Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus MJ Koivikko, SM Sipari Vajaaliikkeisten Kunto ry, SLNY,TAYS, TaY
Missä mennään? (HS 22.3.1999)
Sairaalan rooli? Hospitals, creating silos that lead to little interaction and coordination between caregivers. Weinstock M. Chronic care, an acute problem. Hospitals & Health Networks 2004; 78(9): 40-48 Voidaanko hoitopoluista todella puhua näin ilkeästi?
Siilot ovat irrallisia hoitopolkuja
Leikkaustoiminta - sujuu
Lääkehoidot - samoin
Elämän ohjaaminen vaikeampaa Kuntoutusohjaaja tms.
Kuntoutus ja muut tukitoimet ylhäältä ohjattuna varsin pulmallista
Tätä lähti VLK:n projekti pohtimaan
Tätä lähti VLK:n projekti pohtimaan ja sai jotain tuloksia
Tätä lähti VLK:n projekti pohtimaan ja sai jotain tuloksia ei kuitenkaan vastausta aivan kaikkeen
Esim: Toive, että kuhunkin asiaan olisi selvä ohje. Ohjeen puuttuessa peräänkuulutetaan sellaisen laatimiseen johtavaa arvokeskustelua Tai toivotaan, että asia pääsisi subjektiivisen oikeuden muodossa välttämättä hoidettavien joukkoon.
Valitettavasti tämä tulkinta arvokeskustelusta on kehäpäätelmä ja väheksyy kunnallisen päätöksenteon asemaa. Elämän monimutkaisuuteen ei ole ohjetta ja jos olisi, niin ehkäpä pyrkisimme keksimään siihen uudistuksia.
Jos Aristoteles toteaa, että filosofian tehtävänä on selventää ihmisten käsitystä itsestään, ei niinkään saada heitä toimimaan toisin (Sihvola 2004), emme mekään voi lähteä korvaamaan harkinnan vaivaa valmiilla ohjeella.
Arvokeskustelusta emme saa valmista ohjetta tai normia. MUTTA: Arvokeskustelua käymme aina kuntoutuksen suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä, vieläpä kahdella tavalla: 1) Kunnan piirissä laadittavien linjausten suunnittelu on strategista arvokeskustelua, jonka pohjalta yksilölliset valinnat tehdään. 2) Kukin yksilöllinen kuntoutussuunnitelma tms. perustuu arvokeskusteluun.
Arvokeskustelun toteutuminen käytännössä: 1) Kunnan kokonaissuunnitelma on pohjattava kunnassa sovittuun strategiaan tai toimintatapaan (normitukseen jos niin halutaan sanoa), joka on muodostettava ketään syrjimättä eli suunnittelussa on huomioitava kaikki lapset. 2) Yksittäisen lapsen ja perheen tarpeet on suunniteltava ilman normitusta kunnan kokonaissuunnitelman puitteissa.
Kunnan kokonaissuunnitelma on muodostettava ketään syrjimättä eli suunnittelussa on huomioitava kaikki lapset. Kunkin lapsen suunnitelma laaditaan tähän kehykseen kehyksen pitää antaa tila kullekin lapselle MITEN IHMEESSÄ KUNTA TÄMÄN TEKEE??
MITEN IHMEESSÄ KUNTA TÄMÄN TEKEE?? Sinuhen pessimismi ei mitään uutta auringon alla. - saattaa auttaa: ruotilaiset, huutolaiset, vaivaiset, viheliäiset, tylsämieliset ja langettavatautiset eivät ole uusi asia
GAUSS BINET
KEHITYSTÄ ON TUETTAVA KAIKKIEN LASTEN KOHDALLA
KEHITYSTÄ ON TUETTAVA KAIKKIEN LASTEN KOHDALLA MUTTA JOIDENKIN KOHDALLA ENEMMÄN
Erityispedagogiikan ensisijaisen kohde-alueen muodostavat vähempiosaiset, hitaammin oppivat ja kehitysvammaiset, koska he hyötyvät siitä enemmän. (Hautamäki ym. 2001)
APUA TARVITSEVAT: 0,002%: 0,02%: 0,2%: 2%: 20%: JATKUVA VAATIVAN SAIRAALAHOIDON TARVE VAATIVIA HOITO-ONGELMIA, KOTI- HOITO RAJOITETUSTI MAHDOLLINEN KOTIHOITOON TUKEA, ERITYIS- JÄRJESTELYJÄ PV-HOIDOSSA JA KOULUSSA ERITYISHUOMIOTA, TUKITOIMIA AVOHOIDON TOIMENPITEITÄ, SYRJÄYTYMISRISKI
MIKÄ TÄMÄN KUVAISI PARHAITEN? MITEN TUNNISTAMME OIKEAT LAPSET? MIKÄ PITÄISI OTTAA GAUSSIN TILALLE? NAPIER?
MIKÄ TÄMÄN KUVAISI PARHAITEN? MITEN TUNNISTAMME OIKEAT LAPSET? MIKÄ PITÄISI OTTAA GAUSSIN TILALLE? Käännelläänpä asiaa
1 / 50 000 LASTA: JATKUVA/PYSYVÄ VAATIVAN SAIRAALAHOIDON TARVE PREVALENSSI 1 / 5 000 LASTA: VAATIVIA HOITO-ONGELMIA, KOTIHOITO RAJOITETUSTI MAHDOLLINEN 1 / 500 LASTA: KOTIHOITOON TUKEA, ERITYISJÄRJESTE- LYJÄ PÄIVÄHOIDOSSA JA KOULUSSA 1 / 50 LASTA: KUNTOUTUSAPUA JA ERITYISHUOMIOTA 1 / 5 LASTA: AVOHOIDON TOIMENPITEITÄ, SYRJÄYTYMISRISKI
20 LASTA: JATKUVA/PYSYVÄ VAATIVAN SAIRAALAHOIDON TARVE LUKUMÄÄRÄT KOKO MAASSA 200 LASTA: VAATIVIA HOITO-ONGELMIA, KOTIHOITO RAJOITETUSTI MAHDOLLINEN 2000 LASTA: KOTIHOITOON TUKEA, ERITYISJÄRJESTE- LYJÄ PÄIVÄHOIDOSSA JA KOULUSSA 20 000 LASTA: KUNTOUTUSAPUA JA ERITYISHUOMIOTA 200 000 LASTA: AVOHOIDON TOIMENPITEITÄ, SYRJÄYTYMISRISKI
VUOTUISET KUSTANNUKSET KOKO MAASSA 20 LASTA: á 500 000 eur yht. 10 000 000 eur 200 LASTA: á 150 000 eur yht. 30 000 000 eur 2000 LASTA: á 50 000 eur yht. 100 000 000 eur 20 000 LASTA: á 25 000 eur yht. 500 000 000 eur 200 000 LASTA: á 10 000 eur yht. 2 000 000 000 eur Terveet á 6 000 eur yht. 5 000 000 000 eur
VUOTUISET KUSTANNUKSET KOKO MAASSA 20 LASTA: á 500 000 eur yht. 10 000 000 eur 200 LASTA: á 150 000 eur yht. 30 000 000 eur 2000 LASTA: á 50 000 eur yht. 100 000 000 eur 20 000 LASTA: á 25 000 eur yht. 500 000 000 eur 200 000 LASTA: á 10 000 eur yht. 2 000 000 000 eur Terveet á 6 000 eur yht. 5 000 000 000 eur Kotitaloudet Valtionvelka Eläkerahastot n. 75 000 000 000 eur/v n. 65 000 000 000 eur n. 80 000 000 000 eur
Kustannukset jakautuvat: 2% lapsista tuottaa 7% Pienryhmät: 0.002% - 0,1 % 0.02% - 0,3 % 0,2% - 1,2 % 2% - 6,0 % 20% lapsista tuottaa 26% 80% lapsista tuottaa 67% kustannuksista
Kustannuksia tulee noin: 2% lapsista tuottaa 7% Pienryhmät: 0.002% - 0,1 % 0.02% - 0,3 % 0,2% - 1,2 % 2% - 6,0 % 20% lapsista tuottaa 26% 80% lapsista tuottaa 67% kustannuksista Mitäpä tästä voi päätellä?
2% lapsista tuottaa 7% 20% lapsista tuottaa 26% 80% lapsista tuottaa 67% kustannuksista Pienryhmät: 0.002% - 0,1 % 0.02% - 0,3 % 0,2% - 1,2 % 2% - 6,0 % 1) Ryhmät ovat vanhastaan olemassa 2) Kustannussiirrot ryhmien välillä aika vaikeita ja merkityksettömiä 3) On suunniteltava kokonaisuutena, joka jaetaan ryhmiin
Sen voisi tehdä näin: 2% lapsista erityistoimet', 20% lapsista sovelletut toimet' 80% lapsista yleiset toimet
Sen voisi tehdä näin: 2% lapsista erityistoimet', 20% lapsista sovelletut toimet' 80% lapsista yleiset toimet Vaikkapa siksi, että muu ei taida toimia
Sen voisi tehdä näin: 2% lapsista erityistoimet', 20% lapsista sovelletut toimet' 80% lapsista yleiset toimet sillä eihän voi järjestää erityistä kovin yleisesti tai yleistä kovin erityisesti
Sen voisi tehdä näin: 2% lapsista erityistoimet', 20% lapsista sovelletut toimet' 80% lapsista yleiset toimet Kyseessä on siis rajaus- ja ryhmitysongelma: erityinen yleinen
Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus ei ole: yksiselitteinen normiohjaus kuntoutuksen vaikuttavuutta selvittävä kuntoutuksen menetelmiä arvioiva käypä hoito suositus Mutta se antaa keinot selvitä edellä esitetyistä ryhmistä ja tarpeista
A-linjaus O-linjaus Arvot -asenteet Politiikat -lait Periaatteet -ideologia Hallinto -organisaatiot Toimintamallit -toimintatapoja Palvelut -kuntoutuksen keinot
Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus: ARVOT 1. Tiedotuksesta neuvotteluun 2. Perhe on oma toimintayksikkönsä 3. Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi ei kuntoutuja 4. Kuntoutus arjessa 5. Mihin lasta kuntoutetaan? 6. Kuntoutus lasta lähellä 7. Yhteistoiminnallisuus
O-linjaus (organisaatio): Lasten kuntoutusjärjestelmä 1. Paikalliset voimavarat ja käytännöt 2. Tukitoimia järjestävä organisaatio 3. Perheelle annettava tuki, perheen oma panos 4. Tukitoimien saatavuus 5. Päätöksenteon ja toteutuksen sujuvuus 6. Tiedon saatavuus ja säilytys (Weinstock 2004)
Ongelmat on hyvä hoitaa siellä missä ne ovat Kuntoutuksen eri osapuolien yhteinen etu on se, että kuntoutuksen ydintoiminta on mahdollisimman lähellä lasta ja perhettä. Aina ei tarvita erikoisasiantuntijuutta tai erikoissairaanhoitoa lapsen ja perheen auttamiseen ja tukemiseen.
1. Paikalliset voimavarat ja käytännöt Suuren kunnan tarjoamat monet mahdollisuudet tai pienen kunnan yhteisöllisyys Kuntoutus ja muut tukitoimet on tuotava perheen arkeen. Tarvitaan paikallinen malli, joka kokoaa omat voimavarat ja toiminnan sekä arvioi niiden tueksi muualta hankittavat asiat.
PAIKALLINEN MALLI: HORISONTAALINEN YHTEISTYÖ
Kuntien olosuhteet ja lähtökohdat ovat perin vaihtelevia ja niinpä Yhdenvertaisuus ei vain edellytä samanlaista kohtelua samanlaisissa tilanteissa, vaan myös erilaista kohtelua olosuhteiden niin vaatiessa. (Tuori, Sosiaalioikeus. 2004:154) (Asutus 1995)
2. Tukitoimia järjestävä organisaatio Paikallinen organisaatio lähtee lastenneuvolasta, kouluterveydenhuollosta, päivähoidosta ja koulusta. Ei pidä puhua työnjaosta, vaan yhteistyöstä.
Mahdollisuuksia perustason toiminnan tukemiseen: - Konsultoiva asiantuntija - Kiertävä erikoislastentarhanopettaja - Resurssilastentarhanopettaja - Mallikoulu - Matkaopettaja - Resurssikeskukset - Kuntoutusjaksot
OMAT VOIMAVARAT ja muualta hankittavat asiat:
2. Tukitoimia järjestävä organisaatio a) Palveluohjauksellinen työote b) Lääkinnällistä kuntoutusta koskevan lainsäädännön keskeiset kohdat c) Suunnitelmat kasvatuksesta, opetuksesta ja kuntoutuksesta
a) Palveluohjauksellinen työote - sujuva hallintomenettely - perheen mukaanotto - luottamus ja kumppanuus - asioiden hoito "ihmiseltä ihmiselle - kunnan yleiseen suunnitelmaan sovitettu yksilöllinen, kirjallinen suunnitelma
b) Lääkinnällistä kuntoutusta koskevan lainsäädännön keskeiset kohdat Yleisesti käytetty kriteeri: Kuntoutuksen tarve määrärahat on kehäpäätelmä! Lain tarkoittama "kuntoutuksen tarve kunnassa" = kunnan laatima kokonaissuunnitelma tarpeesta Kuntoutuksessa on asetettava etusijalle ja hoidettaviksi ne tilanteet, joissa on odotettavissa olennainen haitta varttuneessa iässä.
Kunnan kokonaissuunnitelma Lain toteuttamiseksi kunnassa tarvitaan kokonaissuunnitelma jonka puitteissa työntekijät osaavat toimia. Suunnitelman pohjana esimerkiksi laskelma: 2% lapsista tuottaa 7% 20% lapsista tuottaa 26% 80% lapsista tuottaa 67% kustannuksista Pienryhmät: 0.002% - 0,1 % 0.02% - 0,3 % 0,2% - 1,2 % 2% - 6,0 %
c) Suunnitelmat kasvatuksesta, opetuksesta ja kuntoutuksesta Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen suunnitelmat (2005) korostavat kokonaisuutta parhaiten Ne suosittavat, että suunnitelmissa huomioidaan myös lapsen erityiset tarpeet ja järjestetään niitä varten tukitoimet. Lapsen ja perheen kannalta yksi suunnitelma riittää. (Kelalle taas riittää ote tällaisesta suunnitelmasta)
3. Perheelle annettava tuki, perheen oma panos Perheellä on oma tilanteensa ja näkemyksensä. Yhteiskunnan tehtävänä on tukea perhettä. Ammattitaitoa vaativa osa hoidosta on ongelma sekä kompetenssin että korvattavuuden osalta. Perheen omaa osuutta ei voi "edellyttää", mutta asiaankuuluvasti tukemalla se muodostuu luonnollista tietä.
4. Tukitoimien saatavuus Kussakin kunnassa on huolehdittava valmiuksista ja tukitoimien saatavuudesta niin, että tarpeen ilmetessä toteuttaminen onnistuu ilman viivytyksiä. Ammattitaitoa ja tiloja edellyttävää toimintaa ei voi olla olemassa ilman määrätietoista kehitystyötä ja suunnittelua, jonka on katsottava kuuluvan yhtenä osana hoitotakuun asettamiin velvoitteisiin.
5. Päätöksenteon ja toteutuksen sujuvuus Hoitotakuu antaa toteutukselle tietyt aikarajat, - jotka edellyttävät sujuvaa hallintomenettelyä, - joka ilman taustasuunnittelua jää toteutumatta. Kuntoutuksessa määritetään ensin tuen tarve, sitten toteutusmahdollisuudet ja viimeiseksi maksaja (joka löytyy edellisten nojalla). Toiminnat tulee tehdä koordinoidusti alueellisen suunnitelman (kunta) puitteissa.
6. Tiedon saatavuus ja säilytys Lapsen kuntoutuksen ja muiden tukitoimien järjestäminen on hyvin monisäikeistä ja sitä koskevan tiedon saatavuus ja säilytys on vastaavasti ongelmallista. Tietoa on usean yksikön hallussa ja sen kokoaminen on vaativaa. Portfolio-tyyppinen tietokansio on monessa kodissa ja tätä varten on kehitetty erityisiä ratkaisuja (Verso). Perheitä ei kuitenkaan voi tähän velvoittaa.
6. Tiedon saatavuus ja säilytys a) Salassapitovelvoite b) Tietojen siirron luonne - mitä tarvitaan?
a) Salassapitovelvoite Tiedonsiirron päämääränä on se, että kaikki lapsen hoitoon osallistuvat henkilöt ovat riittävästi selvillä asioista, joita työ edellyttää. Salassapito taas tarkoittaa sitä, ettei perheen yksityisasioita saateta asiaan kuulumattomasti muiden tietoon. Kyse ei siis ole kaikinpuolisesta vaikenemisesta, ei myöskään harkitsemattomasta tiedon levittämisestä. Aloitteellisuus tai työn sujuvuus ei saisi kärsiä salassapidosta.
b) Tietojen siirron luonne - mitä tarvitaan? Kuntoutusta ja muita tukitoimia koskevassa tiedossa on keskeistä suunnitelma. Erilaisia ratkaisuja ja suunnitelmia tehtäessä tiedontarve on usein laaja, mutta kun tulokseen on päädytty, tiedoksi riittää usein toimenpiteiden sisältö, eikä tiedoissa enää tarvita perusteita. Tässä on ratkaisu tiedon- ja vastuunsiirtoon ja osittain myös säilytykseen. (vrt. kuka tätä pyörittää, nyt ja kohta?)
Hoitotakuu Hoitotakuun aikarajat kuntoutuksessa Kuntoutuksen järjestäminen 1) Kiireellinen hoito (päivystys) Ei koske kuntoutusta 2) Hoidon tarpeen arvio Aloite, avohoidossa (3 vrk) alustava suunnitelma 3) Hoidon aloitus Suunnitelma ja avohoidossa (3kk) kuntoutuksen aloitus 4) Hoidon tarpeen arvio Tutkimussuunnitelma sairaalassa (3 vk) (lapsi ei paikalla) 5) Hoidon aloitus Kuntoutustutkimus sairaalassa (6 kk) (lapsi paikalla)
Hoitotakuu Onko hoito aloitettava kolmen vai kuuden kuukauden kuluessa? Lähes kaikki tukitoimet toteutetaan avohoidossa (3 kk). Osa vaatii sairaalassa tehtäviä tutkimuksia (6 kk). Näimä yhdessä: - Toimenpiteet aloitetaan avohoidossa kolmen kuukauden kuluessa ja niitä arvioidaan ja täydennetään tarpeen mukaan. - Jos asia edellyttää lähettämistä, tutkimusohjelma tms. tehdään kolmessa viikossa ja toteutetaan kuudessa kuukaudessa.
Hoitotakuu Yhteistyötä edellyttävä kohta on myös kuntoutuksen ja muiden tukitoimien sovittaminen päivähoidon ja koulun suunnitelmiin. Niiden aikataulu perustuu lukuvuoteen. Kunnan on suunnitelmissaan pohdittava etukäteen - tukitoimien saatavuus ja - miten hoitotakuun sallima kolmen, enintään kuuden kuukauden järjestelyaika ja ehkä vasta ensi vuonna vapautuva paikka päivähoidon tai koulun erityisryhmästä saadaan sopimaan yhteen.
Entäpä käytännössä?
1) Toiminnan lähtökohtana on aloite tukitoimista ja perheen niitä varten antama suostumus. On olennaista, että kyseessä on ns. informed consent, mikä merkitsee, että ongelma tutkitaan riittävästi ja saadut tulokset kuvataan perheelle niin hyvin, että hoito ja kuntoutus ovat aitoa yhteistyötä perheen kanssa.
2) Tärkein toimintaa ohjaava arvo on rehellisyys, muut arvot nojaavat siihen. Hyvä kuntoutus perustuu tältä pohjalta syntyvään luottamukseen, jonka avulla saavutetaan hyvä yhteistyö. Kuntoutuksen tavoitteet ja sisältö suunnitellaan näistä lähtökohdista.
3) Kunnan kokonaissuunnitelma - Voimavarojen käyttöä voidaan merkittävästi tehostaa yhteistyön ja suunnittelun avulla. - Suositusten on oltava suhteessa paikallisiin mahdollisuuksiin - Sujuvuus saavutetaan palveluohjauksellisella työotteella "ihmiseltä ihmiselle". Tämän saavuttamiseksi tarvitaan kokonaissuunnitelma jonka puitteissa työntekijät osaavat toimia.
Tarvitaan kokonaissuunnitelma jonka puitteissa työntekijät osaavat toimia. - Yleiset periaatteet ja strategia tuleville vuosille - Alueen koko lapsiväestöä koskeva, kattava selvitys - Palvelurakenne ja -periaatteet - Lapsen ja perheen asioiden hoito (kuka, mitä) - Seuranta määrävälein - Henkilöstö - Tiedotus
Yleiset periaatteet ja strategia tuleville vuosille Alueen koko lapsiväestöä koskeva, kattava selvitys Lapset ryhmiteltyinä: a) lasten määrät b) tarpeen mukaan yksittäisten lasten tunnistaminen Lapsiperheiden olosuhteet Palvelurakenne ja -periaatteet Lapsen ja perheen asioiden hoito (kuka, mitä) Seuranta määrävälein Henkilöstö Tiedotus
Lapset ryhmiteltyinä, näin tai muuten 1 / 50 000 LASTA: JATKUVA/PYSYVÄ VAATIVAN SAIRAALAHOIDON TARVE 1 / 5 000 LASTA: VAATIVIA HOITO-ONGELMIA, KOTIHOITO RAJOITETUSTI MAHDOLLINEN 1 / 500 LASTA: KOTIHOITOON TUKEA, ERITYISJÄRJESTE- LYJÄ PÄIVÄHOIDOSSA JA KOULUSSA 1 / 50 LASTA: KUNTOUTUSAPUA JA ERITYISHUOMIOTA 1 / 5 LASTA: AVOHOIDON TOIMENPITEITÄ, SYRJÄYTYMISRISKI
Yleiset periaatteet ja strategia tuleville vuosille Alueen koko lapsiväestöä koskeva, kattava selvitys Palvelurakenne ja -periaatteet Lapsen ja perheen asioiden hoito (kuka, mitä) Seuranta määrävälein Henkilöstö Ammattitaito, kokemus, työryhmät Koulutus, ammattitaidon ylläpito ja täydentäminen Viihtyvyys, olosuhteet Rekrytointi, saatavuus Tiedotus
Tarvitaan kokonaissuunnitelma jonka puitteissa työntekijät osaavat toimia. Se olisi eräänlainen yleiskaava, joka kattaa tarvittavat asiat ja antaa sijan kullekin lapselle.
4) Yksilöllinen varhaiskasvatus- / oppimis- / kuntoutussuunnitelma Tehdään edellisen puitteisiin
4) Yksilöllinen varhaiskasvatus- / oppimis- / kuntoutussuunnitelma on - kirjallinen, - käytäntöä palveleva, - ei liian perusteellinen Hajanaisuus voidaan välttää, jos lapselle ja perheelle tehdään vain yksi suunnitelma
4) Yksilöllinen varhaiskasvatus- / oppimis- / kuntoutussuunnitelma - yhdistää paikallisen (horisontaalisen) ja muualta saatavan (vertikaalisen) tietotaidon. - toimii yhdistävänä tekijänä myös tärkeissä vastuu- ja jatkuvuuskysymyksissä sekä tiedonsiirrossa.
OMAT VOIMAVARAT ja muualta hankittavat asiat: SUUNNITELMA
Kuntoutuksen ja muiden tukitoimien osalta suunnitelma edellyttää seuraavia tietoja: Tämä on - laatijat (yhteystiedot) - päiväys - lapsen henkilötiedot, perheen yhteystiedot toki tuttua - ongelmakuvaus, diagnoosi - tutkimustiedot (toimintakyky): - vahvat alueet (valmiudet, vahvuudet) - heikot alueet (kokonaiskehityksen taso, erityisvaikeudet) - päiväkodin/koulun tiedot - yhteystiedot - tilanne (millainen ryhmä tai luokka yms.) - opetuksen sisältö - erityistoimet (tukitoimet, tavoite, kuka, missä, paljonko, seuranta) - kuntoutusasiat: - terapiat: ongelma, tavoite, kuka, missä, paljonko, - miten yhdistetty päivähoitoon tai kouluun, seuranta - apuvälineet -matkat
5) Asetuksen edellyttämä "kuntoutuksen tarve kunnassa" liittyy kunnan suunnitteluun. Kuntoutus on tarpeen, mikäli on odotettavissa "olennaista haittaa" aikuisiässä. Tietty normittaminen (paikallinen käytäntö) on välttämätöntä. Yksittäisen lapsen kohdalla normittaminen ei ohita yksilöllistä suunnittelua ja harkintaa.
6) Tuore ICF-luokitus korostaa osallistumista ja yksilön ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Vammakeskeisen ajattelutavan asemasta korostetaan mahdollisuuksia ja suorituksia, joiden päämääränä on osallistuminen. Tämä asetelma on keskeinen myös kuntoutuksen taustalla. Emme kuntouta vain puhetta tai kävelyä, vaan taitoja, joilla voi osallistua.
ICF- käsitteet 2003 Lääketieteellinen terveydentila (häiriö/tauti) Elimistön toiminnot ja rakenteet Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät
TUKITOIMET OVAT YHTEINEN ASIA OVATHAN? toteutus tietysti myös...
Perheneuvola Kehitysvammaneuvola Erikoissairaanhoito Päiväkoti Koulu Yhdistykset, liitot Lastenneuvola LAPSI ja PERHE LÄHIYMPÄRISTÖ Kouluterveydenhuolto SUUNNITELMA TUKITOIMISTA PERUSTASON ERITYISPALVELUT KELTO Kuntoutustyöryhmä Paikkakunnan RELTO erityistyöntekijät Yksityiset ammatinharjoittajat
KIITOKSIA!