Tulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilailla olevan kun opinnot koulussa tai oppilaitoksessa loppuvat?

Transkriptio

1 1

2 Tulevaisuuden muistelo Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilailla olevan kun opinnot koulussa tai oppilaitoksessa loppuvat? 2

3 Verson organisaatio Ydinverso Ala- ja yläkoulut, yhtenäiskoulut, lukiot AmisVerso Ammatilliset oppilaitokset Restoratiivinen koulu Oppimisyhteisöjen henkilöstö MiniVerso Varhaiskasvatus, päiväkodit Verso Koordinointi Suunnittelu Tutkiminen Kehittäminen Kouluttaminen Verkostot Kotimainen ja ulkomainen yhteistyö

4 Sovittelu peruskouluissa Koulutukset käynnistyivät peruskouluissa vuonna 2001 Vuoden 2012 alkaessa lähes 400 Versokoulua yli 90 paikkakunnalla Alakouluja, yläkouluja, yhtenäiskouluja ja lukioita Versokoulut tavoittavat vuosittain noin oppilasta sekä heidän huoltajaansa. Vuosittain Versokouluilla toimii n sovittelijaa ja 2000 sovittelunohjaajaa. Vertaissovittelijoita on keskimäärin 21 ja ohjaajia 5 / Versokoulu. Onnistuneesti soviteltuja konflikteja on vuosittain noin 9000.

5 Sovittelu toisen asteen oppilaitoksissa Koulutukset käynnistyivät vuonna 2009 OSAO (Oulun seudun ammattiopisto) Keuda (Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) HDO (Helsingin diakoniaopisto) Keski-Suomen opisto Harjun oppimiskeskus Stadin ammattioppilaitokset PKKY (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä) Ammattiopisto Luovi (Liperi)

6 MiniVerso päiväkodeissa Suunnittelu käynnistyi 2009 Ensimmäiset pilottikoulutukset 2011 Mukana jo lähes sata päiväkotia ja varhaiskasvatuskeskusta Kokemukset erittäin kannustavia Kysyntä jatkuvaa

7 KOHTAAMINEN IHMISSUHTEET AJATUKSET JA TUNTEET KUUNTELEMINEN TURVALLISUUS KORJAAVAA, EHEYTTÄVÄÄ

8 Restoratiivinen lähestyminen koko yhteisön perustana (M. Gellin 2013) Restoratiivinen työskentely haastavissa tilanteissa Conferencing: Suurpiiri Restoratiivinen konfliktinhallinta Mediation: Vertaissovittelu, aikuisjohtoinen sovittelu Ystävyyssuhteiden rakentaminen, yhteisöllisyys, toisten huomioiminen, yhdessä oppiminen ja työskentely Empatian kehittyminen. Sitoutuminen siihen, että kukin toimii yhteiseksi parhaaksi Circles: Puhepiirit, paripiirit, timanttipiirit, oivalluspiirit, suurpiirit oppitunneilla

9 Restoratiivisen koulun tavoitteet Kouluyhteisön turvallisuuden, työrauhan ja ilmapiirin parantaminen Eristämisen ja eristäytymisen vähentäminen Yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen Moraalin ja itsetunnon kohottaminen Osallisuuden lisääminen Konfliktien ja häiriökäyttäytymisen vähentäminen koko yhteisössä Koulun henkilökunnan uupumisen välttäminen (Hopkins 2006)

10 Restoratiivinen koulu If we are not modelling what we teach then we are teaching something else. (Helen Flanagan) Mielestämme jokaisen ajatukset ovat tärkeitä, niin opettajan kuin oppilaankin teemme asiat yhdessä. (Ulla Sara-aho) Ystävyyssuhteiden rakentaminen, toisten huomioiminen, yhdessä oppiminen ja työskentely Empatian kehittyminen ja sitoutuminen siihen, että kukin toimii yhteiseksi parhaaksi

11 Restoratiivisen koulun teemat Jokaisen näkökulma ainutlaatuinen ja arvokas Ajatukset vaikuttavat tunteisiin, tunteet vaikuttavat toimintaan Empatia ja myötätunto muita kohtaan Tarpeiden tunnistaminen ennen ratkaisuja Luottamus osapuolten ratkaisukykyyn ja heidän voimaantumisensa tukeminen (Hopkins 2010)

12 Sovittelu kouluissa ja oppilaitoksissa. Työpaikoilla? "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983) 12

13 Sovittelu toisen asteen oppilaitoksissa Ristiriitojen käsittely työelämätaito!? 13

14 Mitä sovittelu on? Vapaaehtoinen, yhteisöllinen konfliktinhallintamenetelmä. Ydin on dialogissa, oppimisessa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä. Puolueettomat sovittelijat toimivat fasilitaattoreina. Asianosaiset itse etsivät ja löytävät ratkaisun tilanteeseen. Sovittelu on tulevaisuussuuntaista. Käsitellään tekoja, tunteita, tarpeita ja ratkaisuja. Käytössä laajasti yhteiskunnan eri alueilla 14

15 Sovittelun käyttöalueet Rikos- ja riita-asioiden sovittelu Koulu- ja oppilaitossovittelu (Verso) Päiväkotisovittelu (MiniVerso) Työyhteisösovittelu Naapuruussovittelu Perhesovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Tuomioistuinsovittelu Suomen Asianajajaliiton sovittelu Kansainvälinen sovittelu 15

16 Vertaissovittelu oppilaitoksessa Vertaissovittelu eli VERSO on menetelmänä yksinkertainen ja selkeä kaava, jonka mukaisesti sovittelijoiksi koulutetut opiskelijat auttavat osapuolina olevia löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun vaiheet: 1. Tervehtiminen ja pelisäännöt 2. Tarinat ja tunteet 3. Ratkaisut 4. Sopiminen 5. Seuranta 10

17 Mitä kouluissa ja oppilaitoksissa sovitellaan? nimittelyjä, haukkumista, huutelua, ulkonäköön liittyvää vihjailua, selän takana puhumista ikävää kommentointia tekstiviestein tai netissä tönimisiä, läpsimisiä, kiinnipitämisiä, tappeluita ja leikkitappeluita, jotka kiihtyvät liiaksi, etuilua jonoissa eristämistä ja syrjimistä uhkailua, alistamista tai pakottamista isomman tai vahvemman oikeudella toisen omaisuuden luvatonta lainaamista tai piilottamista

18 Opiskelijoiden listaamia mielipahoja suorina lainauksina Läski, punkero, sprintteri = lihava Rumaa meikkausta, hiukset on kuin petolinnun perse Leikkitappelut, -painit tappeluksi Vanhoja käsittelemättömiä juttuja kaivellaan Moka, erilainen tapa ajaa konetta, käsitellä hevosta, puhua erilailla Selän takana puhuminen Ulkonäöstä, vaatteista ikävä kommentointi koetaan henkilökohtaisena loukkauksena Sut olis kiva hakata Työrauhan häirintää pajalla, keittiössä/työpisteellä Vittuillaan vapaa-ajan harrastuksista 18

19 Asuntola -caseja juopuneet pitää meteliä, pitää porukkaa hereillä jopa herättelee tulee tönimistä Musiikin huudattaminen Ruokaa ja tavaroita viedään Tavaroita paiskotaan Osa porukasta ei tee mitään eli ei huolehdi siivouksesta yms. yksi tekee kaiken Vierailuajan jälkeen tuodaan edelleen porukkaa meteli jatkuu leikkitönimistä 19

20 Miksi Vertaissovittelu? Opiskelijat OPPIVAT sovitellessaan konflikteja = pedagoginen perusta Osapuolet omistavat konfliktinsa ja heillä on OIKEUS olla osallisena ratkaisuja etsittäessä = demokraattinen perusta Opiskelijoilla on enemmän ASIANTUNTEMUSTA ja aikaa riitojensa selvittelyyn, joten henkilökunnan kannattaa antaa opiskelijoille mahdollisuus = pragmaattinen perusta (Hareide 2006) 20

21 Restoratiivisen oppimisen vaiheet, sisältö ja tulokset sovittelussa (Gellin 2011 / Lapin yliopisto / 166 vastaajaa) MISSÄ OPITAAN: Restoratiivisen ympäristön / tilan tunnusmerkit Osallisuus Kohtaaminen Yhteistyö Ratkaiseminen MITEN OPITAAN: Restoratiivisen oppimisen sosiaaliset elementit Kuunteleminen Kunnioitus Keskustelu / Dialogi Vuorovaikutus Reflektio Ymmärrys Ilmaisu ajatuksille, tunteille, tarpeille ja teoille MITÄ OPITAAN: Restoratiivisen oppimisen tuottamat tulokset Empatia Sosiaaliset taidot Vastuunotto Pystyvyys Aktiivinen kansalaisuus

22 Mitä sovittelu opettaa? Oppilailta kerättyjä kommentteja On opittu käsittelemään riitatilanteita ja soveltamaan näitä taitoja arkeen. Versossa oppii käytöstapoja, itsehillintää, yhteistyökykyä. Samalla oppii virheistään. Versossa voi oppia tasavertaisuutta, yhteenkuuluvuutta, anteeksiantoa, vastuullisuutta ja pitämään lupauksensa. Aina ei voi turvautua siihen, että muut ratkaisevat riidat. Täs ollaan opittu hyvii taitoi meijän tulevii avioliittoi varten.

23 Sovittelu lisää ammattipätevyyttä Valmistuville opiskelijoille lisää osaamista Työelämässä esimiehillä/luottamusmiehillä velvollisuus hoitaa kiusaamistapaukset Työturvallisuus paranee Työ- ja opiskeluteho paranee Pienentää keskeyttämisen riskiä Opettajien oikeusturva paranee Opettajien jaksaminen paranee 16

24 Sovittelu säästää rahaa ja voimia Opintonsa keskeyttänyt opiskelija aiheuttaa jopa menetyksen oppilaitokselle Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle n. 1,5 milj Koulun johdolla on mahdollisuus hyödyntää aikuisjohtoista sovittelua (sovitteluohjaajat, rikossovittelutoimistot) (Gellin 2007) Sovittelu tukee henkilökunnan jaksamista ja vähentää uupumista (Hopkins 2006) Sovittelu ennaltaehkäisee rikollisuutta (Kinnunen 2010) 17

25 Sovittelun haasteet Sovittelu tuo haasteen: aidon osallisuuden ja välittämisen kulttuuri vaatii kasvua luottamiseen ja sitoutumiseen. Toimintakulttuurin muutos kouluissa on hidasta. Hoidan itse nopeammin ja paremmin -kokemuksesta kohti omaa oivallusta siitä, että oppilaat ovat kykeneviä toimijoita ja oman yhteisönsä asiantuntijoita sekä voimavara koko kouluyhteisölle. Yli puolet sovittelijoista kokee, että sovittelua tulisi käyttää nykyistä enemmän. (Gellin 2010 ja 2011)

26 9 askelta sovitteluun 1. Otetaan yhteys Suomen sovittelufoorumiin 2. Sovitaan koulutuspäivämääristä 3. Koulutetaan henkilökunta 4. Valitaan koulutettavat ohjaaja- ja opiskelijaryhmät 5. Koulutetaan ohjaajat ja sovittelijat 6. Tiedotetaan koko kouluyhteisöä ja vanhempia 7. Käynnistetään sovittelutoiminta 8. Nivotaan toiminta oppilaitoksen arkeen 9. Huolehditaan jatkokoulutuksesta 23

27 Mitä tulee muistaa konfliktin ratkaisussa Ei kielteistä palautetta tai arviointia kirjallisessa muodossa!! Kaikki mukaan sovitteluun! Sovittelua ei pidä lopettaa kesken jos osapuolten tunteet voimistuvat! Konfliktia ei voi ratkaista analyysin avulla! Konfliktia ei voi ratkaista ohjeilla ja valtaa käyttäen! (Pehrman 2010) 27

28 Sopimisen peruslähtökohta Ei ole olemassa ongelmaa, mistä puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. 28

29 Tomi Kiilakoski: Parempihan se on sovitella ku että ei sovitella. Vertaissovittelu, konfliktit ja koulukulttuuri. Vertaissovittelun ulkopuolinen arviointiraportti Nuorisotutkimusseura

30 Rauha on tahdon asia Martti Ahtisaari (2009): Kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa. Rauha on ensisijainen asia eikä syyllisten osoittelu anna mahdollisuuksia rauhantyön ilmapiirille. On katsottava tulevaisuuteen. Suomesta voisi kehittyä rauhanvälityksen asiantuntijamaa, rauhanvälityksen suurvalta. 30