Liite 3 Äänekosken kaupunki VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JA HIRVASKANKAAN OHI KULKEVAN LIIKENTEEN OSTOVOIMA JA SEN VAIKUTUS LIIKETILAN LISÄTARPEESEEN 3.7.2012
1 ALKUSANAT Hirvaskankaan alue on valtakunnallisesti tunnettu palvelukeskittymä, joka hyvän sijaintinsa vuoksi on herättänyt kiinnostusta sekä elinkeinotoiminnan että asumisen sijoittumisalueena. Tehtävänä on arvioida Hirvaskankaan asemakaavoitukseen liittyen vapaa-ajan asukkaiden ja Hirvaskankaan ohi kulkevasta liikenteestä Hirvaskankaalla pysähtyvien asiakkaiden nykyinen ja tuleva ostovoima ja ostovoiman kasvun vaikutus liiketilan tulevaan lisätarpeeseen Äänekoskella ja Hirvaskankaalla. Selvitys tehtiin Äänekosken kaupungin toimeksiannosta. Tilaajan yhteyshenkilönä toimi kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen. Strafica Oy:ssä työstä vastasivat FM Kimmo Koski ja DI Miikka Niinikoski.
2 Sisällysluettelo Alkusanat... 1 1 Hirvaskankaan alue... 3 2 Ostovoima ja ostovoiman kasvuarvio... 4 2.1 Vapaa-ajan asukkaat... 4 2.2 Ohikulkevasta liikenteestä Hirvaskankaalla pysähtyvät... 5 2.3 Vakituiset asukkaat... 6 2.4 Ostovoiman kasvu yhteensä... 6 3 laskennallinen liiketilatarve... 7 3.1 Arviointiperiaatteet... 7 3.2 Liiketilan lisätarve vuoteen 2030... 7 3.3 Lisätarpeen kohdistuminen Hirvaskankaalle... 9 4 Lähdeluettelo... 10
3 1 HIRVASKANKAAN ALUE sijaitsee valtatien 4, kantatien 69 ja Uuraistentien risteysten lähialueella. Äänekosken keskustaan on matkaa noin 13 kilometriä, Suolahden keskustaan noin 15 kilometriä ja Jyväskylään noin 30 kilometriä. Alueella toimii nykyisin ABC-liikenneasema, Teboil, Shell, rekkaparkki ja kauppakeskus Spektri. Liikenneaseman palveluihin kuuluvat mm. kahvila-ravintola, pizzeria, hampurilaisravintola, elintarvikemyymälä sekä apteekki ja Alkon myymälä. Kauppakeskus Spektri on kooltaan noin 4 000 m 2 ja sieltä löytyy mm. vapaa-ajan ja kodin sisutuksen tuotteita, kirjoja ja lahjatavaroita myyviä liikkeitä sekä muita erikoispalveluja. Liikenteellinen sijainti vilkasliikenteisen valtatien 4 varrella on vaikuttanut siihen, että Hirvaskankaasta on muodostunut valtakunnallisesti merkittävä liikennepalvelujen keskittymä. Alueen kaupalliset palvelut toimivat pääosin ohikulkuliikenteen ostovoimaan tukeutuen. Alle kolmen kilometrin etäisyydellä Hirvaskankaan alueesta asui vuonna 2009 noin 800 asukasta ja siellä oli vuonna 2007 noin 200 työpaikkaa. ta lähimmät kyläalueet, Honkola, Koivistonkylä ja Hirvaskylä sijaitsevat noin kolmen kilometrin etäisyydellä (Keski-Suomen liitto 2012). Ehdotusvaiheessa olevan Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on huomioida tulevan moottoritien rinnakkaistien linjauksen siirron vaikutus Hirvaskankaan palvelukeskuksen toimintaan sekä alueen liiketoiminnan yleinen kehittäminen. Kaupunki on hankkinut valtatien 4 eritasoliittymän koillispuolelta noin kahdeksan hehtaarin maa-alueen nykyisen palvelualueen laajentamista varten. Alueelle sijoittuu pääasiassa liikennepalveluja ja liikerakentamista. Palvelujen pääasiallisina kohderyhminä ovat nelostien ohikulkeva liikenne sekä lähiympäristön loma-asukkaat (Äänekosken kaupunki 2012). Uuraisten kunta on laatinut asemakaavaehdotuksen Hirvaskankaan alueelle, valtatien 4 länsipuolelle. Alueelle on osoitettu asuntoalueita ja kunnan tavoitteena on kehittää aluetta myös työpaikkatoimintojen alueena. Asemakaavaehdotuksen mukaiset liikerakennusten korttelialueet sijaitsevat Hirvaskankaan nykyisen kaupan alueen ja valtatien 4, Suonenjoentien ja Uuraistentien risteysalueen pohjoispuolella (Keski-Suomen liitto 2012). Hirvaskankaan alueelle on laadittavana Äänekosken kaupungin ja Uuraisten kunnan toimeksiannosta ideasuunnitelma ja kaavarunko, jonka yhtenä tavoitteena on määritellä eritasoliittymän eri sektoreihin parhaiten soveltuvat toiminnot. Lähtökohtana pidetään, että kaupallisten palvelujen keskeinen sijaintipaikka tulee olemaan koillinen sektori.
4 2 OSTOVOIMA JA OSTOVOIMAN KASVUARVIO 2.1 Vapaa-ajan asukkaat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Äänekoskella oli 2 551 kesämökkiä, Konnevedellä 1 194 kesämökkiä ja Uuraisilla 629 kesämökkiä. Vapaa-ajan asukkaiden ostovoima laskettiin ulkokuntalaisten omistamien mökkien (em. kunnissa yhteensä 2 320 vuonna 2011) ja vapaa-ajan asukkaiden mökkikunnassaan keskimäärin käyttämän rahamäärän perusteella. Mökkikunnassa käytetty rahamäärä perustuu Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa -selvitykseen (työ- ja elinkeinoministeriö 2011). Selvityksen mukaan vuonna 2010 vapaa-ajan asukkaat viettivät mökillä keskimäärin 83 päivää vuodessa ja käyttivät tänä aikana rahaa yhteensä 9 207 euroa perhettä kohden. Vapaa-ajan asukkaiden päivittäistavarakauppaan, erikoiskauppaan ja kaupallisiin palveluihin kohdistuva (ja vapaaajan asukkaiden ostovoimaa laskettaessa käytetty) kulutus oli 8 244 euroa. Rahankäyttö jakautui eri kulutuseriin seuraavasti (vapaa-ajan asukkaiden ostovoimaa laskettaessa käytetyt kulutuserät esitetään sinisellä värillä): Päivittäistavaroihin käytetyt eurot loma-asunnolla 2 664 - elintarvikkeet, juomat ja taloustavarat 2 349 - kiinteistön ylläpidon tarvikkeet (lannoitteet, ruuvit ym.) 148 - loma-asunnolla käytetyt polttoaineet koneisiin ym. 167 Kestokulutustarvikkeisiin käytetyt eurot loma-asunnolla 5 532 - työkonehankinnat (ruohonleikkurit ym.) 655 - muut työvälineet (puutarhatyökalut ym.) 198 - kulkuneuvojen hankinta (vene, mönkijä ym.) 3 471 - pienkoneet ja -laitteet ja viihde-elektroniikka 454 - sisähuonekalut, matot, astiat yms. irtaimisto 565 - harrastus- ja leikkivälineet (urheilu-, kalastus- ym.) 189 Palveluihin käytetyt eurot loma-asunnolla 1 011 - kiinteistön huoltopalvelut 120 - koneiden ja kulkuneuvojen huolto 225 - harrastuspaikka- ja palvelumaksut 124 - terveyden ja kauneuden hoito 222 - kulttuuripalvelut 105 - ravintola- tms. palvelut 215 Vuonna 2011 Äänekosken, Konneveden ja Uuraisten ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima oli edellä mainituilla perusteilla laskettuna noin 19 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupan osuus ostovoimasta oli noin kuusi miljoonaa euroa ja erikoiskaupan osuus noin 13 miljoonaa euroa (tilaa vaativa erikoiskauppa noin 10 milj. ja muu erikoiskauppa noin 3 milj. ). Ennusteita ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden määrän kehityksestä ei ollut käytettävissä. Ostovoiman tulevaa kasvua arvioitaessa oletettiin, että uusia mökkejä rakennetaan 2000-luvulla Äänekoskella, Konnevedellä ja Uuraisilla toteutuneella noin 30 mökin vuosivauhdilla (www.tilastokeskus.fi). Nykyjakautuman mukaan hieman yli puolet mökeistä tulee ulkokuntalaisten omistukseen. Kulutuksen kasvuarviona käytettiin 1,0 prosenttia/vuosi. Vuoteen 2030 mennessä ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden ostovoima kasvaa noin 7 miljoonalla eurolla, josta noin 2 miljoonaa euroa on päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvua ja loput erikoiskaupan ostovoiman kasvua (tilaa vaativa erikoiskauppa noin 4 milj. ja muu erikoiskauppa noin 1 milj. ). Osa tästä ostovoimapotentiaalista toteutuu myyntinä Hirvaskankaalla,
5 osa muualla kuten Äänekosken keskustassa ja osa myös Jyväskylässä. Ostovoiman alueellista jakautumista ei ollut mahdollista arvioida tässä työssä, sillä se edellyttäisi kysely-, haastattelu-, tms. tutkimuksia. 2.2 Ohikulkevasta liikenteestä Hirvaskankaalla pysähtyvät Valtatien 4 liikenteen koostumusta Hirvaskankaan kohdalla on tarkasteltu Jyväskylän seudun liikennetutkimuksen yhteydessä valtateillä 4 ja 13 tehtyjen määräpaikkatutkimusten pohjalta. Arkipäivinä tehdyn liikennetutkimuksen havainnot on laajennettu matkaryhmittäin vastaamaan nykyistä keskimääräistä vuorokausiliikennettä. Liikennetutkimuksen tiedoista on erotettu tutkimuspisteiden kautta kulkeva Äänekosken sisäinen liikenne, joka ei kulje Hirvaskankaan ohi. Lisäksi on erotettu Äänekosken, Uuraisten ja Konneveden asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden matkat sekä muu lyhytmatkainen (alle 100 km) liikenne. Näitä matkoja on noin 8 900 ajon/vrk (81 %) valtatien nykyisestä kokonaisliikenteestä. Loput 2 100 ajon/vrk (19 %) valtatieliikenteestä on potentiaalista Hirvaskankaalla asioivaa liikennettä, jonka ostovoima ei sisälly vakituisten asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden arvioihin. Valtatien keskivuorokausiliikenteen koostumus esitetään kuvassa 1. Kuva 1. Valtatien 4 liikenteen määrä ja koostumus Hirvaskankaan kohdalla. Todennäköisimmin Hirvaskankaalla pysähtyviä ovat tyypillisesti pitkämatkaiset mökki-, vierailu- ja muut vapaa-ajan matkat. Vähemmän todennäköisiä pysähtyjiä ovat työmatkalaiset ja työasiamatkalaiset, joilla matkan pituus on tyypillisesti lyhyempi. Valtatien 4 liikenteen on Jyväskylän seudulle laadituissa liikenne-ennusteissa arvioitu kasvavan noin 25 % vuoteen 2030 mennessä. Valtateiden varsilla toimivissa kaupallisissa keskittymissä pysähtyvien asiakkaiden keskiostoksista ei ole tutkittua tietoa. Vaikka pysähtyjiä on paljon,
6 kaikki eivät välttämättä tee ostoksia. Ilmiö on rinnastettavissa Suomen kauppakeskuksiin, joissa yli 300 miljoonasta kävijästä huolimatta keskiostos oli 16 euroa vuonna 2010 (Suomen kauppakeskusyhdistys ry 2011). Keskiostokset vaihtelivat vajaasta kymmenestä eurosta noin viiteenkymmeneen euroon. Esimerkiksi Jyväskylässä toimivassa Palokan Kotikeskuksessa (13 000 m 2 ; ankkurimyymälöinä Kodin Ykkönen, Indoor, Vepsäläinen ja Matto Kymppi) keskiostos oli 30 euroa. Oulunsalossa vilkkaasti liikennöidyn lentokenttätien varrella sijaitsevassa Kauppakeskus Kapteenissa (6 000 m 2 ; ankkurimyymälänä K-Supermarket ja lisäksi kirjasto ja apteekki) keskiostos oli 19 euroa. Päivittäistavarakaupassa keskiostos vuonna 2009 oli 20 euroa (Päivittäistavarakauppa ry 2010). Edellä esitettyjen tietojen perusteella Hirvaskankaalla pysähtyvien asiakkaiden keskiostokseksi arvioitiin 25 euroa. Keskiostoksen jakamiseen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan kesken ei ollut riittäviä perusteita. Kulutuksen kasvuarviona käytettiin 1,0 prosenttia/vuosi. Vuonna 2011 Hirvaskankaalla pysähtyvien asiakkaiden vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima oli edellä mainituilla perusteilla laskettuna noin 19 miljoonaa euroa. Vuoteen 2030 mennessä ostovoima kasvaa noin 10 miljoonalla eurolla. 2.3 Vakituiset asukkaat Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavaan liittyvän kaupallisen selvityksen Äänekoskea koskevan täydennyksen (Keski-Suomen liitto 2012) mukaan vähittäiskauppaan (pl. autokauppa) kohdistuva ostovoima oli vuonna 2008 Äänekosken seudulla noin 130 miljoonaa euroa. Seudun ostovoimasta oli päivittäistavarakaupan ostovoimaa noin 55 miljoonaa euroa, tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoimaa noin 25 miljoonaa euroa ja muun erikoiskaupan ostovoimaa noin 50 miljoonaa euroa. Ostovoima kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 48 miljoonalla eurolla, josta päivittäistavarakauppaan kohdistuu noin 11 miljoonaa euroa, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 13 miljoonaa euroa ja muuhun erikoiskauppaan noin 24 miljoonaa euroa. 2.4 Ostovoiman kasvu yhteensä Äänekosken seudun vakituisten asukkaiden ostovoiman kasvu vuoteen 2030 on koko vähittäiskaupassa noin 48 miljoonaa euroa. Vapaa-ajan asukkaat lisäävät ostovoiman kasvua noin seitsemällä miljoonalla eurolla. Nelostiellä kulkevasta liikenteestä Hirvaskankaalla pysähtyvät asiakkaat lisäävät ostovoiman kasvua edelleen noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Yhteenlaskettuna tästä tulee noin 65 miljoonaa euroa. Taulukko 1. Vähittäiskaupan ostovoiman kasvu vuoteen 2030. Ostovoiman kasvu vuoteen 2030 Vähittäiskauppa Päivittäistavara- Erikoiskauppa Tilaa vaativa Muu yhteensä kauppa yhteensä erikoiskauppa erikoiskauppa Vakituiset asukkaat 48 000 000 11 000 000 37 000 000 13 000 000 24 000 000 Muut kuin vakituiset asukkaat, yht. 17 000 000 2 000 000 5 000 000 4 000 000 1 000 000 - Vapaa-ajan asukkaat 7 000 000 2 000 000 5 000 000 4 000 000 1 000 000 - Hirvaskankaalla pysähtyvät asiakkaat 10 000 000 - - - - Yhteensä 65 000 000 13 000 000 42 000 000 17 000 000 25 000 000 Päivittäistavarakaupassa vapaa-ajan asukkaat lisäävät vakituisten asukkaiden 11 miljoonan euron ostovoiman kasvua noin kahdella miljoonalla eurolla (+18 %). Erikoiskaupassa vapaa-ajan asukkaiden tuoma ostovoiman lisäkasvu on noin viisi miljoonaa euroa (+14 %). Ohikulkevan liikenteen ostovoimaa ei voida jakaa päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan kesken.
7 3 LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE 3.1 Arviointiperiaatteet Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilan lisätarve arvioitiin ostovoiman kasvun perusteella muuttamalla kasvu liiketilan lisätarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 ) avulla. Liiketilan lisätarvearvio perustuu seuraaviin tunnuslukuihin, jotka vastaavat vaihemaakuntakaavaan liittyvän kaupallisen selvityksen Äänekoskea koskevassa täydennyksessä (Keski-Suomen liitto 2012) käytettyjä lukuja: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - myyntitehokkuus päivittäistavarakaupassa 7 000 /my-m 2 - myyntitehokkuus erikoiskaupassa 3 000 /my-m 2 - kokonaan uusperustantaa, liiketilan poistuma 0 k-m 2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Arvioitu tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan eli uusiin myymälöihin. Käytännössä osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta ostovoiman vuodon vähentäminen, myymäläkannan poistuma ja alueen ulkopuolelta tuleva ostovoima lisäävät liiketilan tarvetta. Tilatarvelukuja tarkasteltaessa on syytä muistaa, että liiketilatarve on laskennallinen: se on suuntaa antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilantarvetta. Pitkällä aikavälillä laskennalliseen arvioon liittyy ymmärrettävästi epävarmuustekijöitä. Ostovoiman kasvu, väestönkasvu ja kaupan toimintatavat voivat muuttua huomattavasti nykyisestä. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus, joka vaihtelee myymälätyypeittäin ja on yleensä korkein suurissa yksiköissä. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. 3.2 Liiketilan lisätarve vuoteen 2030 Vapaa-ajan asukkaiden aiheuttama vähittäiskaupan liiketilan lisätarve on edellä esitetyn ostovoiman kasvun ja edellä esitettyjen tunnuslukujen mukaan arvioituna suuruusluokaltaan 3 000 k-m 2. Päivittäistavarakaupassa lisätarpeen suuruusluokka on 500 k-m 2 ja erikoiskaupassa 2 500 k-m 2. Erikoiskaupan liiketilan lisätarpeesta kohdistuu tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 2 000 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 500 k-m 2. Hirvaskankaan ohi kulkevasta liikenteestä Hirvaskankaalla pysähtyvien asiakkaiden ostovoiman aiheuttama vähittäiskaupan liiketilan lisätarve on suuruusluokaltaan 4 000 k-m 2. Liiketilan lisätarpeen jakamiseen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan kesken ei ollut riittäviä perusteita. Äänekosken seudun vakituisten asukkaiden ostovoimaan pohjautuva liiketilan lisätarve on noin 22 500 k-m 2, josta päivittäistavarakauppaa noin 2 600 k-m 2 ja erikoiskauppaa noin 19 900 k-m 2 (tilaa vaativa erikoiskauppa 6 800 k-m 2 ja muu erikoiskauppa 13 100 k-m 2 ). Hirvaskankaan alue sijoittuu Äänekosken ja Uuraisten rajalle, joten myös Uuraisten ostovoiman ja liiketilatarpeen kehitys vaikuttaa alueen kehitysmahdollisuuksiin. Uuraisten liiketilan lisätarve on noin 6 500 k-m 2, josta päivittäistavarakaupassa noin 1 000 k-m 2, tilaa vaativassa erikoiskaupassa noin 2 000 k-m 2 ja muussa erikoiskaupassa noin 3 500 k-m 2 (Keski-Suomen liitto 2012).
8 Liiketilan lisätarve yhteensä Äänekosken, Konneveden ja Uuraisten vakituisten asukkaiden aiheuttama liiketilan lisätarve vähittäiskaupassa on noin 29 000 k-m 2. Näissä kunnissa kesämökin omistavat, mutta muualla asuvat vapaa-ajan asukkaat kasvattavat lisätarvetta noin 3 000 kerrosneliömetrillä. Valtatiellä 4 kulkevasta liikenteestä Hirvaskankaalla pysähtyvät asiakkaat kasvattavat lisätarvetta edelleen noin 4 000 kerrosneliömetrillä. Liiketilan kokonaislisätarpeeksi tulee siten noin 36 000 k-m 2. Muut kuin vakituiset asukkaat kasvattavat siis kerrosalatarvetta noin viidenneksellä. Vapaa-ajan asukkaat lisäävät vakituisten asukkaiden aiheuttamaa liiketilan lisätarvetta 10 prosentilla ja Hirvaskankaalla pysähtyvät asiakkaat 14 prosentilla. Päivittäistavarakaupassa vapaa-ajan asukkaat lisäävät vakituisten asukkaiden aiheuttamaa liiketilan lisätarvetta noin 500 kerrosneliömetrillä (+14 %). Erikoiskaupassa vapaa-ajan asukkaiden aiheuttama lisätarve on noin 2 500 k-m 2 (+10 %). Hirvaskankaalla pysähtyvästä ohikulkuliikenteestä aiheutuvaa liiketilan lisätarvetta ei voida jakaa päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan kesken. Taulukko 2. Vähittäiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen 2030. Liiketilan lisätarve vuoteen 2030 Vähittäiskauppa Päivittäistavara- Erikoiskauppa Tilaa vaativa Muu yhteensä kauppa yhteensä erikoiskauppa erikoiskauppa Vakituiset asukkaat 29 000 3 600 25 400 8 800 16 600 Muut kuin vakituiset asukkaat, yht. 7 000 500 2 500 2 000 500 - Vapaa-ajan asukkaat 3 000 500 2 500 2 000 500 - Hirvaskankaalla pysähtyvät asiakkaat 4 000 - - - - Yhteensä 36 000 4 100 27 900 10 800 17 100 Vähittäiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen 2030, k-m 2 4 000 3 000 Vakituiset asukkaat Vapaa-ajan asukkaat 29 000 Hirvaskankaalla pysähtyvät asiakkaat Kuva 2. Vähittäiskaupan liiketilan lisätarpeen jakautuminen vakituisten asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden ja ohikulkevasta liikenteestä Hirvaskankaalla pysähtyvien asiakkaiden kesken.
9 3.3 Lisätarpeen kohdistuminen Hirvaskankaalle Aiemmin tehdyssä kaupan selvityksessä (Keski-Suomen liitto 2012) Äänekosken seudun kuntien ja Uuraisten kunnan vakituisten asukkaiden ostovoimaan perustuvaa liiketilan lisätarvetta ei ole kohdistettu Hirvaskankaalle. Vapaa-ajan asukkaiden ja valtatien 4 liikenteestä Hirvaskankaalla pysähtyvien asiakkaiden aiheuttama vähittäiskaupan laskennallinen liiketilantarve on suuruusluokaltaan 7 000 k-m 2. Vapaa-ajan asukkaiden osalta kyseessä on ostovoimapotentiaaliin perustuva arvio, jota ei voida kohdistaa suoraan kokonaisuudessaan Hirvaskankaalle. Osa vapaa-ajan asiakkaiden ostovoimapotentiaalista toteutuu myyntinä myös muualla kuin Hirvaskankaalla. on kuitenkin luonteva asiointipaikka nelostietä pitkin kulkeville ja hyvin saavutettavissa myös muualta kantatietä 69 ja Uuraistentietä pitkin. Mitä enemmän, päivittäistavaroiden lisäksi, Hirvaskankaalla on vapaaajan asukkaiden eniten tarvitsemia ja ostamia tuotteita (kestokulutushyödykkeet eli pääasiassa tilaa vaativan erikoiskaupan tuotteet, ks. kohta 2.1), sitä enemmän asiointi suuntautuu Hirvaskankaalle. Hirvaskankaan ohi kulkevan liikenteen osalta kyseessä on enimmäisarvio, jossa kaikkien pitkämatkalaisten oletetaan pysähtyvän Hirvaskankaalla. Todennäköisimmin Hirvaskankaalla pysähtyviä ovat tyypillisesti pitkämatkaiset mökki-, vierailu- ja muut vapaa-ajan matkaajat. Vähemmän todennäköisiä pysähtyjiä ovat pitkän matkan työmatkalaiset ja työasiamatkalaiset, joiden osuus liikenteestä on noin kolmasosa. Jos tämä liikenne jättäisi kokonaan pysähtymättä Hirvaskankaalla, liiketilan lisätarvekin oli kolmanneksen pienempi eli noin 3 000 k-m 2. Todennäköisesti myös osa työmatkalaisista kuitenkin asioi Hirvaskankaalla. Houkuttelevuuteen vaikuttavat eniten, kahviloiden ym. kaupallisten palvelujen lisäksi päivittäistavarakaupan ja muun kuin tilaa vaativan erikoiskaupan tuotteet, kuten valtaosalla muistakin liikenneasiakkaista. Vakituisilla asukkailla, vapaa-ajan asukkailla ja liikenneasiakkailla on toisistaan poikkeavia asiointitarpeita. Kannattavan liiketoiminnan ja kaupallisen houkuttelevuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Hirvaskankaalla tarvitaan monipuolisia kaupan palveluja. Erinomaisen liikenteellisen sijaintinsa vuoksi soveltuu kuitenkin erityisesti liikennepalvelujen sekä paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin. Päivittäistavarakauppaa ja ns. keskustahakuista erikoiskauppaa tulisi Hirvaskankaalle sijoittaa harkiten.
10 4 LÄHDELUETTELO Keski-Suomen liitto (2012). Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava, kaupallisten selvitysten täydentäminen, Äänekoski. FCG Finnish Consulting Group Oy ja Keski-Suomen liitto. Päivittäistavarakauppa ry (2010). Päivittäistavarakauppa 2010-2011. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry (2011). Kauppakeskukset 2011. Työ- ja elinkeinoministeriö (2011). Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa. Rakennustutkimus RTS Oy ja työ- ja elinkeinoministeriö. TEM raportteja 21/2011. Äänekosken kaupunki (2012). Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaava ja asemakaavan muutos. Äänekosken kaupunki ja FCG Finnish Consulting Group Oy.