34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 35 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VAALI PÄÄTÖS: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kata Vertio ja Kari Ahonen. 36 KUNTALAISKYSELY PÄIVÄKOTI PIKKUPOIJUN RYHMÄJAKOA KOSKIEN Liite 1: Kuntalaiskysely Taustaa: Kaksi kuntalaista on toimittanut peruspalvelulautakunnan edelliseen kokoukseen kyselyn koskien päiväkoti Pikkupoijun ryhmäjakoa. Peruspalvelujohtaja Jussi Mattila on tehnyt seuraavan vastineen kyselyyn: Taivassalon Pikkupoijun toimintaa ohjaa Taivassalon varhaiskasvatussuunnitelma, joka on otettu käyttöön 2005-2006 toimintakaudella: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteena on lisätä varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista tietoisuutta, vanhempien osallisuutta lapsensa varhaiskasvatuksen palveluissa ja moniammatillista yhteistyötä sellaisten eri palvelujen kesken, joilla tuetaan lasta ja perhettä ennen lapsen oppivelvollisuuden alkamista. Näitä seurataan vuosittain. Yhdessä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden kanssa varhaiskasvatussuunnitelman perusteet muodostavat valtakunnallisesti lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävän kokonaisuuden. Hallituksen esitys varhaiskasvatuslain ensimmäiseksi vaiheeksi hyväksyttiin eduskunnassa 13.3.2015. Laki tulee voimaan 1.8.2015. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat kaikkia toimintamuotoja yhteiskunnan järjestämässä ja valvomassa varhaiskasvatuksessa. Kunnan tehtävänä on arvioida varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta kuntansa varhaiskasvatuksen palvelujen toteutumista ja konkretisoida omassa suunnitelmassaan varhaiskasvatuksen sisällöt ja toimintatavat eri toimintamuodoissa. Kasvatus on sidoksissa kulttuuriin ja yhteiskunnan jatkuvaan muutokseen, jonka tulee osaltaan vaikuttaa varhaiskasvatuksen toteutuksen jatkuvaan arviointiin, tavoitteiden asettamiseen ja toteuttamiseen. Kasvatuksen perinteinen, ihanteellinen tehtävä on pyrkiä myös kehittämään entistä parempaa yhteiskuntaa ja maailmaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ymmärtämisessä on keskeistä nähdä perusteet puitteiksi, joista keskustellaan ja jotka täsmennetään yhteisesti sovituiksi käytännöiksi ja toimintaperiaatteiksi kunnassa ja Päiväkoti Pikkupoijussa. Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Tarvitaan vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta, jotta perheiden ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara on ammattitaitoinen henkilöstö. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta on olennaista, että koko
kasvatusyhteisöillä ja jokaisella yksittäisellä kasvattajalla on vahva ammatillinen osaaminen ja tietoisuus. Varhaiskasvatusta järjestetään valtakunnallisten linjausten mukaisesti varhaiskasvatuspalveluissa, joista keskeisimpiä ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä erilainen avoin toiminta. Taivassalon päiväkoti Pikkupoiju: Järjestämme päiväkodissamme monipuolista, lapsen tarpeista ja kiinnostuksesta lähtevää toimintaa, jonka pääasiallisena muotona on leikki. Toiminta tapahtuu lasten ikä- ja kehitystason mukaan joustavasti muodostetuissa ryhmissä: on 1-2 vuotiaat, 2-4 vuotiaat, 4-5 vuotiaat ja esiopetus. 1.8. voimaan tulevan varhaiskasvatuslain mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Uuden ryhmäkokoa koskevan säännöksen lisäksi sovelletaan edelleen päivähoitoasetuksen 239/1973 6 :ää lasten ja henkilöstön välisestä suhdeluvusta ja siitä poikkeamisesta. Näitä säännöksiä ei muutettu. Kasvatuspäämäärät: Varhaiskasvatuksessa on tärkeää painottaa lapsuuden itseisarvoista luonnetta, vaalia lapsuutta ja ohjata lasta ihmisenä kasvamisessa. Varhaiskasvatuksen toimintaa suuntaavat yksittäisten kasvatus- ja sisältötavoitteiden yläpuolelle sijoittuvat kokoavat kasvatuspäämäärät. Kasvattajien tehtävänä on huolehtia, että seuraavat koko elämää koskevat ihmisenä kasvamisen kolme kasvatuspäämäärää viitoittavat toimintaa tasapainoisesti ja riittävän syvällisesti: henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen itsenäisyyden asteittainen lisääminen Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisessä keskeistä on, että jokaisen lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisellä luodaan perusta sille, että kukin lapsi voi toimia ja kehittyä omana ainutlaatuisena persoonallisuutenaan. Toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen tarkoittaa kasvatuspäämääränä sitä, että jokainen lapsi oppii ottamaan muita huomioon ja välittämään toisista. Lapsi suhtautuu myönteisesti itseensä, toisiin ihmisiin, erilaisiin kulttuureihin ja ympäristöihin. Varhaiskasvatus luo omalta osaltaan edellytyksiä hyvän yhteiskunnan ja yhteisen maailman muodostumiselle. Itsenäisyyden asteittainen lisääminen kasvatuspäämääränä tarkoittaa sitä, että lapsi edellytystensä mukaisesti kykenee huolehtimaan itsestään ja läheisistään sekä tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja. Lapsi saa iloita oppiessaan huolehtimaan itsestään ja hän saa luottaa omaan osaamiseensa. Hän saa oppia omatoimisuutta niin, että tarpeellinen huolenpito ja turva ovat kuitenkin koko ajan lähellä. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus: Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä varhaiskasvatuksen ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eriikäisillä lapsilla. Samoin niiden merkitys vaihtelee erilaisissa tilanteissa. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa. Ne ovat myös kasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen tilanteita, joilla on merkitystä sekä lapsen yleiselle hyvinvoinnille että oppimiselle. Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle toiminnalle varhaiskasvatuksessa. Hyvin hoidetun lapsen perustarpeista on huolehdittu, ja lapsi voi suunnata mielenkiintonsa
toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen huolenpitoa. Hyvällä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella voidaan edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Lapsen päivä muodostuu erilaisista arkeen liittyvistä tilanteista, jotka ovat selkeän mutta tarvittaessa joustavan päivärytmin perusta. Lapsen päivään kuuluvat hoito- ja muut vuorovaikutustilanteet sekä arjen pienet työtehtävät, leikki ja muu lapselle ominainen toiminta ovat tärkeitä kasvun ja oppimisen tilanteita. Kasvattajat tuovat lapsen päivän eri vaiheisiin kasvatuksen ja opetuksen ulottuvuuden. Varhaiskasvatusympäristö: Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Varhaiskasvatusympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Kun ympäristö suunnitellaan joustavaksi, sitä voidaan muuttaa ajan tarpeiden mukaan. Oppimiseen innostava monipuolinen ja joustava ympäristö herättää lapsissa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta ja kannustaa lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään. Ympäristö tuo myös lasten ja kasvattajien yhteiseen toimintaan erilaisia tiedollisia, taidollisia ja kokemuksellisia aineksia. Varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa tulee ottaa huomioon sekä toiminnalliset että esteettiset näkökulmat. Hyvin rakennettu ympäristö on viihtyisä sekä kannustaa lasta leikkimään, tutkimaan, liikkumaan, toimimaan ja ilmaisemaan itseään monin eri tavoin. Lapset voivat osallistua tilojen ja välineiden suunnitteluun osana erilaisten sisältöjen ja teemojen toteuttamista. Varhaiskasvatusympäristön ilmapiirin tulee olla myönteinen. Ympäristön tulee olla turvallinen ja ottaa huomioon lasten terveyteen ja muuhun hyvinvointiin liittyvät tekijät. Tilojen suunnittelulla voidaan edesauttaa erilaisten ja erikokoisten vertaisryhmien toimintaa sekä vaikuttaa lasten ja kasvattajien väliseen vuorovaikutukseen. Hyvin suunniteltu varhaiskasvatusympäristö kannustaa toimimaan pienryhmissä, joissa jokaisella on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Miksi sisarusryhmää ei jatketa? Taivassalon varhaiskasvatuksen nykytilan arvionti tehtiin toimintaa suunniteltaessa ennen Pikkupoijun laajennuksen aloittamista. Arvioon suorittivat varhaiskasvatuksen johtaja Sanna Laakso yhdessä varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa, peruspalvelujohtaja Marika Polso ja myöhemmin peruspalvelujohtaja Jussi Mattila. Sisarusryhmästä ei ole olemassa virallisia säännöksiä. Samaa lasten päivähoidon asetuksen mukaista suhdelukua noudatetaan niin sisarusryhmissä kuin muissakin päivähoidon ryhmissä. Yleensä sisarusryhmä määritellään sellaiseksi päivähoidon ryhmäksi, joka koostuu eri-ikäisistä lapsista. Hoito- ja kasvatushenkilöstön arvioinnin sekä useiden kasvatustieteen tutkimusten (esim. Mäkikallio, Sisarukset yhdessä yötä päivää - sisarusryhmän myötä sisarukset toistensa tuki päiväkodissa,2011, Pulkka & Halonen, "Tää on ollu niinku toinen koti" : Kankaan päiväkodin lasten vanhempien ja työntekijöiden kokemuksia sisarusryhmästä, 2011 ) mukaan sisarusryhmätoiminta ei kuitenkaan tue yhtä hyvin alle 3-vuotiaiden ja 5-6-vuotiaiden lasten kasvatustavoitteita kuin vertailuryhmä, joka on jaettu lasten ikätason mukaisesti.
Sisarusryhmätoiminta vaati myös henkilökunnalta enemmän suunnittelutyötä kuin vertailuryhmä. Lisäksi henkilökunnan työtä haittasi perushoitotilanteiden lisääntyminen sekä oman työtavan selkiintymättömyys. Sisarusryhmän henkilö- kunta oli kuitenkin oppinut havainnoimaan työkenttäänsä monipuolisemmin ja laajemmin, ja tämä saattoi tavoitteellisen toiminnan suunnittelun kautta mahdollistaa onnistuneen toiminnan toteutuksen ja sisällön. Sisarusryhmissä olevien lasten katsottiin antavan toisillensa turvaa. Joskus sisarukset takertuivat toisiinsa liiaksi, mutta kuitenkaan monet eivät edes leikkineet päivän aikana sisarustensa kanssa. Riitelyä sisarusten kesken ilmeni hyvin harvoin, mutta sisarukset puolustivat toisiaan herkästi. Lasten vanhemmista puolet koki, että lasten keskinäinen suhde on parempi heidän ollessaan päiväkodin sisarusryhmässä. Hyvänä asiana pidettiin mallioppimista, mutta huonojakin puolia sisarusryhmistä löytyi: vaikeus löytää saman ikäistä leikkikaveria, liika kiinnittyminen sisarukseen ja sisaruksen ylihuolehtiminen tai dominoiminen. Pikkupoijun laajennusta suunniteltaessa oli alusta asti selvää, että entisten päiväkotien Pikkupoiju ja Pikkulukkari pohjalta luodaan kokonaan uusi päiväkoti Pikkupoiju, jonka toiminta rakentuu ylläolevin periaatteiden mukaisesti ja em. syistä. Asia on tarkistettu puhelimitse ex-peruspalvelujohtaja Marika Polsolta ja nykyiseltä varhaiskasvatuksenjohtaja Sanna Laaksolta. EHDOTUS: Peruspalvelulautakunta merkitsee peruspalvelujohtaja Jussi Mattilan vastineen kuntalaiskyselyyn tiedokseen ja toimittaa sen edelleen kunnanhallitukselle ja valtuustolle. 37 LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUMARAPORTTI VUODELTA 2014 Liite 2: Toteutumaraportti 2014 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuli voimaan 1.1.2008 alkaen. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lain mukaan lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Palvelut toimivat etenevänä yksilökohtaisena prosessina ja toisaalta muodostavat yhdessä toimivan palveluverkoston, jonka avulla vastataan lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeisiin. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä laadittava lastensuojelulain 12 :n mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa.
EHDOTUS: Peruspalvelujohtaja esittelee toteumaraportin vuodelta 2014 ja peruspalvelulautakunta päättää hyväksyä sen. 38 TALOUDEN TOTEUTUMINEN 6/2015 Liite 3: Tuloslaskelmat tammi- kesäkuu 2015 Peruspalvelulautakunnan toteuma toisella vuosineljänneksellä tammikuu-kesäkuu on yhteensä 47,3 %. Vuonna 2014 oltiin kesäkuun lopussa tilanteessa 45,4%. Peruspalvelujohtaja esittelee talouden toteuman tarkemmin kokouksessa. EHDOTUS: Peruspalvelulautakunta merkitsee toteuman tiedokseen. 39 TURUN SEUDUN AVUSTAJAKESKUKSEN AVUSTUSHAKEMUS VUODELLE 2016 Avustajakeskus esittää, että Taivassalon kunta myöntää vuodelle 2016 Avustajakeskuksen toiminnan ostopalveluun 350 euroa. Avustajakeskus välittää liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä muistiasiakkaille vapaaehtoisia avustajia ja tukihenkilöitä sekä palkallisia avustajia avustajapäätöksen saaneille. Avustajakeskus kouluttaa vapaaehtoiset avustajat, ylläpitää avustajarekisteriä kaikista avustajista, antaa lisäkoulutusta niin vapaaehtoisille kuin palkallisille avustajille sekä tukee avustajia ja asiakkaita. Vapaaehtoistyössä avustajat eivät saa palkkaa. Avustettava asiakas korvaa avustajan matkakulut ja mahdolliset muut avustustehtävästä syntyvät kustannukset. Avustajien välityksessä palkallisiin tehtäviin keskus auttaa avustajien hakemiseen, haastatteluihin ja välitykseen liittyvissä asioissa sekä järjestää koulutusta avustajille ja työnantajille. Keskus kehittää tätä toimintaa ja sen lisäksi tukitoimintaa työnantajille, avustajille sekä muille ryhmille. Avustajakeskuksesta saa neuvoja ja käytännön opastusta avustaja-asioissa avustajat, asiakkaat, työnantajat sekä muut tietoa tarvitsevat. Se ylläpitää rekisteriä asiakkaista ja avustajista sekä tiedottaa laajasti ajankohtaisista asioista. Yhteistyöryhmä suunnittelee ja antaa palautetta Avustajakeskuksen toiminnasta. Se kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja siihen kuuluvat Turun seudun lihastautiyhdistys ry, joka hallinnoi Avustajakeskustoimintaa, sekä kattavasti alueella vaikuttavat vammais- ja sairausjärjestöt ja heidän alaosastonsa ja kunnan edustajat.
Vuosimaksu perustuu käytössä olevaan väestömäärän mukaiseen hinnoitteluun 0,20 /asukas. EHDOTUS: Peruspalvelulautakunta päättää myöntää Avustajakeskukselle 350 :n määrärahan vuodelle 2016 käytettäväksi avustajapalveluiden järjestämiseen Taivassalon kunnan alueella. 40 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET 41 TIEDOKSI Liite 4: Viranhaltijapäätökset Pikkupoijussa avoinna olleeseen lastentarhanopettajan toimeen valittiin Marjo Heikkilä peruspalvelujohtajan viranhaltijapäätöksellä 8.6.15 20150043/JMA ja Pikkupoijussa avoinna olleeseen lähihoitajan toimeen valittiin Katri Vuori peruspalvelujohtajan viranhaltijapäätöksellä 8.6.15 20150044/JMA. EHDOTUS: Peruspalvelulautakunta merkitsee em. viranhaltijapäätökset tiedokseen. 1. Valviran päätökset yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan alkaminen ja uusi lupa Amorinranta Oy, Korkeakoski 9.7.2015. 2. Liikehuoneiston vuokrasopimus päiväkoti Pikkupoiju 3. Aiesopimus Vasso Oy:n kanssa osallistumisesta Kansa-koulu ja Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano- hankkeeseen 4. Palvelusopimus Daisy- järjestelmän käyttöönotto-, ylläpito ja tukipalvelu. 5. Turun seudun lihastauti Ry:n toimintakertomus ja Avustajakeskuksen toimintakertomus vuodelta 2014 6. Esiopetuksen syyssuunnitelma ajalle 24.8-18.12.2015 EHDOTUS: Peruspalvelulautakunta merkitsee em. asiat tietoonsa saatetuiksi.