Tilinpäätöskertomus Peruspalveluliikelaitos JYTA TILINPÄÄTÖSKERTOMUS

Transkriptio

1 Peruspalveluliikelaitos JYTA TILINPÄÄTÖSKERTOMUS 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO Peruspalvelujohtajan katsaus vuodesta Tilaajajohtajan katsaus kuntien ennalta ehkäisevään työhön kunnissa ja kuntien 6 tilanteeseen Perustietoa Jytasta 8 Peruspalvelulautakunnan ja yksilöjaoston toiminta 9 Talousarvion toteutuminen 10 Kuntien kustannustenjaon periaatteet tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä 15 Kuntien maksuosuudet 16 Perhon kunnan kustannusten käsittely peruspalveluliikelaitos Jytan tilinpäätöksessä 17 Kuntayhtymältä ja kunnilta ostetut palvelut peruspalveluliikelaitos Jytalle 18 Toimintakertomus Perheiden tukemisen tulosalue 19 Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen 2013 Kotihoidon ja asumisen tukemisen tulosalue 25 Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen 2013 Terveyden ja sairaanhoidon tulosalue 33 Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen 2013 Suoritetietoja vuodelta Talousarvion toteutumisvertailu 47 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot 54 2

3 PERUSPALVELUJOHTAJAN KATSAUS Peruspalveluliikelaitos Jytalla on nyt takana viisi toimintavuotta. Liikelaitoksen ovat muodostaneet Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Perho ja Veteli. Liikelaitos on Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymän, Kiurun, liikelaitos. Suunnitteluvaiheessa vuosina kunnat tekivät keskenään yhteisen strategisen asiakirjan, palvelusuunnitelman vuosille , jonka pohjalta liikelaitoksen toimintaa on kehitetty. Palvelusuunnitelman strategisia linjauksia on vuosittain tarkasteltu talous- ja toimintasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä sekä Jyta-alueen päättäjien tapaamisissa. Jytan viidettä toimintavuotta ovat leimanneet omistajakuntien taloudellinen ahdinko ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden monimuotoinen muutostyö. Muutosta on tehty yhdessä laadittujen toimenpideohjelmien pohjalta, mutta myös kuntien taloustilanne on vaikuttanut muutostyöhön nopeuttaen sitä. Edelleen on tehty työtä sekä alueen palveluiden yhtenäistämisen ja tasalaatuisuuden parantamiseksi että toiminnan tehostamiseksi. Huonontuneen taloudellisen tilanteen vuoksi on jouduttu tarkastelemaan toimintoja ja miettimään edelleen rakenteellisia muutoksia ja niiden nopeuttamista. Peruspalvelulautakunnan joulukuussa 2012 hyväksymä ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan ohjelma vuoteen 2020 on ohjannut toiminnan muutoksia. Suunnitelman toteuttamisen päävuosiksi oli suunniteltu vuosia , mutta taloudellisen tilanteen huononeminen aiheutti sen, että ohjelma nopeutui niin, että toimenpiteitä toteutettiin jo Ohjelman tavoitteena on, että Jyta-alueen vanhustenhuollon palvelurakenne muuttuu nykyisestä ympärivuorokautista palveluasumista korostavasta rakenteesta avo- ja kotihoitopainotteiseksi. Vuonna 2013 vuodeosastojen hoitopaikkoja karsittiin niin, että maaliskuussa laskettiin Kannuksen osaston hoitopaikkojen määrä 30 paikkaan, kesäkuun alusta Toholammin vuodeosaston hoitopaikkojen määrä laskettiin 12 paikkaan ja Toholammin vuodeosasto suljettiin. Lokakuun alusta Tunkkarin vuodeosaston paikkamäärä laskettiin 30 paikkaan ja näin päädyttiin siihen tilanteeseen, että Jytan alueella on alkaen ollut käytettävissä yhteensä 60 vuodeosastohoitopaikkaa. Toholammin vuodeosaston sulkemiseen vaikuttivat paitsi kuntien huono taloustilanne, olemassa oleva hoidon ja hoivan ohjelma sekä osaston sairaanhoitajatilanteen ajautuminen kesän 2013 alussa niin vaikeaksi, että hoidon turvallisuutta ei siellä enää voitu taata. Peruspalvelulautakunta päätti vuodeosaston sulkemisesta kokouksessa / 75. Mielenterveyskuntoutujien asumista ja muita palveluita Jyta-alueella vuosina selvittäneessä Asumispalvelusäätiö Aspan toteuttamassa hankkeessa liikelaitos sai seuraavat toimenpidesuositukset: asumisen painopistettä siirretään tavallisiin asuntoihin, kotona asumista tuetaan yksilöllisillä avopalveluilla kuntoutujien vaikutusmahdollisuuksia omaa asumista ja palveluita koskevissa ratkaisuissa lisätään kuntoutujille tulee olla tarjolla erilaista kodin ulkopuolista toimintaa ja tukea siihen osallistumiseen asumisratkaisujen tulee olla kuntoutumista tukevia ja laatusuositusten mukaisia palvelu- ja kuntoutumissuunnitelmien laatimista selkeytetään ja niiden laatimiseen luodaan yhdenmukaiset käytännöt palvelujen suunnitelmallista järjestämistä, valvontaa ja arviointia kehitetään Liikelaitoksessa edettiin toimintavuonna em. suositusten ja muun selvitykseen sisältyvän tiedon pohjalta toimenpiteisiin niin, että lautakunta hyväksyi kokouksessaan Mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämis- ja palvelurakenneohjelman vuosiksi Ohjelmaa on lähdetty toteuttamaan toimintavuonna ja se on edennyt edellä mainittujen suuntaviivojen mukaan. Ohjelman mukaisesti palvelut pyritään jatkossa 3

4 järjestämään omassa maakunnassa. Asumispalvelut hoidetaan ostopalveluilla. Avopalvelut tuotetaan osin itse ja osin hankitaan ostopalveluina. Palveluiden painopiste alkoi vuoden loppua kohden kääntyä avopalveluihin, asumispalvelut alkoivat vähentyä. Muutos on kuitenkin hidas ja vaatii osaamisen ja avopalveluiden kehittämistä. Erityisen tärkeää muutosohjelman läpiviemisessä ja palveluiden järjestämisessä on moniammatillinen työ eri toimijoiden kesken (liikelaitos, erikoissairaanhoidon psykiatrian tulosalue, yhdistykset ja yksityiset palvelun tuottajat). Palveluiden kehittämistyö on pääosin tehty osana omaa työtä. Erillistä rahoitusta kehittämistyöhön oli varattu vain tiettyjen hankkeiden omavastuuosuudet. Kaste-hankkeista Liikelaitoksen alueella vaikutti erityisesti Nuppu-hanke, joka keskittyi erityisesti aikuissosiaalityön kehittämiseen, mutta jatkoi edelleen myös lastensuojelun ja perhetyön hankkeessa kehitettyjen toimintamallien juurruttamista perustoimintaan. Vuonna 2011 alkanut Kampa-hanke päättyi heinäkuussa. Hankkeessa kehitettiin kuntalaisten/asiakkaiden ja Jytan välisten vuorovaikutuskäytäntöjä, ennalta ehkäisevien toimintoja yhteisölliseltä pohjalta sekä kansalaislähtöisiä ja yhteisöllisiä lähipalveluja. Sähköistä hyvinvointikertomusta kunnissa kehitettiin Terps 2-hankkeessa. Palveluketjutyötä ja prosessien kehittämistä on tehty myös yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa tavoitteena saumattomat palveluketjut ja alueen asukkaiden hyvä hoito. Alueellista yhteistyötä on ollut myös Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon väen kanssa lisääntyvässä määrin. Ulkopuolisella rahalla rahoitettujen hankkeiden lisäksi myös muuta kehittämistyötä on alettu tekemään, esimerkkinä voi mainita terveydenhuollon sähköiset omahoitopalvelut. Työntekijöiden hyvinvointiin liittyviin asioihin kiinnitettiin edelleen paljon huomiota ja jatkettiin erityisesti varhaisen tuen toimintatavan kehittämistä. Työterveyshuollossa painopistettä pyrittiin myös kääntämään ennaltaehkäisevään työhön. Sairaspäivä kertyi vuoden aikana 17,4 päivää/työntekijä. Tässä on hieman laskua edellisestä vuodesta (18 pv/työntekijä). Sairaslomapäiviä oli yhteensä päivää, laskua edelliseen vuoteen päivää. Vuoden lopussa toteutetun Parempi työyhteisö -kyselyn mukaan henkilöstön kuormitus on aika korkea ja erityisen korkea se on vastuu- ja tulosyksikköjohtajilla. Kyselyn mukaan tulos- ja vastuuyksiköiden väliset erot työyksikön toimivuudessa, työstressin kokemuksissa ja siinä, miten koetaan saatavan tukea esimiehiltä, ovat suuret. Liikelaitoksen kokonaistyöhyvinvointiluku, ns. avainluku, joka kuvaa henkilöstön hyvinvointia kokonaisuutena valittujen näkökulmien yhteenlaskettuna summana oli 13,7 (2011 vuonna 13,8). Henkilöstö on osallistunut rakennemuutosohjelman läpiviemiseen laittaen oman osaamisensa käyttöön ja osoittaen joustamista ja nopeaa uuden oppimiskykyä. Henkilöstö on myös osallistunut liikelaitoksen kustannusjahtiin. Henkilökunnan rekrytoinnissa on ollut vuoden aikana erityisesti sijaistyövoiman saamisessa vaikeuksia kaikissa toiminnoissa. Vakituisesti virat ja toimet on saatu muuten hyvin täytettyä pätevillä työntekijöillä, mutta lääkäreistä ja hammaslääkäreistä on ollut vuoden aikana pulaa. Myös sosiaalityöntekijä ja psykologitilanne on ollut tiukka ja päteviä viranhaltijoita ei ole aina tarvittaessa saatu. Lääkäritilanne on kuitenkin vuoden aikana parantunut verrattuna vuoteen 2012 ja liikelaitos on saanut tavoitteensa mukaisesti rekrytoitua lisää lääkäreitä virkasuhteisiin niin, että lääkäripalvelut on varsinkin syksystä alkaen hoidettu pääosin oman henkilökunnan toimesta ja ostopalveluja on jouduttu käyttämään enää vain vähän oman toiminnan tueksi. Liikelaitoksen toimitilojen rakentamisen ja korjauksien osalta käynnistyi Vetelissä Harjukodin korjaus- ja uudisrakennus isoimpana hankkeena. Pieniä ns. tavalliseen tilojen käyttökelpoisina pitämiseen tai muuttuneisiin tarpeisiin vastaavia remontteja toteutettiin useissa toimipisteissä. Kaustisen neuvolan ja hammashuoltolan tila-asiat jäivät edelleen toimintavuonna auki, ko. toiminnat jatkoivat koko vuoden väliaikaisissa väistötiloissa. Kaiken kaikkiaan toiminnan painopistettä on pyritty siirtämään ennaltaehkäisevään toimintaan ja avohuollossa toteutettaviin palveluihin. Näistä toimista mainittakoon mm. Ikäneuvoloiden toiminnan vakiinnuttaminen, hyvinvointia edistävien kotikäyntien tekeminen 80-vuotiaille, neuvolan perhetyön juurruttaminen toimintatavaksi koko alueelle. Tilaajajohtaja on osallistunut kunnissa tehtävään poikkihallinnolliseen hyvinvointia ja terveyttä edistävään työhön. Avopalveluissa kehitettiin mm. kotihoitoa, kotikuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa. 4

5 Liikelaitoksen taloudellinen tulos vuodelta 2013 muodostui kustannuskasvujen osalta erittäin maltilliseksi, kuntakohtaisesti tarkasteltuna jopa hyväksi. Kustannusten kasvun hillinnässä onnistuttiin. Kaiken kaikkiaan koko toimintavuotta leimasi kuntien kriittinen taloustilanne. Liikelaitos joutui vuoden aikana tekemään lisätalousarvion, jonka valmistelu jouduttiin tekemään kovassa puristuksessa, kun kuntien taloustilanne huononi koko ajan. Rakennemuutokset alkoivat vaikuttaa liikelaitoksen taloudessa vuoden loppua kohden, vaikkakaan ne eivät vielä kokoa vuoden tasolla vaikuttaneet. Myös alkuvuoden ja syksyyn asti jatkunut sairaslomien väheneminen vaikutti tilanteeseen. Lisäksi koko liikelaitoksen henkilökunta teki kovasti työtä avohoitoistamisen lisäämiseksi. Myös kalliimmista ostopalveluista luopuminen (esim. lääkäriostot, asumispalveluostot) vaikutti kustannuksiin. Lisäksi kustannuskehityksessä pyrittiin koko vuoden ajan kääntämään kaikki kivet säästökohteiden löytämiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Kuntaosuudet laskivat -1,59 % (Perho mukaan lukien muutos +0,25 %). Hyvään taloudelliseen tulokseen ovat vaikuttaneen palveluiden muutosohjelmien eteneminen, joiden lopputuloksena laitettiin vuoden aikana kokonaan kiinni Riihihovin palveluasumisen yksikkö Kannuksessa (-10 paikkaa), Toholammin vuodeosasto (-18 paikkaa) ja laskettiin Kannuksen ja Tunkkarin vuodeosastojen paikkamäärät 30 paikkaan/osasto (-13 paikkaa). Myös Markkulan palvelukeskuksen paikkamäärä saatiin laskemaan kesään mennessä 27 paikkaan (-8 paikkaa). Lisäksi Kotipirtin ja Kannelman palvelukeskuksissa on vuoden aikana jäänyt asumispalvelupaikkoja käyttämättä palvelutarpeen vähenemisen takia. Samaan aikaan on kehitetty kotihoitoa ja muita avopalveluita. Kustannusten nousun pitämiseksi jatkossakin maltillisena pitää hyvään vauhtiin päässeitä palveluiden kehittämisohjelmia jatkaa ja edelleen mietti, miten alueen kaikkia palveluita voitaisiin käyttää koko alueella joustavasti hyödyksi. Myös ihmisten oman vastuu lisäämistä ja avohoidon palveluiden kehittämistä pitää jatkaa ja pystyä siirtämään resursseja ns. laitospalveluista avohuoltoon. Uusien palveluiden ja toimitilojen rakentamisessa pitää ottaa huomioon kokonaisvaikutukset kunnan tai kuntien kustannuksiin. Tilinpäätös vuodelta 2013 osoittaa liikelaitoksen saaneen kustannusten hillinnän liikkeelle ilman palvelutuotannon pahoja ongelmia tai palveluketjujen jäykistymistä ja tällä linjalla pysymiseksi työtä pitää jatkaa, resurssien tehokkaaseen käyttöön ja palveluiden vaikuttavuuden arviointiin sekä asiakaslähtöiseen integraatioon eri toimijoiden kesken tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tarja Oikarinen-Nybacka peruspalvelujohtaja 5

6 TILAAJAJOHTAJAN KATSAUS KUNTIEN ENNALTA EHKÄISEVÄÄN TYÖHÖN KUNNISSA JA KUNTIEN TILANTEESEEN Vuosi 2013 oli JYTA-alueen liikelaitoksen varsinaisten jäsenkuntien osalta hyvä. Vuosien suuri kustannusten kasvu saatiin käännettyä merkittävään laskuun. Jyta-alueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismenot ilman Perhon kustannuksia olivat - 1,59 % vuoteen 2012 verrattuna. Kuntakohtainen vaihtelu oli edelleen suurta. Parhaiten pärjäsi Halsua, jonka kustannukset laskivat peruspalveluiden osalta 9,16 %. Varsinaisten jäsenkuntien osalta kasvu oli miinusmerkkinen Veteliä lukuun ottamatta. Vetelin kustannukset kasvoivat 1,35 %, joka sekin on maltillinen verrattuna aikaisempiin vuosiin. Sen sijaan Perho omana tuotantoalueenaan poikkesi merkittävästi muista Jyta-alueen kunnista. Perhon kustannukset kasvoivat vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna 11,8 %. Kustannukset euroa/ asukas vaihtelevat paljon. Pienimmillä kustannuksilla euroa/asukas peruspalveluiden osalta selvisi Kaustinen 1911,86 euroa / asukas. Suurimmat kustannukset olivat Lestijärvellä 2511,48 euroa/ asukas. Erikoissairaanhoito mukaan luettuna sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset jakautuvat euroa/ asukas seuraavasti: Kannus 2990,24 / asukas, Kaustinen 3076,16 /asukas, Toholampi 3147,62 / asukas, Halsua 3294,61 / asukas, Veteli 3545,60 / asukas, Perho 3570,75 / asukas ja Lestijärvi 3656,79 /asukas. Kustannusten kasvun hillitseminen on vaatinut ja vaatii edelleen palvelurakenteen muuttamista kevyemmäksi, vaikka suuria muutoksia onkin jo tehty ja tehdään vuoden 2014 aikana. Valtakunnan tasolla on tarkoituksena edelleen kiristää tavoitteita ikäihmisten kotona asumisen suhteen. Tavoitteena on, että ainoastaan 6 % yli 75-vuotiaista asuu tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Jyta-alueella tämä tarkoittaa, että noin joka toinen tällä hetkellä käytössä oleva paikka tippuisi pois tulevaisuudessa. Tehostetun palveluasumisen paikkamäärän laskeminen edellyttää tehokasta kuntoutusta kotihoidossa oleville asiakkaille ja jo ennaltaehkäisevästi siinä vaiheessa kun ikääntyvä henkilö ei vielä ole säännöllisen kotihoidon asiakkaana. Kuntoutuksen tulee olla tavoitteellista ja siihen tulisi sisällyttää myös arviointi. Arviointi motivoi sekä asiakasta että henkilökuntaa kun tehty työ ja sen tuomat hedelmät ovat konkreettisesti osoitettavissa. Kuntalaisten oma vastuunotto itsestä ja läheisistä korostuu kaikissa ikäryhmissä, jotta kunnilla on mahdollisuus selviytyä välttämättömien palveluiden järjestämisestä. On nähtävissä, että jo lapsilla/ nuorilla on merkittävääkin ylipainoa ja aikuisiälle tyypillisiä sairauksia. Suurena syynä tähän on passiivinen liikkumaton elämäntapa yhdistettynä epäterveellisillä ruokailutottumuksilla. Keväällä tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan noin joka kolmas luokan oppilas harrastaa korkeintaan yhden tunnin hengästyttävää liikuntaa viikossa. Liikkumattomuus ja muutoin epäterveelliset elintavat ( tupakointi, päihteidenkäyttö yms) kasautuvat ja joidenkin lasten kohdalla syrjäytyminen alkaa jo lapsuus/ nuoruusiässä. Mikäli heikoimmassa asemassa olevan väestön tilanteeseen voitaisiin vaikuttaa ennaltaehkäisevästi, vähentäisi se sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia merkittävästi. Palvelujärjestelmässä on opittava tunnistaman tukea tarvitsevat ja kehitettävä malleja joilla heidän tarpeisiinsa voidaan vastata. Ennalta ehkäisevä työ ja hyvinvoinnin edistäminen ovat keinoja, joilla palveluiden kysyntään voidaan vaikuttaa. Alueen kunnissa käynnistettiin vuoden 2012 aikana poikkitoiminnalliset hyvinvointityöryhmät. Ryhmät koostuvat kuntien johtoryhmistä, joita on täydennetty eri sektoreiden viranhaltijoilla sekä sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijaedustuksella. Ryhmien tehtävänä on linjata toimintaa kuntalaisten hyvinvoinnin parantamisen näkökulmasta yli hallintokuntien. Ryhmien toiminta vaihtelee kuntien kesken. Kuntien kovat taloudelliset paineet ja 6

7 säästövaatimukset ja toisaalta valtion taholta tulleet erilaiset selvitykset ja lausuntopyynnöt tehdyistä linjauksista ovat vieneet kuluneen vuoden aikana kuntien resursseja ja se on näkynyt mm. hyvinvointityöryhmien toiminnassa. Ennaltaehkäisevään työhön ei ole ollut riittävästi resursseja eikä voimavaroja. Myös lautakuntakohtaiset säästövaatimukset ja tulosvastuullisuus näkyvät toiminnassa. Jokainen lautakunta yrittää optimoida tuloksensa. Joissakin tapauksissa se voi kuitenkin nostaa kuntien kokonaiskustannuksia, koska kustannuspaine kasaantuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kokonaistaloudellisuuden tunnistaminen vaatii edelleen työtä sekä Jytan sisällä, että suhteessa peruskuntien muihin hallintokuntiin. Tiivis yhteistyö Soten ja kunnan muiden sektoreiden kanssa edesauttaa yhteisen päämäärän toteuttamista ja niukkojen resurssien tarkoituksenmukaisinta kohdentamista. Joissakin kunnissa lähdettiin vuoden 2012 aikana kokeilemaan niin sanottuja matalan kynnyksen liikuntaryhmiä yhdessä liikuntatoimen ja urheiluseuran kanssa, joihin esimerkiksi terveystoimi voi ohjata omia asiakkaitaan. Nämä ryhmät jatkoivat toimintaansa vuoden 2013 ajan. Yli sektoreiden/ toimijoiden kesken tapahtuvaa yhteistyötä tulisi entisestään tiivistää. Sosiaali- ja terveystoimi tarvitsee toiminnan tueksi kaikkien kunnan toimijoiden sekä kolmannen sektorin tuen, jotta haasteisiin voidaan vastata. Eija Kellokoski-Kari tilaajajohtaja 7

8 PERUSTIETOA JYTASTA Peruspalveluliikelaitos Jyta on Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun liikelaitos. Se järjestää Jokivarsikuntien (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli) yhteistoiminta-alueen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut pois lukien lasten päivähoito. Hallintosäännöllä tehtävä on annettu kuntayhtymässä peruspalvelulautakunnan vastattavaksi. Palvelutuotannosta vastaa Peruspalveluliikelaitos Jyta. Peruspalvelulautakunta toimii samalla kuntayhtymän liikelaitoksen johtokuntana. Perhon kunnan osalta yhteistoiminta-alueen ja peruspalvelulautakunnan käytettävissä palveluiden järjestämiseksi on Perhon kunnan oma tuotanto. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi peruspalvelulautakunta ostaa palvelut Perhon kuntalaisten käyttöön Perhon kunnan omalta tuotannolta. Kahden tuotantokoneiston lisäksi palveluiden tuottamiseksi käytettävissä on yrityksiltä ja yhdistyksiltä ostopalveluina hankittuja palveluja. Yhteistoiminta-alueen toiminta pohjautuu sopimusten mukaan yhteisesti hyväksyttyyn palvelusuunnitelmaan, jota tarkastellaan valtuustokausittain. Lisäksi jokaiselle kunnalle hyväksytään vuosittain palvelusopimus, jonka hyväksyy peruspalvelulautakunta tilaajan ja tuottajan välisenä sopimuksena ja saman sopimuksen hyväksyy omalta osaltaan kunkin kunnan kunnanhallitus. Tässä sopimuksessa määritellään kuntalaisille järjestettävien palvelujen taso, arvioitu palvelumäärä sekä kustannukset. Vuoden 2013 aikana ei laadittu uutta palvelusuunnitelmaa, koska kunnat halusivat ottaa tulossa olevista valtakunnallisista muutoksista johtuen lisäaikaa palvelusuunnitelman tekemiselle. Yhteistoiminta-alueella on vahva omistajaohjaus. Tilaajajohtajan ensisijaisena tehtävänä on valvoa kuntien etua suhteessa tuotantoon. Yhteistoiminta-alueen kuntajohtajista koostuva omistajaohjauksen neuvottelukunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Neuvottelukunnan ensisijaisen tehtävänä on antaa kannanottoja tuotannon kehittämiseen sekä varmistaa tiedon kulku Jytan ja omistajakuntien välillä. Omistajaohjauksen neuvottelukunnassa on tuotannon asiantuntijajäsenenä liikelaitoksen johtaja. Esittelystä vastaa tilaajajohtaja. Hallinnollisesti peruspalvelut on järjestetty peruspalvelulautakunnan sisäisen tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti. Tilaajajohtaja vastaa kuntayhtymän keskushallinnosta käsin järjestämisvastuun toteuttamisesta, peruspalvelujohtaja liikelaitoksen johtajana vastaa tuotanto-organisaation johdosta, organisoinnista ja tuloksesta. Lautakunnassa asiat esitellään em. työnjaon mukaisesti. Liikelaitoksella on peruspalveluhenkilöstöä noin 510 toimen ja viranhaltijaa (vakanssimäärä). Pieni osa tehtävistä (vakansseista) on osa-aikaisia. Vakansseista tietty määrä on jatkuvasti täyttämättä joko täyttöprosessin, uudelleenjärjestelyjen tai sen takia, ettei vakanssiin saada pätevään henkilöstöä. Perhon kunnalla on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä noin 65 viranhaltijaa ja työntekijää. Peruspalvelut muodostavat kolme palveluprosessia: 1. Perheiden tukemisen palvelut (palvelujohtaja Pekka Kauppinen) 2. Kotihoidon ja asumisen tukemisen palvelut (palvelujohtaja Reetta Hjelm saakka) 8

9 3. Terveyden ja sairaanhoidon palvelut (vs. palvelujohtaja Pirkko Härkänen saakka) Palvelutuotannosta vastaa peruspalvelujohtaja (liikelaitoksen johtaja) Tarja Oikarinen-Nybacka. Liikelaitoksella on oma johtava lääkäri (Ilkka Luoma saakka, Sakari Telimaa ja Arto Kotimaa alkaen). Järjestämisvastuun toteutumisesta ja kuntien omistajaohjauksesta vastaa kuntayhtymän keskushallinnossa tilaajajohtaja Eija Kellokoski-Kari. Taloudellisten paineiden takia liikelaitoksen terveyden ja sairaanhoidon palvelujohtajan vakanssi on ollut täyttämättä alkaen ja ko. palvelujohtajan tehtävät on jaettu tilaajajohtajan ja peruspalvelujohtajan kesken. Kotihoidon ja palveluasumisen palvelujohtajan tehtävät hoidettiin tilapäisjärjestelyin joulukuun 2013 ajan, peruspalvelujohtaja toimi palvelujohtajan sijaisena. PERUSPALVELULAUTAKUNNAN JA YKSILÖJAOSTON TOIMINTA Peruspalveluiden toiminnasta vastaava lautakunta on koottu liikelaitoksen omistajakuntien edustajista. Peruspalvelulautakunnassa on 11 jäsentä ja heillä varajäsenet. Vuonna 2013 peruspalvelulautakuntaan kuuluivat seuraavat jäsenet: Syrjälä Asko (pj) Huusko Riitta Hylkilä Marja Kangasvieri Eino Kettu Terttu Känsälä Kai-Eerik Lehtinen Leila Lumppio Erkki Rimpioja Jukka Simpanen Taina Syrjälä Väinö Kannus Veteli Toholampi Lestijärvi Kaustinen Kaustinen Kannus Veteli Toholampi Halsua Perho Peruspalvelulautakunnan yksilöjaoston jäsenet olivat: Syrjälä Asko Kannus Huusko Riitta Veteli Känsälä Kai-Eerik Kaustinen Vuoden aikana lautakunta kokoontui 11 kertaa. Se käsitteli kokouksissaan 143 asiaa (pykälää). Merkittävimpinä asioina lautakunta päätti mm. seuraavista asioista: osallistuminen Seniorikaste-hankkeeseen, tilinpäätös ja toimintakertomus 2012, palveluseteliyritysten hyväksyminen, ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan ohjelman aikaistaminen, mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämisen ja palvelurakenneohjelman hyväksyminen, sähköisen asioinnin käyttöönotto, Toholammin vuodeosaston sulkeminen, Lääkkeiden annosjakelun muutokset, talousarvion ja toimintasuunnitelman 2014 hyväksyminen. Yksilöjaosto kokoontui 11 kertaa ja käsitteli 21 oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimukset kohdistuivat seuraaviin asioihin: toimeentulotuki 2 kpl asiakasmaksut 2 kpl omaishoidontuki 1 kpl vammaispalvelut 9 kpl palveluasuminen 2 kpl lapsiperheiden kotipalvelu 1 kpl perhehoitopalkkiot 1 kpl 9

10 päihdehuolto 1 kpl apuvälineasia 1 kpl sosiaalihuollon järjestäminen 1 kpl Yksilöjaosto antoi viisi lausuntoa/selvitystä hallinto-oikeudelle ja kaksi selvitystä aluehallintovirastolle. Lausunnot hallinto-oikeudelle koskivat lautakunnalle aikaisemmin tehtyjä oikaisuvaatimusasioita ja selvitykset aluehallintovirastolle viranhaltijoiden toimien oikeellisuutta. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen annettiin yksi lausunto ja samoin käsittelyssä oli yksi vastine hallintokanteluun. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Liikelaitoksen tulot muodostuvat asiakasmaksuista, avustuksista, yhteistoimintakorvauksista ja vuokratuloista sekä kuntien palvelumaksuista. Menot muodostuvat henkilöstökuluista, palveluiden ostosta, avustuksista ja aineista, tarvikkeista ja tavaroista sekä muut menot kohdasta, jonka suurin menoerä ovat vuokrat. Liikelaitos teki vuoden aikana lisätalousarvion. Toimintavuonna liikelaitoksen talousarviossa olivat mukana ensimmäistä kertaa Jyta-alueen kuntien erikoissairaanhoidon menot. Erikoissairaanhoidon menot kohdistuvat liikelaitoksen talousarviossa ostopalveluihin. Tulot Liikelaitoksen tuloista terveydenhuollon asiakasmaksut alittuivat arvioidusta Terveydenhuollon maksuja kertyi kaiken kaikkiaan , jossa on laskua edellisestä vuodesta -7,3 %. Maksutulojen lasku aiheutui vuodeosastohoidon vähentämisestä. Avohoidon lääkäripalvelujen maksut kasvoivat +7 %, ollen yhteensä Sosiaalitoimen asiakasmaksuja kertyi yhteensä eli euroa enemmän kuin oli arvioitu. Nämä maksutuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,8 %. Ruuan myyntitulot asiakkaille (tukipalveluateriat, palvelukeskusten ateriapaketit) kasvoivat 5,3 % vuodesta 2012 ja olivat yhteensä Erilaisia tukia ja avustuksia liikelaitos sai vuonna 2013 yhteensä , ylitystä talousarvioon ja saadut avustuksen laskivat edellisestä vuodesta 1 %:n verran. Asuntojen vuokratuotot laskivat -3,8 % ja vuokratuottoja kertyi Sisäiset tuotot muuttuivat vuoden aikana johtuen Maisemamallin käytön laajentamisesta kuntien välisessä kustannusten jaossa. Kaikki vuodeosastot ja Halsua-Kaustinen-Veteli alueen palvelukeskukset, Toholammin palveluasumisen tilapäispaikat sekä Pihlajatupa muutettiin ns. suoriteperusteisiksi yksiköiksi. Sisäisiä tuottoja muodostuu em. muutoksen jälkeen entistä vähemmän, kun em. yksiköiden kustannukset kohdistetaan kunnille käytön mukaisesti suoriteperusteisella hinnalla. Sisäistä myyntiä tapahtuu sekä yhden kunnan eri yksiköiden välillä että liikelaitoksen palveluyksiköiden kesken niin, että asiakkaat käyttävät liikelaitoksen toisen kunnan palvelupistettä, joka ei kuulu edellä mainittuihin Maisemallin mukaisesti suoritettavaan kustannustenjakoon. Yhden kunnan sisällä tapahtuvasta sisäisten palveluiden myynnistä on tyypillinen esimerkki vastaanoton lääkäripalveluiden myyminen vanhusten palvelukeskukselle. Toisen kunnan palveluiden käyttöä tapahtuu mm. hammaslääkäreiden vastaanotoilla ja kehitysvammaisten toimintakeskuksissa. Sisäiset tuotot vuonna 2013 olivat yhteensä ja vähenivät edellä selostetun muutoksen takia 30 % (vuonna 2012 sisäisiä tuottaja oli ). Menot menolajeittain Henkilöstökulut Menoista henkilöstökulut toteutuivat budjetoidusta 95,6 %. Nousua vuoteen 2012 verrattuna tuli +0,6 %. Kasvu aiheutui virka- ja työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista, Jytan omaksi toiminnaksi siirtyneistä lääkäreiden palkkakustannuksista sekä vakanssilisäyksistä. Tulos- ja vastuuyksiköitä vertailtaessa 10

11 palkkamenojen toteutumisessa oli hajontaa. Suurin osa yksiköistä pärjäsi varatuilla henkilöstömenoilla, mutta joidenkin vastuuyksiköiden kohdalla palkkamenot ylittyivät johtuen mm. suuresta sijaisten tarpeesta ja toiminnallisista ongelmista. Henkilöstömenot olivat yhteensä Uusia vakansseja ja niistä aiheutuvia henkilöstömenoja talousarviossa oli kotihoidon kehittämiseen kuuden vakanssin verran (ilta-ja viikonloppuhoidon vahvistamiseen). Palveluasumisen mitoitusten korjaamiseen varattiin kaksi vakanssia (Kotiranta, Kotipirtti). Puistolan palvelukeskukseen ja Puistolan alueen kotihoitoon Kannuksessa varattiin 2,5 työntekijän lisäys. Taloudellisista ongelmista ja hoidon ja hoivan ohjelman muutoksista johtuen vuoden aikana täytettiin vakituisesti em. vakansseista kaksi lähihoitajan vakanssia Toholammin ja Kaustisen kotihoitoon ja yksi Vetelin kotihoitoon. Puistolan palvelukeskukseen palkattiin lisää 1,5 työntekijää. Kotipirtin osalta lisävakanssista luovuttiin vähentyneen palvelutarpeen takia ja Kannuksen alueelle suunnatut kolme vakanssia jätettiin vuoden loppuun asti täyttämättä taloudellisten säästöjen aikaansaamiseksi. Toiminnallisesti ko. vakanssit olisi ollut perusteltua täyttää. Vakanssien hoitamiseen tarvittavat määrärahat sisällytettiin vuoden 2014 talousarvioon. Toholammin vuodeosaston lakkaamisen myötä vuoden aikana lakkautettiin neljä vakanssia (osastonhoitaja, kolme sairaanhoitajan vakanssia). Kaiken kaikkiaan syyskuusta lähtien Toholammin vuodeosaston sulkemisen jälkeen kahdeksan kahdeksan kokopäiväistä vakanssia on ollut täyttämättä. Kaikki Toholammin vuodeosaston entiset työtekijät ovat sijoittuneet ammattitaitoaan vastaaviin tehtäviin liikelaitoksessa. Tunkkarin vuodeosaston paikkamäärän pienentämisestä johtuen jätettiin kolmen hoitajan vakanssit täyttämättä alkaen. Palvelujen ostot Uutena kustannuseränä liikelaitoksen budjetissa vuodelle 2013 olivat mukana Jyta-alueen kuntien erikoissairaanhoidon palveluostot. Tilinpäätöksessä erikoissairaanhoidon ostoihin käytettiin yhteensä Kokonaisuudessaan talousarvioon varatut määrärahat riittivät, toteumaprosentti oli 98,7 %, mutta kuntakohtaiset erot määrärahojen riittävyydessä olivat suuret. Erikoissairaanhoidon kustannusten arviointi on erittäin haastavaa, Jyta-alueen kuntien pienen koon takia kustannukset saattavat vaihdella vuosittain erittäin paljon. Usean erityisen kalliin hoidon sattuminen samaa kuntaan yhtenä vuonna aiheuttaa todella jyrkkiä nousuja kustannuksissa. Erikoissairaanhoidon menojen sisältyminen peruspalveluiden talousarvioon on kunnissa koettu selventävän kustannustietoisuutta ja sitä, että kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut kustannetaan samoilla verovaroilla suurelta osin ja peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon kustannuksia ei pidä erottaa toisistaan, vaan katsoa yhtenä kokonaisuutena. Taulukko: Kuntien erikoissairaanhoidon menot 2013, nousuprosentti vuodesta 2012 (sisältää erikoissairaanhoidon, ensihoidon sekä kuntayhtymän järjestämän kehitysvammahuollon menot) Erikoissairaanhoito 2013 Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho Erik.sair.hoito , , , , , , ,50 Ensihoito , , , , , , ,49 Keh.vammatyö , , , , , , ,00 Yhteensä , , , , , , ,99 /asukas 1 248, , , , , , ,22 Muutos % tp ,83 % -7,42 % -0,37 % 10,30 % 2,26 % 7,00 % 14,74 % Erikoissairaanhoito v Erik.sair.hoito , , , , , , ,00 Keh.vammatyö , , , , , , ,00 11

12 Yhteensä , , , , , , ,00 /asukas 1 114, , , , , , ,70 Kun erikoissairaanhoidon palveluostot vähennetään ja verrataan peruspalveluiden palveluiden ostojen määrää vuoteen 2012, muutosprosentti +0,15 %. Suurin yksittäinen palveluiden ostoerä peruspalveluissa ovat asiakaspalveluiden ostot, näihin sisältyvät mm. ostopalvelulääkärit, hammaslääkärit sekä yksittäisille asiakkaille yksityisiltä palveluidentuottajilta ostettavat palvelut (esim. mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten asumispalvelut, päivätoimintapalvelut, lastensuojelusijoituspaikat, kuntoutuspalvelut). Asiakaspalveluiden ostot nousivat +1,8 % vuoteen 2012 verrattuna ja määräraha ylittyi noin 1,2 miljoona euroa. Suurimman yksittäisen ylityksen asiakaspalveluiden ostojen kustannuksissa aiheuttivat Perhon tuotannon kustannukset, jotka ylittyivät talousarviosta euroa. Ilman Perhon kustannuksia liikelaitoskuntien asiakaspalvelujen ostot vähenivät -6,7 % ( ). Asiakaskuljetukset (vammaispalvelulain ja ikäihmisten kuljetuspalvelut) nousivat +7,1 % ja määräraha ylittyi reilut euroa. Laboratoriopalveluiden kustannukset ( euroa) pysyivät lähes ennallaan, kustannus oli euroa pienempi kuin vuonna Röntgenpalveluissa tuli taas suunnilleen yhtä suuri kustannuskasvu, kokonaiskustannus oli euroa ostopalvelut ja euroa Jytan toimintaa olevan Toholammin röntgenin kustannukset, yhteensä Röntgenpalveluiden kustannusta on lisännyt Jytan oman oikomishoidon toiminta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden (pääosin erikoislääkäreiltä ostettavista lisätutkimukset, esim. gastroskopiat ja seulontatutkimukset) kustannukset laskivat -6,5 %. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineet, tarvikkeet ja tavarat menolajikohdassa kokonaiskustannukset olivat , laskua kustannuksissa tuli -5.6 %, talousarvio alittui noin satatuhatta euroa. Menokohtaan kuuluvat mm. lääkkeet, hoitotarvikkeet, laitteet ja kalusto. Mikään tarvikelaji ei erityisesti poikennut varatuista määrärahoista. Hoitotarvikkeiden kustannukset kasvoivat 3 %, menot olivat yhteensä Lääkekustannukset laskivat 20,1 % ( euroa) ja yhteensä kustannukset olivat Kustannusten pieneneminen aiheutui vuodeosastohoidon vähentämisestä. Avustukset Avustukset koostuvat pääosin kuntalaisille jaettavista rahallisista avustuksista. Suurimmat menoerät olivat toimeentulotuki, omaishoidontuki ja vammaispalvelulain mukaiset etuudet (erityisesti asunnon muutostyöt ja henkilökohtaiset avustajat). Avustusten nousuprosentti oli 6 %. Omaishoidontuki nousi 1,7 % ja kustannukset olivat euroina yhteensä Omaishoidontuessa kuntakohtainen vaihtelu kustannuskehityksessä oli suuri, eniten nousivat vanhusten omaishoidon tuessa Kannuksen kustannukset +17,2 %. Muilla kustannukset muuttuivat vanhusten omaishoidon tuessa seuraavasti: Halsua +2,8 %, Kaustinen +4,2 %, Lestijärvi -31,9 % (käytetty määräraha pieneni noin eurolla), Toholampi +6,4 % ja Veteli -0,2 %. Perustoimeentulotukea maksettiin vuoden aikaan yhteensä euroa ja kustannukset nousivat +0,6 %. Avustukset yhteisöille eli valtiolle maksettava peruspäivärahan korvaus pitkäaikaistyöttömistä nousi +15,6 % vuodesta Kaiken kaikkiaan korvausta valtiolle työttömistä maksettiin (2012 vuonna ). Työttömyystilanteen heikkeneminen näkyy näissä menoissa. Näiden kustannusten hillitsemiseksi ja pitkäaikaisen työttömyyden aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi liikelaitoksen sosiaalityössä on tehty kovasti töitä mm. kuntouttavan työtoiminnan paikkojen järjestämiseksi. Muut avustukset kotitalouksille kohdassa kustannukset nousivat +22,6 % ja määrärahoja käytettiin (2012 vuonna ). Näissä kustannuksissa oli suuria kuntakohtaista vaihteluja erityisesti henkilökohtaisten avustajien ja asunnon muutostöiden menoissa. Yksittäiset asunnon muutostyöt ja yksittäisten henkilöiden avustajamenot saattavat nostaa kustannuksia huomattavasti eri vuosina. Vuokrat Vuokrakustannukset nousivat +2,9 % ja määräraha ylittyi eurolla. Liikelaitos vuokraa toimitilansa pääosin toiminta-alueensa kunnilta. Vuokrakustannukset vaihtelevat tilojen kunnon ja kunkin kunnan vuokratason 12

13 mukaisesti. Pääosin vuokrakustannukset ovat vuosittain nousseet liikelaitoksen toiminnan aikana jopa 10 %:n vuosivauhtia johtuen yleisestä kustannustason noususta ja uusien toimitilojen käyttöönotoista. Vuonna 2013 uusia tiloja ei otettu käyttöön ja se näkyy kustannusten kasvun rauhoittumisena. Vuokramenot yhteensä olivat Menot kunnittain Liikelaitos joutui vuoden 2013 aikana tekemään euron suuruisen lisätalousarvion. Lisätalousarvio tehtiin syksyllä sen hetken toteuman ja loppuvuoden arvion pohjalta. Lautakunta varasi kokouksessaan /119 lisämäärärahat toimintoihin ja nosti sen seurauksena seuraavien kuntien maksuosuuksia: Kannus , Lestijärvi , Perho ja Veteli Kuntien määrärahojen ylitykset tilinpäätösvaiheessa on tässä käyty läpi talousarvion ja lisätalousarvion määrärahavarausten ylitysten osalta. Lisäksi on kiinnitetty huomiota erityisiin muutoksiin kunnittain. Halsuan kunnan maksuosuus alittui suunnitellusta Halsuan kustannukset laskivat vuodesta 2012 peräti -9,16 %. Pääosin kustannukset Halsuan yksiköissä pysyivät arvioidussa tai alittuivat ja Halsuan yhteisten, suoriteperusteisten yksiköiden käyttö oli myös arvioidun mukaista. Halsualle ei vuoden aikana tullut uusia palveluita eikä vakanssilisäyksiä. Halsualla sijaitsevien palveluiden osalta sisäinen palveluiden myynti Pihlajatuvan kehitysvammaisten asumisyksiköstä ja Kannelman palvelukeskuksesta jatkui ja vaikutti Halsuan kustannuksiin laskevasti. Myös ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan ohjelman muutokset sekä Tunkkarin lääkäripalveluiden järjestäminen liikelaitoksen omana toimintana vähensivät Halsuan kuluja. Halsuan osuudet Tunkkarin vastaanoton ja vuodeosaston kustannuksista laskivat vastaanottotoiminnassa noin euroa ja vuodeosastolla noin euroa verrattuna vuoden 2012 menoihin. Kannuksen kaupungin menot ylittyivät arvioidusta Kustannukset laskivat -0,09 % eli käytännössä kustannukset olivat samat kuin vuonna Talousarvioylityksiä Kannuksessa aiheutti vammaispalvelulain mukaisten kustannusten korkea taso, kasvua näissä menoissa oli +30 % ( ). Puistolan palvelukeskuksen muutos vanhusten ympärivuorokautisen hoidon vaativuudessa, uudet palvelut pihapiirissä (tehostettu kotihoito) sekä henkilöstön suuri sairastavuus aiheutti kustannusten kasvua, kustannukset nousivat edellisen vuoden tilinpäätöksestä noin euroa. Tästä noususta noin euroa tuli suunnitellusta palvelutason nostosta, joka tapahtui nopeutetusti vuodeosasto- ja palveluasumispaikkojen vähenemisen takia. Loppu kustannusten kasvusta aiheutui muista henkilöstömenojen ja vuokrakustannusten kasvusta. Kannuksen kustannuksia alensivat hoidon ja hoivan ohjelman vaikutukset eli ympärivuorokautisen hoidon paikkojen väheneminen ja vuodeosaston yhteiskäyttö Lestijokilaaksossa. Kannuksessa ympärivuorokautisen palveluasumisen paikat vähenivät 10 paikalla helmikuussa 2013, kun Riihihovin palvelukodin toiminta loppui. Vuodeosaston hoitopaikat laskivat seitsemän paikkaa maaliskuussa 2013 ja Toholammin vuodeosaston toiminnan loppuminen (-18 hoitopaikkaa) syyskuussa 2013 vaikutti siihen, että Kannuksen vuodeosaston käyttö ja kustannukset jakaantuivat kolmen Lestijokilaakson kunnan kesken. Myös mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämisohjelman vaikutukset alkoivat näkyä vähitellen loppuvuonna kustannusten kasvun hillitsevästi, mm. psykiatrisen palveluasumisen kustannukset laskivat -1,2 % vuodesta Kaustisen maksuosuus alittui arvioidusta Kaustisen kuntaosuus laski 2012 vuoteen verrattuna -1,83 %. Tunkkarin lääkäripalveluiden järjestäminen liikelaitoksen omana toimintana ja ympärivuorokautisen hoidon ohjelman toimet vähensivät Kaustisen kuluja lääkärinvastaanottotoiminnassa (-24,3 %). Vuodeosastotoiminnassa Kaustisen kustannukset olivat eli n edellisvuotta alhaisemmat. Kaustisen Markkulan palvelukeskuksen käyttö oli , edelliseen vuoteen verrattuna alhaisempi. Kaustisella lastensuojelun kustannukset nousivat eri kustannuspaikoilla vuonna Sijoitusten kustannukset nousivat 73 % eli euroa ja lastensuojelun avohuollon kustannukset eurolla (+14,7 %). Kaustisella toiminnallista hankaluutta koettiin edelleen neuvolassa ja hammashuoltolassa, jotka toimivat koko toimintavuoden 13

14 väliaikaisissa väistötiloissa. Vuoden aikana kunnan kanssa keskusteltiin useita kertoja vuoden aikana ja hiottiin suunnitelmia uusista toimitiloista, mutta asia oli edelleen kesken vuoden lopussa. Lestijärven kuntaosuus alittui arvioidusta Lestijärven palveluihin varattiin jo lisämääräraha lokakuussa, mutta loppuvuoden kustannusten maltillinen kehitys käänsi tilannetta niin, että koko lisämäärärahaa ei tarvittu. Lestijärvellä vuoden aikana Kotipirtin palvelukeskuksen käyttöaste laski palvelujen tarvitsijoiden vähennyttyä ja liikelaitos luopui talousarviossa Kotipirttiin varatun uuden lähihoitajan vakanssin täyttämisestä vuoden aikana. Kotipirtin kustannukset laskivat -0,7 %. Toholammin vuodeosaston toiminnan loppuminen (-18 hoitopaikkaa) syyskuussa vaikutti myös Lestijärven vuodeosastohoidon menoihin, kun Kannuksen vuodeosaston paikat olivat koko Lestijokilaakson käytössä ja Tunkkarillakin paikkoja oli käytössä vain 30 lokakuun alusta alkaen. Lestijärven kuntaosuus laski vuoteen 2012 verrattuna -0,45 %. Toholammin kuntaosuus alittui arvioidusta , kokonaiskustannukset laskivat -4,22 % vuodesta Toholammin kustannukset laskivat lääkärin vastaanottotoiminnassa -19,9 %, noin euroa. Vuodeosastotoiminnan loppuminen Toholammilla syyskuun alusta vaikutti Toholammin kustannuksiin, kun Toholammin oma vuodeosasto suljettiin huonon henkilöstötilanteen takia nopeammin kuin hoidon ja hoivan ohjelmassa oli suunniteltu. Toholammilla tehtiin vuoden aikana myös muita muutoksia palvelutuotannossa, loppukesästä lähtien liikelaitos aloitti oman tukiasuntotoiminnan mielenterveyskuntoutujille vuodeosaston entisissä tiloissa. Myös liikelaitoksen työterveyshuolto muutti vuoden lopulla entisen vuodeosaston tiloihin ja työterveyshuollon tilat menivät vuorostaan ympärivuorokautisen jatkuvassa välittömässä lähtövalmiudessa olevan ensihoitoyksikön käyttöön. Samassa muutosten ryöpyssä myös ympärivuorokautista vanhusten tilapäishoitoa on kehitetty Männistön palvelukeskuksessa. Tilapäispaikkoja voivat käyttää myös muut Lestijokilaakson kunnat ja toiminnassa painopiste on vanhusten kuntouttamisessa esim. sairaalahoidon jälkeen niin, että he pärjäävät kotihoidossa. Vetelin kunnan maksuosuus ylittyi arvioidusta ja kuntaosuus nousi +1,35 %. Vetelin lisätalousarvion jälkeen kustannuksen ylittyivät erityisesti sosiaalityössä arvioidusta noin euroa. Vetelin vanhustenhuollossa paikkojen tarve pysyi suhteellisen korkeana koko vuoden. Koivukulman pieni ympärivuorokautinen palveluasumisyksikkö (148,60 /hpv netto) maksoi suhteessa enemmän kuin suuremmat palveluasumisyksiköt. Vetelin palveluasumisen tarpeen tyydyttämiseksi paikkoja jouduttiin Harjukodin paikkojen lisäksi ostamaan Kannelman ja Iltaruskon palvelukeskuksista sekä Malvakodin yksiköstä. Kotipalvelun kustannukset ylittyivät talousarviosta euroa ja nousuprosentti oli +19,9 %. Nousu oli pääosin palveluiden kehittämisestä aiheutuvaa nousua, Vetelin kotihoitoon lisättiin vuoden alusta yksi lähihoitajan vakanssi. Perheiden palveluissa merkittävä nousu kustannuksissa tuli lastensuojelun avohuollossa, jossa kustannukset nousivat euroa edellisestä vuodesta (kustannusnousu +221 %). Nousu johtuu erityisen kalliista yksittäisistä palvelutarpeista. Vetelissä psykiatrisen palveluasumisen kustannukset ylittyivät arviosta yli euroa (nousu edellisestä vuodesta +7,3%). Tunkkarin lääkäripalveluiden järjestäminen liikelaitoksen omana toimintana ja ympärivuorokautisen ohjelman toimet vuodeosastohoidossa vähensivät myös Vetelin kuluja edellisestä vuodesta. Vetelin osuus Tunkkarin vastaanoton kustannuksista laski noin euroa ja vuodeosaston kustannuksista noin euroa verrattuna vuoden 2012 menoihin. Mutta kokonaisuutena muiden palveluiden korkea käyttö aiheutti kuitenkin sen, että Vetelin kustannukset hieman nousivat, mutta kustannusnousu oli kuitenkin vuotta 2012 pienempi (+10.5 % vuonna 2012). Vetelin kunnan kanssa vanhustenhuollon palveluiden järjestämisestä käytiin vuoden aikana useita neuvotteluja ja kaikki keinot kustannusten hillitsemiseksi on vuoden aikana pyritty tekemään. Vetelin rakennemuutosohjelma eteni vuoden aikana eteenpäin, kun Harjukodin laajennus alkoi loppukesällä. Vuoden aikana tehtiin päätös myös Koivukulman ympärivuorokautisen hoidon yksikön sulkemisesta tammikuussa Perhon tuotannon ja liikelaitoksen muiden kuntien yhteistyötä on jatkettu ja Perhon toiminta on pyritty liittämään luontevalla tavalla osaksi liikelaitosta. Asiakasasioiden hoidossa ja erityistilanteissa toimitaan asiakkaiden 14

15 tarpeiden ja edun mukaisesti. Perhon tuotannolle ja peruspalveluiden yhteisille kustannuksille liikelaitos varasi talousarviossa ja lisätalousarviossa :n määrärahan. Perhon kirjanpidosta saadun tiedon ( tilanne) mukaan Perhon kokonaiskustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa olivat Näin ollen Perhon kustannusten kasvu edellisestä vuodesta oli +11,8 % ja liikelaitoksen varaamana määräraha ylittyi Perhossa asumis- ja laitoshoidon kustannukset nousivat noin euroa ja kotihoidon kustannukset kasvoivat noin euroa vuodesta Muilla osa-alueilla kustannusnousu oli maltillisempaa, mutta sitä tuli tasaisesti kaikissa palveluissa. KUNTIEN KUSTANNUSTENJAON PERIAATTEET TILINPÄÄTÖKSEN KÄSITTELYN YHTEYDESSÄ Yhteistoiminta-alueen kustannusten jaon periaatteena on kustannusten jakautuminen ns. aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Peruspalveluliikelaitoksessa on hyväksytty kustannuslaskentaan perustuvat suoriteperusteiset kuntahinnat. Pääosin kustannustenjako tapahtuu kuitenkin kirjanpidollisesti seurattujen toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Kustannustenjako tehdään kuntien kesken niin, että kirjanpidossa seurataan kunkin kunnan sisällä toimivien toimintayksiköiden (esim. kotihoito, kehitysvammaisten päivätoiminta, hammashuolto) kustannuksia erikseen ja näiden nettokustannukset kohdistetaan ko. kunnan katettaviksi. Eräissä, lähinnä asiantuntijatehtävissä ja tulosyksikköjohdon tehtävissä, joissa työpanos jakautuu usean kunnan tai toimintayksikön kesken, on mm. palkkakustannukset jaettu useille vastuuyksiköille ja kustannukset jakautuvat useiden kuntien kesken. Erikseen on sovittu sosiaalityöntekijöiden henkilöstömenojen osalta kustannusten jakamisesta asukasluvun suhteessa (lukuun ottamatta Perhoa). Hallinnon, sosiaalipäivystyksen, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan ja hankkeiden kuntaosuuksien kustannukset jakautuvat samoin asukasluvun suhteessa. Perhon osalta palvelusopimuksessa on määritelty tarkemmin niistä yhteisistä kustannuksista, joihin Perho osallistuu. Palveluiden käytön muuttuessa vuosien kulumisen myötä entistä enemmän yhteiseksi on vuosien aikana vähitellen lisätty suoriteperusteisten palveluhintojen käyttöönottoa niin, että vuonna 2013 suoriteperusteisia kuntahintoja käytettiin kustannustenjaon perusteena Tunkkarin alueen perusterveydenhuollon vastaanoton, kuntoutuksen, psykososiaalisten palveluiden, vuodeosastohoidon, Halsua-Kaustinen-Veteli alueen neuvolan ja vanhusten palveluasumisen, Lestijoen tilapäisyksikön ja Pihlajatuvan palveluiden laskuttamisessa. Kuntien keskinäinen palveluiden käyttö laskutetaan toteutuneiden suoritteiden kustannusten mukaisesti. Tässä laskennassa käytetään hyväksi Maisemamallia. Kustannusten jaon kehittämistä ja laskentatyön edelleen yksinkertaistamista on tehty vuonna Tähän asti tehdyt muutokset ovat olleet järkeviä ja vuoden 2014 aikana tullaan kustannustenjakoon edelleen kiinnittämään huomiota ja pyritään etenemään entistä enemmän suoriteperusteiseen laskuttamiseen. Kaikkien kustannuslaskennan muutosten perusperiaatteena kuitenkin pidetään aiheuttamisperiaatetta. 15

16 KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kunnilta perityt ennakot perustuvat talousarvioon. Ennakot on peritty kuukausittain 1:12 suhteessa talousarvion kokonaissummasta. Perhon kuntaennakoita ei ole peritty. Perittyjen kuntaennakoiden määrä oli yhteensä Kuntien maksuosuuksilla katettava kokonaiskustannus oli Taulukko: Kuntaennakkojen perintä 2013 TA 2013 yhteensä Eräpv 5. pvä Eräpv. 15 pvä Yhteensä kk Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Yhteensä Tilinpäätöksen yhteydessä palautetaan liikelaitoskunnille ,84 euroa, joka jakautuu toteutuneiden nettokustannusten mukaisesti kuntien kesken. Perinnät jakautuivat kuntien kesken seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla. Taulukko: Kunnittain perittyjen kuntaennakoiden määrä, kunnan toteutunut nettokustannus, lisäperinnän/palautuksen määrä sekä kuntaosuuksilla katettavan kustannuksen asukaskohtainen euromäärä HALSUA KANNUS KAUSTINEN LESTIJÄRVI TOHOLAMPI VETELI PERHO LASKUTETTU KUSTANNUS

17 LISÄPERINTÄ PALAUTUS /ASUKAS 2046, , , , , , , /ASUKAS , , , , , , ,95 /ASUKAS , , , , , , ,92 PERHON KUNNAN KUSTANNUSTEN KÄSITTELY PERUSPALVELULIIKE-LAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖKSESSÄ Perhon kunnalla on yhteistoiminta-alueen jäsenenä Peruspalveluliikelaitos Jytan budjetissa ja tilinpäätöksessä erityisasema. Perhon kunnalla on oma palvelutuotanto, oma henkilöstö ja Perhon tuotannon yksityiskohtaisia kustannuksia seurataan Perhon kunnan kirjanpidossa. Yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuun toteuttamiseksi Perhon määrärahatarve sisältyy Jytan talousarvioon, joten myös Perhon määrärahojen käyttö on tilinpäätöksen yhteydessä kirjattu Jytan tuloslaskelmaan ja talousarvion toteumavertailuun. Perhon toteutuneet nettokustannukset on kirjattu Jytan tilinpäätökseen Perhon kunnan ilmoittaman mukaisina. Perhon oman tuotannon osuudeksi oli Jytan talousarvioon vuodelle 2013 varattu :n määräraha. Tilinpäätökseen on kirjattu Perhon kunnan kirjanpidosta saadut :n mukaiset menot ostopalveluihin ja vastaava summa on kirjattu tulona korvauksiin kunnilta ja kuntayhtymiltä. Lisäksi Perhon kunnan perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon asiakasmaksut sekä yhteisen ohjelmiston kautta maksetut toimeentulotuki, vammaishuollon - sekä eräät lastensuojelumenot kirjautuvat yhteisen tietojärjestelmän vuoksi Jytan kirjanpitoon. Nämä tulot ja menot hyvitetään Perhon kunnalle vuoden aikana kirjanpitoseurannan mukaisesti. Perhon kunnan osalta ali- tai ylijäämä netotetaan. Peruspalveluiden ensisijainen kirjanpitovastuu on Perhon kunnalla. Bruttotasolla tarkasteltaessa Jytan budjetin kokonaismenojen toteumaa korottavat Jytan kautta maksetut Perhon menot (mm. toimeentulotuki) ja vastaavasti tulokertymää kasvattavat Perholle kerätyt asiakasmaksut. Perhon kunnan tuotantoalueen ostetun palvelun hinta oli budjetoitua suurempi, mikä aiheutti Jytan 2013 tilinpäätökseen em. summan suuruisen ylityksen (lisämäärärahatarpeen). Kun peruspalveluliikelaitoksen tuotannon kustannuksia lasketaan, joudutaan erikseen poistamaan tilinpäätöstiedoista Perhon tuotannon kustannusten vaikutus liikelaitoksen tilinpäätökseen. 17

18 18

19 KUNTAYHTYMÄLTÄ JA KUNNILTA OSTETUT PALVELUT PERUSPALVELU-LIIKELAITOKSELLE Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä tuottaa osa liikelaitokselle tukipalveluista. Kuntayhtymän tuottamien palveluiden kokonaisarvo vuonna 2013 oli Liikelaitoksen kirjanpidossa kustannukset esitetään ulkoisina menoina. Liikelaitoksen taloushallinto ja palkkahallinto sekä atk-palvelut, hankinta- ja varastotoimi hoidetaan kuntayhtymän organisaatiossa. Talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset olivat , muutos edellisestä vuodesta +0,3 %. Atk-kustannukset olivat (vuonna ), lasku edellisestä vuodesta -0,38 %. Röntgenpalvelut maksoivat euroa. Hankintatoimi (varasto- ja apteekkituotteiden ostamisen palvelut) maksoi Jytalle (2012 vuonna ). Kuntayhtymän alaisuuteen kuuluivat Tunkkarin alueen siivoustoimi ja tekniset palvelut. Näiden yksiköiden kustannukset kohdistetaan liikelaitokselle todellisten toteutuneiden kustannusten mukaisina ja niitä seurataan erillisinä vastuuyksikköinä kuntayhtymän kirjanpidossa. Kustannusten loppusumma oli , kustannukset laskivat teknisissä palveluissa -5,79 % ja nousivat siivouspalveluissa +4,03 %. Vuoden aikana neuvoteltiin kuntayhtymän, Vetelin kunnan ja liikelaitoksen välillä laitoshuollon ja teknisen huollon järjestämisestä ja päätettiin, että Tunkkarin tekninen huolto siirtyy alkaen Vetelin kunnan toiminnaksi ja laitoshuolto Tunkkarin alueen terveydenhuollon yksiköissä liikelaitoksen omaksi toiminnaksi samasta ajankohdasta alkaen. Jyta toimii kunnilta ja yhdistyksiltä vuokratuissa tiloissa ja ostaa niiltä ruokahuolto- ja siivouspalveluita. Vuokrauksen lähtökohtana on ollut, että Jyta saa vuokrata tilat käyttöönsä pääomakustannuksia ja toteutuneita käyttökustannuksia vastaavalla hinnoittelulla. Vuokratasot vaihtelevat kohteittain merkittävästi, sillä käytössä on hyvin eri ikäisiä ja eri tasoisia tiloja. Osaan vuokrista sisältyy kohteen siivous tai lämmitys. Kannus, Kaustinen, Toholampi, Lestijärvi ja Veteli myivät ruokahuollon palvelut Jytalle. Myös näissä hinnoissa on jonkin verran eroja. Halsualla ruokahuolto on Jytan omaa toimintaa ja ruokahuoltopalvelut tuotetaan Kannelman keittiössä kaikkiin Jytan palveluihin Halsualla. Kunnille maksetut kiinteistö- ja ruokahuollon kustannukset 2013 olivat , kasvua edelliseen vuoteen 27,9 % ja Tästä Vetelin osuuden muutos on Taulukko: Kuntien Jytalle tuottamat palvelut ja vuokrat 2013 Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Vuokrat , , , , , ,91 Kiinteistöjen siivouspalvelut ,29 Ravintopalvelut (sis.vo, palvas,tukipalv) , , , ,70 Veteraaniateriat Kannus 89360, ,22 Yhteensä , , , , , ,13 summat alv 0% 19

20 TOIMINTAKERTOMUS 2013 PERHEIDEN TUKEMISEN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Asiakasnäkökulmasta katsottuna toimintavuoden tavoitteena olivat palveluiden saatavuus, palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin joustavasti ja määräaikojen puitteissa. Ennaltaehkäisevän työn merkitys on nostettu vahvasti esille ja sitä on pyritty edelleen tehostamaan kaikissa perheidenpalveluiden tulosyksiköissä. Varhainen avoin yhteistyö on siitä yhtenä esimerkkinä, jota on kehitetty yhteistyössä Nuppu hankkeen kanssa. Lisääntyneestä palvelutarpeesta huolimatta on palvelut pystytty tuottamaan määräaikojen puitteissa hyödyntäen henkilöstöresursseja yli kuntarajojen. Palveluista on tiedotettu kuntalaisille ja palveluesitteet sekä palveluiden prosessimallinnukset ovat ajan tasalla. Mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämis- ja palvelurakenneohjelma hyväksyttiin peruspalvelulautakunnassa ja sen täytäntöönpanotyö käynnistettiin keväällä Tavoitteeksi suunnitelmassa asetettiin mielenterveyskuntoutujaa asumispalveluiden vähentäminen, avopalveluiden kehittäminen, tukiasuntojen lisääminen ja mielenterveyskotihoidon kehittäminen sekä moniammallisten asiakkaiden palveluohjaustiimien toiminta. Asumispalveluiden ostojen vähentämisessä on edetty niin, että tilanteen mukaan mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita ostettiin 35 henkilölle. Kaustisen evankelisen opiston kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä aikuisiässä olevien kehitysvammaisten opintojen tukemiseksi ja opiston järjestämään Waude -koulutuksessa aloitti syyslukukaudella yhteensä kahdeksan Jyta-kuntien kehitysvammaista. Koulutuksen on tarkoitus jatkua vielä kevätlukukautta Sähköisen asioinnin osalta kehitys ei vastaa asetettuja tavoitteita. Jytan uudet kotisivut otettiin käyttöön maaliskuussa. Kotisivuilta on kylläkin löydettävissä palveluesitteet ja joitakin tulostettavia hakemuslomakkeita. Varsinainen sähköinen asiointi ei vielä onnistu lähinnä teknisistä ja kustannuksellisista syistä. Asian eteenpäin vieminen siirtyy seuraaville vuosille. Toukokuussa kahden viikon aikana järjestettiin tehostettu asiakaskysely, jossa kysyttiin mm. palvelun saatavuutta, asiakkaan kohtelua, palvelun selkokielisyyttä sekä, että tuliko asiakas kuulluksi asiassaan. Vastauksia kertyi yhteensä 315 kpl. Äitiys- ja lasten neuvolan osalta vastauksia saatiin yhteensä 152 joista ainoastaan yksi vastaaja totesi, että ei ollut tullut kuuluksi ja että palvelu eivät olleet helposti saatavilla. Perheneuvolaan ja puheterapiaan vastauksia tuli yhteensä 58 kpl, joista yksi vastaaja ei ollut tyytyväinen saamaansa palveluun. Mielenterveys- ja päihdetyöhön vastauksia saatiin 57 kpl, joista viisi vastaajaa totesi, että palvelut eivät olleet helposti saatavalla, yhden mielestä kohtelu ei ollut asiallista, eikä selkokielistä eikä hän myöskään ollut tullut kuuluksi asiassaan. Sosiaalityön osalta vastauksia saatiin yht. 18, joista kolme oli kokenut, että palvelut eivät olleet helposti saatavilla. Vammaispalveluiden ja työtoiminnan kyselyyn vastasi yhteensä 30 asiakasta, joista kaksi vastaajaa oli kokenut, ettei ollut saanut asiallista kohtelua eikä myöskään ollut tullut kuuluksi asiassaan. Palveluita esitettiin kehitettäväksi kirjallisesti mm seuraavasti: viihtyvyyteen voisi satsata enemmän, esim. tuolit ovat epämukavia istua ja äänieristys on huono tarvitsisin henkilökohtaisesti tapaamisajan tekstiviestinä, jottei tahtomattaan unohtaisi ja menisi hukkaan, niin kuin nuo laput. 20