TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013

PARIKKALAN KUNTA Päiväkoti Satakieli, valmistui 9/2013 (kuva Sari Kokkonen) TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013 Toimintakertomus Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitilinpäätös Liitetiedot Henkilöstöraportti Kunnanhallitus 1.4.2014 Kunnanvaltuusto 17.6.2014

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 2013 4 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 5 1.1. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 5 1.2. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 7 1.4. Kunnan henkilöstö 14 1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 14 1.6. Ympäristötekijät 15 2. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 16 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 19 3.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 19 3.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 20 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 21 5. KOKONAISTULOT JA MENOT 23 6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 24 6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 24 6.2. Konsernin toiminnan ohjaus 24 6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 25 6.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 25 6.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 25 7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET 26 7.1. Tilikauden tuloksen käsittely 26 7.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet 26 8. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 26 8.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tulosalueittain 27 8.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 59 8.3. Investointien toteutuminen 61 8.4. Rahoitusosan toteutuminen 64 8.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 65 9. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 66 9.1. Tuloslaskelma 66 9.2. Rahoituslaskelma 67 9.4. Konsernilaskelmat 70 10. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 74 10.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 74 10.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 74 10.3. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 75 10.4. Tasetta koskevat liitetiedot 78 10.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 84 11. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 86 11.1. Vesihuollon tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut 86 2

12. LUETTELOT JA SELVITYKSET 88 12.1.Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista 88 12.2. Selvitys kirjanpidon säilytyksestä 88 13. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 89 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 94 3

Kunnan kehitysvisio 2015 Parikkala vilkas ja kansainvälinen rajakunta vilkas, eloisa, palveleva joustava ja uudistuskykyinen kansainväliset kuntalaiset ja yritykset useilla rajoilla yhteistyökykyisesti toimiva Kunnan päästrategia Elinkeinojen monipuolistaminen ja kansainvälistäminen toimimme ennakkoluulottomasti ja uusia avauksia tehden panostamme bioenergiaan ja uusiutuviin energioihin sekä hyödynnämme niiden mahdollisuudet laaja-alaisesti kehitämme olemassa olevaa yritystoimintaa (maatalous, jalostus, palvelut, erikoistuminen) Logistisen aseman ja rajanylityspaikan hyödyntäminen panostamme rajanylityspaikan kansainvälistämiseen ja käynnistämme sekä osallistumme sitä edistäviin kehityshankkeisiin, haemme Rikkautta rajasta varaudumme logistisen aseman vaatimiin maanhankintoihin Parikkala on alueensa taloudellis-hallinnollinen keskus huolehdimme tarkoituksenmukaisesta ja yhteistyökykyisestä edunvalvonnasta järjestämme julkiset palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti joko omana toimintana tai palvelusopimuksin edistämme yksityisten palvelujen kehittämistä maankäytön suunnittelulla ja infrastruktuurin kehittämisellä Edistämme kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2011 2015 Virkistys- ja liikuntapaikkojen kehittäminen Pidämme taloutemme tasapainossa kilpailukykyisellä verotuksella 6

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 2013 Vuosi 2013 oli valtuustokauden 2013 2016 ensimmäinen toimintavuosi. Kunnanvaltuusto valitsi tammikuussa jäsenet kunnanhallitukseen, lautakuntiin, kuntayhtymiin sekä muihin yhteisöihin valtuustokaudeksi. Kesäkuussa valtuusto hyväksyi strategian vuosille 2013 2017, jossa erityisalueina ovat elinkeinot, asuminen ja ympäristö, palvelut sekä henkilöstö ja talous. Edelleen tärkein strateginen hanke on Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi, jonka odotetaan tuovan kuntaan suoraan kaupallisia ja teollisia työpaikkoja sekä välillisesti eri elinkeinojen aloille. Kunta on varautunut ylityspaikan kansainvälistymiseen hankkimalla maata Kolmikannan alueelta, rakentanut puutavan välivarastointialueen ja käynnistänyt rajanylityspaikan mahdollistavan Kolmikanta-Koirniemi yleiskaavan laatimisen, joka valmistunee kuluvana vuonna. Kuluneena vuonna Parikkalaan keskustaan valmistui kaksi varsin merkittävää uudisrakennusta; kunnan omistama päiväkoti aloitti toimintansa syyskuussa ja Etelä-Karjalan Osuuskaupan kauppakeskuksen S-marketin avajaisia juhlittiin joulun alla. Vuonna 2014 valmistuu kehitysvammaisten asuntola Petäjikköön, mutta muutoin investointiohjelma sisältää pääosin peruskorjauksia ja laitosten saneerauksia. Suurin yksittäinen useamman vuoden hanke on jätevedenpuhdistusratkaisusta päättäminen. Kunnanvaltuusto päätti ennakkoluulottomasti kunnan henkilöstöorganisaatiosta, joka ei noudattele perinteistä toimialajakoa, vaan painottaa tiimityöskentelyä eri hallintokunnissa. Organisaatio tuli voimaan 1.10.2013. Maan hallituksen hallitusohjelman mukaiset kuntarakenne-, sote- ja valtionosuusuudistukset lausuntokierroksineen ovat työllistäneet kuntia. Tällä hetkellä on menossa Etelä-Karjalan kaikkia kuntia koskeva kuntarakenneselvitystyö valtiovarainministeriön toimesta. Selvitystyön ehdotuksineen on määrä olla valmiina 30.9.2014. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa tehtiin ulkoinen arviointi, joka valmistui keväällä. Kunnat antoivat lausunnot palvelurakenneuudistuksesta, joiden pohjalta Eksoten valtuusto päätti sen toteuttaa. Päätavoite on siirtää painopiste laitoshoidosta avo- ja kotipalveluun. Parikkalan osalta merkittävin yksittäinen muutos oli päätös Uukuniemen palvelutalon lakkauttamisesta 31.3.2014. Vuoden lopulla kunnanjohtaja irtisanoutui virasta 31.12.2014 lukien, jonka jälkeen välittömästi käynnistettiin uuden kunnanjohtajan hakuprosessi. Kunnanvaltuusto on maaliskuussa 2014 valinnut kunnanjohtajan virkaan eversti Vesa Huuskosen. Parikkala kunnan talous on edelleen tyydyttävällä tasolla, vaikkakin kahden edellisen vuoden tilinpäätös on ollut alijäämäinen. Vuoden 2013 tilinpäätös on positiivinen ja talousarvio on toteutunut kokonaisuudessaan kutakuinkin suunnitelman mukaisesti. Edellisten vuosien suuret investoinnit poistojen muodossa pienentävät vuosittain Parikkalan kunnan tulosta normaalia enemmän. Tuleville vuosille kunnille luo paineita ja haasteita valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta, jonka on tarkoitus tulla voimaan jo 1.1.2015. Järjestelmä on valtiolle kustannusneutraalinen. Alustavien laskelmien mukaan koko Etelä-Karjalan kuntien valtionosuudet pienevät n. 5,5 milj.euroa. Parikkalan osalta vuoden 2014 valtionosuuteen nähden pienennys on 129 000 eli 23 /asukas, laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin on 0,2. 5

Parikkalassa 1.4.2014 Marjatta Laukkanen, va. kunnanjohtaja 6

1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Valtuusto Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa on valittu vaalikaudeksi 2013-2016 kunnan ylintä päätösvaltaa käyttämään 27 -jäseninen valtuusto, jonka poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: KESK. 13, UP sit 4, KOK 3, SDP 3, KD 2, PS 1 ja VIHR 1. Kunnanvaltuuston kokoonpano ja osallistuminen vuoden 2013 kokouksiin: Nimi Ammatti Läsnä Anttonen Pekka SDP lähihoitaja 6 Berg Ari KESK toiminnanjohtaja, maa- ja metsät. yrittäjä 4 Heltimoinen Jouni KESK toimitusjohtaja 6 Hernesmaa Harri KD ensihoitaja AMK 5 Huotilainen Kari KESK isäntä 4 Hämäläinen Sakari KOK yrittäjä 4 Jantunen Timo PS yrittäjä 3 Kiviaho Jouni UP sit. vanhempi rajavartija 5 Koiso-Kanttila Pekka UP sit. toimittaja 5 Kontiokorpi Anniina VIHR DI, projektipäällikkö 6 Kosonen Leena KOK KM, opettaja 6 Kosunen Alpo KESK kunnallisneuvos 5 Kähkönen Matti KESK maaseutuyrittäjä 6 Niiranen Kari KOK rakennusinsinööri 5 Paajanen Antti KESK maaseutuyrittäjä 6 Paakkinen Sakari KESK maanviljelijä 6 Pekonen Kari KESK maaseutuyrittäjä 4 Poutanen Jussi UP sit rajavartija 4 Rissanen Varpu SDP käytöntarkkailija 6 Saikkonen Matti KESK maanviljelijä 6 Saukkonen Jouko KESK yrittäjä 6 Sinkkonen Sami UP sit YTM, lehtori 4 Tiainen Ilkka KESK opistoupseeri 6 Tiainen Sari KESK maatalousyrittäjä 6 Tynnilä Päivi SDP sosiaaliohjaaja 6 Valkeapää Pirjo KD työterveyslääkäri 4 Vilska Miia KESK metsätalousinsinööri, laadunvalvoja 4 Olander Hans, kunnanjohtaja 5 Laukkanen Marjatta, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä 6 Valtuuston kokouksia 6, joissa käsiteltiin 55 pykälää. 7

Luottamushenkilöorganisaatio KUNNANVALTUUST 32 TILINTARKASTAJ TARKASTUSLT 5 KUNNANHALLITUS Henkilöstöjaosto KESKUSVAALILT 5 MAASEUTUELINKEINOLT 7 J -SIVISTYSLT 97 SIVISTYSLT TEKNINEN 97 TEKNINEN RAKENNUSLT 75 Hallinto- ja palvelutuotanto-organisaatio 31.12.2013 8

Kunnan hallintoa ja palvelutuotantoa johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan sijaisena toimii hallintojohtaja. Kunnanjohtajan alaisena palveluista vastaavat tulosaluepäälliköt. Kunnassa toimii johtoryhmä, jonka tehtävänä on kehittää ja sovittaa yhteen hallintokuntien toimintaa ja taloutta niin, että kunnan toiminta-ajatuksen mukaiset kokonaistavoitteet ja taloudellisuus toteutuvat. Johtoryhmän muodostavat kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja elinkeinojohtaja sekä laajennetussa muodossa kaikki tulosaluepäälliköt. Kunnanvaltuusto on 25.6.2013 hyväksynyt 1.10.2013 voimaan tulleen organisaatiouudistuksen, joka lähtee siitä, ettei varsinaisia toimialoja ole, vaan kunnan suurimmat hallintokunnat sivistys ja tekninen toimivat kolmen hengen tiimeinä niin, että tiimin vetäjää vuorotellaan. Uuden organisaation tavoitteena on saada suoraviivaisuutta ja tulosvastuullisuutta johtamisrakenteeseen. Tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakunnan jäsenet ja esittelijät sekä taloussuunnitelmassa tulosalueiden tilivelvollisiksi nimetyt henkilöt. Kunnan vastuullisena tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy ja vastuullisena tilintarkastajana JHTT Ulla-Maija Tuomela ja varahenkilönä JHTT Eeva-Liisa Auvinen. 1.2. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 1.2.1 Yleinen taloudellinen kehitys 9

Valtiovarainministerin joulukuussa 2013 julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan ku lu va na vuon na ta lous su pis tuu 1,2 % ja vuon na 2014 pääs tään vain mal til li seen 0,8 pro sen tin kasvuun. En nus te jak son vii mei se nä vuo te na 2015 BKT:n kas vuk si muo dos tuu 1,8 pro sent tia. Kas vu on his to ri aan näh den vai me aa ja vuo sien 2013-2015 ku mu la tii vi nen kas vu jää vain 1,4 pro sent tiin. Pit kään heik ko na jat ku nut suh dan ne ti lan ne hei jas tuu nyt sel väs ti työ mark ki noil le. Työl li syys on su pis tu nut koko ku lu van vuo den ajan ja sen heik ke ne mi nen on kiih ty nyt ke sän jäl keen. Työl lisyys heik ke nee ensi vuon na ja työt tö myys aste ko ho aa 8,4 %:iin. Lähi vuo sien vai mea ta lous kas vu ei yk sis tään rii tä kor jaa maan jul ki sen ta lou den epä tasa painoa. Jul ki nen vel ka li sään tyy edel leen en nus te jak sol la sekä ni mel li ses ti että koko nais tuo tantoon suh teu tet tu na. Vel ka suh de nou see 60 pro sen ttiin ensi vuon na. En nus tee seen si säl ty vät ris kit ovat edel leen pää osin ne ga tii vi sia ja liit ty vät etu pääs sä sekä euro a lu een että Suo men talou del li seen ti lan tee seen. Vii me vuo sien ai ka na odo tuk set euro a lu een ta lous kas vun vi ri ä mi ses tä ovat osoit tau tu neet opti mis ti sik si. Täl lä ker taa en nus teel le kas vun käyn nis ty mi ses tä on ai kai sem paa pa rem mat perus teet. Sekä vii mei sin tie to to teu tu nees ta ke hi tyk ses tä että ta lou den toi mi joi den odo tuk sia kuvaa vat ky se lyt viit taa vat mal til li sen kas vun käyn nis ty mi seen. Tä män li säk si kan sain vä li ses sä ta lou des sa on laa jem mal ti kin po si tii vis ta vi ret tä. Suo men ta lou den koh dal la ti lan ne taas näyt tää syn käl tä. Brut to kan san tuo te ei ole su pis tu nut ke vään jäl keen, mut ta kas vuun ei ole pääs ty kiin ni. Vuonna 2013 ta lous siis su pis tuu tois ta vuot ta pe räk käin. Ta lou den heik ko ke hi tys on ol lut laa ja-alais ta, sil lä ky syn tä e ris tä vain jul kinen ku lu tus ja jul ki set in ves toin nit vai kut ta vat po si tii vi ses ti ta lou del li seen ak ti vi teet tiin. Yk si tyinen ku lu tus ja yk si tyi set in ves toin nit las ke vat mer kit tä väs ti ja kas vua tu kee hiu kan se, että tuon ti vä he nee vien tiä enem män. Työ mark ki noi den ti lan ne on py sy nyt suh dan ne ti lan tee seen näh den hy vä nä vii me vuo det, mutta ku luneena vuon na työl li syys on no pe as ti hei ken ty nyt ja työt tö myys aste ko hon nut. Työt tömyys as teen en nus te taan nou se van 8,2 pro sent tiin. 1.2.2 Oman talousalueen kehitys Väestö Parikkalan väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 5 509 henkeä. Väki väheni 82 henkilöllä, joka noudattelee edellisvuosien kehitystä. Luonnollinen poistuma on 51 henkeä, joten muuttotappiota on 31 henkilöä. Eniten Parikkalaan muutettiin Savonlinnasta (34) Lappeenrannasta (18) ja Helsingistä (16). Vastaavasti samoihin kuntiin kohdistuu muutot Parikkalasta; Savonlinnaan (45), Lappeenrantaan (44) ja Imatralle (26). Eläkeikäisten muutto kuntaan ja kunnasta pois olivat tasapainossa eli noin 20 henkilön luokkaa, samoin nuorten alle 21 -vuotiaiden osalta, mutta työikäisten osalta n. 40 henkeä negatiivinen. Vuoden 2013 lopussa parikkalalaisten väestörakenne oli seuraava: Ikäluokka Miehiä Naisia Yhteensä lkm % lkm % lkm % 0-6 vuotta 143 2.59 % 122 2.21 % 265 4.81 % 7-15 vuotta 184 3.34 % 174 3.16 % 358 6.49 % 10

lkm % lkm % lkm % 16-64 vuotta 1648 29.93 % 1423 25.85 % 3071 55.78 % 65-105 vuotta 790 14.33 % 1025 18.59 % 1815 32.92 % summa 2765 50.19 % 2744 49.81 % 5509 100.0 % Työllisyys Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden oli vuoden 2013 lopussa 66,2. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2015 väestöllinen huoltosuhde Parikkalassa on 80,6 ja 95,8 vuonna 2020. Luvut ovat yhteneväiset Etelä-Karjalan muiden maalaiskuntien kanssa. Vuonna 2013 Etelä-Karjalan vastaava luku oli 60,6 ja koko maan 55,8. Työvoimaan kuului Parikkalassa vuoden 2013 lopussa yhteensä 2 289 henkilöä. Parikkalassa kuten muissakin Etelä-Karjalan kunnissa työpaikkakehitys on ollut koko 2000 luvun aleneva, vuonna 2011 Parikkalassa työpaikkoja oli 1 649 kappaletta, joka jakautuu seuraavasti: valtio 4 % kunta 28 % yksityinen sektori 38 % yrittäjät 29 % Parikkalan työpaikkaomavaraisuus on n. 85 %:n luokkaa Työllisten suhdetta työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohden mittaava taloudellinen huoltosuhde oli vuoden 2011 lopussa 1,71, joka on suunnilleen samaa luokkaa kuin naapurikunnissa. Työllisyystilanne parani kuukausittain vuoden alusta aina elokuulle saakka, mutta lähti syksyllä taas huononemaan. Työttömänä oli eniten joulukuussa 15,7 % ja vähiten elokuussa 10,2 % työvoimasta. Vuoden 2013 keskiarvo oli 12,6 %, joka on lähes sama kuin vuonna 2012. Luvut ovat suunnilleen samansuuruiset kuin koko Etelä-Karjalassa. Parikkalassa oli yli vuoden työttömänä keskimäärin 72,5 henkilöä ja alle 25 -vuotiaita 24,1 henkilöä kuukaudessa. Kuukausittain avoimia työpaikkoja on ollut keskimäärin 10 15 kappaletta. Parikkalassa kuten koko valtakunnassa työikäisen väestön supistuminen vaikuttaa merkittävästi työllisyystilanteeseen lähivuosina, työllisten määrän laskulla ei ole suoranaista vaikutusta työllisyysasteeseen. Parikkalassa työvoima vähenee vuosittain noin 50 henkilöllä. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 Parikkalassa on yli 65-vuotiaita lähes yhtä paljoin kuin työikäistä väestöä. Toteutuakseen tämä aiheuttaa valtavat haasteet kunnan palveluiden järjestämiseen ja ennen kaikkea painopisteen siirtämistä edelleen päivähoidosta ja opetuksesta vanhusten hoitoon. Parikkalan työpaikkarakenne vuonna 2012: Maa- ja metsätalous 21 % Jalostus 17 % Palvelut 60 % Tuntematon 2 % Maa- ja metsätalouden työpaikkojen osuus Parikkalassa on suurempi ja teollisten työpaikkojen määrä pienempi kuin seudun muissa kunnissa. Rakentamisen ja palveluiden osuus on samaa tasoa kuin seutukunnan muissa kunnissa. Parikkalan palvelualojen 11

työpaikkakatoa selittää useiden valtion palvelujen supistaminen viime vuosina, kuten poliisi, verotoimisto ja posti. Vuonna 2010 perustetusta yhteispalvelutoimistosta on toistaiseksi saanut kuitenkin verottajan ja maistraatin joitakin palveluja, mutta toimiston jatkosta tämän vuoden jälkeen ei ole varmuutta, todennäköisesti palvelut jatkuvat jollain tavoin vireillä olevan Asiakaspalvelu 2014 hankkeen valmistuttua. Asuminen ja rakentaminen Talous Parikkalassa oli vuoden 2012 lopussa 2 806 asuntokuntaa, joista 2 158 omistusasuntoa. Asuntokunnat ja väestö, Parikkala 2012 Asuntokuntien lukumäärä Asuntoväestön lukumäärä 2012 2012 Kaikki talotyypit 2 806 5 476 Erillinen pientalo 1 936 4 250 Rivi- tai ketjutalo 439 589 Asuinkerrostalo 338 487 Muu rakennus 93 150 Vuoden 2011 lopussa tilastojen mukaan Parikkalassa oli 1 801 vapaa-ajan asuntoa. Asuntotuotanto oli kertomusvuonna edellisvuoteen verrattuna laimeampaa; uusia omakotitaloja valmistui 6 kpl (ed.vuonna 11 kpl) ja asuinrakennusten peruskorjauksia ja / tai laajennuksia 17 kpl (19 kpl). Uusia vapaa-ajan rakennuksia valmistui 11 kpl (22 kpl). Koko kunnan alueella valmistui 82 rakennusta (121). Rakennuslupia myönnettiin 118 kpl ja toimenpideilmoituksia hyväksyttiin 60 kpl. Vuonna 2013 valmistu kunnan keskustaan kaksi merkittävää rakennusta; kunnan omistama päiväkoti ja Etelä-Karjalan Osuuskaupan S-market. Vuonna 2014 valmistuu kehitysvammaisten asuntola samoin kuntakeskukseen. Parikkalan kunnan tuloveroprosentti oli vuodelle 2013 nostettu19,50:een, joka on vahvistettu myös vuodelle 2014. Koko maan vuoden 2014 keskiarvo on 19,74, Etelä-Karjalan 20,41 ja 2 000-6 000 asukkaan kuntien 20,49. Naapurikuntien vahvistetut tuloveroprosentit vuodelle 2014 ovat meitä korkeammat Rautjärvellä 19,75, Savonlinnassa 22,00 ja Kiteellä 22,50. Ruokolahdella oli sama kuin Parikkalassa eli 19,50. Kiinteistöveroprosentit ovat vuodesta 2010 lähtien olleet seuraavat; yleinen 1,00, vakituisesta asunnosta 0,50 ja muusta kuin vakituisesta asuinrakennuksesta 1,10. Vuodelle 2014 ei kiinteistöveroprosentteja korotettu. Etelä-Karjalan kuntien keskimääräiset prosentit olivat 1,18, 0,36 ja 0,99. Parikkalan rajanylityspaikka Saimaa Laatokka kehityskäytävä avautuu Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämisen kautta. Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yritystoiminnan kehittyminen ja mahdollisuudet tukeutuvat vahvasti Luoteis-Venäjän ja erityisesti Pietarin alueen yritystoiminnan ja kansalaisten ostovoiman vahvistumiseen. Imatran ja Nuijamaan kansainvälisten rajanylityspaikkojen ylitysten määrät olivat vuonna 2012 yhteensä n 6,1 / 5,6 miljoonaa, mikä tarkoitti 9,2 % kasvua edelliseen vuoteen. Rajanylittäjistä 80 % on venäläisiä, lähinnä Pietarin alueelta. 12

Olemassa olevia kansainvälisiä rajanylityspaikkoja tulee kehittää, mutta on myös avattava uusia väyliä ja mahdollisuuksia matkailun ja yritystoiminnan tarpeiden mukaan. Parikkala Syväoro rajanylityspaikan kansainvälistämispäätös on täysin mahdollista tehdä vuonna 2014, jonka loppuun mennessä Syväoro Raivio Ihala ENPI osarahoitteiset tieosuudet Venäjän puolella valmistuvat. Lisäksi federaation valtatien, Pietari Sortavala Petroskoi rakentaminen on edennyt jo Hiitolan pohjoispuolelle. Matkailun ja kaupan palvelujen investoinnit Etelä-Karjalassa ja Savonlinnan seudulla ovat entisestään lisänneet alueen matkailullista ja kaupallista vetovoimaa. Etelä-Karjalassa rakentuu Pohjois-Euroopan suurin matkailukeskittymä Imatra - Lappeenranta alueelle. Savonlinnan seutu on lisäksi Suomen suurin mekaanisen puunjalostusteollisuuden keskittymä 1000 työpaikalla. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan matkailu, biotalous ja muu yritystoiminta tarvitsevat Parikkalan rajanylityspaikkaa Venäjä yhteistyön monipuolistamiselle. Kulttuurimatkailu ja Saimaa Laatokka alueen luontomatkailu ovat vetovoimaisuuden perusta. Saimaa Laatokka kehityskäytävä on suuri mahdollisuus, joka hyödyttää elinkeinoelämää Keski- ja Länsi-Suomea myöten. Liikenneverkko Helsinki Kajaani valtatie 6:n vuorokautinen keskimääräinen liikennemäärä Parikkalan kohdalla on 5 000 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on 600. Särkisalmelta erkanevan valtatie 14:n liikenne Parikkalan kunnan alueella on 1 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on 200. Läpikulkuliikennettä hyödynnetään kunnan matkailussa ja palveluissa. Raideliikenteen osalta Parikkalalla on hyvä tilanne; risteysasema on aivan kunnan keskustaajamassa, jossa matkustajajunat yhtä lukuun ottamatta kaikki pysähtyvät. 13

1.3. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Talous Toiminta Vuoden 2013 talousarvio toteutui käyttötalouden osalta huomattavasti suunniteltua paremmin, joka johtui osaltaan ammattikorkeakoulun omistusjärjestelyistä tehdyistä kirjanpidollisista kirjauksista, mutta muutoinkin onnistuttiin ylittämään talousarvio positiivisesti. Toi min ta kat teen toteutuma oli 100,8 %, toimintatuottojen 100,1 %, ja menojen 100,6 %. Verotulot ja valtionosuudet toteutuvat yhteensä n. 0,5 milj.euroa budjetoitua paremmin. Kertaluonteisena, budjetoimattomana tuloeränä oli Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muutoksesta ja Saimia Osakeyhtiön perustamisesta johtuvat osuuden myynnit ja osakehankinnat; n. 400 000 euroa käyttötalouspuolelle tulona ja vastaavasti investointiosaan menona reilut 500 000 euroa. Muita merkittäviä kertaluonteisia tuloja ja menoja ei kertomusvuonna ollut. Verotulot kasvoivat 11,1 % edellisestä vuodesta eli reilut 1,5 milj.euroa, mikä johtuu veroprosentin yhden prosenttiyksikön korotuksesta ja kunnille tilitettävän jako-osuuden muutoksesta. Lisäksi joulukuussa oli tilitetty joitakin aiemmin tammikuussa tilitettyjä eriä. Verotulot olivat yhteensä 15,7 milj.euroa. Valtionosuudet kasvoivat edellisvuodesta 2,3 % eli n. 200 000 euroa ollen 16,3 milj.euroa. Verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet, 32 milj.euroa kattaa kunnan kaikista menoista 75 % ja on 5 811 euroa /asukas. Käyttötalouden toimintatuotot olivat 12,7 milj. euroa, joka on samaa suuruusluokkaa kuin edellisvuonna, sitä vastoin toimintakulut laskivat 0,5 % eli n. 200 000 euroa ollen 42,9 milj.euroa. Vuosikate oli 2,1 milj.euroa ja reilut 300 000 euroa budjetoitua enemmän. Tilikauden tulos oli n. 0,7 milj.euroa ylijäämäinen. Investointien menot olivat 4,3 milj. euroa, johon ulkopuolista rahoitusosuuksia, tukia ja avustuksia on saatu n. 0,5 milj. euroa ja omaisuuden myyntituloja lähes 500 000 eroa. Nettoinvestoinnit olivat 3,3 milj.euroa. Suurin yksittäinen investointi oli päiväkodin rakentaminen, johon kertomusvuonna käytettiin vajaat 1,8 milj. euroa, yhteensä talonrakennukseen käytettiin 2,2 milj.euroa. Hallinto Kunnanvaltuusto järjestäytyi ja valitsi jäsenet lautakuntiin, kuntayhtymiin ja eri toimielimiin sekä hyväksyi kuntastrategian valtuuskaudeksi 2013-2016. Henkilöstö- ja palveluorganisaatio 1.10.2013. Eksoten ulkoinen arviointi, joka oli pohjana Eksoten palvelurakenneuudistukselle. Kuntarakenne- ja sotelain uudistaminen; kunnan lausunto kuntarakennelain uudistamisesta ja valmistelu sotelain lausunnosta. Kunnanjohtajan irtisanoutuminen 31.12.2013 lukien ja uuden viranhaltijan hakuprosessin käynnistäminen. Elinkeinojen kehittäminen Parikkalan biotalouden kehittäminen hankkeen käynnistyminen. 14

Parikkalan rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys. Kolmikannan Koirniemen alueen osayleiskaavan käynnistyminen, yritysten näkökulma huomioituna. Kolmikannan Terminaali1:n valmistuminen ja käyttöönotto Yrittäjän päivänä 5.9.2013. Parikkalan Messut 29.6.2013. Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Maaseutuviranomaistoiminta siirtyi Lappeenrannan kaupungin hallintoon. Sivistyspalvelut Sivistystoimenjohtaja jäi eläkkeelle syksyllä, tehtävät jaettiin kolmen hengen sivistyspalvelujen tiimille; rehtori, kulttuuripäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö. Lukion koeviikosta luovuttu 1.8.2013 alkaen. Kirjaston maakunnallinen Heili-kimppa aloitti toimintansa joulukuussa 2013. Uuden 40 -paikkaisen päiväkodin, Satakielen, valmistuminen ja toiminnan aloittaminen 1.9.2013, Kummun 8 -paikkaisen ryhmäperhepäivähoitokodin toiminnan 1.1.2013 alkaen. Tekniset palvelut Tekninen johtaja irtisanoutui keväällä, tehtävät jaettiin kolmen hengen teknisten palvelujen tiimille; rakentamispäällikkö, kunnossapitopäällikkö, yhdyskuntatekniikan päällikkö. Useita kaavoitushankkeita eri vaiheissa; Uukuniemen osayleiskaava valmistui. Kiinteistöjen kuntoluokitus aloitettu asuinkiinteistöjen osalta vuoden 2014 aikana tehtävää asuin- ja kiinteistöpoliittista ohjelmaa varten. Parikkalan keskustasta purettu neljä heikkokuntoista kiinteistöä. Vuokrataloissa kiireellisiä korjaustöitä ja asuntojen korjauksia merkittävästi. Vesi- ja viemäriverkoston laajeneminen Joukioon, verkostojen korjauksia merkittävästi. Jätevesien käsittelyn periaatepäätös; uusi jätevedenpuhdistamo. 1.3.1 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Yleistä Vuoden 2013 tilinpäätös muodostui ennakoitua paremmaksi johtuen verotulojen ja valtionosuuksien budjetoitua suuremmasta kertymästä. Tuloveroprosenttia ei vuodelle 2014 nostettu, talousarvio on noin 1 milj.euroa alijäämäinen, joka sisältää 1,5 milj. euroa Eksoten alijäämän kattamista. Tavoitteena on kuitenkin, että tilikauden tulos muodostuisi budjetoitua paremmaksi, mikä edellyttää erittäin tiukkaa budjettikuria ja toiminnan tehostamista. Helmikuussa 2014 julkaistun verokehysennusteen mukaan verotulot näyttäisivät toteutuvan suunnitellusti. Kunnan väestörakenteesta ja työttömyystilanteesta johtuen valtionosuuksien arvioidaan kasvavan vuonna 2014 noin 200 000 euroa huolimatta niihin kohdistuvista leikkauksista. Talletusten korkotuotoilla ei ole enää suurta merkitystä toisaalta vähäisten talletusten määrän takia, koska aiemmat suuret investoinnit on kaikki rahoitettu kassavaroista ja toisaalta alhaisen korkotason vuoksi. Uusiin investointeihin joudutaan käyttämään ulkopuolista rahoitusta. Mikäli korkotaso pysyy nykyisellään, ei lainojen hoitokulut tuota suurta ongelmaa. 15

Tilikauden tulos 0,7 milj. euroa lisää edellisten kausien ylijäämää, joka on vuoden 2013 lopussa 10,6 milj. euroa. Toimialat Hallinto Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Uudet investoinnit tulevat lisäämään käyttökustannuksia ja nostamaan poistojen määrää. Kun terveen talouden tunnusmerkki on, että vuosikate pysyy positiivisena niin tämä edellyttää tulorahoituksen kasvua vähintäänkin menojen suhteessa. Maan hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut kuntalain kokonaisuudistuksen lisäksi tarkistamaan myös kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää. Vaarana on, että toimintamenojen kasvu ylittää verorahoituksen kasvun, jolloin vaihtoehdoiksi jää lainoituksen lisääminen tai tuloveroprosentin nosto. Parikkalan osalta nämä molemmat tunnusluvut, lainamäärä asukasta kohden ja veroprosentti ovat vielä varsin kohtuulliset. Tuleville vuosille haasteita tuo rahoitukseen kiinteistöjen peruskorjaukset sekä jätevedenpuhdistamisen ja lämpölaitoksen järjestelyt. Kertomusvuonna on pitkäaikaisia lainoja lyhennetty n. 0,3 milj. ja uutta lainaa nostettu 2,0 milj.euroa päiväkodin rakentamiseen. Vuoden lopussa lainakanta oli 3,5 milj. euroa eli 630 euroa /asukas. Vuoden 2014 talousarvio on entistäkin tiukempi. Mikäli verotulorahoitus ei merkittävästi kasva, jouduttaneen talousarviota tarkistamaan kesken vuoden. Kuntarakennelain mukainen kuntarakenneuudistukseen liittyvä koko maakunnan kattava selvitystyö sekä sote- ja valtionosuusuudistukseen liittyvät kannanotot. Kunnanjohtajan viran täyttämisprosessi. Eksoten toiminnan jatkuminen. Rajanylityspaikan kansainvälistämispäätös, vaikutus uusiin ja olemassa oleviin työpaikkoihin. Lomituspalvelujen osalta Melan valtakunnallinen selvitys lomituspalvelujen järjestämisestä, jolloin Parikkalan paikallisyksikön toiminnan jatkuminen selviää. Sekä perusopetuksen että lukion oppilasmäärien vähentyminen, suora vaikutus opettajien tuntimääriin. Lukion paikallisen opetussuunnitelman laatiminen, käyttöönotto 2016. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset 2016, varautuminen ja valmistelu. Nuorisotyöhön ja toimintakykyä ylläpitävään liikuntaan lisätään resursseja kysynnän mukaan. Kotihoidontuen kuntalisän jatkumisesta vuoden 2014 jälkeen, selvitys keväällä. Kaavoitushankkeet kaavoitusohjelman mukaisesti; vireillä Kolmikanta-Koirniemi ja keskusta-alueen asemakaavan ajantasaistaminen. Asuntopoliittinen ohjelma, joka tulee ohjaamaan asuinkiinteistöjen kunnossapitoa ja investointeja. Saaren aluekeittiön muuttaminen jakelukeittiöksi. Puhdistamon esisuunnittelu ja päätös puhdistamoratkaisusta. 16

Vesitornin peruskorjauksen suunnittelu. Lämpölaitoksen varalämpökapasiteetin suunnittelu ja rakentaminen. Särkisalmen ja Kangaskylän paloasemakiinteistöjen käytettävyys, selvitystyö. Ympäristötoimen toiminta-alueen laajentaminen maakunnalliseksi, selvitystyö. Rakennusvalvonnan järjestäminen ylikunnallisena, selvitystyö 1.4. Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä 31.12.2013 Vakituiset 2013 2012 Tilapäiset Kaikki Tilapäiset / yhteensä Vakituiset / työllistetyt työllistetyt Kaikki yhteensä Hallinto*) 101 31 132 79 19 98 Sivistys 87 32 119 94 47 141 Tekninen 14 5 19 45 12 57 Yhteensä 202 78 280 218 78 296 *) sis. ruoka- ja siivouspalveluhenkilöstön sekä maatalouslomittajat 2013 Maksetut palkat ja palkkiot 2013 2012 Maksetut palkat ja palkkiot 8 063 874 8 443 559 (palkkalaskennan tiedot) Sosiaaliturvan kustannukset - eläkevakuutusmaksut 3 086 054 3 174 140 - muut sosiaaliturvan kustannukset 482 092 529 632 Kustannukset yhteensä 11 632 020 12 147 331 1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan kannalta on tärkeää onnistua toiminnan suunnittelussa ja strategisissa valinnoissa. Erityisesti strategisissa hankkeissa ja investoinneissa tai palvelujen kohdistamisessa ja tuotantotapojen toteuttamisessa epäonnistuminen, vaikuttaisivat negatiivisesti Parikkalan kehitykseen ja sen toimintaympäristöön, mutta myös kuntalaisiin. Erilaisista varautumisista huolimatta aina voi esiin tulla niitä, joihin ei osattu varautua. Kuntien riskit jaetaan yleensä vahinkoriskeihin ja toiminnallisiin riskeihin, joissa kummassakin painopisteen tulee olla erityisesti riskien tunnistamisessa ja sitä kautta ennaltaehkäisyssä. Kuntien riskienhallinnan pääpaino on vahinkoriskeissä, jotka jaetaan henkilö- ja omaisuusriskeihin. Riskien hallittavuus riippuu siitä, miten niihin voidaan varautua. Vahinkoriskejä hallitaan omaisuutta vakuuttamalla. Vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta olevat vakuutukset on kilpailutettu 2010, jolloin on samalla määritelty käytettävät vakuutusmuodot ja omavastuut. Uudet sopimukset ovat tulleet voimaan 1.1.2011. Vakuutusyhtiön kanssa suoritettiin vuonna 2007 toimialoittainen riskienhallinnan arviointi. Vakuutusturva käydään läpi vuosittain pidettävässä vakuutuspalaverissa. 17

Kertomusvuonna kunnan kiinteistöissä on ollut useita vesivahinkoja ja / tai sisäilmaongelmia, joihin osaan on saatu myös vakuutuskorvauksia. Samoin syksyn myrskyn aiheuttaminen metsätuhoihin on haettu vakuutuskorvauksia. Vuonna 2011 esiin tullut koulukiinteistön myynnin purkamisvaatimus on edelleen kesken, ostajan kanssa ei ole päästy sopimukseen. Kirjanpitolain mukainen pakollinen varaus on tehty vuoden 2011 tilinpäätökseen. Omaisuuden hankintaan ja hallintaan sekä sen myymiseen tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota. Erityisesti kiinteistöjen merkitystä ja kuntoa sekä korjaustarvetta tulee seurata, jotta varmistetaan arvon säilyminen. Kiinteistömassan asianmukaisella hoidolla sekä tarkoituksenmukaisella hankinnalla ja käytöllä voidaan vähentää taloudellisten riskien uhkaa. Kunnan käyttämättömät tai vajaakäyttöiset kiinteistöt on inventoitu ja laitettu myyntiin taikka päätetty purkaa, toiminta on jatkuvaa. Henkilöstöriskejä hallitaan ensisijaisesti rekrytoinnilla, vaarallisten työyhdistelmien estämisellä, perehdyttämisellä, koulutuksella sekä kehityskeskusteluissa esiin tulleiden ongelmien ratkaisuilla. Henkilöstöriskejä ovat myös työturvallisuuteen, työssäviihtymiseen yms. liittyvät vaaratekijät, joiden osalta lakisääteiset työsuojelu ja työterveyshuolto ovat kunnossa. Lisäksi työhyvinvointikyselyjä tehdään parin vuoden välein ja ongelmatilanteisiin puututaan. Parikkalassa avoimeksi tulleet virat ja toimet on pääsääntöisesti saatu täytetyiksi kelpoisuusehdot täyttävillä henkilöillä. Henkilöstön keski-ikä on kuitenkin korkea, mikä asettaa haasteita jaksamisen tukemiselle ja ammattitaidon ylläpitämiselle. Lähivuosina eläkkeelle siirtyminen kiihtyy, mihin jokaisen hallintokunnan tulee varautua hyvissä ajoin. Rahoitusriskejä ovat mm. tulojen ja menojen kertymiseen liittyvät ongelmat sekä sijoitustoimintaan ja lainoihin liittyvät vaaratekijät. Rahoitusriskejä hallitaan maksuvalmiussuunnittelulla ja maltillisella sijoitus- ja lainapolitiikalla. Ajankohtainen raportointi on äärimmäisen tärkeää menojen ja tulojen seurannassa. Tällä hetkellä sekä sijoitus- että lainasalkut ovat varsin pienet, joten niihin kohdistuva riski ei ole suuri. Viime vuosien mittavat investoinnit on maksettu sijoituksilla eikä niihin ole näin lainaa tarvittu. Nyt kuluneena vuonna päiväkodin rakentaminen on toteutettu lainarahalla. Huolimatta pienistä määristä niin sijoitukset kuin lainatkin on kilpailutettu. Maksuvalmius on ollut vielä tyydyttävä, mutta mahdolliseen lainanottoon tulee varautua, alhainen korkotaso näkyy ainakin alussa edullisina lainakustannuksina, mutta taloudenpidossa on varauduttava myös mahdollisiin korkojen nousuun. Maksuvalmiuden alentuessa myös viivästyskorkojen lisääntymiseen on varauduttava. Vuoden 2010 tilinpäätökseen on kirjattu Eksotelta saamiseksi n. 1,2 milj., koskien kunnan maksuosuuden tulkinnasta johtuvaa erimielisyyttä. Palvelusopimuksen osalta asia on vireillä hallinto-oikeudessa. Kunnan osuus Eksoten alijäämästä vuodelta 2013 on n. 1,8 milj.. Tietoturvariskeihin on varauduttu hyväksymällä tietoturvasuunnitelma, jonka mukaan mm. käyttöoikeuksia rajoittamalla on pyritty minimoimaan riskejä. IT-palveluiden siirryttyä vuonna 2012 Saimaan tieto ja talous Oy:n hoidettavaksi, on läpikäyty ja päivitetty koko henkilöstön osalta tietoverkon käyttöoikeudet. Samalla jokainen on sitoutunut kunnan tietojärjestelmän käyttösääntöihin. Kunnassa ei ole tullut esiin tietoturvaongelmia. 1.6. Ympäristötekijät Parikkalassa ei ole tiedossa olennaisesti kunnan talouteen vaikuttavia ympäristökysymyksiä. Kunnissa kuten myös Parikkalassa on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota vesihuollon moitteettomaan toimivuuteen Nokialla tapahtuneen vahingon seurauksena. Viime vuosien 18

tapaiset luonnonkatastrofit voivat hyvinkin uusiutua, mutta niihin varautuminen muutoin kuin vakuuttamalla ei liene tarpeellista. Parikkalan kunta on yksi viidestä alkuperäisistä HINKU-kunnasta. Kunta on sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja määrittelemään lähiajan kasvihuonekaasupäästötavoitteeksi vähintään 15 %:a vuoden 2016 loppuun mennessä ja tärkeimmät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi kolmen vuoden sisällä hankkeeseen liittymisestä ja sen jälkeen vähintään kerran viidessä vuodessa. 2. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntalain sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat säännökset ovat tulleet voimaan 1.1.2014. Kunnanvaltuusto päättää perusteista kevään 2014 aikana ja hyväksyy tarvittavat muutokset myös hallintosääntöön. Kunnanvaltuusto on myös hyväksynyt 1.10.2013 voimaan tulleen organisaatiouudistuksen edellyttämät muutokset hallintosääntöön. Selonteon laatiminen Selonteko perustuu johtoryhmässä päätettyyn menettelyyn, jossa keskeisenä valmisteluvaiheena oli tulosaluepäälliköiden sisäisen valvonnan itsearviointi erityisen arviointilomakkeen avulla, arviointi tehty helmikuussa 2014. Tulosaluevastaavien arviointi asteikolla 1-4 on seuraava: 1. Valvontaympäristö eli johtaminen ja hallinnon järjestäminen 2,49 2. Riskienhallinnan järjestäminen 2,51 3. Valvontatoimenpiteet 2,23 4. Informaatio ja tiedonkulku 2,21 5. Seuranta 2,86 Keskiarvo 2,46 Säännösten määräysten ja päätösten noudattaminen Lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa on noudatettu hyvää hallintotapaa. Lakien ja kunnan toimielinten päätösten noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Tavoitteiden toteuttaminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Kunnanhallitus on 11.5.2009 päättänyt, että talousarvion toteutumisesta raportoidaan vuosikolmanneksittain niin, että 1/3- ja 2/3- raportit sisältävät tuloslaskelman ja talousarvion toteutumisvertailun, ml. investoinnit sekä kommentit merkittävimmistä poikkeamista. Raportit saatetaan tiedoksi myös kunnanvaltuustolle. Valtuusto käsitteli 1/3 -raportin 25.6.2013 ja 2/3 raportin 14.11.2013. Varojen käytön valvonta on ollut systemaattista ja säännöllistä kunnan kaikissa toimielimissä eikä valvonnassa ole havaittu olennaisia ongelmia. Tehtävät, vastuut ja velvollisuudet on toimielimittäin määritelty varsin selkeästi. 19

Eri toimialojen keskeisiin toimintaprosesseihin sisältyy riittävästi valvontatoimenpiteitä, jotka varmistavat toiminnan tuloksellisuuden. Riskienhallinnan järjestäminen Kunnassa ei ole tehty koko kuntaa koskevaa systemaattista riskikartoitusta, jossa olennaiset riskit olisi tunnistettu ja kartoitettu. Koko kuntaa koskeva valmiussuunnitelma on hyväksytty vuonna 2010. Toimialakohtaisia valmiussuunnitelmia on päivitetty tarpeen mukaan. Riskienhallinnasta raportoidaan kunnanhallitukselle. Tulosaluepäälliköt raportoivat omille lautakunnille. Toimialakohtaisia sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä erillisarviointeja ei ole suoritettu. Informaatio ja tiedonkulku Johtoryhmällä ja henkilöstöllä on ollut käytettävissään riittävän oikeaa tietoa, oikea-aikaisesti ja riittävän oikeassa muodossa johtamisen ja siihen sisältyvän sisäisen valvonnan kannalta. Tiedonkulun varmistamiseksi kunnassa käytetään tarkoituksenmukaisesti nykyaikaisia tiedonkulun kanavia (palaverit, tiedotustilaisuudet, kotisivut ja sähköposti). Kunnanhallituksen päätöksistä tiedotetaan välittömästi koko henkilökunnalle. Johtoryhmän muistiot ovat olleet yleisesti esillä hallinnon verkossa. Ulkoisen tiedotuksen menettelytavat ja vastuuhenkilöt on selkeästi määritelty hallintosäännössä sekä viestintä- ja tiedotussuunnitelmassa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnassa on riittävä toiminnan ohjeistus, jolla varmistetaan tehokas ja lainmukainen toiminta sopimustoiminnassa, hankintojen kilpailuttamisessa ja omaisuuden myymisessä ja luovutuksessa. Parikkalan kunta kuuluu Etelä-Karjalan Hankintapalvelut Oy:n. Sopimustoiminta Kunnan eri toimialoja koskevien sopimusten seuranta ja valvonta on kunnossa. Vuonna 2013 sopimushallinta siirtyi osittain sähköisesti hoidettavaksi asianhallintaohjelma Dynastyn kautta, jolloin seuranta ja valvonta tehostuu entisestään. Kunnassa hyödynnetään tarvittaessa otto-oikeutta toimivaltuuksien noudattamisessa. Ulkoistettujen palvelujen seuranta ja valvonta on ajan tasalla. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Konserni Sisäinen tarkastus on osa kunnan normaalia johtamistoimintaa. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen 8.3.2011. Selonteon laatiminen Selonteko perustuu johtoryhmässä päätettyyn menettelyyn, jossa keskeisenä valmisteluvaiheena oli kunnanjohtajan konsernivalvonnan itsearviointi erityisen arviointilomakkeen avulla. Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa 20