Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Transkriptio

1 Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM :: ::

2 SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun taloudelliset ja työllisyysvaikutukset... 2

3 1 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Tässä liiteraportissa tarkastellaan venäläismatkailun taloudellisia hyötyvaikutuksia. YHTEENVETO Kaakkois- ja Etelä-Suomen raja-asemien kautta Suomeen vuonna 2012 matkustaneet venäläiset käyttivät rahaa Suomessa yhteensä miljoonaa euroa, josta tuoteostoihin käytettiin 879 miljoonaa ja palveluihin 274 miljoonaa euroa. Viisumivapauden myötä venäläisten rahan käyttö Suomessa kasvaisi vähintään miljoonaan euroon, josta miljoonaa käytettäisiin tuoteostoihin ja miljoonaa palveluihin. Viisumivapaus siis lisäisi venäläisten rahan käyttöä Suomessa noin 2,23 miljardia. Rahan käyttö tuoteostoihin tulisi hieman yli kaksinkertaistumaan, mutta rahankäyttö majoituspalveluihin tulisi yli viisinkertaistumaan. Tämä johtuu siitä, että moskovalaiset käyttävät enemmän majoituspalveluita kuin nykyisin valtaosan Suomen matkoista tekevät pietarilaiset. Pietarilaisten osalta rahankäyttö matkustajaa kohden säilyisi suurin piirtein ennallaan, moskovalaisten osalta rahankäyttö matkustajaa kohden kasvaisi ja rajan lähialueiden asukkaiden rahankäyttö matkustajaa kohden pienentyisi. Tämä selittyy sillä, että matkustajaprofiili Pietarista ei merkittävästi muuttuisi, Moskovasta tulisi entistä enemmän hyvätuloisia ja rajan lähialuilta pienituloisia matkustajia. Venäläisten matkailun voidaan arvioida työllistäneen Suomessa vuonna 2012 noin 5000 henkilöä kokoaikaisesti. Viisumivapauden voidaan arvioida lisäävän työllisyyttä kaupan ja matkailupalveluita tarjoavilla toimialoilla vähintään henkilötyövuodella. Viisumivapauden jälkeen venäläismatkailun työllistävyys kaupan ja matkailupalveluita tarjoavilla toimialoilla olisi näin ollen yhteensä henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutusten laskelmissa on tehty yleistyksiä, minkä vuoksi niitä voidaan pitää vain suuntaa-antavina.

4 2 VENÄLÄISTEN MATKAILUN TALOUDELLISET JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Kaakkois- ja Etelä-Suomen raja-asemien kautta Suomeen vuonna 2012 matkustaneet venäläiset käyttivät rahaa matkustajaa kohden noin 303 euroa. Tuoteostoihin rahaa käytettiin 231 euroa ja palveluihin noin 72 euroa matkustajaa kohden. Rahaa käytettiin yhteensä miljardia euroa, josta tuoteostoihin käytettiin 879 miljardia ja palveluihin 274 miljardia euroa. Venäjällä tehdyn kyselytutkimuksen (liiteraportti: Viisumivapauden vaikutukset, kyselytutkimus) mukaan Pietarissa asuvat arvioivat käyttävänsä Suomenmatkan aikana rahaa henkeä kohden noin 330, Moskovassa asuvat noin 640 ja Leningradin alueella asuvat noin 200, jos Suomen ja Venäjän välille tulisi viisumivapaus. TAK Rajatutkimuksen 2012 mukaan pietarilaiset käyttivät vuonna 2012 Suomessa 290, moskovalaiset 420 ja rajan lähialueiden (Viipuri ja Viipurin piiri) asukkaat 320 matkustajaa kohden. Vaikuttaisi siltä, että pietarilaisten osalta rahankäyttö matkustajaa kohden säilyisi suurin piirtein ennallaan, moskovalaisten osalta rahankäyttö matkustajaa kohden kasvaisi ja rajan lähialueiden asukkaiden rahankäyttö matkustajaa kohden pienentyisi. Tämä selittyy sillä, että matkustajaprofiili Pietarista ei merkittävästi muuttuisi, Moskovasta tulisi entistä enemmän hyvätuloisia ja rajan lähialuilta pienituloisia matkustajia. Yhteensä Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella asuvat käyttäisivät Suomessa näin ollen vähintään noin 3,4 miljardia euroa vuoden aikana, joten vähimmillään rahankäyttö lähes kolminkertaistuisi vuoden 2012 tasosta. Hyvätuloiset pietarilaiset käyttivät majoituspalveluihin vuonna 2012 keskimäärin 39 euroa, kun taas hyvätuloiset moskovalaiset käyttivät keskimäärin 141 euroa Suomen-matkaa kohden. Pietarilaiset käyttivät palveluihin yhteensä 68 euroa, kun taas moskovalaiset käyttivät 203 euroa Suomen-matkaa kohden. Koska moskovalaisten osuus tulisi viisumivapauden myötä kasvamaan merkittävästi, tulisi myös rahan käyttö palveluihin lisääntymään huomattavasti. Jos venäläisten rahankäyttö kasvaisi 1,15 miljardista 3,38 miljardiin euroon, viisumivapaus lisäisi venäläisten rahan käyttöä Suomessa noin 2,23 miljardia. Tästä summasta noin 1 miljardi tulisi vähittäiskaupan toimialalle ja 1,2 miljardia matkailupalveluita tarjoaville toimialoille. Toisin sanoen, rahan käyttö tuoteostoihin tulisi hieman yli kaksinkertaistumaan, mutta rahan käyttö palveluihin tulisi yli viisinkertaistumaan vuoden 2012 tasosta. Arvioitaessa venäläisten rahankäytön työllisyysvaikutuksia on käytetty Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoja, joista on saatu liikevaihto kokoaikaista työntekijää kohden toimialoittain. Venäläisten rahan käyttö toimialoittain on muutettu liikevaihdoksi jakamalla majoituspalveluiden liikevaihto 1,09:llä, ateriapalveluiden liikevaihto 1,18 (puolet myynnistä 13 %:n verokannalla ja loput 23 %:n verokannalla) ja muihin palveluihin käytetty rahamäärä 1,23:lla. Näin myynnistä on poistettu arvonlisävero, joka vuonna 2012 oli 9-23 %. Koska venäläisten tuoteostoista vain noin 39 % tehtiin verollisina, 24 % verottomina ja 37 % Global Bluen tax free -järjestelmää käyttäen ja tuoteostoista noin 20 % oli alhaisemman verokannan ostoksia (lähinnä elintarvikkeita), tuoteostoihin käytetty rahamäärä on arvioitu olevan 1,11* kauppaliikkeiden liikevaihto. Tästä on johdettu venäläisten tuoteostojen vaikutus liikevaihtoon jakamalla tuoteostoihin käytetty rahamäärä 1,11:lla.

5 3 Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan vähittäiskaupan liikevaihto (kokoaikaista) työntekijää kohden vuonna 2011 oli noin euroa, majoituspalveluissa noin euroa, ravintolapalveluissa noin euroa ja muilla matkailijoita palvelevilla toimialoilla noin euroa. Tällä perusteella voidaan arvioida venäläisten matkailun työllistäneen Suomessa vuonna 2012 noin 5000 henkilöä kokoaikaisesti. Vastaavasti vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu 932 miljoonalla eurolla lisäisi toimialojen työpaikkojen määrää 3400:lla ja palvelualoilla 9000:lla. Viisumivapauden voidaan näin ollen arvioida lisäävän työllisyyttä kaupan ja matkailupalveluita tarjoavilla toimialoilla vähintään henkilötyövuodella. Työllisten määrä kasvaa vieläkin enemmän, sillä esimerkiksi majoitus- ja ravintolapalvelut toimialalla työllisten määrä on noin 1,3 kertaa henkilöyövuosien määrä (Tilastokeskuksen Työllisyys ja työtunnit -tilaston mukaan vuonna 2011 näillä toimialoilla oli työllistettynä henkilöä, kun kokoaikaisiksi työpaikoiksi muutettuna työntekijämäärä oli henkilötyövuotta). Työllisyysvaikutusten laskelmissa on tehty yleistyksiä, minkä vuoksi niitä voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Venäläisten rahankäyttö Suomessa 2012 ja arvio viisumivapauden vaikutuksesta rahan käyttöön ja työllisyyteen Venäläismatkailijoiden rahankäyttö 2012 Rahankäyttö viisumivapauden jälkeen (vähintään) Rahankäytön lisäys viisumivapauden myötä Liikevaihdon lisäys viisumivapauden myötä Viisumivapauden työllisyysvaikutukset Henkilötyövuodet Työllisten määrä / henkilötyövuodet Työpaikat Yhteensä 1154 milj milj milj milj Tuoteostot 879 milj milj milj. 932 milj , Majoitus ja ravintolapalvelut 213 milj. 996 milj. 783 milj. 697 milj ,28* 7700 Ateriointi 105 milj. 417 milj. 312 milj. 265 milj , *** Muut palvelut (Lueteltu alla) 62 milj. 475 milj. 413 milj. 336 milj ,24** 3500 *Yhdistetty majoituspalveluiden (1,3) ja ravintolapalveluiden (1,24) kertoimet **Muiden matkailupalveluiden osalta henkilötyövuosien muuttamiseksi käytetty korotuskerroin on arvioitu olevan samansuuruinen kuin vähittäiskaupassa ja ravintolatoimialoilla. *** Muut venäläismatkailijoita palvelevat toimialat selvityksessä: 491 Rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne 493 Muu maaliikenteen henkilöliikenne

6 4 501 Meri- ja rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus 511 Matkustajalentoliikenne Linja-autoasemat Maksullinen pysäköinti Satamat 5223 Ilmaliikennettä palveleva toiminta Muu kuljetusvälitys 53 Posti- ja kuriiritoiminta 55 Majoitus 56 Ravitsemistoiminta 5914 Elokuvien esittäminen 6832 Kiinteistöjen isännöinti 743 Kääntäminen ja tulkkaus 7711 Autojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vuokraus ja leasing 7721 Vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja leasing 7734 Vesiliikennevälineiden vuokraus ja leasing 7735 Ilmaliikennevälineiden vuokraus ja leasing 7739 Muiden koneiden ja laitteiden vuokraus ja leasing 791 Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. 90 Kulttuuri- ja viihdetoiminta 9102 Museoiden toiminta 9103 Historiallisten nähtävyyksien, rakennusten ja vastaavien kohteiden toiminta 9104 Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta 92 Rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut 9311 Urheilulaitosten toiminta 9313 Kuntokeskukset 932 Huvi- ja virkistystoiminta