Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta"

Arto Oksanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kyh Kyh liite 5 Kyh Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten

2 1. ELÄMÄNLAATUMÄÄRÄRAHA Vihdin kunta on myöntänyt Ptky Karviaisen veteraanipalvelujen käyttöön ns. Elämänlaatumäärärahaa. Elämänlaatumäärärahan ensisijaisena tarkoituksena on tukea veteraanien, puolisoiden ja leskien kotona asumista yksilökohtaisen tarveharkinnan perusteella. Määrärahan hausta on oma lomake (liite 1). Tuen tarve voi ilmetä kun veteraanineuvoja tekee veteraaneille/puolisoille/leskille hoito-, palveluja kuntoutussuunnitelmia ja niiden päivityksiä tai veteraanineuvojan tekemillä muilla arviointikäynneillä asiakkaiden luokse. Veteraani/puoliso/leski voi myös itse tehdä vapaamuotoinen hakemuksen. Päätös tuesta edellyttää veteraanineuvojan arviointikäyntiä hakijan luokse mikäli kysymyksessä on uusi hakija. Elämänlaatumäärärahasta voidaan korvata seuraavia menoja: Pienimuotoiset kodin muutostyöt vakituiseen asuntoon (ei palvelutaloon) Kuntouttavia intervalleja palvelutaloissa akuutissa kriisissä, sairaalasta kotiutumisen yhteydessä tai omaishoitajan ylimääräisten virkistysvapaiden ajaksi tai omaishoitajan tai -hoidettavan kuntoutusjakson ajaksi Veteraanien yhteistilaisuuksiin kustannetaan yhteiskuljetuksia. Yhteistilaisuuksia ovat esimerkiksi juhannusjuhlat, joulujuhlat ja erilaiset veteraanitilaisuudet sekä veteraanijärjestöjen ja - yhdistysten tapahtumat sekä kokoukset. Yhteiskuljetukset taksilla kuntosaliryhmään Karviaisen valitsemalla taksilla Jalkahoito (silloin kun se ei sisälly avokuntoutukseen) Julkisten liikennevälineiden käytöstä aiheutuneet kustannukset oman kotikunnan alueella. Menojen korvaaminen on sidoksissa vuotuiseen talousarvioon Elämänlaatumäärärahan kautta kotona selviämisen tukeminen perustuu seuraaviin edellytyksiin: Harkinta pohjautuu aina veteraanineuvojan arviointiin ja hänen tekemäänsä viranhaltijapäätökseen. Päätöksestä on valitusoikeus yhtymäjaostoon. Jonkun muun lain nojalla saadut etuudet poissulkevat elämänlaatumäärärahan kautta saadun tuen (Kela, vakuutusyhtiö jne.). Vammaispalvelulain mukaisiin taloudellisiin tukitoimiin oikeutettu veteraani/puoliso/leski ei voi saada vastaavia etuisuuksia elämänlaatumäärärahasta. 2. VETERAANIEN, PUOLISOIDEN JA LESKIEN KUNTOUTUS KUNNAN MÄÄRÄRAHOIN Kunnan varoin tapahtuvassa kuntoutuksessa sovelletaan Valtiokonttorin ohjeistusta. Kuntoutusta voidaan hakea Valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella (Kuntalomake 6430-U:98), joka on käytössä Karviaisessa. Valtiokonttorin vahvistama lomake. Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaisesti kuntoutushakemuksen tekee rintamaveteraani tai hänen valtuuttamansa myös aviopuolison kuntoutuksen osalta. Kirjallisen aloitteen kuntoutukseen voi tehdä rintamaveteraanin puolesta myös omainen tai sosiaali- ja terveysviranomainen, mikäli rintamaveteraani ei itse siihen kykene tai pääse paikan päälle allekirjoittamaan, jotta päästään asian pikaiseen käsittelyyn. Kuntoutushakemukseen on aina liitettävä lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta

Tuen tarve voi ilmetä kun veteraanineuvoja tekee veteraaneille/puolisoille/leskille hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmia ja niiden päivityksiä tai veteraanineuvojan tekemillä muilla

3 ja kuntoutustarpeesta. Lääkärinlausunto saa olla enintään vuoden vanha. Kuntoutusta hakevan asiakkaan toimintakykyluokka on määriteltävä. Kuntoutukseen valittaessa otetaan huomioon kuntoutuksen tarve ja kiireellisyys. Kuntoutettava ohjataan kuntoutukseen siten, että yleinen lääketieteellinen kokemus huomioon ottaen kuntoutuksella saavutetaan mahdollisimman hyvä hoitotulos. Päivä- tai muu avokuntoutus on ensisijainen kuntoutusmuoto silloin, kun avokuntoutus mahdollistaa tavoitellun hoitotuloksen. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon antamisesta ja järjestämisestä päättäminen ja ratkaisuvalta yksilöasioissa Kyh liite 5 mukaisesti veteraanineuvoja valmistelee veteraanikuntoutukset johtavalle ylilääkärille. Johtava ylilääkäri päättää veteraanikuntoutukset. Rintamaveteraanien kuntoutusta koskevan lain 13 :n mukaan tässä laissa tarkoitettuihin päätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla. Mahdollisesti korvattavista matkakuluista on valitusoikeus. Kuntoutuksesta voi kieltäytyä. Rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua laitoskuntoutukseen samanaikaisesti rintamaveteraanin kanssa samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa. Rintamaveteraanin puolisolla ei ole kuitenkaan subjektiivista oikeutta päästä kuntoutukseen puolisonsa kanssa, vaan yhteisen kuntoutusjakson tulee olla kuntoutuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukainen. Tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan rintamaveteraanin kuntoutuksen kannalta. Samanaikaisen kuntoutusjakson tavoitteena on parantaa rintamaveteraanin kuntoutuksen tuloksellisuutta sekä edistää rintamaveteraanin kotona selviytymistä muun muassa tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista. Aviopuolison osallistuminen ei lyhennä rintamaveteraanin laitoskuntoutusjaksoa. Samanaikaisen kuntoutusjakson pituuden, tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioi kuntoutuspäätöksen tekijä. Edellytyksenä yhteiseen kuntoutusjaksoon osallistumiselle on molempien aviopuolisoiden yhteinen tahto. Leskien kuntoutuksessa sovelletaan samaa Valtiokonttorin ohjetta ja lomaketta. Veteraanien leskien kuntoutus on aina määrärahasidonnaista ja harkinnanvaraista. Veteraanien leskien kuntoutuksen osalta vihtiläisillä veteraanien leskillä on kuntoutuksesta oikaisumahdollisuus. Saadakseen veteraanin lesken kuntoutusta Vihdin kunnan määrärahalla tarveharkintaisesti, lesken kotikunnan on oltava Vihti. Lisäksi asiakkaan edesmenneen rintamaveteraanipuolison on pitänyt olla Suomessa asuva vuosien sotiin osallistunut rintamasotilastunnuksen, rinta-mapalvelustunnuksen tai rintamatunnuksen omaava rintamaveteraani. Tunnusten hakuaika on päättynyt vuoden 1994 lopussa. Jos kuolleella veteraanille ei ole aikoinaan myönnetty tunnusta, ei leski ole oikeutettu kuntoutukseen. Yksi lesken kuntoutusperuste on poisnukkuneen veteraanin elinaikana tapahtunut arjen tukeminen ja siihen liittyvä omaishoitajuus tai vastaava. Leskeys päättyy, jos leski menee uuteen avio/avoliittoon, jolloin hän ei voi saada leskien kuntoutusta. Vihdin kunnanhallitus ( , 270) katsoo, että leskien tukemisessa on perusteena oltava varattomat ja huonossa taloudellisessa tilassa olevat. Veteraanit ja heidän puolisonsa ovat ensisijaisia, lesket toissijaisia. Avo- tai päiväkuntoutusta voidaan toteuttaa joko terveyskeskuksessa, sairaalassa, vanhainkodissa, palveluja päiväkeskuksessa, Valtiokonttorin hyväksymässä kuntoutus- ja hoitolaitoksessa tai hankkia se yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/90) 2 :ssä tarkoitetulta palvelun tuottajalta tai itsenäiseltä ammatinharjoittajalta. Avokuntoutusta on mahdollista saada myös veteraanin lesken kotona. Jalkahoitoa voidaan myöntää veteraanien leskille vain jos hän ei saa muuta avokuntoutusta.

Kuntoutettava ohjataan kuntoutukseen siten, että yleinen lääketieteellinen kokemus huomioon ottaen kuntoutuksella saavutetaan mahdollisimman hyvä hoitotulos.

4 2. TUETUN KOTONA KUNTOUTUMISEN MALLI Vuonna 2011 on tuetun kotona kuntoutumisen mallia toteutettu vihtiläisessä veteraanikuntoutustoiminnassa projektiluontoisesti. Tuetun kotona kuntoutumisen mallin mukainen kuntoutus on vaihtoehto muille kuntoutusmuodoille. Tuetun kotona kuntoutumisen mallin mukainen toiminta on määrärahasidonnaista ja Valtiokonttori on myöntänyt siihen erillisen määrärahan, joka on käytettävä maaliskuun 2012 loppuun mennessä. Tulevaisuudessa tuetun kotona kuntoutumisenmalli tulee laajenemaan ja siihen on tarkoituksenmukaista varata resursseja. Valtiokonttorilta tulevia uusia ohjeita vuodelle 2012 noudatetaan. Tuetun kotona kuntoutumisen mallia voidaan toteuttaa valtion tai kunnan määrärahoin. Kotikuntoutusta ei myönnetä jos hakija saa laitoskuntoutusta. Kotikäyntikartoituksen selvityksen perusteella johtava ylilääkäri myöntää tuetun kotona kuntoutumisen mallin mukaista kuntoutusta. Kotikäyntikartoituksen tekee veteraanineuvoja. Hoitavan lääkärin lausuntoa ei tarvita. 1. Alustava arvio tuetun kotona kuntoutumisen tarpeesta 6. K 2. Kotona selviytymisen arviointi fysioterapeutin/toimintaterapeutin /veteraanineuvojan käynti 4. KOTIKUNTOUTUS Tuettu kotona kuntoutuminen 5. Kotona selviytymisen arviointia ja kotikuntoutussuunnitelman tarkistaminen 3. Kotikuntoutumis- suunnitelma liitteeksi hoito- ja palvelusuunnitelmaan I R J A A M I N E N

Tuetun kotona kuntoutumisen mallin mukainen toiminta on määrärahasidonnaista ja Valtiokonttori on myöntänyt siihen erillisen määrärahan, joka on käytettävä maaliskuun 2012 loppuun mennessä.

5 Liitteet: - Valtiokonttorin ohje - Elämänlaatumäärärahan hakulomake

Samankaltaiset tiedostot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Yhtymähallitus 12 24.01.2012 Yhtymähallitus 62 22.05.2012 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta 110/02.05.00/2009 Kyh 12 Elämänlaatumääräraha