Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.5.2013 Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava LAPIN LIITTO

SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUALUE 3 2. PERUSTIETOA HANKKEESTA 4 3. LAPIN MAAKUNNAN SUUNNITTELU 6 3.1 Maakuntasuunnitelma 7 3.2 Maakuntakaava 7 4. ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUTILANNE 10 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 10 4.2 Maankäyttö ja kaavoitus 12 5. SUHANGON KAIVOSHANKKEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 18 5.1 Vaihemaakuntakaavan tarkoitus 18 5.2 Vaihemaakuntakaavan laatiminen ja alustava aikataulu 19 5.3 Osallistuminen kaavoituksen eri vaiheissa 19 5.4 Kaavoituksen ja muun suunnittelun vaiheet ja kytkennät 20 5.5 Viranomaisyhteistyö kaavoituksessa 21 5.6 Vaihemaakuntakaavaan liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia 22 6. SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 23 6.1 Maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä 23 6.2 Laadittavat selvitykset ja arvioitavat vaikutukset 23 7. OSALLISET 25 8. TIEDOTTAMINEN 26 9. YHTEYSTIEDOT 26

ESIPUHE Lapin liiton hallitus on 22.10.2012 päättänyt Suhangon kaivosalueen vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Suhangon vaihemaakuntakaava koskee Suhangon kaivoshankkeen vaatimia muutoksia maakuntakaavoihin Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen kuntien alueella. Maakuntakaava laaditaan vaihekaavana eli kaavassa käsitellään lähtökohtaisesti vain Suhangon kaivoshankkeeseen liittyvät asiat. Maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin maakuntakaavan, Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan niiltä osin kuin uudessa kaavassa muutoksia osoitetaan. Tämä asiakirja on Suhangon vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Gold Fields Arctic Platinum Oy (myöhemmin GFAP) suunnittelee Suhangon kaivoksen avaamista pääosin Ranuan kunnan alueelle. Suhangon kaivoshankkeen suunniteltu toiminta käsittää pääasiallisesti Suhangon malmeissa esiintyvien palladiumin, platinan, kuparin ja nikkelin, sekä kullan hyödyntämisen. Kaivos tarvitsee lisäksi käyttöönsä uuden voimajohtoyhteyden sekä mahdollisesti uuden tien. Suhangon kaivoksen avaamisen arvioidaan olevan yli miljardin euron hanke, jossa suoraan tuotantoon liittyviä työpaikkoja syntyisi noin 800. Lisätyöpaikkoja syntyisi kaivoksen rakennusvaiheen aikana sekä kaivoksen tarvitsemissa apu- ja oheistoiminnoissa. Kaivoksen rakentamisen tavoiteajankohta on 2015-2017 ja tuotannon suunniteltu alkamisajankohta v. 2017-2018. Suhangon kaivokselle on voimassa oleva ympäristö- ja vesitalouslupa vuodelta 2005, mutta toimintaa ei ole sen mukaisesti aloitettu. GFAP suunnittelee prosessimuutoksia ja kaivospiirin laajentamista aikaisempien suunnitelmien mukaiseen toimintaan nähden, jolloin myös alueen uudelleen kaavoitus on tarpeen. Suhangon kaivoshankkeeseen liittyviä kaivoksen ja voimajohtoyhteyden teknisiä suunnitelmia sekä YVA-lain mukaisia ympäristövaikutusten arviointeja käytetään hyväksi maakuntakaavoituksessa. Kaivoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt ja sen on arvioitu valmistuvan vuodenvaihteessa 2013/2014. Osana YVA-menettelyä etenee sosiaalisten vaikutusten arviointi. Lisäksi hankkeeseen liittyy voimajohtoyhteyden ympäristövaikutusten arviointimenettely. Kaavoitus etenee maakuntakaavan ohella myös yleis- ja asemakaavatasoilla. Lapin liitossa työstä vastaavat suunnittelujohtaja Riitta Lönnström sekä maakuntainsinöörit Juha Piisilä ja Hanne Junnilainen. Kaavaa laatii Pöyry Finland Oy, jossa työhön osallistuvat mm. DI Pasi Rajala ja DI Saija Miettinen-Tuoma. Kaivoksen suunnittelusta vastaa Gold Fields Arctic Platinum Oy, jossa yhteyshenkilönä toimii Erkki Kantola. Kaavaa tehdään yhteistyössä niiden tahojen kanssa, joita kaava koskee. Laadittaessa maakuntakaavaa vaiheittain tai osa-alueittain tulee kaavan valmistelua ohjaamaan asettaa maakunnan liiton toimielin, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. Lapin liiton hallitus on nimennyt ohjausryhmän tahot kokouksessaan 17.12.2012. 2

1. SUUNNITTELUALUE Suhangon kaivoshanke sijaitsee Ranuan kunnan luoteisosassa, ulottuen pieniltä osin myös Tervolan kunnan itäosaan sekä Rovaniemen kaupungin eteläosaan. Linnuntietä etäisyys Ranuan keskustaajamaan on noin 30 km ja Rovaniemelle noin 45 km. Lähin rautatie ja matkustajalentokenttä sijaitsevat Rovaniemellä (kuva 1). Alue on syrjässä asutuskeskittymistä ja on pääosin rakentamatonta. Lähimmät kylämäiset alueet ovat luoteispuolella sijaitsevat Välijoki (n. 12 km nykyisestä kaivospiiristä) ja Haukitaipale (n. 15 km), pohjoispuolella oleva Narkaus (n. 18 km), itäpuolella oleva Portimo (n. 13 km), kaakkoispuolella oleva Peurajärvi (n. 9 km) sekä eteläpuolella oleva Mauru (n. 12 km). Kaivoksen koillispuolella sijaitseviin suurempiin keskittymiin Rovaniemen Kilvenaapaan on matkaa n. 14 km ja Saukkojärvelle n. 11 km. Kaivospiiriä lähinnä olevat asuinrakennukset sijoittuvat sen pohjoispuolella sijaitsevaan Palovaaran kylään. Suunnitellulla kaivosalueen laajennusalueella sijaitsee muutama asuinrakennus Yli-Portimojärven ympäristössä. Maakuntakaavan alueellinen laajuus tarkentuu suunnittelun edetessä. Todennäköisesti vaihemaakuntakaava tulee käsittämään varsinaisen kaivosalueen lisäksi lähinnä tarvittavia tietai voimajohtoyhteyksiä. Kuva 1. Suunnittelualueen alustava rajaus keltaisella 3

2. PERUSTIETOA HANKKEESTA Toiminnan alettua merkittävimmät kaivostoiminnot Suhangossa tulevat olemaan avolouhokset, malmin kuljetus sekä useat kiviaineksen rikastusprosessit. Toimintoihin kuuluvat myös kaivannaisjätteiden eli sivukiven ja rikastushiekan sijoittaminen sekä vesien hallinta. Suhangon malmeissa esiintyy palladiumia, platinaa, kuparia, nikkeliä ja kultaa. Kaivoksen eliniäksi on arvioitu 23-32 vuotta (mukaan lukien jälkihoitotyöt), minkä aikana malmin kokonaislouhinta tulee olemaan n. 245-299 miljoonaa tonnia ja sivukiven kokonaislouhinta n. 1200 miljoonaa tonnia. Suhangon kaivokselle on vuonna 2005 myönnetty ympäristölupa ja vuonna 2006 kaivoskirja (ks. keltaisella väritetty alue, kuva 2). Vuonna 2011 on jätetty Suhanko II kaivospiirihakemus kuvassa punaisella väritetyn alueen osalta. Lisäksi olemassa olevaan ympäristölupaan haetaan muutosta malmin rikastusprosessin muutoksen ja toiminnan laajennuksen osalta. Kuvassa sinisellä väritetyllä GFAP:n valtaus- ja valtaushakemusalueella on tehty kairauksia ja kaivoksen laajentamista ko. alueelle tutkitaan. Kuva 2. Olemassa oleva kaivospiiri keltaisella, Suhanko II kaivospiirihakemusalue punaisella ja Suhanko North (Suhanko Pohjoinen) valtaus- ja valtaushakemusalueet sinisellä rajauksella 4

Suhanko-hankkeessa on meneillään ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa tutkitaan eri toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksia. YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot ovat: Vaihtoehto 0: Vaihtoehto 0+: Vaihtoehto 1 Alueen nykytila Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset, malmia yhteensä 103 Mt, kokonaispinta-ala 189 ha Toiminta-aika 11 12 vuotta Vaahdotuksen rikastushiekka-allas 415 ha (vain tavanomainen sijoitus) Sivukivialueet 570 ha Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset laajempina sekä Suhanko Pohjoinen, malmia yhteensä 245 Mt, kokonaispinta-ala 387 ha Toiminta-aika noin 23 vuotta Vaahdotuksen rikastushiekka-allas 570 ha (Konttijärven louhos mukana) tai 770 ha (louhos ei mukana) Sivukivialueet 1 120 ha Hydrometallurginen jäännössakka-allas 102 ha Ylijoen ja Kotiojan siirto Vaihtoehto 2 Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset laajempina sekä Suhanko Pohjoinen, Vaaralampi ja Tuumasuo, malmia yhteensä 299 Mt, kokonaispinta-ala 548 ha Toiminta-aika noin 32 vuotta Vaahdotuksen rikastushiekka-allas 870 ha (Konttijärven louhos mukana) tai 900 ha (louhos ei mukana) Sivukivialueet 1 524 ha Hydrometallurginen jäännössakka-allas 140 ha Ylijoen ja Kotiojan siirto Vaaralammen kuivatus, Suhankojärven pohjoisosan kuivatus Kaikissa vaihtoehdoissa 0-vaihtoehtoa lukuun ottamatta malmin louhintamäärä on 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 tarkastellaan vaahdotuksen rikastushiekan sijoittaminen Konttijärven louhokseen ja maan päällisiin altaisiin tai pelkästään maanpäällisiin altaisiin. Rikastushiekka-altaiden sijainnille ei käsitellä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kaivoksen investointipäätös tehdään parhaillaan laadittavana olevan alustavan toteutettavuusselvityksen ja varsinaisen toteutettavuusselvityksen jälkeen arviolta vuonna 2014. Kaivoksen rakentamisen tavoiteajankohta on 2015-2017 ja tuotannon suunniteltu 5

alkamisajankohta v. 2017-2018. Arvion mukaan kaivoksen elinikä jälkihoitotyöt mukaan lukien on 23-32 vuotta. Kaivoksen rakennustöiden aikana (n. vuodet 2015-2017) työvoiman tarve on suurimmillaan, noin 1600 henkilöä + epäsuorat työllisyysvaikutukset. Kaivoksen toiminnan aikana (n. vuodet 2018 2039...2048) työvoiman tarpeen on arvioitu olevan noin 805 työntekijää + epäsuorat työllisyysvaikutukset, tasaisesti louhintatoiminnan loppuun saakka. Louhoksia on tarkoitus louhia sarjassa eli ei kaikkia samanaikaisesti, minkä vuoksi työllistämisvaikutus ei juuri vaihtele. Kaivos edellyttää myös 220 kv voimajohtoyhteyden rakentamista noin 46 km matkalle Petäjäskoskelta Konttijärvelle. Voimajohtohankkeesta suoritetaan erillinen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Kuva 3. Alustava voimajohtolinjaus kaivokselta Petäjäskoskelle, jossa se yhdistyisi valtakunnan verkkoon 3. LAPIN MAAKUNNAN SUUNNITTELU Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma eli maakuntaohjelma. Alueellisesta kehittämisohjelmasta säädetään erikseen aluekehityslaissa. Lapin maakunnan suunnittelusta huolehtii Lapin liitto. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaava konkretisoi valtakunnalliset tavoitteet ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia, mutta se on lähtökohtana muulle maakunnan suunnittelulle. 6

Kuva 4. Maakuntasuunnittelun prosessikuvaus. Maakuntakaavoitus on yleispiirteistä ylikunnallista alueidenkäytön suunnittelua, jolla on pitkä aikatähtäys. Sitä ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntasuunnitelma. Maakuntakaava taas ohjaa kuntakaavoitusta niissä asioissa, joilla on valtakunnallista, maakunnallista tai seudullista merkitystä. 3.1 Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntasuunnitelma on hyvin yleispiirteinen pitkän tähtäyksen visio- ja strategiasuunnitelma, joka sisältää sekä toiminnallisen aluekehityksen että alueiden käytön periaatteet. Lapin liiton valtuusto on omalta osaltaan sitoutunut strategian toteuttamiseen hyväksymällä Lapin maakuntasuunnitelma 2030:n kokouksessaan 25.11.2009. Maakuntasuunnitelma antaa maakunnalliset tavoitekehykset osa-alueittain tehtäville maakuntakaavoille. 3.2 Maakuntakaava Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Lisäksi kaavaan liittyy selostus, jossa esitetään suunnitelman tavoitteet, ratkaisujen perusteet ja kuvaus sekä vaikutusten arviointi. Maakuntakaava voidaan laatia myös tiettyä alueidenkäyttömuotoa tai -muotoja, kuten kaivosta, koskevana ns. vaihemaakuntakaavana. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai 7

maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. (MRL 25 4. mom.) Sisältövaatimukset on esitetty maankäyttö- ja rakennuslain pykälissä 1, 5 ja 28. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 ). Maakuntakaavan sisältövaatimukset ovat (MRL 28 ): Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja - päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1. Maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2. Alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3. Ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4. Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5. Maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6. Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. 8

Kuva 5. Lapin maakuntakaavatilanne. Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se tulee voimaan tullessaan kumoamaan Länsi-Lapin maakuntakaavan ja Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan. Rovaniemen, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin ja Tunturi-Lapin maakuntakaavat, sekä Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava, Rovaniemen vaihemaakuntakaava ja Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava ovat voimassa. 9

4. ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: Aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; Merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai Valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa on korostettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen. 1. Toimiva aluerakenne; 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; ja 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Suhangon kaivoshankkeen maakuntakaavaa koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet: 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Suhangon kaivoshankkeen kannalta korostuvat kaivostoiminnan ja infrastruktuurin tarpeet, poronhoidon alueidenkäytöllisten edellytysten turvaaminen, sekä luontoon ja maisemaan kohdistuvien haittojen minimointi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, minkälaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Suuri osa erityistavoitteista koskee maakuntakaavoitusta. 10

Suhangon kaivoshankkeeseen liittyvät ainakin seuraavat tavoitteet: Yleistavoitteet: Tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Huomioidaan haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada pysyviä asukkaita. Edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden sijoittumisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen. Edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä ja ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä. Edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Erityistavoitteet: Varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Huomioidaan viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit ja ne otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina Otetaan huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Laajoja metsäalueita ei pirstota ilman erityisiä perusteita. Otetaan huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Ehkäistään melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa. 11

4.2 Maankäyttö ja kaavoitus Suhangon voimassaolevan kaivospiirin alue on muutamaa yksityisten maanomistajien omistamaa tilaa lukuun ottamatta GFAP:n omistuksessa. Rikastamon alue kuuluu GFAP:lle. Suunnitellun laajennusalueen omistavat lähes kokonaan yksityiset maanomistajat. Muutama tila laajennusalueella kuuluu valtiolle ja muutama yrityksille. GFAP ei omista lainkaan maata laajennusalueella, mutta kaivostoimintojen alueella sillä on ensisijaisesti tarkoitus hankkia sitä itselleen. Suhangon kaivoksen suunniteltu toiminta-alue kuuluu Rovaniemen ja Länsi-Lapin maakuntakaava-alueisiin. Rovaniemen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.11.2001. Rovaniemen maakuntakaavaa on täsmennetty Rovaniemen vaihemaakuntakaavalla, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 26.5.2010. Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty 26.11.2012 maakuntavaltuustossa. Alueella on voimassa 25.2.2003 seutukaavana vahvistettu Länsi-Lapin maakuntakaava. Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaava on hyväksytty Ranuan kunnanvaltuustossa 14.11.2003 ja Tervolan kunnanvaltuustossa 30.12.2003. Osayleiskaavan muutos on hyväksytty Ranuan kunnanvaltuustossa 2009. Vireillä on Suhangon kaivosalueen osayleiskaavan muutosja laajennustyö. Suhangon kaivosalueen asemakaavoitus on vireillä. 12

Maakuntakaavat Rovaniemen maakuntakaava ja Rovaniemen vaihemaakuntakaava Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa Suhangon kaivosalue (lukuun ottamatta kaivosyrityksen suunnittelemaa kaivosalueen laajennusta) on merkitty kaivosalueeksi (EK) (kuva 6). EKmerkinnällä osoitetaan alueita, joilla jo on kaivostoimintaa tai joilla on todettu, arvioitu tai inventoitu sellaisia malmi- ja mineraaliesiintymiä, että kaivostoiminta on todennäköistä. Alueet halutaan suojata sellaisilta rakentamisen, suojelun ja muun maankäytön pysyviltä muutoksilta, jotka vaarantavat kaivostoiminnan harjoittamisen. Alueet sisältävät myös kaivostoiminnan kannalta tarpeelliset rikastuslaitokset, läjitys- ja rikastushiekka-alueet sekä liikenneväylät ja - alueet. Suunnitellun kaivosalueen laajennuksen halki lounais-koillissuunnassa on merkitty Suhangon kaivoksen merkittävästi parannettava yhdystie (yt). Kuva 6. Ote Rovaniemen vaihemaakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen sijainti on merkitty kartalle rajauksella. 13

Muilta osin on voimassa Rovaniemen maakuntakaava, jossa hankealue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi MT (kuva 7). Hankealueen pohjoispuolella on osoitettu kolme maankamaran ainestenottoaluetta (EO). Noin 3 km hankealueesta kaakkoon on osoitettu Simojoen luonnonsuojelualue merkinnällä SL 4146. Lähimmät kyläalueet on osoitettu noin 5 km hankealueesta itään (AT 408 eli Portimo) sekä etelään (AT 411 eli Peurajärvi). Noin 5 km hankealueesta etelään on osoitettu pohjavesien suojelualue sp. Kuva 7. Ote Rovaniemen maakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen sijainti on merkitty kartalle rajauksella. 14

Länsi-Lapin maakuntakaava Tervolan kunnassa hankealue kuuluu Länsi-Lapin seutukaavaan (nyk. maakuntakaava), jossa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (kuva 8). Kuva 8. Ote voimassa olevasta Länsi-Lapin maakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen sijainti on merkitty kartalle rajauksella. Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä kesäkuussa 2012 ja Lapin maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan 26.11.2012. Maakuntakaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntakaavassa kaivosalue on osoitettu kaivosalueen merkinnällä EK (kuva 9). EK-alueilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. EK-alueelle on lännestä osoitettu voimajohdon yhteystarvemerkintä sekä yhdystien yhteystarvemerkintä valtatieltä nro 4. Lisäksi alue kuuluu kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeeseen. Noin 3 km hankealueesta pohjoiseen on osoitettu Perämaan vanhojen metsien luonnonsuojelualue merkinnällä SL, sekä Poroharjun poroerotuspaikka merkinnällä ph. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä todetaan: Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet on turvattava, kuitenkin huomioon ottaen alueen erityispiirteet. Lisäksi: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa 15

alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Kuva 9. Ote maakuntavaltuuston 26.11.2012 hyväksymästä Länsi-Lapin maakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen sijainti on merkitty kartalle rajauksella. Yleiskaava Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaavassa on osoitettu kaivosalue merkinnällä EK. Osa nyt suunnitellun laajennuksen alueesta on Palolammen ympäristössä merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Osayleiskaava-alue kattaa vain osan suunnitellusta kaivosalueesta. 16

Kuva 10. Ranuan kunnan puoleinen, vuonna 2003 hyväksytty Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaava, ja vuonna 2009 hyväksytty osayleiskaavan muutos 17

Kuva 11. Tervolan kunnan puoleinen, vuonna 2003 hyväksytty Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaava Suhanko -kaivoshankkeen osayleiskaavaan on vireillä kaavamuutokset Ranuan ja Tervolan kunnissa. Osayleiskaavoitus on päätetty keskeyttää toistaiseksi. Osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen tavoitteena on osoittaa Suhangon kaivoksen alue yleiskaavaan 21.12.2006 annetun kaivoskirjan kaivospiirin rajauksen mukaisena. Asemakaava Laajennusalueella on voimassa 20.10.1994 vahvistettu Yli-Portimojärven rantakaava. Ranuan kunnassa on vireillä asemakaavoitus, jonka tavoitteena on osoittaa kaivoksen rikastamon ja siihen liittyvien rakennusten rakentaminen asemakaavalla. 5. SUHANGON KAIVOSHANKKEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 5.1 Vaihemaakuntakaavan tarkoitus Suhangon vaihemaakuntakaava ulottuu näillä näkymin Rovaniemen, Tervolan ja Ranuan kuntien alueelle. Voimaan tullessaan Suhangon vaihemaakuntakaava tulee kumoamaan Länsi- Lapin maakuntakaavan, Rovaniemen maakuntakaavan sekä Rovaniemen vaihemaakuntakaavan niiltä osin kuin muutoksia esitetään. Vaihemaakuntakaava tarvitaan, koska hanke sijoittuu usean kunnan alueelle ja siinä käsitellään maakunnallisesti merkittäviä alueidenkäyttökysymyksiä. Voimassa olevassa Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa ja hyväksytyssä Länsi-Lapin maakuntakaavassa on kaivosalue osoitettu. Lainvoimaisissa maakuntakaavoissa sekä vireillä olevassa kaivoksen yleiskaavoituksessa ei ole kuitenkaan varauduttu siihen kaivosalueen laajentamiseen, jota kaivosyhtiö nyt suunnittelee. Suhangon vaihemaakuntakaavassa voidaan mm. tarkentaa ja laajentaa em. kaavojen varauksia. Maakuntakaava laaditaan vaihekaavana, jossa käsitellään lähtökohtaisesti ainoastaan Suhangon kaivoshankkeeseen liittyvät asiat. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan tehtävänä on: osoittaa yleispiirteisesti kaivoksen sekä siihen liittyvien laitosten ja muiden toimintojen sijoittuminen alueelle osoittaa yleispiirteisesti kaivoksen edellyttämät tieyhteydet ja tarvittaessa kytkennät teknisiin verkostoihin tarvittaessa ratkaista alueen muu maankäyttö yhdyskuntarakenteen sekä luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla tulkita aluetta ja hanketta koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ohjata alueen yleis- ja asemakaavoitusta 18

5.2 Vaihemaakuntakaavan laatiminen ja alustava aikataulu Lapin liiton hallitus on 22.10.2012 päättänyt Suhangon kaivosalueen vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Kaavaa tehdään yhteistyössä niiden tahojen kanssa, joita kaava koskee. Laadittaessa maakuntakaavaa vaiheittain tai osa-alueittain tulee kaavan valmistelua ohjaamaan asettaa maakunnan liiton toimielin, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. Lapin liiton hallitus on nimennyt ohjausryhmän tahot kokouksessaan 17.12.2013. Maakuntakaavan valmistelu etenee kaivoksen teknisten suunnitelmien (kaivoksen, teiden ja voimajohtoyhteyden suunnitelmat) ja ympäristövaikutusten arviointien tarkentumisen myötä. Kaavan laadinnassa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti YVA-menettelyissä, yleiskaavoituksessa sekä muussa alueen suunnittelussa syntyviä tietoja. Näillä näkymin valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti kaivoksen ja voimajohtoyhteyden YVA-selostusten kanssa lokakuussa 2013. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville MRA 12 mukaisesti arviolta helmikuussa 2014. Maakuntakaavan hyväksyy Lapin liiton valtuusto arviolta toukokuussa 2014. Tämän jälkeen kaava lähetetään ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Maakuntakaavan vahvistaminen ympäristöministeriössä kestää noin vuoden. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava Alustava aikataulu Kaavoitusvaiheet Aloituskokous Maakuntahallitus Ohjausryhmä Viranomaisneuvottelu OAS nähtävillä Sidosryhmäneuvottelut (mm. Phl 53 ) Valmisteluaineisto nähtävillä Neuvottelu YM Ehdotus nähtävillä Ehdotus valtuustoon 2012 2013 2014 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 Aloitusvaihe Kaavan valmistelu Kaavaehdotus Kaavoitusvaiheet 2014 2015 2015-2016 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 n. 06/15-07/16 Kaavan vahvistaminen YM:ssä Muutoksenhaku Kuva 12. Maakuntakaavoituksen vaiheet ja alustava aikataulu 5.3 Osallistuminen kaavoituksen eri vaiheissa Aloitusvaihe Hankkeesta ja maakuntakaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin yleisötilaisuudessa Portimon kylätalolla 11.10.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin ja se asetettiin nähtäville kaavan vireilletuloilmoituksen yhteydessä maaliskuussa 2013. Osalliset voivat lausua siitä kirjallisesti mielipiteensä. 19

Valmisteluvaihe Kaavan valmisteluaineistosta tiedotetaan ja se asetetaan nähtäville syksyllä 2013. Yleisötilaisuudessa valmisteluaineistoa esitellään. Aineistosta voi jättää kirjallisen mielipiteen kuulutuksessa kerrotulla tavalla. Viranomaiset jättävät aineistosta lausunnot. Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksesta tiedotetaan ja se asetetaan nähtäville alkuvuonna 2014. Yleisötilaisuudessa ehdotusta esitellään. Ehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen kuulutuksessa kerrotulla tavalla. Viranomaiset jättävät ehdotuksesta lausunnot. Pitkin matkaa Ympäristövaikutusten osana tehtävä sosiaalisten vaikutusten arviointi koskee koko hanketta ja sen eri osia. Sen yhteydessä järjestetään poroneuvotteluja, osallisten pienryhmätyöskentelyä ja haastatteluja, joiden tuloksia hyödynnetään myös kaavoituksessa. Maakuntakaavoituksen yhteydessä järjestetään poronhoitolain 53 mukaiset poroneuvottelut. 5.4 Kaavoituksen ja muun suunnittelun vaiheet ja kytkennät Suhangon vaihemaakuntakaavan, osayleiskaavojen ja asemakaavan laadinnassa on tavoitteena käsitellä alueidenkäytölliset asiat seuraavasti: maakunnalliset ja ylikunnalliset seikat ratkaistaan maakuntakaavoituksessa, yleiskaavoissa käsitellään Suhangon maankäytön yleispiirteinen järjestäminen, ja asemakaavassa rikastamoaluetta koskevat seikat yksityiskohtaisesti. Kaivosalue tulee ulottumaan kolmen kunnan (Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen) alueelle. Vaihemaakuntakaava ulottuu kaikkien kuntien alueelle, osayleiskaavat laaditaan ainakin Ranualle ja Tervolaan, ja asemakaava Ranualle. Suhangon kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnissä ja se valmistuu vuodenvaihteessa 2013/2014. Osana YVA-menettelyä etenee sosiaalisten vaikutusten arviointi. Suhangon kaivoshankkeeseen liittyy useita esiintymän hyödyntämisen kannalta oleellisia asioita kuten voimajohtoyhteyden rakentaminen ja uuden tai parannettavan Suhankoon johtavan tien rakentaminen. Voimajohtoyhteyden YVA-menettely kulkee samanaikaisesti kaivoksen YVA:n kanssa. Kaikkien menettelyjen osallistaminen on tarkoitus yhdistää ja aineistoa esitellä samanaikaisesti (ks. kuva 13). YVA-menettelyihin liittyviä selvityksiä hyödynnetään jo kaavojen valmisteluvaiheessa. YVAselostuksista saatujen yhteysviranomaisen lausuntojen tulisi olla käytettävissä ennen kaavaehdotusten nähtävillepanoa, viimeistään ennen kaavojen hyväksymistä. 20

Kuva 13. YVA-menettelyjen ja kaavoituksen suunnitteluvaiheet ja kytkennät 5.5 Viranomaisyhteistyö kaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät viranomaisneuvottelut pidetään kaavoituksen aloitusvaiheessa ja ehdotusvaiheessa. Maakuntakaavaa valmisteltaessa järjestetään tarpeen mukaan kaavaneuvotteluja. 21

5.6 Vaihemaakuntakaavaan liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia Aluetta koskien on käytettävissä mm. seuraavia selvityksiä tai suunnitelmia. Selvityksiä täydennetään tarpeen mukaan maakuntakaavoituksen yhteydessä. Suhangon kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA)-menettely vuodelta 2004 ja siihen liittyvät selvitykset Suhangon kaivoshankkeen vireillä oleva YVA-menettely ja siihen liittyvät erillisselvitykset, mallinnukset ja tutkimukset: Piilevä-, pohjaeläin- ja kasviplanktonnäytteiden analysointi Kalastustiedustelu Bioindikaattoriselvitykset Liito-oravaselvitys Pöllöjen esiintymisen selvitys Kanalintujen soidinpaikkojen selvitys Arkeologinen inventointi Porotalousselvitys SVA- täydentävät haastattelut ja pienryhmätyöskentely Mahdollinen ilmaan päätyvien päästöjen (pöly tai kaasumaiset päästöt) mallinnus Mahdollinen vesistömallinnus Natura-arvioinnin tarveharkinta ja arviointikynnyksen ylittyessä Natura-arviointi Simojoen Natura-alueesta Melumallinnus Maisemavaikutusten havainnollistaminen 22

6. SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRL 9 ) Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRA 1 ) Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2. Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3. Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; sekä 5. Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. 6.2 Laadittavat selvitykset ja arvioitavat vaikutukset Maakuntakaavan suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään kaivos- ja voimajohtohankkeisiin liittyviä YVA-lain mukaisia ympäristövaikutusten arviointimenettelyjä, niissä tehtäviä selvityksiä sekä arviointityön tuloksia. Pääosa maakuntakaavoitusta varten tarvittavista selvityksistä saadaan YVA-menettelyjen kautta. Alueesta on myös olemassa runsaasti yleistä tietopohjaa, jota on koottu aikaisemman maakuntakaavoituksen, aikaisemman kaivoksen YVA-menettelyn, sekä muun kaavoituksen yhteydessä. Mahdolliset lisäselvitystarpeet voivat liittyä esimerkiksi laajempaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, johon maakuntakaavan toteuttamisella voisi olla vaikutuksia. Tässä on tukena myös alueen yleiskaavoitus. Vaikutuksia arvioidaan maakuntakaavoitusprosessissa kahdessa eri vaiheessa. Kaavan valmisteluvaiheessa arviointi liittyy hankkeen maankäyttö- tai toteuttamisvaihtoehtojen arviointiin ja vertailuun. Kaavaehdotusvaiheessa arviointi tähtää maakuntakaavan osoittaman maankäyttöratkaisun merkityksen esilletuomiseen sekä mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämiseen. Arvioinnin avulla haetaan myös lähtökohtia yksityiskohtaisemman kaavoituksen ja muun suunnittelun ohjaukseen. 23

Vaikutuksia arvioidaan maakuntakaavaa laadittaessa ainakin seuraaviin asiakokonaisuuksiin liittyen: ilmasto ja ilman laatu melu maa- ja kallioperä pinta- ja pohjavedet kalasto ja kalastus kasvillisuus ja eläimistö luonnonsuojelualueet ja kohteet sekä Natura-alueet luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen maankäyttö ja yhdyskuntarakenne maisema ja kulttuuriympäristö liikenne sosiaaliset ja sosioekonomiset vaikutukset työllisyys ja elinkeinojen harjoittaminen porotalous ja poroelinkeinon harjoittaminen. Arvioitavien vaikutusten lista tulee täydentymään ja jäsentymään prosessin edetessä. Todennäköisesti merkittävimpiä vaikutuksia tulee kohdistumaan alueen luontoarvoihin, aluetalouteen ja elinkeinoihin, porotalouteen, työllisyyteen sekä maisemaan. Vaikutukset voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä. Vaikutusten arvioinnissa ei pitäydytä ainoastaan kaava-alueella, vaan maakuntakaavan toteuttamisen merkitystä pyritään tarkastelemaan laaja-alaisesti, ottaen huomioon mm. koko maakunnan aluekehitys sekä valtakunnalliset tavoitteet, jotka koskevat hanketta tai sen vaikutusaluetta. 24

7. OSALLISET Osallisia ovat 1) maanomistajat, 2) ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, 3) viranomaiset sekä 4) yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Taulukkoon 1 on koottu laajasti niitä tahoja, joiden suunnittelun alkuvaiheessa voidaan olettaa olevan osallisia. Osalliset Maanomistajat: Metsähallitus, yksityiset maanomistajat, jakokunnat, yhteismetsät, muut vaihemaakuntakaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat Osallistuminen Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet kaavaluonnoksesta ja muistutukset kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Vaihekaavan vaikutusalueen asukkaat, tonttien vuokralaiset, yritykset ja niiden työntekijät, laitokset ja niiden käyttäjät ja työntekijät, vesialueiden omistajat ja käyttäjät Viranomaiset ja hankkeessa niihin verrattavat yritykset ja yhteisöt: Maakuntakaava-alueen kunnat ja naapurikunnat, Fingrid, Geologian tutkimuskeskus, Paliskuntain yhdistys, Lapin aluehallintovirasto, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lapin maakuntamuseo, Lapin maanmittaustoimisto, Lapin metsäkeskus, Lapin pelastuslaitos, Liikennevirasto, Metsähallitus, Museovirasto, Pohjoinen tullipiiri, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Suomen huoltorykmentti, Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta, työ- ja elinkeinoministeriö, sekä muut valtion alue- ja keskushallinnon viranomaiset Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Lapin Luonnonsuojelupiiri, Lapin lintutieteellinen yhdistys, Birdlife, Simojoen kalastusalue, Ruonakosken osakaskunta, Maurun Jahti ry, Narkaus-Kämän Erä ry, Suhangon metsästys- ja kalastusseura ry, Suomen riistakeskus Lappi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Narkauksen ja Isosydänmaan paliskunnat, metsänhoitoyhdistykset, museo- ja kotiseutuyhdistykset, Lapin rakennusperinneyhdistys, Peurajärvi-Mauru kylätoimikunta, Portimo-Saukkojärvi-Tolja kylätoimikunta, Narkaus-Kämän kylät ry, Välijoki- Haukitaipaleen kyläyhdistys ry, Ranuan yhteisöjä, ammattiyhdistykset, elinkeinoelämän yhdistykset, Ranuan yrittäjät ry, energiayhtiöt ja jätehuoltoyhtiöt Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksesta ja muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut valmistelu- ja ehdotusvaiheessa Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa, ministeriöiden lausunnot vahvistamisvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Tarvittaessa neuvottelut eturyhmien kanssa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet luonnos- ja muistutukset ehdotusvaiheessa Taulukko 1. Suhangon kaivoksen vaihemaakuntakaavan osalliset ja osallistuminen 25

8. TIEDOTTAMINEN Maakuntakaavoituksen vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, luonnosten ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen tiedotetaan seuraavilla tavoilla: Ilmoituksina, kuulutuksina, tiedotteina ja artikkeleina, Kuntien kaavoituskatsauksien yhteydessä, Sanomalehdissä, paikallislehdissä ja kuntien tiedotuslehdissä, Lapin liiton ja kuntien ilmoitustauluilla, Radiossa, Lapin liiton (www.lapinliitto.fi) ja kuntien internet-kotisivuilla. Viralliset kuulutukset tehdään suomen kielellä. Kuulutukset julkaistaan Lapin liiton ja kuntien ilmoitustauluilla sekä seuraavissa lehdissä: Jokiposti, Kaleva, Lapin Kansa, Lappilainen, Pohjolan Sanomat ja Uusi Rovaniemi. Mahdolliset muissa maissa julkaistavat kuulutukset annetaan maiden omien käytäntöjen mukaan. Kaivoshanketta koskevat tiedotussivut sidosryhmille löytyvät osoitteesta www.suhanko.net. 9. YHTEYSTIEDOT Maakuntakaavan laatii Lapin liitto, jossa yhteyshenkilöinä toimivat Riitta Lönnström, suunnittelujohtaja Tiina Elo, maakunta-arkkitehti Juha Piisilä, maakuntainsinööri Hanne Junnilainen, maakuntainsinööri Kaavoitustyötä ohjaa ohjausryhmä, jonka jäsenet (varajäsenet suluissa) ovat: Ranuan kunta, Veli Saarijärvi (Risto Niemelä) Ranuan kunta, Veijo Illikainen (Paula Haarahiltunen) Ranuan kunta, Sirpa Hakala (Keijo Ruonala) Rovaniemen kaupunki, Esko Lotvonen (Erkki Lehtoniemi) Rovaniemen kaupunki, Maarit Simoska (Liisa Mariapori) Rovaniemen kaupunki, Juhani Juuruspolvi (Mikko Rapo) Tervolan kunta, Maire Kössö (Heikki Hepoaho) Tervolan kunta, Mika Simoska (Marjatta Vaajoensuu) Tervolan kunta, Virpi Mäki-Iso (Ari Kurth) Lapin ELY / liikenne- ja infrastruktuuri, Jorma Leskinen (Ulla Alapeteri) Lapin ELY / elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, Eija Virtasalo (Keijo Alanko) Lapin ELY / ympäristö ja luonnonvarat, Kaija Pekkala (Timo Jokelainen) Lapin Pelastuslaitos, Jouko Erkkilä (Timo Rantala) Paliskuntain yhdistys, Marja Anttonen (Anna-Leena Jänkälä) Isosydänmaan paliskunta, Markus Haapaniemi Narkauksen paliskunta 26

Suomen metsäkeskus Lappi, Anssi Juujärvi (Ulla Huusko) Metsähallitus, Liinu Törvin (Erkki Luukkonen) Lapin yrittäjät ry, Jari Kelahaara (Pirjo Lappalainen) Fingrid, Mika Penttilä (Aki Laurila) Asiantuntijat: Rovaniemen kaupunki, Tarja Outila Gold Fields Arctic Platinum Oy, Erkki Kantola Suunnittelutyötä tekee Pöyry Finland Oy. Tarkempia yhteystietoja: Lapin liitto, PL 8056, 96101 Rovaniemi, Hallituskatu 20 B, puh. 040-359 1000, fax (016) 318 705, E-mail: juha.piisila@lapinliitto.fi Pöyry Finland Oy, PL 50, 01621 Vantaa, Jaakonkatu 3, puh. 010 33 11, fax 010 33 26 600, sähköposti: pasi.rajala@poyry.com Gold Fields Arctic Platinum Oy (www.goldfields.co.za), Ahjotie 7, 96320 Rovaniemi, puh. 020-7511200, fax 020-7511201, sähköposti: erkki.kantola@gfexpl.com 27