvontaa on pyritty tehostamaan ja ottamaan huomioon perheen omat voimavarat ja lähiverkostot. Palveluista on tiedotettu lehdistössä, kuntatiedotteissa ja Jytan www-sivuilla. Tiedottaminen valittiin yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi laatutyössä ja siitä on suunnitelmissa kirjalliset tiedotteet, jotka jaetaan mm. ensimmäisillä neuvolakäynneillä ja kouluterveydenhuollossa oppilaille koulutyön alkaessa. Talouden ja suoritteiden toteutumista on seurattu säännöllisesti kuukausiraporttien avulla ja näistä on tiedotettu myös työntekijöille. Talouteen on pyritty vaikuttamaan myös kehittämällä prosesseja tehokkaammin toimiviksi ja luomalla yhtenäiset toimintamallit. 20
Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelma tulosalueittain Perheiden tukemisen palvelut TOIMINTA-AJATUS Perheiden palveluiden tulosalue tuottaa laadukkaita, määrällisesti riittäviä ja helposti saatavilla olevia palveluita alueen asukkaille Tavoite ja tavoitetaso Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Väliarviointi/ loppuarviointi Tulosalueella on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö Turvallinen työympäristö Resurssit tehokkaassa käytössä Täydennyskoulutusohjelman ja ohjeiden uusiminen Työsuojelusuunnitelman tekeminen ja päivittäminen Varhainen puuttuminen poissaoloihin Tyky-toiminta ja henkilöstön innostaminen omatoimiseen työkunnon ylläpitämiseen Henkilöstön joustava liikkuminen yli kuntarajojen Valtakunnalliset mitoitussuositukset Täydennyskoulutuspäivät toteutuvat suositusten mukaisesti Uhkaavien tilanteiden määrä Turvajärjestelyjen taso Lyhytaikaiset poissaolot, (alle 1 vko), käyttöaste 95 % Täydennyskoulutus toteutui suositusten mukaisesti. Kaikki virat ja toimet pystyttiin täyttämään. Toimintavuoden aikana käsiteltiin ainoastaan yksi Haipro ilmoitus. Kaikissa toimipaikoissa tehtiin riskikartoitus ja sen kartoituksen mukaiset turvajärjestelyt. Lyhytaikaisia alle viikon kestäneitä poissaoloja kertyi. 1,65 pv/ vakanssi. Sairaspoissaolot yhteensä 13 pv / henkilö. Palveluita pystyttiin tarjoamaan tehokkaasti yli kuntarajojen hyödyntäen 21
henkilöstön liikkuvuutta sisäisesti. PROSESSIT JA RAKENTEET Asiakaslähtöiset prosessit tukevat lasten ja perheiden hyvinvointia Perhekeskustoiminnan mallin kehittäminen Varhaisen puuttumisen toimintamallien hyödyntäminen Työntekijöiden moniammatillisen osaamisen kehittäminen Prosessimallintaminen Lastensuojelusuunnitelma valmis 1/0 Kouluterveyskyselyssä nuorten hyvinvointi maan keskitasoa parempi Lastensuojelusuunnitelma valmistui ja hyväksyttiin elokuussa 0. Peruskoulun ja lukion osalta nuorten hyvinvointi ylsi ylle maan keskitason. Toisen asteen koulutuksen osalta päästiin Jytaalueen kunnissa maan keskitasoon. Yhtenäiset toimintakäytännöt Asiakaspalaute Henkilöstö- ja yhteistyökumppaneiden palaute Toimintakauden aikana asiakas- henkilöstö- ja yhteistyökumppaneiden palaute jäi vähäiseksi. ASIAKKAAT Asiakkaiden mahdollisimman suuri oma toimisuus ja omavastuu itsestään ja perheestään huolehtimisessa Asiakkaiden ohjaus ja neuvonta tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. Tehokas ohjaus- ja neuvontaprosessi elämänkaaren kaikissa vaiheissa Vammaispalvelun harkinnanvaraiset määrärahat kohdennetaan ensisijaisesti vammaisten työllistymiseen ja opiskeluun Käyntien määrä/väestö/kunta Asiakastyytyväisyyskyselyt Valtakunnalliset vertailut Asiakaskäyntien määrä lisääntyi lähinnä lastensuojelussa ja mielenterveyspalveluissa. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin touko- ja lokakuussa. Kyselyn anti jäi vähäiseksi alhaisesta vastausprosentista johtuen. Jatkuva tiedottaminen palveluista henkilökunta tuntee Jytan palvelut hyvin Verkostotyön käyttö työmenetelmänä Asiakastyytyväisyyskyselyt Verkostovoimavaroja hyödyntämällä vähennetään asiakaskäyntien määrää Verkostoitunut työote Verkostopalaverin määrä Verkostopalaverien käyttöä pyrittiin lisäämään ja henkilöstöä koulutettiin menetelmän käyttämiseen. Asiakkailla on tieto palveluista Lakisääteiset käsittelyajat Lakisääteiset käsittelyajat toteutuivat kaikissa 22
Perheen ja lähiverkoston hyödyntäminen asiakkaiden auttamisessa toteutuvat palveluiden piiriin pääsemisessä Valtakunnalliset suositukset palveluissa lukuun ottamatta puheterapiapalveluita, joihin jonotusaika oli n 4 kk hoitotakuun ollessa 3 kuukautta. Oikeaikainen ja tasoinen tuki kuntalaisille TALOUS JA VAIKUTTAVUUS Toiminta mukautettu hyväksyttyyn talousarvioon, vahteluväli +1%--1% Tehokas, ajantasainen kustannusten seurata ja suoritteiden seuranta. Talousraportit Tilinpäätös Talousraporttien seuranta esimiehillä oli säännöllistä. Tuottavuus kasvaa Asioiden ennakointi ja poikkeaviin muutoksiin puuttuminen välittömästi. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Prosessien kehittäminen ja standartointi Ostopalvelujen kilpailutus Talousraportit Tilinpäätös Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oli aktiivista. Prosessien kehittämisessä edettiin. Kilpailutuksia ei järjestetty. Avohoitoisuus ja omatoimisuuteen kannustaminen vähentää palveluasumis- ja osastohoitoja sekä lastensuojelun kodin ulkopuolisia sijoituksia Prosessien kehittäminen ja standartointi Asiakasohjauksen tehostaminen Hoitopäivien määrä eri hoitomuodoissa, avohuollon käynnit Hoitopäivät ja avohuollon käynnit lisääntyivät kaikissa tulosyksiköissä verrattuna edelliseen toimintakauteen. 23
TOIMINTAKERTOMUS 0 KOTIHOIDON JA ASUMISEN TUKEMISEN TULOSALUE Kotihoidon ja asumisen tukemisen tulosalue on Jytan suurin. Tulosalueella on kuusi kotihoitoyksikköä, Perholla omansa. Jytan omia asumisyksiköitä on kymmenen ja Perhossa kaksi sekä ostopalveluna neljä yksityisen yrittäjän tai yhdistyksen asumisyksikköä. Omaishoidon tulosyksikössä on kaksi työntekijää ja Perhossa oma. Yhteensä tulosalueella Perhoa lukuun ottamatta oli vakituisia työntekijöitä 218, osa vakansseista on osa-aikaisia. Lisäksi muiden tulosalueiden kanssa oli 12 yhteistä työntekijää sissi-sijaisjärjestelmässä. Asiakasnäkökulma Peruspalveluliikelaitoksen tavoitteena palvelusuunnitelmassa on kuntalaisten mahdollisimman tasavertainen kohtelu ja tasalaatuiset palvelut ja tämä tavoite on ollut taustalla tuotettaessa kotihoidon, palveluasumisen ja omaishoidon asiakkaille palveluita ja luotaessa kriteereitä palveluiden myöntämiseksi. Koko tulosalueella otettiin käyttöön Rava-toimintakykymittari, josta saatavia toimintakykyä kuvaavia lukuja käytetään yhtenä kriteerinä arvioitaessa asiakkaiden sijoittamista kotihoidon ja palveluasumisen piiriin, myönnettäessä palveluseteleitä ja omaishoidontukea. Koko asiakaskunnalle tehtiin poikkileikkauksena keväällä Rava-mittaus, jolloin saatiin kuva asiakaskunnasta, heidän toimintakyvystään ja hoitoisuudesta. Vuoden aikana työstettiin koko alueelle yhtenäisiä kriteereitä kotihoidon ja kotihoidon tukipalveluiden myöntämiseksi. Työ valmistui loppuvuodesta. Samassa yhteydessä tehtiin kotihoidon palvelukuvaus, joka on sähköisesti alueen asukkaiden katsottavissa. Myös yhtenäiset palvelusetelin myöntämisperusteet laadittiin ja hyväksyttiin kesän jälkeen. Luotiin yhtenäiset hakemuslomakkeet kotihoidon, tukipalveluiden ja palvelusetelin hakemiseksi. Asiakkaat pääsivät palvelutarpeen arvioon hoitotakuun määräämässä ajassa. Asumispalvelupaikan myöntämisessä ovat kriteereiden käytön lisäksi apuna toimineet ns. moniammatilliset SAS-ryhmät. Ryhmissä on pääsääntöisesti mukana myös lääkärijäsen. Hoito- ja palvelusuunnitelmien laadullinen kehittäminen ja asiakaskohtaisesti niiden 100%:nen toteutuminen oli tavoitteena. Jokaiselle säännöllisen kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaalle tehtiin hoito- ja palvelusuunnitelma tai päivitettiin olemassa oleva. Laadullisesti tavoitteena oli yksilöllisten voimavarojen parempi näkyminen ja hyödyntäminen hoito- ja palvelusuunnitelmassa ja palvelusuunnitelman prosessinomainen käyttö. Laadullisesti hoito- ja palvelusuunnitelmiin tuli parannusta, mutta koko tavoitetta ei vielä saavutettu. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit aloitettiin uutena toimintana 75-vuotiaille omaishoidon ohjaajien toimesta. Ohjaava haastattelu tehtiin 146 henkilölle. Koko ikäluokasta jäi 41 henkilöä haastattelun ulkopuolelle, he joko kieltäytyivät haastattelusta, olivat jo säännöllisten palveluiden piirissä tai heitä ei yrityksistä huolimatta tavoitettu. Viimeiset haastattelut, 29 kpl toteutuivat tammikuussa 1. Asiakaskyselyt toteutetaan niin, että kotihoidossa ja omaishoidossa kysely tehdään parittomina vuosina ja palveluasumisessa parillisina vuosina. Loppuvuodesta 0 tehtiin kysely ensimmäistä kertaa palveluasumisen asukkaille tai heidän puolestaan omaiselle.
Vastausprosentti oli 45 %. Tulosten analysointi on kesken. Jatkuvan palautteen laatikosta tuli hyvin vähän palautteita. Yleensä ne koskivat henkilökunnan lisätarvetta. Prosessit ja rakenteet Valtakunnallinen suositus ikäihmisten palveluista oli prossesseihin liittyvien tavoitteiden taustalla. Omaishoidon käytänteet vakiintuivat ja jokainen kriteerit täyttävä omaishoidettava sai tukea. Yli 75-vuotiaista sai omaishoidon tukea 6,5% eli valtakunnallisen suosituksen tavoite toteutui. Vuoden aikana omaishoidettavia oli yhteensä 323, muodostuen kaikista ikäluokista. Omaishoidonohjaajat tekivät vuoden aikana 284 kotikäyntiä. Käyntien määrään vaikuttivat vähentävästi omaishoidon ohjaajien melko pitkät tilapäiset poissaolot työstä. Omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi panostettiin intervallijaksojen järjestämiseen ja palveluseteli otettiin vaihtoehdoksi omaishoitajan virkistysvapaan järjestymiseksi. Kotihoitoa kehitettiin hoidon porrastustavoitteen ja valtakunnallisen suosituksen suuntaan mm. luomalla sille yhtenäiset käytänteet. Strategiassa tavoitteena oli, että 90 % yli 75-vuotiaista asuu kotona. Tavoite oli liian korkealle asetettu, mutta toteuma 83,8 % oli korkeampi kuin vuonna 2009. Yli 75-vuotiaista kotihoitoa sai 11,5 %, joka on vähän alle valtakunnallisen tavoitteen. Kaustisella kotihoidon ilta- ja viikonloppupäivystys siirtyi kesken vuotta kokonaan liikelaitoksen toiminnaksi. Osassa kuntia kotihoidon palveluita jouduttiin puolestaan ostamaan yksityisiltä palveluntuottajilta tai tuottamaan palvelusetelillä etenkin viikonloppujen turvaamiseksi, koska omat henkilöstöresurssit olivat riittämättömät. Kuntien välillä oli eroja niin palveluja saavien kotitalouksien määrissä että käyntien määrissä. Kotihoidon tulosalue palveli keskimäärin 710 kotitaloutta, joka oli hieman edellisvuotta vähemmän. Kotikäyntejä tehtiin vuoden aikana yli 90.000 ja koteihin kuljetettiin yli 55.000 ateriaa vuoden aikana. Kuntouttavaa työotetta ja omatoimisuuteen tukemista on pidetty esillä. Kotikuntoutuksen toimesta järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta. Palveluasumisessa vuosi oli rakentamisen ja muutoksen aikaa. Lestijärven Kotipirtillä oli remontti ja uudisrakentaminen käynnissä koko vuoden. Kannuksen Kotirannassa käynnistyi remontti keväällä 0 ja jatkui Jokirannan puolelle syksyllä. Rakentamisen myötä palveluasumisen paikat lisääntyvät näissä kunnissa, mutta vuosi 0 mentiin erityisesti Kannuksessa aikaisempaa pienemmällä paikkamäärällä. Vetelissä käynnistettiin suunnittelu tehostettujen palveluasumispaikkojen uudelleen organisoimiseksi ja tavallisen palveluasumisen lopettamiseksi. Kaustisen kunnassa käynnistyi vuoden aikana työ tehostettujen palveluasumispaikkojen vähentämiseksi 11 :llä. Vuoden aikana käynnistyi myös muutostyö Kannuksen vanhustenkotiyhdistyksen toiminnan siirtämiseksi peruspalveluliikelaitoksen toiminnaksi vuoden 1 alusta. Palveluasumiseen oli vuoden lopussa vähemmän jonottajia kuin edellisenä vuonna, mutta jonotilanteissa oli kuntakohtaisia eroja. Palveluasumisen hakemuskäytäntö uudistettiin siten, että palveluasumiseen haetaan kirjallisesti ja asianosaiselle lähetetään aina kirjallinen päätös, myös jonoon asettamisesta. 25
Tehostetussa palveluasumisessa oli tavoitteen suuntaisesti vuoden aikana hieman edellisvuotta vähemmän yli 75-vuotiaita; 14,93 % koko alueelta laskettuna, mutta edelleen luku on huomattavasti kansallista tavoitetta korkeampi. Kuntien välillä oli vaihtelua 12,2 %:sta 17,4 %:iin. Pitkäaikaista laitoshoitoa saaneiden määrä laski edelleen viime vuodesta sekä Markkulassa (281 hoitopäivällä) että alueen terveyskeskuksissa. Yli 75-vuotiaita oli laitoshoidossa vuoden lopussa 1,31 % (kansallinen tavoite 3 %). Yhteensä tehostetussa palveluasumisessa olevien määrä laski koko alueella, mutta tilapäisasiakkaiden määrä vastaavasti kasvoi tavoitteen suuntaisesti. Tavoitteena olikin intervallipaikkojen tehokas käyttö kotihoidon ja omaishoidon tukena. Ikäneuvolaa alettiin suunnitella loppuvuonna tavoitteena saada toiminta käyntiin 1 vuoden alkupuoliskolla. Lääkehoitosuunnitelmia työstettiin koko tulosalueen yhteistyönä koko syyskausi ja saatiin viimeistelyä vaille valmiiksi. Haiproa alettiin käyttää. Effican käytöstä tuli luonnollinen osa jokaisen työntekijän työtä. Henkilöstönäkökulma Vakituisiin toimiin ja virkoihin saatiin työntekijöitä hyvin, mutta sijaisten saaminen oli edellistä vuotta vaikeampaa ja avustavissa hoitotehtävissä jouduttiin käyttämään sijaisina myös kouluttamattomia työntekijöitä. Sissisijaisjärjestelmä toi helpotusta sijaisjärjestelyihin, mutta sissien määrä ei riittänyt kattamaan koko tarvetta. Yhteensä sairauspoissaoloja kertyi aika paljon, sairaspoissaolojen ka. oli 22 pv/työntekijä. Poissaolojen määrä vaihteli yksiköittäin suuresti. Tilanteeseen pyrittiin vaikuttaan ottamalla Työhyvinvointia koskevat keskustelut käyttöön (varhainen puuttuminen työssä ilmeneviin ongelmiin ja sairasteluun), osassa työyksiköitä on käynnistetty työnohjausta tai jatkettu työyhteisöllisyyden kehittämisprosessia ja henkilöstöresursseihin varattiin lisämäärärahaa vuoden 1 talousarvioon. Kehittämisiltapäivä-toiminta vakiintui, samoin kokouskäytänteet. Koulutuksiin osallistuttiin edellisvuotta enemmän, mutta ei vielä riittävästi osittain koulutusmäärärahoistakin johtuen. Laadunhallintatyön (SHQS)aloittaminen vaati kaikilta paljon työtä ja aikaresurssia jäi vähän käytettäväksi ko. työhön. Työntekijät kokivat kuitenkin toiminnan arvioinnin ja laatutyöhön osallistumisen positiivisena ja kannustavana kokemuksena. Vuoden aikana oli eläkkeelle siirtymisiä kaksi, äitiys- ja vanhempainlomalla oli 21 työntekijää ja irtisanoutumisia tuli neljä. Talousnäkökulma Talousarviota ja sen toteutumista seurattiin tiiviisti koko vuoden. Erityisesti sijaisten käyttöön kiinnitettiin huomiota, mutta vakinaisten sissityöntekijöiden äitiys- ja vanhempainvapaiden aiheuttama sissisijaisten puute yhdessä muun sijaisten suuren tarpeen kanssa rasitti henkilöstöbudjettia tietyissä yksiköissä. Myöskään kasvavaa kotihoidon tarvetta ei kaikkialla pystytty ilman ostopalvelua hoitamaan. Tehostetun palveluasumisen käyttöä pystyttiin hieman laskemaan. 26
Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen Kotihoito ja palveluasuminen TOIMINTA-AJATUS Mahdollistetaan kuntalaisten hyvä elämä omassa kodissa tai kodikkaissa olosuhteissa ja edistetään itsenäistä selviytymistä järjestämällä riittävät ja laadukkaat kotihoidon palvelut. Tavoite ja tavoitetaso Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä Loppuarviointi HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Riittävä, osaava ja toimintaan sitoutunut henkilöstö. Ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointi Henkilöstömitoituksen tuloksiin reagointi Imagon luonti (julkinen mainonta, esitteet, koulutus, työnkierto, kannustus, etuudet) Varahenkilöstön rekrytointi Ammattitaitoisen henkilöstön määrä koko henkilöstöstä. Rekrytoinnin onnistuminen Vakinaisiin toimiin on ollut hakijoita, mutta lähihoitajasijaisista on ollut puutetta. Kaikkiin lähihoitajan sijaisuuksiin ei ole saatu koulutettuja sijaisia. On pidetty rekrytointi-tilaisuus, työkiertoa ollut sijaisuuksien täytössä myös prosessien välillä. Henkilöstömitoitusta parannettiin; kolme uutta lähihoitajan vakanssia, lisäksi palkkatuella ollut 3-4 lähihoitajaa työssä. Suositusten mukaisiin mitoituksiin ei kaikkialla ole päästy. Hyvinvoiva, motivoitunut ja jaksava henkilökunta Täydennyskoulutus (min. 3pv) Tuetaan itseohjautuvuutta Pidetään yhteiset palaverit 1xkk Käydään kehityskeskustelut x1/v tav. 95% Toimiva työterveyshuolto Esimiehen hyvä tavoitettavuus Työtyytyväisyyskysely Täydennyskoulutukseen osallistuu vähintään 90%. Kehityskeskustelut x1/v Työtyytyväisyyskyselyt ky:n aikataulun mukaisesti. Yhteisten, säännöllisten palaverien määrä Täydennyskoulutuksiin osallistui 88 % henkilöstöstä, 1,7pv/henkilö. Yksiköis-sä oli suuria eroja. Tuloksellisuuserän saamiseksi kaikki yksiköt osallistuivat, saavuttivat tavoitteensa. Kehityskeskusteluja käytiin enemmän kuin 2009. Toteutumisprosentti vaihteli yksiköiden välillä 90-100%. Yksikköpalaverit on pidetty edellistä vuotta säännöllisemmin. Kehittämis-päiväkäytäntö laajeni joka puolelle, osassa pidetty 1/vuosi. Esimiehen viikkokalenteri 27