1
Sovi%elu kouluissa ja lähiyhteisöissä Riidoista ratkaisuihin! 2
Sovi%elu kouluissa "Konflik*t eivät väl0ämä0ä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi hei0ää pois. (Nils Chris*e 1983) 4
Mitä sovi%elu on? Vapaaehtoinen, yhteisöllinen konflik*nhallintamenetelmä. Ydin on dialogissa, oppimisessa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä. Puoluee0omat sovi0elijat toimivat fasilitaa0oreina. Asianosaiset itse etsivät ja löytävät ratkaisun *lanteeseen. Sovi0elu on tulevaisuussuuntaista. Käsitellään tekoja, tunteita, arvoja ja ratkaisuja. Käytössä laajas* yhteiskunnan eri alueilla. 7
Sovi%elun käy%öalueet Riita- ja rikosasioiden sovi0elu Koulusovi0elu Työyhteisösovi0elu Naapuruussovi0elu Perhesovi0elu Ympäristöasioiden sovi0elu Kansainvälinen sovi0elu Tuomioistuinsovi0elu Suomen Asianajajaliiton sovi0elu 8
Sovi%elu koulussa Vertaissovi0elu eli VERSO on yksi kouluissa käyte0ävistä sovi0elun menetelmistä. Vertaissovi0elu on menetelmänä yksinkertainen ja selkeä kaava, jonka mukaises* osapuolia hieman vanhemmat sovi0elijoiksi koulutetut oppilaat au0avat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ris*riitaansa. 13
Mitä kouluissa sovitellaan? Kouluissa sovitellaan monenlaisia ris<riitoja nimi0elyjä, haukkumista, huutelua, ulkonäköön lii0yvää vihjailua, selän takana puhumista ikävää kommentoin*a teks*viestein tai ne*ssä tönimisiä, läpsimisiä, kiinnipitämisiä, tappeluita ja leikkitappeluita, jotka kiihtyvät liiaksi, etuilua jonoissa eristämistä ja syrjimistä uhkailua, alistamista tai pako0amista isomman tai vahvemman oikeudella toisen omaisuuden luvatonta lainaamista tai piilo0amista 14
Havainnosta sovi%elun <laukseen 5. Vertaissovittelu ja/tai muu tarpeellinen menetelmä 1. Havainto kouluyhteisön aikuiselta, oppilaalta tai vanhemmalta 4. Ristiriitatilanteen havaitseminen ja sovittelun tilaus 3. Pyyntö tarkkailusta ja puuttumisesta oikealle aikuiselle koulussa 2. Tieto verso-ohjaajalle, vertaissovittelijalle tai luottoaikuiselle koulussa 15
Koulusovi%elu lukuina 2009 Vuoden 2009 lopussa oli 360 Versokoulua 86 paikka- kunnalla. Versokoulut tavoi0avat noin 81 000 oppilasta sekä heidän huoltajansa. Versokouluilla toimii 7000 sovi0elijaoppilasta ja 1500 sovi0elunohjaajaa. Sovi0elijaoppilaita on keskimäärin 21 ja ohjaajia 5 / koulu. Sovi0elutapauksia kertyy vuodessa keskimäärin 25 / koulu. Onnistunees* soviteltuja koulukonflikteja oli noin 9000. 6
Lait ja asetukset turvaavat oppilaan oikeu%a osallisuuteen Koulusovi%elua voidaan perustella useilla lakien sekä ihmisoikeussäännöksien tavoi%eilla. 9
Lait ja asetukset 1 Suomen Perustuslain 6 mukaan lapsia on kohdeltava tasa- arvoises* yksilöinä ja heidän tulee saada vaiku0aa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavas*. Lain 14 mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaiku0aa itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsen oikeuksien sopimus Sopimisval*on on taa0ava lapsen oikeus vapaas* ilmaista omat näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa (12. ar*kla). Koulutuksen tulee pyrkiä lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa (29. ar*kla). >>> 10
Lait ja asetukset 2 YK:n Ihmisoikeusjulistus: Opetuksen on pyri0ävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehi0ämiseen... opetuksen tulee edistää ymmärtämystä ja suvaitsevaisuu0a (26. ar*kla). Perusopetuslain 2 mukaan opetuksen tavoi0eena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja ee]ses* vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia *etoja ja taitoja. Nuorisolain tavoi0eet (1 ) nuorten ak*ivisen kansalaisuuden edistämisestä ja nuorten sosiaalisesta vahvistamisesta ovat yhdensuuntaisia koulusovi0elun tavoi0eiden kanssa. 11
Lait ja asetukset eivät kuitenkaan yksinään riitä. Arjessa tarvitaan jokaisen yksi%äisen kasva%ajan todellista tahtoa, asenne%a ja sydämen viisau%a. 12
Osallisuuden merkitys Vertaissovi0elu voi toimia yhtenä elämän *lanteiden hallinnan oppimisen menetelmänä ja tuoda oppilaalle kokemuksen omasta asiantun*juudestaan ja merkityksestään kouluyhteisön jäsenenä. (Gellin 2010) Aito osallisuus haastaa aikuisia luo0amaan siihen, e0ä oppilaat voivat keskeneräisinäkin olla oman yhteisönsä tulkkeja ja tuoda näin yhteiseen toimintaan sitä *etoa, jota yhteisön aikuisilla ei väl0ämä0ä ole. (Gellin 2010) Sovi0elutaitojen katsotaan ohjaavan nuoria myönteiseen käytökseen ja samalla vahvistavan heidän kokemustaan voida itse vaiku0aa omaan elämäänsä. (Christy 2006) 23
Sovi%elu on oppimisprosessi Osallistava ja oppimista tuo0ava asioiden käsi0ely au0aa osapuolia muu0amaan käy0äytymistään myönteiseksi. (Pehrman 2005) Sitoutuminen anne0uihin lupauksiin palau0aa osapuolet yhteisöönsä eikä leimautumista hyväksi tai pahaksi tapahdu. (Hill & Wright 2006) On tärkeää antaa oppilaille mahdollisuus konflik*nhallinnan ja riitojen ratkaisun ope0eluun, vaikka itsekin voisi ope0ajana tai aikuisena *lanteen selvi0ää. 21
Mitä sovi%elu ope%aa? On opi%u käsi%elemään riita<lanteita ja soveltamaan näitä taitoja arkeen. (sovi0elijaoppilaat, Joroinen) Versossa oppii käytöstapoja, itsehillintää,yhteistyökykyä. Samalla oppii virheistään. (sovi0elijaoppilaat, Espoo) Versossa voi oppia tasavertaisuu%a, yhteenkuuluvuu%a, anteeksiantoa, vastuullisuu%a ja pitämään lupauksensa. (sovi0elijaoppilaat, Helsinki) Aina ei voi turvautua siihen, e%ä muut ratkaisevat riidat. (sovi0elijaoppilaat, Joroinen) Täs ollaan opi%u hyvii taitoi meijän tulevii aviolii%oi varten. (sovi0elijaoppilaat, Helsinki) Oppilailta kerä,yjä kommen,eja 2009 24
Mitä vertaissovi%elijat oppivat (Suoria lainauksia oppilaiden vastauksista, 120 ak / 44 yk) Kaiken voi sovitella puhumalla Puhumaan ihmisten kanssa Itsekuria Rauhallisuu%a riita<lanteissa sekä pää%äväisyy%ä Näkemään ihmisistä uusia puolia enemmän Katsomaan asioita eri näkökulmista E%ei aina tarvitse syy%ää ja torua, riita voidaan ratkaista Vaikka sisaruksien kanssa sovi%aa riitoja Täten pystyn olemaan paremmin muiden oppilaiden ja ystävien kanssa E%ä riitoja voi itsekin selvi%ää, ei aina aikuisen (Gellin 2010)
Mitä osapuolet oppivat (Suoria lainauksia oppilaiden vastauksista; 120 ak / 44 yk) Soviteltavat ovat oppineet keskustelemaan sovi%elua edeltävistä tapahtumista ja tekojensa merkityksestä Uskon myös heidän oppineen poh<maan tällaisia asioita jo etukäteen Ihmissuhdetaitoja Kunnioi%amaan muita sellaisina kuin he ovat E%ä syyllisten etsiminen ei ole tärkeää vaan ratkaisu Pienetkin riidat kanna%aa sopia Tietämään miltä toisesta tuntuu Usein he ovat lähteneet yhdessä pois, ovat oppineet, e%ä versosta on hyötyä (Gellin 2010)
Perheyhteisössäkin voi oppia Kohtaaminen - > pysäytä riita*lanne ja ohjaa osapuolet kohtaamaan toisensa; älä syytä tai arvota tekojen suuruu0a Kuuntelu - > auta kuuntelemaan huoleh*malla siitä, e0ä puhutaan vuorotellen toisen näkemystä kunnioi0aen Tunteet - > kysy tuntemuksia, jo0a syntyy ymmärrys sovinnon merkityksestä; auta tunnistamaan tunteita Ratkaisut - > luota osapuoliin ratkaisijoina; konkre*aa Seuranta - > kehu kun huomaat ratkaisun toimivan
Sovi%elutoimintaa kouluissa on tutki%u jo kymmenen vuo%a 12
Sovi%elu kanna%aa Seurantakyselyn tulokset kertovat, e%ä 86 % sovi0eluun ohjatuista *lanteista ovat joko sanallista tai fyysistä mieltä pahoi0avaa toimintaa 95 % sovi0eluista johtaa sopimukseen, jonka todetaan seurannassa pitäneen 89 % vertaissovi0elijoista pitää tärkeänä mielipahaa aiheu0avaan toimintaan puu0umista he* 90 % vertaissovi0elijoista pitää tehtävää mielekkäänä ja tärkeänä (Gellin 2007) 16
Sovi%elu on tärkeää 82 % vertaissovi0elijoista kokee onnistuneensa osapuolten au0amisessa 90 % vertaissovi0elijoista pitää sovi0elua koulussaan hyväksy0ynä toimintatapana 88 % osapuolista ilmoi] pitäneensä sopimuksessa antamansa lupauksen 87 % osapuolina olleista oppilaista pitää hyvänä sitä, e0ä oppilaat voivat sopia riitojaan vertaissovi0elussa (Gellin 2007) 17
Verso- ohjaajat: Sovi%elu toimii Sovi0elu on osa koulun kul0uuria. ka 3,8 Olen saanut eväitä riitojen ratkaisuun työssäni. ka 3,9 Sovi0elussa osapuolet ovat tulleet autetuiksi. ka 4,0 Vertaissovi0elu on toimiva menetelmä. ka 4,4 (31 sovi0elunohjaajaa / asteikko 1-5) Vertaissovi0elun tode]in myös madaltaneen kynnystä havaita tai ohjata käsi0elyyn erilaisia ris*riita*lanteita. (Gellin 2010) 18
Sovi%elu on mielekästä Vertaissovi0elun ohjaaminen on mielekäs tehtävä. ka 4,4 Vertaissovi0elijat nouda0avat periaa0eita hyvin. ka 4,5 Vertaissovi0elu täydentää hyvin puu0umista. ka 4,5 (31 sovi0elunohjaajaa / asteikko 1-5) Ohjaajat olivat itse sovitelleet haastavampia konflikteja. Myös oppilaan ja aikuisen välisiä riitoja on soviteltu. (Gellin 2010) 19
Sovi%elun haasteet Sovi0elu tuo haasteen: aidon osallisuuden ja väli0ämisen kul0uuri vaa*i kasvua luo0amiseen ja sitoutumiseen. Toimintakul0uurin muutos kouluissa on hidasta. Hoidan itse nopeammin ja paremmin - kokemuksesta koh* omaa oivallusta siitä, e0ä oppilaat ovat kykeneviä toimijoita ja oman yhteisönsä asiantun*joita sekä voimavara koko kouluyhteisölle. (Gellin 2010) 20
Mikä restora<ivinen aja%elu? 25
Restora<ivinen aja%elu Kyse on ihmissuhteet ja tunteet huomioon o0avasta konflik*nhallinnasta. (Elonheimo 2002) Korostaa yhteistyöhön perustuvaa myönteistä prosessia ja yhteisymmärrykseen perustuvaa lopputulosta. (Zehr 2002) Keskeisenä ajatuksena on, e0ä tapahtunut teko palautetaan asianosaisille niin, e0ä he voivat itse olla ak*ivisia osallisia asiansa ratkaisussa. (Chris*e 1983) Tavoi0eena on korjata vääryys ja vähentää osapuolille aiheutunu0a traumaa. (Chris*e 1983) 26
Restora<ivisen koulun tavoi%eet Kouluyhteisön turvallisuuden, työrauhan ja ilmapiirin parantaminen Eristämisen ja eristäytymisen vähentäminen Yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen Moraalin ja itsetunnon koho0aminen Osallisuuden lisääminen Konflik*en ja häiriökäy0äytymisen vähentäminen koko yhteisössä Koulun henkilökunnan uupumisen väl0äminen (Hopkins 2004) 27
Restora<ivinen aja%elu koko koulun perustana (B. Morrison) Mahdollisuus restoratiiviseen työskenteyyn vaikeissakin tilanteissa Restora*ivisia mene0elyjä kehitetään arkipäivän konflik*en hallintaan Ystävyyssuhteiden rakentaminen, yhteisöllisyys omassa oppilasyhteisössä, toisten huomioiminen, yhdessä oppiminen ja työskentely Empa*an kehi0yminen ja sitoutuminen siihen, e0ä kukin toimii yhteiseksi parhaaksi 28
Restora<ivisen työtavan hyödyt Tutkimustulos Englannin Hull in kunnasta: Muutokset yhdessä lukiossa keväästä 2007 kevääseen 2008 46 % vähennys sanallisissa konflikteissa 59 % vähennys fyysisissä konflikteissa 43 % vähennys häiritsevässä käytöksessä 79 % vähennys rasis*sessa käytöksessä 63 % vähennys henkilökunnan poissaoloissa Säästöä kertyi yli 68 000 ensimmäisen 8 kk:n aikana! (Hopkins 2009) 29
Restora<ivisen työtavan hyödyt Muutokset 7 peruskoulussa keväästä 2007 kevääseen 2008: 80 % vähennys oppilaiden välisissä sanallisissa konflikteissa 73 % vähennys oppilaan ja ope0ajan välisissä sanallisissa konflikteissa 57 % vähennys oppilaiden välisissä fyysisissä konflikteissa 83 % vähennys puu0umis*lanteissa välitun*en aikana 79 % vähennys puu0umis*lanteissa ruokailun aikana (Hopkins 2009) 30
Sovi%elun käynnistäminen koulussa 31
8 askelta sovi%eluun 1. Otetaan yhteys Suomen sovi0elufoorumiin 2. Sovitaan koulutuspäivämääristä 3. Koulutetaan henkilökunta 4. Valitaan ohjaaja- ja oppilasryhmä 5. Koulutetaan ohjaajat ja sovi0elijat 6. Käynnistetään toiminta ja *edotetaan asiasta 7. Nivotaan toiminta koulun arkeen 8. Huolehditaan jatkokoulutuksesta 32
Rauha on tahdon asia Mar] Ah*saari (2009): Kaikki konflik*t ovat ratkaistavissa. Rauha on ensisijainen asia eikä syyllisten osoi0elu anna mahdollisuuksia rauhantyön ilmapiirille. On katso0ava tulevaisuuteen. Suomesta voisi kehi0yä rauhanvälityksen asiantun*jamaa, rauhanvälityksen suurvalta. 33
Ota yhtey%ä! Projek*päällikkö Maija Gellin maija.gellin@sovi0elu.com Koulutuspäällikkö Eeva Saarinen eeva.saarinen@sovi0elu.com Yhteyspäällikkö Harri Väisänen harri.vaisanen@sovi0elu.com www.sovi%elu.com/vertaissovi%elu 34