Sovittelu kouluissa. "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois.

Transkriptio

1 1

2 2

3 Sovittelu kouluissa "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983) 4

4 Mitä sovittelu on? Vapaaehtoinen, yhteisöllinen konfliktinhallintamenetelmä. Ydin on dialogissa, oppimisessa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä. Puolueettomat sovittelijat toimivat fasilitaattoreina. Asianosaiset itse etsivät ja löytävät ratkaisun tilanteeseen. Sovittelu on tulevaisuussuuntaista. Käsitellään tekoja, tunteita, arvoja ja ratkaisuja. Käytössä laajasti yhteiskunnan eri alueilla. 7

5 Sovittelun käyttöalueet Riita- ja rikosasioiden sovittelu Koulusovittelu Työyhteisösovittelu Naapuruussovittelu Perhesovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Kansainvälinen sovittelu Tuomioistuinsovittelu Suomen Asianajajaliiton sovittelu 8

6 Lahden sovittelutoimisto Harjukatu 26 B, 5. krs, Lahti Vastaava sovittelun ohjaaja Tuula Häyrinen Gsm: Sovittelutoimistot:

7 Sovittelu koulussa Vertaissovittelu eli VERSO on yksi kouluissa käytettävistä sovittelun menetelmistä. Vertaissovittelu on menetelmänä yksinkertainen ja selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. 13

8 Mitä kouluissa sovitellaan? Kouluissa sovitellaan monenlaisia ristiriitoja nimittelyjä, haukkumista, huutelua, ulkonäköön liittyvää vihjailua, selän takana puhumista ikävää kommentointia tekstiviestein tai netissä tönimisiä, läpsimisiä, kiinnipitämisiä, tappeluita ja leikkitappeluita, jotka kiihtyvät liiaksi, etuilua jonoissa eristämistä ja syrjimistä uhkailua, alistamista tai pakottamista isomman tai vahvemman oikeudella toisen omaisuuden luvatonta lainaamista tai piilottamista 14

9 Havainnosta sovittelun tilaukseen 5. Vertaissovittelu ja/tai muu tarpeellinen menetelmä 1. Havainto kouluyhteisön aikuiselta, oppilaalta tai vanhemmalta 4. Ristiriitatilanteen havaitseminen ja sovittelun tilaus 3. Pyyntö tarkkailusta ja puuttumisesta oikealle aikuiselle koulussa 2. Tieto verso-ohjaajalle, vertaissovittelijalle tai luottoaikuiselle koulussa 15

10 Koulusovittelu lukuina 2009 Vuoden 2009 lopussa oli 360 Versokoulua 86 paikkakunnalla. Versokoulut tavoittavat noin oppilasta sekä heidän huoltajansa. Versokouluilla toimii 7000 sovittelijaoppilasta ja 1500 sovittelunohjaajaa. Sovittelijaoppilaita on keskimäärin 21 ja ohjaajia 5 / koulu. Sovittelutapauksia kertyy vuodessa keskimäärin 25 / koulu. Onnistuneesti soviteltuja koulukonflikteja oli noin

11 Lahden Versokoulut Ahtialan peruskoulu Harjun peruskoulu Kiveriön peruskoulu Kunnaksen peruskoulu Lahden Lyseon peruskoulu Lotilan peruskoulu Myllypohjan peruskoulu Möysän peruskoulu Lahden ruotsinkielinen koulu Tiirismaan peruskoulu

12 Lait ja asetukset turvaavat oppilaan oikeutta osallisuuteen Koulusovittelua voidaan perustella useilla lakien sekä ihmisoikeussäännöksien tavoitteilla. 9

13 Lait ja asetukset 1 Suomen Perustuslain 6 mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Lain 14 mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsen oikeuksien sopimus Sopimisvaltion on taattava lapsen oikeus vapaasti ilmaista omat näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa (12. artikla). Koulutuksen tulee pyrkiä lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa (29. artikla). >>> 10

14 Lait ja asetukset 2 YK:n Ihmisoikeusjulistus: Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen... opetuksen tulee edistää ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta (26. artikla). Perusopetuslain 2 mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Nuorisolain tavoitteet (1 ) nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämisestä ja nuorten sosiaalisesta vahvistamisesta ovat yhdensuuntaisia koulusovittelun tavoitteiden kanssa. 11

15 Lait ja asetukset eivät kuitenkaan yksinään riitä. Arjessa tarvitaan jokaisen yksittäisen kasvattajan todellista tahtoa, asennetta ja sydämen viisautta. 12

16 Osallisuuden merkitys Vertaissovittelu voi toimia yhtenä elämän tilanteiden hallinnan oppimisen menetelmänä ja tuoda oppilaalle kokemuksen omasta asiantuntijuudestaan ja merkityksestään kouluyhteisön jäsenenä. (Gellin 2010) Aito osallisuus haastaa aikuisia luottamaan siihen, että oppilaat voivat keskeneräisinäkin olla oman yhteisönsä tulkkeja ja tuoda näin yhteiseen toimintaan sitä tietoa, jota yhteisön aikuisilla ei välttämättä ole. (Gellin 2010) Sovittelutaitojen katsotaan ohjaavan nuoria myönteiseen käytökseen ja samalla vahvistavan heidän kokemustaan voida itse vaikuttaa omaan elämäänsä. (Christy 2006) 23

17 Sovittelu on oppimisprosessi Osallistava ja oppimista tuottava asioiden käsittely auttaa osapuolia muuttamaan käyttäytymistään myönteiseksi. (Pehrman 2005) Sitoutuminen annettuihin lupauksiin palauttaa osapuolet yhteisöönsä eikä leimautumista hyväksi tai pahaksi tapahdu. (Hill & Wright 2006) On tärkeää antaa oppilaille mahdollisuus konfliktinhallinnan ja riitojen ratkaisun opetteluun, vaikka itsekin voisi opettajana tai aikuisena tilanteen selvittää. 21

18 Oppilaat ovat oman yhteisönsä asiantuntijoita 12

19 Mitä sovittelu opettaa? On opittu käsittelemään riitatilanteita ja soveltamaan näitä taitoja arkeen. (sovittelijaoppilaat, Joroinen) Versossa oppii käytöstapoja, itsehillintää,yhteistyökykyä. Samalla oppii virheistään. (sovittelijaoppilaat, Espoo) Versossa voi oppia tasavertaisuutta, yhteenkuuluvuutta, anteeksiantoa, vastuullisuutta ja pitämään lupauksensa. (sovittelijaoppilaat, Helsinki) Aina ei voi turvautua siihen, että muut ratkaisevat riidat. (sovittelijaoppilaat, Joroinen) Täs ollaan opittu hyvii taitoi meijän tulevii avioliittoi varten. (sovittelijaoppilaat, Helsinki) Oppilailta kerättyjä kommentteja

20 Mitä vertaissovittelijat oppivat (Suoria lainauksia verso-oppilaiden ilmauksista, 298 ak / 132 yk) Kaiken voi sovitella puhumalla Puhumaan ihmisten kanssa Itsekuria Rauhallisuutta riitatilanteissa sekä päättäväisyyttä Näkemään ihmisistä uusia puolia enemmän Katsomaan asioita eri näkökulmista Ettei aina tarvitse syyttää ja torua, riita voidaan ratkaista Vaikka sisaruksien kanssa sovittaa riitoja Täten pystyn olemaan paremmin muiden oppilaiden ja ystävien kanssa Että riitoja voi itsekin selvittää, ei aina aikuisen (Gellin 2010)

21 Mitä osapuolet oppivat (Suoria lainauksia verso-oppilaiden ilmauksista; 298 ak / 132 yk) Soviteltavat ovat oppineet keskustelemaan sovittelua edeltävistä tapahtumista ja tekojensa merkityksestä Uskon myös heidän oppineen pohtimaan tällaisia asioita jo etukäteen Ihmissuhdetaitoja Kunnioittamaan muita sellaisina kuin he ovat Että syyllisten etsiminen ei ole tärkeää vaan ratkaisu Pienetkin riidat kannattaa sopia Tietämään miltä toisesta tuntuu Usein he ovat lähteneet yhdessä pois, ovat oppineet, että versosta on hyötyä (Gellin 2010)

22 Perheyhteisössäkin voi oppia Kohtaaminen -> pysäytä riitatilanne ja ohjaa osapuolet kohtaamaan toisensa; älä syytä tai arvota tekojen suuruutta Kuuntelu -> auta kuuntelemaan huolehtimalla siitä, että puhutaan vuorotellen toisen näkemystä kunnioittaen Tunteet -> kysy tuntemuksia, jotta syntyy ymmärrys sovinnon merkityksestä; auta tunnistamaan tunteita Ratkaisut -> luota osapuoliin ratkaisijoina; konkretiaa Seuranta -> kehu kun huomaat ratkaisun toimivan

23 Sovittelutoimintaa kouluissa on tutkittu jo kymmenen vuotta 12

24 Sovittelu kannattaa Seurantakyselyn tulokset kertovat, että 86 % sovitteluun ohjatuista tilanteista ovat joko sanallista tai fyysistä mieltä pahoittavaa toimintaa 95 % sovitteluista johtaa sopimukseen, jonka todetaan seurannassa pitäneen 89 % vertaissovittelijoista pitää tärkeänä mielipahaa aiheuttavaan toimintaan puuttumista heti 90 % vertaissovittelijoista pitää tehtävää mielekkäänä ja tärkeänä (Gellin 2007) 16

25 Sovittelu on tärkeää 82 % vertaissovittelijoista kokee onnistuneensa osapuolten auttamisessa 90 % vertaissovittelijoista pitää sovittelua koulussaan hyväksyttynä toimintatapana 88 % osapuolista ilmoitti pitäneensä sopimuksessa antamansa lupauksen 87 % osapuolina olleista oppilaista pitää hyvänä sitä, että oppilaat voivat sopia riitojaan vertaissovittelussa (Gellin 2007) 17

26 Verso-ohjaajat: Sovittelu toimii Sovittelu on osa koulun kulttuuria. ka 3,8 Olen saanut eväitä riitojen ratkaisuun työssäni. ka 3,9 Sovittelussa osapuolet ovat tulleet autetuiksi. ka 4,0 Vertaissovittelu on toimiva menetelmä. ka 4,4 (31 sovittelunohjaajaa / asteikko 1-5) Vertaissovittelun todettiin myös madaltaneen kynnystä havaita tai ohjata käsittelyyn erilaisia ristiriitatilanteita. (Gellin 2010) 18

27 Sovittelu on mielekästä Vertaissovittelun ohjaaminen on mielekäs tehtävä. ka 4,4 Vertaissovittelijat noudattavat periaatteita hyvin. ka 4,5 Vertaissovittelu täydentää hyvin puuttumista. ka 4,5 (31 sovittelunohjaajaa / asteikko 1-5) Ohjaajat olivat itse sovitelleet haastavampia konflikteja. Myös oppilaan ja aikuisen välisiä riitoja on soviteltu. (Gellin 2010) 19

28 Sovittelun haasteet Sovittelu tuo haasteen: aidon osallisuuden ja välittämisen kulttuuri vaatii kasvua luottamiseen ja sitoutumiseen. Toimintakulttuurin muutos kouluissa on hidasta. Hoidan itse nopeammin ja paremmin - kokemuksesta kohti omaa oivallusta siitä, että oppilaat ovat kykeneviä toimijoita ja oman yhteisönsä asiantuntijoita sekä voimavara koko kouluyhteisölle. (Gellin 2010) 20

29 Mikä restoratiivinen ajattelu? 25

30 Restoratiivinen ajattelu Kyse on ihmissuhteet ja tunteet huomioon ottavasta konfliktinhallinnasta. (Elonheimo 2002) Korostaa yhteistyöhön perustuvaa myönteistä prosessia ja yhteisymmärrykseen perustuvaa lopputulosta. (Zehr 2002) Keskeisenä ajatuksena on, että tapahtunut teko palautetaan asianosaisille niin, että he voivat itse olla aktiivisia osallisia asiansa ratkaisussa. (Christie 1983) Tavoitteena on korjata vääryys ja vähentää osapuolille aiheutunutta traumaa. (Christie 1983) 26

31 Restoratiivisen koulun tavoitteet Kouluyhteisön turvallisuuden, työrauhan ja ilmapiirin parantaminen Eristämisen ja eristäytymisen vähentäminen Yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen Moraalin ja itsetunnon kohottaminen Osallisuuden lisääminen Konfliktien ja häiriökäyttäytymisen vähentäminen koko yhteisössä Koulun henkilökunnan uupumisen välttäminen (Hopkins 2004) 27

32 Restoratiivinen ajattelu koko koulun perustana (B. Morrison) Mahdollisuus restoratiiviseen työskenteyyn vaikeissakin tilanteissa Restoratiivisia menettelyjä kehitetään arkipäivän konfliktien hallintaan Ystävyyssuhteiden rakentaminen, yhteisöllisyys omassa oppilasyhteisössä, toisten huomioiminen, yhdessä oppiminen ja työskentely Empatian kehittyminen ja sitoutuminen siihen, että kukin toimii yhteiseksi parhaaksi 28

33 Restoratiivisen työtavan hyödyt Tutkimustulos Englannin Hull in kunnasta: Muutokset yhdessä lukiossa keväästä 2007 kevääseen % vähennys sanallisissa konflikteissa 59 % vähennys fyysisissä konflikteissa 43 % vähennys häiritsevässä käytöksessä 79 % vähennys rasistisessa käytöksessä 63 % vähennys henkilökunnan poissaoloissa Säästöä kertyi yli ensimmäisen 8 kk:n aikana! (Hopkins 2009) 29

34 Restoratiivisen työtavan hyödyt Muutokset 7 peruskoulussa keväästä 2007 kevääseen 2008: 80 % vähennys oppilaiden välisissä sanallisissa konflikteissa 73 % vähennys oppilaan ja opettajan välisissä sanallisissa konflikteissa 57 % vähennys oppilaiden välisissä fyysisissä konflikteissa 83 % vähennys puuttumistilanteissa välituntien aikana 79 % vähennys puuttumistilanteissa ruokailun aikana (Hopkins 2009) 30

35 Sovittelun käynnistäminen koulussa 31

36 8 askelta sovitteluun 1. Otetaan yhteys Suomen sovittelufoorumiin 2. Sovitaan koulutuspäivämääristä 3. Koulutetaan henkilökunta 4. Valitaan ohjaaja- ja oppilasryhmä 5. Koulutetaan ohjaajat ja sovittelijat 6. Käynnistetään toiminta ja tiedotetaan asiasta 7. Nivotaan toiminta koulun arkeen 8. Huolehditaan jatkokoulutuksesta 32

37 Rauha on tahdon asia Martti Ahtisaari (2009): Kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa. Rauha on ensisijainen asia eikä syyllisten osoittelu anna mahdollisuuksia rauhantyön ilmapiirille. On katsottava tulevaisuuteen. Suomesta voisi kehittyä rauhanvälityksen asiantuntijamaa, rauhanvälityksen suurvalta. 33

38 Ota yhteyttä! Projektipäällikkö Maija Gellin Koulutuspäällikkö Eeva Saarinen Yhteyspäällikkö Harri Väisänen 34