14 9.11.2010 Vauvamyönteisyys sairaaloihin Myytit työelämässä Ryhmässä tai yksin Elintavat kuntoon Tehy 14 2010 1 Toini Nousiainen muistoissamme n Ammatissa kriisityöntekijä
2 Tehy 14 2010 th14 sivuilmot.indd 2 2.11.2010 10:14:19
6 K-25: Johtajien kouluttaja Elina Viitanen ottaisi uusia johtajia kasvamaan hyvissä ajoin, kun entiset eläköityvät. Tässä numerossa 14/10 9 Suositukset käytäntöön 14 Kilot kuriin näytellen Kaikki keinot ovat sallittuja, jotta kasvava diabeteksen uhka saadaan hallintaan. 20 Ammatissa: Rinnalla kulkija 24 Hyvä alku elämälle Vauvamyönteisyys eli imetyksen edistäminen toteutuu Helsingin Kätilöopiston sairaalassa. 30 Aistien hienosäätöä 33 Koulutus suojaa itsemurhalta 34 Esianalyysit bioanalyytikkojen käsissä Tyksin kliinisen neurologian hoitajat saivat lisävastuusta toivotun palkankorotuksen. TULOKSEN TEKIJÄT 38 Vetovoimaa hoitotyöhön Tehyläiset kuntapäättäjät etsivät vastausta kysymykseen, miten sosiaali- ja terveydenhuolto jatkossa toimii? 40 Opiskelusta työelämään 44 Tehyn tekijä Toini Nousiainen kuoli syyskuussa 2010. 53 Jäsenmatka Kroatian kevääseen 56 Me kaksi: Yritetään yhdessä 58 Vaikuttajana työpaikalla 61 Kunnon työtä 62 Tarinoita Grönlannista 66 Myytit ohjaavat tiedostamatta 80 Tieni tähän: Elämänkoulu opettaa 82 Ihana arki Kriisityöntekijä on läsnä 20 Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 29 Terveys 42 Tehy-uutiset 43 Puheenjohtajalta 48 Tiedotukset 54 Hyötysivut 60 Ystäväni 78 Tutkimus 79 Sana on vapaa Tehy palvelee 82 Teresa KANSI: JARI LIFLÄNDER 66 Oppia myyteistä Tehy 14 2010 3 th14 3 sisus.indd 3 3.11.2010 9:24:31
JÄSENKALENTERI VAIN TILAAMALLA Tee kalenteritilaus netissä, tekstiviestinä tai puhelimitse ja varmista jäsenetusi! OLETKO TILANNUT OMASI? Käytä E-alkuista tilaajatunnustasi Tilaaminen on helppoa. Valitse itsellesi sopivin tapa alla olevista vaihtoehdoista. Tilauksen tekemiseen tarvitset oman henkilökohtaisen E-alkuisen tilaajatunnuksesi, jonka löydät tämän lehden takakannen yläreunasta osoitekentästä nimesi jälkeen. Tee tilauksesi 29.11. mennessä ja saat kalenterin jo joulukuun puolessavälissä. Nettitilaus Tee tilaus nettisivuilla www.tehy.fi/kalenteri. Tekstiviestitilaus Lähetä tekstiviesti: TH (välilyönti) tilaajatunnuksesi palvelunumeroon 17279 Viestin lähetys maksaa 0,50 euroa. Palvelu toimii lähes kaikilla liittymillä (Sonera, Elisa, DNA, Saunalahti, TeleFinland, Kolumbus). Soittamalla tilaaminen Voit tilata kalenterin myös soittamalla. Katso tämän lehden takakannesta E-alkuinen tilaajatunnuksesi ja soita numeroon (03) 2251 944. Ilmoita tilaajatunnus tilauspalvelun henkilölle. Palvelu toimii sekä suomeksi että ruotsiksi. Puhelintilauspalvelu on auki arkisin (ma-pe) 8.11.-19.11. klo 9.00-16.00. Voit tarkistaa tilauksesi Extra soitto-aika! Voit tarkistaa tilauksesi netissä syöttämällä oman tilaajatunnuksesi sille varattuun kohtaan osoitteessa www.tehy.fi/kalenteri. E-tunnus löytyy nyt myös Tehyn jäsensivuilta. Löydät sen omia tietoja sisältävän tietoruudun sisältä. Lisätietoja: www.tehy.fi/kalenteri 4 Tehy 14 2010 Huom! Uusi jäsen saa kalenterin automaattisesti vain kerran. Jos olet jo saanut vuoden 2010 kalenterin ja haluat saada myös vuoden 2011 kalenterin, on sinun tilattava se näillä ohjeilla. th14 sivuilmot.indd 4 2.11.2010 10:14:33
Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo 8.30 16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 TEHY Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki (09) 5422 7000, Faksi (09) 6150 0278 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) 5422 7100 Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) 5422 7200 Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) 5422 7300 Jäsentietomuutokset ma pe 9 15 (09) 5422 7200 tehy.jasenrekisteri@tehy.fi Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, 00060 Tehy tehy.lehti@tehy.fi Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Minna Sassi Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Riitta Hankonen Vesa Turunen Sinikka Sajama (ma) Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki puh. 010 665 2553 fax (09) 448 358 anita.suuronen@sbv.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh. 010 665 2547 fax (09) 448 358 tuire.sillanpaa@sbv.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta Tukea maitotaloudelle Siitä ei saisi puhua, sillä joku voi tuntea syyllisyyttä. Siitä pitää puhua, sillä tietoa tarvitaan. Siitä puhutaan liikaa, joku voi stressaantua Imetys on ihmisnisäkkään perustoiminto, joka on luonnollista ja varsin yksinkertaista tässä monimutkaistuneessa maailmassa. Se on kuitenkin hidasta. Se vaatii aikaa, pysähtymistä, kärsivällisyyttä. Imettäjän mielen on hyvä olla tyyni, sillä levottomuus tarttuu vauvaan. Rintaruokinnan onnistuminen tai epäonnistuminen voi olla pelon ja stressin aihe, ja stressi voi estää koko imetyksen. Mitä enemmän asiasta tiedetään, sitä vaikeammaksi se tuntuu muuttuvan. Kuten syöminen ja hengittäminenkin. Imetys herättää kummallisen paljon fanaattisia reaktioita ollakseen yksi kehon luonnollinen toiminto. Tässäkin lehdessä julkaistujen juttujen jälkeen on tullut kiukkuista palautetta eri suuntauksilta. Intiimi asia tuntuu henkilökohtaiselta ja siitä puhuminen voi nostaa pintaan omia tunteita. Silloin asiantuntijoiden antama tieto voi tuntua väärältä tai kohtuuttomalta. Tässä lehdessä haastateltu imetyskoordinaattori toteaa, että imetyskulttuuri on aina osa ympäröivää yhteiskuntaa. Sitä se nimenomaan on. Imetys on paitsi intiimiä, myös poliittista. Kun tasa-arvon nimissä vaaditaan naisia pitämään yhä lyhyempiä äitiyslomia ja tarjoamaan isälle mahdollisuus olla vauvan kanssa, imetys jätetään sivuseikaksi. Muuta maidontuotantoa maassamme kyllä suojellaan, mutta ihmisen maidon arvoa ei ymmärretä, voisi vääräleuka sanoa. Pidetään huoli siitä, että isät ovat mukana lastenhoidossa, mutta ei sen hinnalla, että imetys vähenee. Töihin ajetut vauvojen äidit voivat pian olla loppuun ajettuja äitejä. Suomessa vauvoja imetetään liian vähän. WHO ja Unicef ovat kehottaneet suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä. Tämä olisi hyvä ottaa vakavasti meilläkin. Synnytyssairaaloiden rooli on tässä keskeinen, ja niissä onneksi asialle myös tehdään jotain, kuten tämän lehden juttu Kätilöopiston sairaalasta kertoo. Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy 14 2010 5 th14 5 paakkari.indd 5 3.11.2010 9:12:54
84 Tehy 14 2010 th14 sivuilmot.indd 84 2.11.2010 10:15:08
K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Johtajien kouluttaja Uusia johtajia pitäisi ottaa kasvamaan, sanoo professori Elina Viitanen. Varsinkin ylihoitajat eläköityvät kiihtyvää tahtia. Terhi Mäkinen n Kuvat Jari Lifländer Mitkä ovat hyvän johtajan tuntomerkit? 1 Johtajan pitää uskoa itseensä johtajana ja sitoutua johtamaan, eikä haikailla enää liikaa oman erikoisalansa perään. Hänen on uskottava tulevaisuuteen ja luotava toivoa, sillä kyynisyys tarttuu. Mitä lähempänä henkilöstöä työskentelee, sitä parempi henkilöjohtaja on oltava. Millainen on hyvä alainen? 2 Saneleva johtaja ja nyökyttelevä alainen eivät ole tätä päivää. Johtamistyö on vuorovaikutuksellista ja alaisen on hoidettava oma osansa. Hyvä alainen on sitoutunut työhönsä, työyhteisöönsä ja on valmis kehittämään niitä. Hän vaatii esimieheltä aikaa ja palautetta. Millaisia johtajia sosiaali- ja 3 terveydenhuollossa työskentelee? Koulutettuja ja motivoituneita. Nuoria uraraketteja joukossa on vähän, koska yleensä ennen johtajuutta takana on 15 20 vuotta työtä omalla alalla. Johtamisosaaminen on aika samanlaista, vaikka johtajat ovat eri ammattikunnista. 6 Tehy 14 2010 Millainen koulutus heillä on johtamiseen? 4 Se vaihtelee. Ennen erikoistuvan lääkärin koulutukseen kuului johtamisoppia vain muutama tunti. Täydennyskoulutus tasaa eroja. Sanoisin, että 2000-luvun alusta lähtien johtajilta on vaadittu koulutusta. Millaista oppia laitoksenne tarjoaa? 5 Moniammatillista johtamiskoulutusta. Maisteriohjelmiin sisältyy opetusta, joka on yhteinen seitsemän eri laitoksen opiskelijoille. Siellä tapaavat esimerkiksi hoitotiedettä, kansanterveystiedettä ja sosiaalityötä opiskelevat. Vastaamme myös erikoislääkärikoulutuksen johtajaopinnoista. Lisäksi meillä on erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen täydennyskoulutusohjelmia, joiden kesto on kolmisen vuotta. Millaisia haasteita täydennyskoulutukseen tulevilla on arjessaan? 6 Viime vuodet ovat olleet jatkuvaa muutosta. Kuntarakenneuudistus, tilaaja-tuottajamallit, tehokkuus ja tuottavuus ovat isoja, pohdituttavia asioita. Henkilöstön jaksamista pitäisi muutosten keskellä tukea, koska työtä tehdään asiakkaiden vuoksi. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? 7 Pitkä ja moninainen. Opetan, ohjaan väitöskirjoja ja muita opinnäytetöitä. Johtamista kuuluu työhöni paljon. Tutkimustyö tahtoo jäädä vapaa-aikaan, samoin kuin erilaiset pakolliset ja vapaaehtoiset lukutehtävät. Miten aikoinaan valitsit fysioterapeutin 8 ammatin? En enää muista. 1970-luvulla se ehkä kuulosti maalaistytöstä hienolta ja trendikkäältä ammatilta. Milloin olet viimeksi tehnyt käytännön 9 hoitotyötä? Fysioterapeutin työtä tein vain pari vuotta ja lähdin opettajakoulutukseen. Toimin pitkään kuntoutuksen ja fysioterapian opettajana nykyisissä ammattikorkeakouluissa. Identiteettini tulee enemmän opettamisesta kuin ensimmäisestä ammatistani. Yliopistolla olen ollut 16 vuotta. th14 6-8 K25.indd 6 1.11.2010 15:37:41
Seuraavassa numerossa JUHA TANHUA Hyötyä hiljaisesta raportista n Tehy-lehti 15 ilmestyy 30.11. LUKIJAKILPAILU Kerro meille 22.11. mennessä, mistä jutusta pidit eniten. Palautetta voit antaa Tehyn jäsensivuilla www.tehy.fi/ jasensivut/tehyn_toiminta/tehy-lehti/lukijakilpailu, postikortilla Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehy-repun. Lukijoiden mielestä lehden 13/10 paras juttu oli Elämisen arvoista elämää. Palkinnon voitti Veera Einola Porista. Tehy-lehti 2010 2011 Aikataulu ja aineistopäivä Nro Aineistot Ilmestymispäivä 15 12.11. 30.11. 16 3.12. 21.12. 1 30.12. 18.1. 2 14.1. 2.2. 3 4.2. 22.2. 4 25.2. 15.3. Tehy 14 2010 83 th14 83 seuraavassa.indd 83 3.11.2010 9:23:35
Elina Viitanen, 57 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen terveydenhuollon johtamisen professori Terveystieteen tohtori, fysioterapeutti Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta Harrastaa sulkapalloa, toimintaa Naisten Pankissa, lukemista Tehy 14 2010 7 th14 6-8 K25.indd 7 1.11.2010 15:37:49
K-25 Dekkarit ovat vaihtelua tieteelliselle lukemiselle. Elina Viitanen harrastaa sulkapalloa. Työpöydän ikkunalla olevan kipsiveistoksen hän sai väitöslahjaksi kurssitovereiltaan. Mikä on innostanut sinua 10 opiskelemaan aina vain lisää? Utelias mieli ja haasteita hakeva elämäntapa. Millaista koulutusta johtamiseen 11 kaivataan? Johtaja tarvitsee laajaa näkemystä siitä, mitä toimintaympäristössä tapahtuu. Hänen on oltava selvillä Suomen ja maailman trendeistä. Eri tieteenalat kuten tuotantotalous, talous- hallinto- ja kasvatustiede antavat ajattelun välineitä. Visiomme on moniammatillinen koulutus. En kannata hoitaja- ja lääkäritaustaisille erilaista koulutusta. Mitkä ovat terveydenhuollon 12 johtamisen vahvuuksia? Johtajat tuntevat alansa erinomaisesti. He ovat sitoutuneita ja eettisesti suoraselkäisiä. Korruptiosta ei terveydenhuollon kohdalla juuri puhuta. Entä heikkouksia? 13 Moni on liikaa kiinni oman ammattikuntansa perinnössä ja edunvalvonnassa, vaikka näkökulman pitäisi olla kokonaisvaltaisempi. Sairaalamaailman ongelma on erikoisalojen kuppikuntaisuus. Mikä ismi on tällä hetkellä vallalla 14 terveydenhuollon johtamisessa? Julkisessa hallinnossa on vahva byrokratian perimä. Uusia ismejä tulee, mutta vanhat eivät silti poistu. Erityisesti sairaalat ovat hyvin monimutkaisia kokonaisuuksia. Tällä hetkellä kehitetään prosessi- ja matriisiorganisaatiota. Myös innovaatiojohtamisesta puhutaan paljon. 8 Tehy 14 2010 Mitä sellaista osaat mitä muut 15 eivät osaa? Osaan tehdä montaa asiaa samaan aikaan kuten laittaa ruokaa ja lukea tutkimusraporttia. Tämähän on naisille tyypillistä. Kuinka nopeaa terveydenhuollon 16 johtajien eläköityminen on? Nopeampaa kuin rivihoitajien. Varsinkin ylihoitajat poistuvat kiihtyvää tahtia. Mistä alalle löytyy uusia johtajia? 17 Se on vaikea kysymys, jota ei mielestäni ole otettu vakavasti. Uusia johtajia pitäisi ottaa kasvamaan. Syntyy aikamoinen tyhjiö, kun paljon hiljaista tietoa katoaa. Johtamistyöstä pitäisi tehdä nykyistä houkuttelevampaa. Miten hierarkiaa terveydenhuollossa 18 madallettaisiin? En tiedä, voiko siitä kokonaan päästä muuten kuin uusimalla rakenteet täysin. Pieniä askelia voi ottaa kohtelemalla asiantuntijatyötä tekeviä yksilöinä, lisäämällä jaettua johtamista ja yhteisöllisyyttä. Jos antaa lisää vastuuta, pitää antaa myös lisää valtaa. Millaista tukea lähiesimiehet 19 kaipaavat? Päivittäinen henkilöstöjohtaminen vaikeine tilanteineen on lähiesimiesten kontolla. He kaipaavat arvostusta ja palautetta. Surullista on, että he saavat vain vähän tukea omilta esimiehiltään. Tutkimuksissamme tärkeimmiksi tukijoiksi mainitaan perhe ja työkaverit. Omasta johtajuudesta keskustellaan työpaikoilla vähän, ja harva saa työnohjausta. Lääkärijohtaja, hoitajajohtaja vai 20 molemmat? En ajattele enää noin. Keskiössä on hyvä johtajuus, ei pohjakoulutus. Toisten työtä, sen kieltä, kulttuuria ja etiikkaa, voi oppia tuntemaan, vaikkei itse olisi saanut siihen ammattiin koulutusta. Missä olet onnistunut? 21 Olen ollut luomassa laitoksellemme omat ja toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutusrakenteet. Miten selviät pettymyksistä? 22 Aluksi suren. Liikunta auttaa asioiden käsittelyssä, ja lopulta ne järkiperäistyvät ja poistuvat mielestä. Mistä olet kotoisin? 23 Ylivieskasta. 24 Lempilukemistasi? Salapoliisiromaanit antavat vastapainoa tieteelliselle lukemiselle. Miten rentoudut? 25 Olen aktiiviliikkuja. Pelaan muun muassa sulkapalloa. Teen vapaaehtoistyötä Naisten Pankissa. Ystävien kanssa rentoudun vaikka metsäretkellä. Lapseni ovat nuoria aikuista ja heidän kanssaan pidän illanistujaisia. On mukavaa ja voimaannuttavaa kuunnella ihmisiä, joilla on koko tulevaisuus edessään. th14 6-8 K25.indd 8 1.11.2010 15:38:27
Ajankohtaista Suositukset käytäntöön Uusi yhteistyökeskus tuo näyttöön perustuvaa tietoa suomalaiseen terveydenhuoltoon. Riitta Hankonen Yhtenäiset ja näyttöön perustuvat käytännöt parantavat potilaan saamaa hoitoa ja auttavat kohdentamaan resurssit oikein. Suomalaisessa terveydenhuollossa on esimerkiksi Käypä hoito suosituksista huolimatta edelleen käytäntöjä, jotka perustuvat yksinomaan traditioon. Käytäntöjen vaikuttavuutta ei ole tutkimuksilla todistettu, joten aikaa ja resursseja voi tuhlaantua toimiin, jotka eivät vaikuta hoidon tulokseen. Käytäntöjen vaihtelu voi johtaa siihen, että hoito on eritasoista jopa saman sairaalan eri yksiköissä. Tämä on eettisesti väärin ja tuhlaa jo ennestään niukkoja resursseja, sanoo Suomessa vastikään perustetun Joanna Briggs -yhteistyökeskuksen johtaja Arja Holopainen. Keskuksen julkistamistilaisuus oli Helsingissä syyskuun lopulla. Yhteistyökeskus on usean eri toimijan verkosto ja ensimmäinen Pohjoismaissa. Kansainvälinen 1996 perustettu The Joanna Briggs Institute sijaitsee Australiassa. Instituutin tehtävä on edistää ja tukea näyttöön perustuvaa toimintaa väestön terveyden parantamiseksi. Tukea käyttöönottoon Yhteistyökeskuksia sijaitsee ympäri maailmaa, mikä yhdistää voimavaroja ja helpottaa suositusten leviämistä. Suomen keskuksen isäntäorganisaationa toimii Hoitotyön Tutkimussäätiö ja sen muita yhteistyöjäseniä ovat Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Kuopion yliopistollinen sairaala, Mikkelin ammattikorkeakoulun Terveysalan yksiköt sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Hoitokäytäntöjen yhtenäistämiseksi terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat tutkittuun tietoon perustuvia hoitosuosituksia. Näyttöön perustuvat käytännöt ovat saamassa tukea myös lainsäädännöstä, sillä ne mainitaan terveydenhuoltolakiesityksessä ja asetuksessa neuvolatoiminnasta. Instituutti ja yhteistyökeskukset tuovat käytännön terveydenhuoltoon tietoa näyttöön perustuvista hoitokäytännöistä. Suomessa on paljon tietoa ja suosituksia, mutta työpaikkoja ei tueta suositusten käyttöönotossa, Hoitotyön tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja Marjaana Pelkonen sanoo. Kaatumisen ehkäisy Esimerkkinä käytäntöjen yhtenäistämisen tarpeesta on potilaiden kaatumis- ja putoamistapaturmien ehkäisy. Suomessa ei ole tähän asti ollut yhtenäistä käytäntöä siitä, miten potilaan kaatumisriski arvioidaan sairaalassa ja miten kaatumisia ehkäistään. JBI:n julkaisema suositus kaatumisriskin arvioinnista ja kaatumisten ehkäisystä vastaa tähän tarpeeseen. Kaatumiset aiheuttavat ylimääräisiä hoitotoimenpiteitä ja lisäävät terveydenhuollon kustannuksia. Kun vanhus kaatuu ja hänen lonkkansa murtuu, voi käydä niin, että hän joutuu laitokseen loppuelämäkseen. Lonkkamurtumasta voi tulla henkilökohtainen tragedia, Arja Holopainen sanoo. Ylijohtaja Erkki Vartiainen THL:stä painottaa, että tiedon on oltava entistä parempaa ja perustellumpaa. Perusta kunnossa, sillä lääketieteellistä tietoa on hyvin saatavilla. Joudumme pohtimaan sitä, milloin todistusaineistoa on riittävästi suosituksen antamiseksi tai toiminnan tai politiikan käynnistämiseksi. Esimerkkejä riittävän tiedon perusteella tehdyistä toiminnan muutoksista ovat Pohjois-Karjala -projekti ja uusi allergia- ja astmaohjelma, jossa on siirrytty välttämisestä altistamiseen. Vartiainen ei väheksy käytännön työssä kertyvän tiedon merkitystä. Tarvitsemme sekä tietoon perustuvia käytäntöjä että käytäntöihin perustuvaa tietoa. Suomessa on paljon tietoa ja suosituksia, mutta työpaikkoja ei tueta suositusten käyttöönotossa. Tehy 14 2010 9 th14 9 näyttöönperustuva.indd 9 1.11.2010 15:33:04
Lyhyesti n Koonnut Vesa Turunen, vesa.turunen@tehy.fi Vakuutus hoivan rahoittajaksi n Julkinen valta vastaa suomalaisen yhteiskunnan hoito- ja hoivapalvelujen rahoituksesta ja järjestämisestä, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula. Ministeri puhui hoivapalveluiden rahoitusmalleja kartoittavien tutkimusten julkistamistilaisuudessa Helsingissä lokakuun alussa. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee vaihtoehtoisia ajatuksia siitä, miten maa kykenee nykyistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden jo tiedossa oleviin ja ennustettuihin muutospaineisiin. Julkisen palvelun tuottavuuden kohottaminen ja uudenlaiset toimintamallit palvelujen organisoinnissa ovat välttämättömyys. Jos onnistumme järjestämään julkisen palvelutuotannon ja rahoituksen nykyistä rationaalisemmin, se ei ole keneltäkään pois, vaan parhaassa tapauksessa kaikille lisää. Selvitys pohtii, voitaisiinko kansalaisille annettua hoivalupausta vahvistaa järjestämällä hoivan rahoitus muulla tavoin kuin verorahoilla. Vaihtoehtona voisi olla sosiaalivakuutus. Vakuutusmaksut kerättäisiin rahastoon, josta ne jaettaisiin hoivan järjestäjille tai tuottajille. Varat voitaisiin ohjata palvelujen järjestämiseen kunnille alueellisia eroja tasaavan mallin kautta eli nykyisen valtionosuusjärjestelmän tapaan. Palveluiden tasapuoliselle saatavuudelle olisi kuitenkin parempi, jos varojen jaon perustana olisi koko maassa samalla tavalla mitattu hoivaa tarvitsevien yksilöiden hoivatarve. (VT) Työturvallisuuden puolesta n Lokakuun puolivälissä 33 loukkoon jäänyttä San Josén kaivosturman chileläistä kaivosmiestä saatiin onnellisesti maan pinnalle. Tv-kamerat ovat kääntyneet muualle, ja keskustelu Chilen kaivosten turvattomuudesta jatkuu enää alan ammattiliitoissa. Voit vedota Chilen kaivosministeriin Laurence Golborneen, jotta Chile aloittaisi mitä pikimmin toimet ratifioidakseen ILO:n konvention numero 176. Konventio käsittelee turvallisuutta ja terveyttä kaivoksissa. 24 valtiota on ratifioinut sen eli saattanut osaksi kansallista lainsäädäntöään, niiden joukossa Suomi. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK kerää allekirjoitukset ja lähettää ne kirjepostilla ministerille. Vetoomus osoitteessa sask.fi/?x101252=534676. Pohjoismaiden viidestä tasa-arvoministeristä kolme on miehiä: Audun Bjørlo Lysbakken Norjasta, Stefan Wallin Suomesta ja Árni Páll Árnason Islannista. Palkkatasa-arvo etenee verkkaisesti n Suomen hallitus on vuodesta 2006 toteuttanut yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa samapalkkaisuusohjelmaa. Sen tarkoituksena on kaventaa sukupuolten välistä palkkaeroa vuoteen 2015 mennessä niin, että ero on enintään 15 prosenttia. Tavoite on kunnianhimoinen. Työryhmän työskentelymoraali on korkea, ja se kokoontuu säännöllisesti. Yksikään osapuoli ei ole ainakaan vielä irtisanoutunut siitä, kertoi tasa-arvoasioista vastaava ministeri Stefan Wallin valtioneuvoston hyväksymän tasa-arvoselonteon tiedotustilaisuudessa. Palkkatasa-arvo on edennyt työryhmän toimintakaudella hitaasti, minkä myös selonteko myöntää. 2009 naiset ansaitsivat keskimäärin 82 prosenttia miesten palkoista. Eron kaventumiseen on vaikuttanut selonteon mukaan muun muassa se, että kuntasektorin sopimukset syksyllä 2007 sisälsivät ns. samapalkkaisuuserän, jossa korotukset kohdentuivat erityisesti naisvaltaisille koulutetuille ammattiryhmille jonkin verran muita suurempina. Rahaa suunnattiin alojen palkkauksen parantamiseen neljän vuoden aikana 150 miljoonaa euroa. Myös viime vuosien talousvaikeuksilla on ollut vaikutusta. On edetty kohti tavoitetta, mutta heikko taloudellinen tilanne on hidastanut vauhtia. Selonteko käsittelee laajasti tasa-arvopolitiikan eri alueita kuten päätöksentekoa, koulutusta ja tutkimusta, työelämää sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Siinä esitetään tulevaisuuden linjauksia useilla eri alueilla politiikan vaikuttavuuden parantamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi selonteon naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 20. lokakuuta ja seuraavaksi sitä käsittelee eduskunta. Tasa-arvoselonteko on ensimmäinen laatuaan Suomessa.(VT) SILJE BERGUM KINSTEN/ NORDEN.ORG 10 Tehy 14 2010 th14 10-12 lyhyet.indd 10 2.11.2010 10:08:56
Työikäisille terapiaa n Kela korvaa kuntoutuspsykoterapian kaikille sitä tarvitseville ja korvausehdot täyttäville työikäisille ensi vuoden alusta. Tällä hetkellä psykoterapia on harkinnanvaraista, eikä sitä pystytä järjestämään määrärahojen niukkuuden vuoksi kuin osalle siihen oikeutetuista. Uuden lain myötä korvauspäätökseen tulee myös muutoksenhakuoikeus. Nykyisin harkinnanvaraisista kuntoutuspäätöksistä ei voi valittaa. Kuntoutuspsykoterapian korvausehdot pysyvät ennallaan: korvaus maksetaan 16 67-vuotiaille henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Korvaaminen edellyttää kolmen kuukauden pituista hoitosuhdetta sekä psykiatrin arviota hakijan diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Terapiaa korvataan yhdellä päätöksellä enintään 80 kertaa vuodessa ja 200 kertaa kolmessa vuodessa. Diagnosoidut mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet runsaasti parin viime vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi masennuksen vuoksi myönnettyjen sairauspäivärahakausien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun puolivälin jälkeen. (SS) Nopeinta palkkasumman kasvu oli yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa (6,5 %) kesä-elokuussa 2010. Tilastokeskus Tähystys Löydöksiä mediasta n Työyhteisössä niin sanottu luottavainen keveys on hyve. Silloin voi olla varma siitä, että yhteistyön avulla hankalatkin asiat ratkaistaan, eivätkä ongelmat paisu yli äyräiden. Filosofi Maija-Riitta Ollila, TTT 7/10 Klovneille palkinto n Ensimmäinen Terveyttä taiteesta -palkinto on luovutettu Sairaalaklovnit ry:lle tunnustuksena työstä lapsipotilaiden hyväksi. Palkinnonsaajan valitsi arkkiatri Risto Pelkonen yli 40 hakemuksen joukosta. Sairaalaklovnien toiminnassa yhdistyvät ilo, taide ja potilaan emotionaalinen tukeminen. Lastenkulttuuri tuodaan haastavaan ympäristöön, missä taiteen vaikutus on suurimmillaan. Työ perustuu ammattitaitoon ja yhteistyöhön terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Terveysmessuilla jaettiin myös kaksi Terveyttä taiteesta -kunniamainintaa. Toisen sai Lapin kuvataideseura Palas ja Rovaniemen kaupunki Taide hoitaa -näyttelytoiminnasta vuodeosastoilla. Kunniamaininnan sai myös tanssitaiteilija Anniina Aunola Kuopiosta toiminnastaan erityisnuorisotyössä ja ikäihmisten aktivoijana. Terveyttä taiteesta -palkinto on Suomen Messusäätiön perustama tunnustus, joka jaetaan vuosittain. (TM) n Tuntuu välillä siltä, että varallaolosta lähtevät työntekijät syyllistetään, kun he eivät lähde liikkeelle järjestelmän puutteista johtuen välittömästi, vaan joskus 15 minuutin sisällä. Ilkka Korhonen, Ensihoitajalehti 3/2010 n Terveyspalvelumarkkinat ovat siinä määrin komplisoidut, ettei Suomeen voi syntyä kattavia markkinoita, vaikka kuntatilaajat kilpailuttaisivat kaikki terveyspalvelut. Pääkirjoitus, Sairaalaviesti 3/2010 n Rahaa pitäisi osoittaa kaikkien saatavilla oleviin palveluihin, eikä tukea laajenevaa yksityistä terveydenhoito- ja hoivabisnestä verovaroilla. Sosiaaliasiamies Lilli Autti, Promo 4/2010 TAM LAAMANEN Vanhukset virtuaalipuutarhassa n Helsingissä sijaitsevassa Pakilakodissa vietettiin Vanhusten viikolla lokakuun alussa lämminhenkiset juhlat. Vanhukset käväisivät retkellä virtuaalipuutarhassa, joka on Helsingin Seniorisäätiölle tehty dvd-multimedia, joka sisältää valokuvia luonnosta ja kaupungista sekä niihin liittyviä äänimaisemia. Se toteutettiin yhdessä Amiedun lähihoitaja- ja media-assistenttiopiskelijoiden sekä vanhusten kanssa. Keväällä alkaneen projektin tavoitteena oli luoda tunnelmaa ja mielekkyyttä ikäihmisten arkeen. Ehkä tärkeämpää kuitenkin oli erilaisissa elämäntilanteissa ja ammateissa olevien ihmisten kohtaaminen ja uudenlaisten toimintamallien tuominen opiskeluun sekä vanhustyöhön. n En ole koskaan tullut pahoilla mielin pois metsästä. Sienestäjä Sirkka-Liisa Peteri Radio Suomi 25.10. n Jos työttömien osaamista ei onnistuta päivittämään työmarkkinoiden nopeasti muuttuvia tarpeita vastaavaksi, Suomessa saattaa jo muutaman vuoden kuluttua olla samaan aikaan työvoimapula ja korkea työttömyysaste. Työmarkkinaneuvos Matti Sihto STTK-lehti 7/2010 Tehy 14 2010 11 th14 10-12 lyhyet.indd 11 2.11.2010 10:09:01
Lyhyesti Parannusta määräaikaisille n Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantainen työryhmä on saanut valmiiksi esityksen työsopimuslain muuttamisesta. Esitys parantaa määräaikaisten työntekijöiden asemaa, koska se tarkentaa toistuvien määräaikaisten työsopimusten edellytyksiä. Lain mukaan työsuhteet solmitaan ensisijassa toistaiseksi. Jokaiselle määräaikaiselle työsuhteelle, myös ensimmäiselle, on oltava laissa tarkoitettu perusteltu syy. Jatkuva määräaikaisuuksien tarve viittaa siihen, että lisätyövoiman tarve on pysyvää. Esityksen mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei olisi sallittua, jos työnantajan työvoiman tarve on pysyvää joko määräaikaisten sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella. Pysyvä työvoiman tarve määräaikaisuuksien käytön esteenä on jo ollut lain perusteluissa, mutta viimeaikaisen ratkaisukäytännön valossa nähtiin tarpeelliseksi korostaa sitä myös lakitekstissä, sanoo STTK:ta työryhmässä edustanut lakimies Heli Ahokas. Työryhmä ei pitänyt mahdollisena säätää laissa tarkkoja rajoja sille, montako peräkkäistä määräaikaista sopimusta tai kuinka pitkää määräaikaisten sopimusten ketjua pidetään sallittuna. Tilanteet vaihtelevat suuresti lyhyistä sairauslomista pitkiin perhevapaisiin. Kiusaus ja helppous kiertää määrällisiä rajoituksia saattaisi aiheuttaa vain uusia ongelmia. (VT) Kalliit infektiot n Hoitoon liittyvät infektiot ovat osasyynä yli 1 500 ihmisen kuolemaan vuosittain. Kaikkiaan noin joka kymmenes potilas saa hoitoon liittyvän infektion. Niiden kustannukset ovat Suomessa 200 500 miljoonaa euroa, ja ne heikentävät terveydenhuollon tuottavuutta selvästi. Vähintään viidennes infektioista on ehkäistävissä, jos hoidossa toteutuvat tutkimuksin vaikuttaviksi osoitetut torjuntakeinot. Tärkeimmät niistä ovat sairaalarakennusten saneeraaminen tartuntoja ehkäiseviksi sekä hoitohenkilökunnan ajantasainen hygieniaosaaminen. Suomen 1950 70-luvuilta peräisin olevat sairaalarakennukset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon vaatimuksia infektioiden torjunnan näkökulmasta. Sairaaloihin pitää saada nykyistä huomattavasti enemmän wc- ja suihkutiloilla varustettuja yhden hengen huoneita. Koulutettu, motivoitunut ja käytännön ohjeita toteuttava henkilökunta torjuu infektioiden leviämistä tehokkaasti. Henkilökunnan alimiehitys ja osaamisvajeet johtavat helposti esimerkiksi käsihygienian laiminlyöntiin. Kuntaliitto on päivittänyt Infektioiden torjunta sairaalassa -kirjan. Kotimaiset asiantuntijat ovat kansainvälisistä tutkimus- ja taustatiedoista kiteyttäneet Suomeen sopivia käytäntöjä. (RH) Vanha hyvä keino torjua infektioita käsien huolellinen peseminen. Työvoimakustannukset olivat keskimäärin 45 000 euroa henkilötyövuotta kohden 2008. Kalenteri 9. 30.11. 15.11. Eläketietouden jäsenilta Hotelli Victoria Tampere www.tehy.fi/jasensivu n Koonnut Minna Sassi, minna.sassi@tehy.fi 19.11. Valtakunnallinen bioanalyytikko -opintopäivä Allergiatalo Helsinki www.bioanalyytikkoliitto.fi Tilastokeskus 19. 20.11. Suomen Fysioterapeuttien Syysopintopäivät Varalan Urheiluopisto Tampere www.suomenfysioterapeutit.fi 26.11. Varjoaineet kuvantamisessa koulutus Järjestötalo/ Tehyn kokoustilat Pasila www.suomenrontgenhoitajaliitto.fi ANNIKA RAUHALA 23. 24.11. SSNs konferanse om kvalitetsindikatorer och terminology Stockholm www.ssn-nnf.no/ikbviewer/page/ssn/forside 19.11 Parhaissakin perheissä näytelmä Teatteritalo Kajaani www.kajaaninteatteri.fi 12 Tehy 14 2010 th14 10-12 lyhyet.indd 12 2.11.2010 10:09:05
ELÄMÄ ELÄMÄ Luonnon omia antioksidantteja Superba TM - krilliöljyä D-vitamiinia On tärkeää pysyä terveenä, jotta voin elää juuri sellaista elämää kuin haluan. Hyvä ja energinen olo todella näkyy ulospäin. Siksi syön VitaeProta joka päivä. Marion Rung Krilliöljy sisältää elintärkeitä omega-3-rasvahappoja, jotka elimistö pystyy käyttämään hyväksi erityisen tehokkaasti. Vastustuskyky VitaePron tehokkaat antioksidantit suojaavat kehosi soluja luonnollisesti hapetusstressiltä ja suojaavat siten myös vastustuskykyä. VitaePro sisältää myös D-vitamiinia, joka on tärkeä vastustuskyvyn toiminnalle. Lihakset ja nivelet VitaePron luonnolliset antioksidantit hillitsevät hapetusstressiä ja voivat siten vähentää erilaisia vaivoja, varsinkin lihaksissa ja nivelissä, sekä parantaa liikkuvuutta. D-vitamiini vaikuttaa myös positiivisesti lihasten toimintaan. Lue lisää www.vitaepro.fi Voita matkalahjakortti! Kaikki asiakkaat osallistuvat automaattisesti matkalahjakortin arvontaan. Voit osallistua pelkkään arvontaan nettisivuillamme tai lähettämällä yhteystietosi postikortilla viimeistään 28.2.2011 mennessä osoitteeseen VitaeLab, PL 4860, 00002 Helsinki. Siksi nautin jokaisesta päivästä! T la l tt m l ks es TERVEYS 75 numeroon 17211 Viesti on normaalihintainen ja saat vastausviestin terveys 75 numeroon 17211 Tutustumistarjous 14 95 2 kk Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyksen saan tutustumishintaan 14,95, norm. 29,90. Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita ja on voimassa 31.12.2010 asti. Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Tilaajalahjaksi omega-3-rasvahappoja! Saat tilaajalahjaksi toisessa lähetyksessä kuukauden omega-3-kapselit. Kapselit toimitetaan sinulle toisessa lähetyksessä. Sinulle 0,- TERVEYS TERVEYS VitaeLab maksaa postimaksun ELÄMÄ ELÄMÄ NIMI: ELÄMÄ TERVEYS TERVEYS Toimi nopeasti! Soita 0206 90030 Ma pe 8.30 16.30 Paikallispuhelumaksu tai matkapuhelinmaksu www.vitaepro.fi LÄHIOSOITE: POSTINRO: PUHELIN: POSTITOIMIPAIKKA: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLab Oy:n tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 75 Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS Tehy 14 2010 13 th14 sivuilmot.indd 13 2.11.2010 10:14:48 VitaePro_Tehy_nr14_pd0911_217x280+3_bg.indd 1 10/22/2010 12:43:53 PM
Kilot kuriin Draamaryhmäläiset siirtyvät leikin ja luovuuden maailmaan harjoitusten avulla. Raija Laaksonen (edessä vas.) on saanut parikseen Terttu Ohman, taustalla Anja Jokela (vas.) ja Anne Nyrhilä. 14 Tehy 14 2010 th14 14-19 diabetes.indd 14 2.11.2010 10:11:39
näytellen Diabeteksen ehkäisytyössä kaikki keinot ovat luvallisia. Valkeakoskella luotetaan teatteri-improvisaatioon. Sinikka Sajama n Kuvat Jari Lifländer Valkeakosken terveyskeskuksen toiminnalliset painonhallintaryhmät ovat osoittaneet, että liikakilojen kanssa painiminen voi olla paitsi tuloksellista myös hauskaa. Diabeteshoitaja Terttu Ohman vetämissä ryhmissä leikitään ja pelataan, tehdään mielikuva-, voimavara- ja rentoutusharjoituksia, mutta ennen kaikkea näytellään. Ryhmän työmenetelmä on teatterin keinoja käyttävä prosessidraama. Sen päähenkilö on ryhmän yhdessä luoma fiktiivinen ylipainoinen ihminen, jonka persoonaan jokainen tuo jotain itsestään. Tyypillinen tapaus on viisissäkymmenissä oleva Doris, elämäniloinen mutta ylipainostaan ahdistunut ikuinen laihduttaja. Jokaisessa kokoontumisessa ryhmä käy läpi Doriksen elämää teatteri-improvisaation avulla yhdessä tai pienryhminä. Ryhmän ohjaaja on johdattelija, joka nostaa esiin painonhallinnan kannalta tärkeitä aiheita, mutta tarinan kuljettamisesta vastaavat ryhmän jäsenet. Doriksen elämää Kaikki ovat vapaaehtoisesti vuorotellen näyttelijöitä ja katsojia hyvin arkisissa tilan- Tehy 14 2010 15 th14 14-19 diabetes.indd 15 2.11.2010 10:11:45
Kolmenkymmenen vuoden työrupeama sairaanhoitajana ja kymmenen vuotta diabeteshoitajana sai terveydenhoitaja Terttu Ohman etsimään uutta näkökulmaa arkityöhön. Sitä löytyi psykiatrisen sairaanhoidon syventävistä opinnoista ja erityisesti toiminnallisista menetelmistä, kuten prosessidraamasta. 16 Tehy 14 2010 teissa: vesi kielellä joulupöydässä, tuskanhiki otsalla vaatekaupan sovituskopissa, kotisohvalla suruunsa ahmien. Roolihenkilön kautta ihmiset uskaltavat käsitellä hyvin henkilökohtaisia ja arkojakin asioita, Terttu Ohma kertoo. Vaikka draamaryhmässä sukelletaan ylipainoisen, elämäniloisen, ikuisesti laihduttavan Doriksen nahkoihin riemulla ja huumorilla, ei kipeitäkään asioita väistellä. Ryhmän kokoontumiset päättyvät aina fiktion purkamiseen ja yhteiseen keskusteluun, jossa jokainen voi peilata Doriksen kokemuksia omaan elämäänsä ja tuntemuksiinsa. Palautteessa ryhmäläiset ihmettelevät itsekin, mihin kaikkeen ovat uskaltautuneet ja miten paljon oivaltaneet. Doriksen elämään eläytyminen on usein tuottanut tunnetta ja tietoa ja synnyttänyt itseymmärrystä yli odotusten. Draamaryhmässä ei mitata vyötärönympärystä eikä tutkita kaloritaulukoita. Toiminnan pohjavire on myönteinen ja katseen suunta kohti tulevaa. Menneisyydestäkin etsitään onnistumisen kokemuksia, jotka kantavat yli tulevien pelkojen ja vaikeuksien. Kun ihminen tuntee ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, hänellä on voimia etsiä omaa muutoksen tietään. Omat rajat rikkoen Terttu Ohma kertoo, että ryhmään osallistuneet ovat itse määritelleet, ettei draamaryhmä ole painonhallintaryhmä vaan painonhallintaan valmentavaa toimintaa. Monet ovat löytäneet ryhmän jälkeen oman tapansa muuttaa elintapojaan ja onnistuneet laihduttamisessa ja pysyvässä painonhallinnassa. Eivät tietenkään kaikki. Draamatyöskentely on yksi menetelmä muiden joukossa, eikä se sovi kaikille. Teatteri-improvisaatioon heittäytyminen vaatii rohkeutta rikkoa omat rajansa ja tutustua uusiin puoliin itsessään, Terttu Ohma kuvailee. Ryhmän vetäjälle prosessidraama on selkeä ja helppo menetelmä, mutta se edellyttää mielenkiintoa ja koulutusta teatterin keinoihin sekä joustavaa ja sosiaalista persoonallisuutta. Eikä kohtuullisen pitkästä elämän- ja työkokemuksestakaan haittaa ole, Terttu Ohma sanoo. th14 14-19 diabetes.indd 16 2.11.2010 10:12:02
Muutos vaatii sitoutumista Elintapaohjaus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, joka edellyttää erityisosaamista ja selkeitä työtapoja. n Kymmenisen vuotta Suomea elintapaohjauksen kouluttajana ja tutkijana kiertänyt psykologi Riikka Turku on pannut merkille suomalaisten asenteiden muuttumisen. Tavalliset kansalaiset ovat entistä valmiimpia ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Ihmiset ymmärtävät, ettei helppoja keinoja ole, taikadieetit ja huuhaahoidot eivät toimi. He ovat halukkaita sitoutumaan elintapamuutoksiin ja itsehoitoon, mutta tarvitsevat myös ympäristön tukea. Jos ihmiset ovat vuosikymmeniä syöneet ja liikkuneet epäterveellisesti, he tarvitsevat tuekseen suunnitelmallista ja tavoitteellista muutosohjausta. Kestäviä tuloksia ei saavuteta pikakursseilla tai monisteita jakamalla. Monta hyvää mallia Sydänohjelman ja D2D-hankkeen kokemukset ovat todistaneet, että riskien seulontaa ja elintapaohjausta voidaan tehdä hyvin monella tavalla. Isoilla resursseilla voidaan kehittää laajoja ja perusteellisia ohjelmia. Esimerkiksi Helsingin Kundit kondikseen -ohjelmassa miesikäluokka kerrallaan kutsuttiin terveystarkastukseen ja riskiryhmä ohjattiin monipuolisesti tuettuun elintaparemonttiin. Toisaalta pienimuotoiset interventiotkin voivat olla tuloksellisia. Sokerirasitusarvojen mittaaminen ja riskitestilomakkeiden täyttö terveyskeskuksen pihalla osoittautuivat tulokselliseksi toiminnaksi Nivalassa. Tilaisuuksissa on löydetty joka kerta uusia diabetesta tai sen esiastetta tietämättään sairastavia. Riikka Turku kannustaa kuntapäättäjiä, terveydenhuollon johtoa ja työntekijöitä tutustumaan muiden toimintamalleihin ja ottamaan niistä oppia. Mutta pätevintäkään työmuotoa ei voi siirtää sellaisenaan toiseen toimintaympäristöön. Se pitää aina muokata paikallisten tarpeiden, resurssien ja toimijoiden mukaan. Realistisesti, selkeästi Riikka Turku suosittelee valitsemaan interventiomallin, joka perustuu valtakunnallisiin suosituksiin, tutkittuun tietoon ja hyviin käytännön kokemuksiin. Hyvä malli on konkreettinen ja helppo käyttää. Sen tavoitteiden pitää olla realistisia ja toimintatapojen sekä työnjaon selkeitä. Jos intervention kuvauksessa puhutaan muutosvalmiuden arvioinnista, pitää kuvauksesta selvitä, kuka arvioi, miten arvioi ja miksi arvio tehdään. Toimiva interventio on aina asiakaslähtöinen ja oikein ajoitettu. Se ottaa huomioon eri ikäryh- mien ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien tarpeet, mahdollisuudet ja motivaation elintapamuutoksiin. Elintapainterventio on aina ohjaajan ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen perustuva prosessi, ei yksisuuntaista tiedonjakoa tai käskytystä. Ryhmässä ja yksin Sydänohjelman ja D2D-hankkeen elintapaneuvonnan mallit perustuvat pääsääntöisesti ryhmäohjaukseen. Käytännössä suomalaiset etenkään miehet eivät innostu ryhmätoiminnasta vaan haluaisivat yksilöohjausta. Meillä ei ole tutkimusnäyttöä, kumpi tapa on vaikuttavampi. Ryhmäohjaus on kuitenkin kustannusvaikuttavuudeltaan ylivertainen, joten sitä suositellaan muun muassa lihavuuden käypä hoito -malliksi, Riikka Turku kertoo. Itse hän uskoo asiakaslähtöisyyteen tässäkin valinnassa. Jos asiakas suhtautuu kielteisesti ryhmätoimintaan, ohjaus on tehotonta. Usein parhaat tulokset saavutetaan, kun interventio yhdistää järkevästi yksilö- ja ryhmätapaamisia. Toisinaan ohjaajat kokevat itsekin yksilöohjauksen turvallisimmaksi työtavaksi, sillä ryhmäohjaus vaatii erityistaitoja ja kouluttautumista. Ei riitä, että perustaa ryhmän, jossa kertoo terveistä elämäntavoista. Tarvitaan myös ohjaustaitoja ja ryhmädynamiikan hallintaa. Riikka Turku korostaa, että elintapaohjaus on oma erityisosaamisen alue, joka ei onnistu mutu-tuntumalla muiden töiden lomassa. Sen tulee olla osa terveydenhuollon perustyötä, jolle on varattu riittävät resurssit ja jonka toteutumista ja vaikuttavuutta myös seurataan. Elintapaohjaus toimii n Tuoreiden tutkimustulosten mukaan elintapaohjaus on toimiva tapa ehkäistä diabetesta ja muita valtimosairauksia. Eri puolilla Suomea kehitettyjä toimintamalleja on satoja. Nyt niiden parhaimmisto on koottu Valtimoterveydeksi! -käsikirjaan. Mallit ovat laajuudeltaan ja sisällöltään hyvin erilaisia. Osa kehittää palvelurakenteita, johtamista, toimijoiden ammattitaitoa sekä hoitopolkuja ja palveluketjuja. Interventiomallit esittelevät konkreettisia tapoja järjestää riskien seulontaa, painonhallintaa ja liikuntaa eri kohderyhmille. Valtimoterveydeksi! -käsikirjan julkaisijat Sosiaali- ja terveysministeriö, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto toivovat mallien leviävän ja juurtuvan käyttöön koko maahan. Tarkempia tietoja mm. Diabetesliiton sivustolta www.diabetes.fi Tehy 14 2010 17 th14 14-19 diabetes.indd 17 2.11.2010 10:12:07
Vyötärönympärys kannattaa mitata, vaikka ylipainoa ei suuremmin olisikaan. Mitä enemmän mitat ylittyvät, naisilla 90 ja miehillä 100 cm, sitä enemmän sairauksien vaara suurenee. Hoitajat etsivät riskipotilaita Diabeteksen räjähtävää kasvua ei pääse piiloon, vaan pommi pitää purkaa. Työhön on tartuttu terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa. Diabetesrintamalta kantautuu hyviä ja huonoja uutisia. Huono on se, että diabeetikoiden määrä ja hoidon kokonaiskustannukset kasvavat huimaa vauhtia. Hyvä uutinen kertoo, että diabeteksen esiintyvyyden kasvusta huolimatta sen aiheuttamat lisäsairaudet ja potilaskohtaiset hoitokustannukset ovat vähentyneet. Tuoreen tutkimustiedon mukaan perusterveydenhuollon elintapaohjaus tuot- 18 Tehy 14 2010 th14 14-19 diabetes.indd 18 2.11.2010 10:12:15