Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus

Transkriptio

1 Matti Koivikko Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrare r.y.

2 Matti Koivikko Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Seinäjoella

3 THE ÖREBRO APPEAL (EACD) European states should develop skilled services for children with disabilities based on the needs and aims of the child and his/her family, and they should as far as possible be locally based for ease of access. "Children's rights in Europe - Challenge and Responsibility" Örebro Conference 2001 (EACD = European Academy of Childhood Disability)

4 EACD: We should develop skilled services 1. for children with disabilities 2. based on the needs and aims of the child and family 3. they should be locally based (EACD = European Academy of Childhood Disability)

5 Kuntoutus muutoksessa - haasteet: Toisaalta: - yksilöllisyys - mahdollisuudet Toisaalta: - toimenpidekeskeisyys - anomisen ja myöntämisen kulttuuri

6 Aihealueet: (lyhyt esitelmä + keskustelu kustakin) - työnjako erikoissairaanhoito-perusterveydenhoito - työn kohdentaminen, lukumäärät - työn suunnittelu, kuntakohtaiset suunnitelmat, lapsikohtaiset suunnitelmat - kuka tämän tekee?

7 Aihealueet: 1) työnjako erikoissairaanhoito-perusterveydenhoito

8 Ongelmat on hyvä hoitaa siellä missä ne ovat Kuntoutuksen eri osapuolien yhteinen etu on se, että kuntoutuksen ydintoiminta on mahdollisimman lähellä lasta ja perhettä. Aina ei tarvita erikoisasiantuntijuutta tai erikoissairaanhoitoa lapsen ja perheen auttamiseen ja tukemiseen.

9 Sairaalan rooli? Hospitals, creating silos that lead to little interaction and coordination between caregivers. Weinstock M. Chronic care, an acute problem. Hospitals & Health Networks 2004; 78(9): Voidaanko hoitopoluista todella puhua näin ilkeästi?

10 Erilaiset ammattikäytännöt työ sektoroituu, mutta meidän perhe ei voi sektoroitua yhteisvastuu on ei kenenkään vastuu LAPSI Yhteisen työn sisältö

11

12 Lapsen yksilöllisten tarpeiden lisäksi on huomioitava perheen tilanne ja toiveet, paikalliset olosuhteet ja mahdollisuudet sekä yhdistettävä nämä tasapuolisesti ja viisaasti.

13 Tätä havainnollistaa kolmiomalli, jossa helpot asiat ovat kolmion juuressa ja vaikeat kärjessä osoittaen viimeksi mainittujen suhteellisen pienen määärän.

14 Aihealueet: 2) työn kohdentaminen, lukumäärät

15 KUNTOUTUKSEN KOHDISTAMINEN: KENELLE? EACD: For children with disabilities

16 Erityispedagogiikan ensisijaisen kohde-alueen muodostavat vähempiosaiset, hitaammin oppivat ja kehitysvammaiset, koska he hyötyvät siitä enemmän. (Hautamäki ym. 2001)

17

18 Sen voisi tehdä näin: 2% lapsista erityistoimet', 20% lapsista sovelletut toimet' 80% lapsista yleiset toimet Kyseessä on siis rajaus- ja ryhmitysongelma: erityinen vs yleinen

19 Nykyajan avainsanoja I Jonot

20 Nykyajan avainsanoja II Säästöt

21 Aihealueet: 3) työn suunnittelu, kuntakohtaiset suunnitelmat, lapsikohtaiset suunnitelmat

22 1) Kunnan kokonaissuunnitelma on pohjattava kunnassa sovittuun strategiaan tai toimintatapaan (normitukseen jos niin halutaan sanoa), joka on muodostettava ketään syrjimättä eli suunnittelussa on huomioitava kaikki lapset. 2) Yksittäisen lapsen ja perheen tarpeet on suunniteltava ilman normitusta kunnan kokonaissuunnitelman puitteissa.

23 KUNTOUTUKSEN SISÄLTÖ: MITÄ? EACD: - based on the needs and aims of the child and family - the work should be locally based

24 Ympäristötekijät Yksilötekijät Elimistön toiminnot ja rakenteet häiriö/tauti Suoritukset Osallistuminen Osallistuminen on tärkeää

25 On varsin helppoa olla hyvä, mutta vaikeampaa on noudattaa oikeutta. On yhdistettävä kaksi näkemystä On tehtävä kaksi suunnitelmaa

26 Yksilöllinen, lapsikohtainen suunnitelma Kunnan kokonaissuunnitelma

27 Yksilöllinen varhaiskasvatus- / oppimis- / kuntoutussuunnitelma on - kirjallinen, - käytäntöä palveleva, - ei liian perusteellinen Hajanaisuus voidaan välttää, jos lapselle ja perheelle tehdään vain yksi suunnitelma

28 Yksilöllinen varhaiskasvatus- / oppimis- / kuntoutussuunnitelma - yhdistää paikallisen (horisontaalisen) ja muualta saatavan (vertikaalisen) tietotaidon. - toimii yhdistävänä tekijänä myös tärkeissä vastuu- ja jatkuvuuskysymyksissä sekä tiedonsiirrossa.

29 Kunnan kokonaissuunnitelma - Voimavarojen käyttöä voidaan merkittävästi tehostaa yhteistyön ja suunnittelun avulla. - Suositusten on oltava suhteessa paikallisiin mahdollisuuksiin - Sujuvuus saavutetaan palveluohjauksellisella työotteella "ihmiseltä ihmiselle". Tämän saavuttamiseksi tarvitaan kokonaissuunnitelma jonka puitteissa työntekijät osaavat toimia.

30 Kokonaissuunnitelma jonka puitteissa työntekijät osaavat toimia, so. yleiskaava, joka kattaa tarvittavat asiat ja antaa sijan kullekin lapselle.

31 Hoitotakuu Yhteistyötä edellyttävä kohta on myös kuntoutuksen ja muiden tukitoimien sovittaminen päivähoidon ja koulun suunnitelmiin. Niiden aikataulu perustuu lukuvuoteen. Kunnan on suunnitelmissaan pohdittava etukäteen - tukitoimien saatavuus ja - miten hoitotakuun sallima kolmen, enintään kuuden kuukauden järjestelyaika ja ehkä vasta ensi vuonna vapautuva paikka päivähoidon tai koulun erityisryhmästä saadaan sopimaan yhteen.

32 Päämääränä palveluohjauksellinen työote: - sujuva hallintomenettely - perheen mukaanotto - luottamus ja kumppanuus - asioiden hoito "ihmiseltä ihmiselle - kunnan yleiseen suunnitelmaan sovitettu yksilöllinen, kirjallinen suunnitelma

33 Kokonaissuunnitelma, jonka puitteissa työntekijät osaavat toimia: - Yleiset periaatteet ja strategia tuleville vuosille - Alueen koko lapsiväestöä koskeva, kattava selvitys - Palvelurakenne ja -periaatteet - Lapsen ja perheen asioiden hoito (kuka, mitä) - Seuranta määrävälein - Henkilöstö - Tiedotus

34 Asetuksen edellyttämä "kuntoutuksen tarve kunnassa" liittyy kunnan suunnitteluun. Kuntoutus on tarpeen, mikäli on odotettavissa "olennaista haittaa" aikuisiässä. Tietty normittaminen (paikallinen käytäntö) on välttämätöntä. Yksittäisen lapsen kohdalla normittaminen ei ohita yksilöllistä suunnittelua ja harkintaa.

35 Keskustelu laitoksista - Asetetaanko etusijalle hoidon sisältö vai hoidon sijainti? - On mahdollista kuluttaa tukitoimien sijaintiin ne rahat, jotka olisi ollut parempi käyttää työn sisältöön.

36 OMAT VOIMAVARAT ja muualta hankittavat asiat:

37 Aihealueet: 4) kuka tämän tekee?

38 Toiminnan lähtökohtana on aloite tukitoimista ja perheen niitä varten antama suostumus. On olennaista, että kyseessä on ns. informed consent, mikä merkitsee, että ongelma tutkitaan riittävästi ja saadut tulokset kuvataan perheelle niin hyvin, että hoito ja kuntoutus ovat aitoa yhteistyötä perheen kanssa.

39 Tärkein toimintaa ohjaava arvo on rehellisyys, muut arvot nojaavat siihen. Hyvä kuntoutus perustuu tältä pohjalta syntyvään luottamukseen, jonka avulla saavutetaan hyvä yhteistyö. Kuntoutuksen tavoitteet ja sisältö suunnitellaan näistä lähtökohdista. ========== ========== Pohjanmaalla

40 A-linjaus O-linjaus Arvot -asenteet Politiikat -lait Periaatteet -ideologia Hallinto -organisaatiot Toimintamallit -toimintatapoja Palvelut -kuntoutuksen keinot

41 Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus: ARVOT (A-linjaus, 35 sivua kirjassa) 1. Tiedotuksesta neuvotteluun 2. Perhe on oma toimintayksikkönsä 3. Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi ei kuntoutuja 4. Kuntoutus arjessa 5. Mihin lasta kuntoutetaan? 6. Kuntoutus lasta lähellä 7. Yhteistoiminnallisuus

42 Organisaatio (O-linjaus, 25 sivua): 1. Paikalliset voimavarat ja käytännöt 2. Tukitoimia järjestävä organisaatio 3. Perheelle annettava tuki, perheen oma panos 4. Tukitoimien saatavuus 5. Päätöksenteon ja toteutuksen sujuvuus 6. Tiedon saatavuus ja säilytys