Suomen Kuntaliiton valtuuston kokous ja seminaari 11.-12.11.2015. Tervetuloa!

Suomen Kuntaliiton valtuuston kokous ja seminaari 11.-12.11.2015 Tervetuloa!

Itsehallintoalueiden sekä elinvoimaisten ja toimintakykyisten kuntien rakennuspuut Kuntaliiton keskeiseksi vuoden 2016 tavoitteeksi on asetettu Elinvoimaisen ja toimintakykyisen tulevaisuuden kunnan sekä itsehallintoalueiden rakentaminen samanaikaisesti ja avoimesti. Seminaarissa viritetään keskustelua itsehallintoalueuudistuksen alkuvaiheista sekä jatketaan kunnan uudesta roolista käytävää keskustelua. 14:10 Tervetuloa seminaariin! Jari Koskinen, toimitusjohtaja, Kuntaliitto 14:20 Itsehallintoalueuudistuksen ajankohtaiskatsaus ja Kuntaliiton rooli Tarja Myllärinen, johtaja, Kuntaliitto 14:40 Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta tulevaisuudessa? Arto Haveri, professori, Tampereen yliopisto 15:10 Jaloittelutauko 15.20 Kuntajohtajien puheenvuorot: mistä löytyy kunnan uusi rooli? Matti Pennanen, kaupunginjohtaja, Oulu Heidi Rämö, kunnanjohtaja, Lempäälä Eino Nissinen, kunnanjohtaja, Karstula 16.05 Keskustelu ja kysymyksiä Puheenjohtajana Jari Koskinen 16:30 Kahvitauko 16:45 Hallinnon reformien kompleksisuus ja muutosjohtamisen tuska Pirkko Vartiainen, professori, Vaasan yliopisto 17:15 Vaikeuskerroin: Rahoitusjärjestelmän muutostarpeet Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 17:45 Seminaarin loppusanat 2 [pvm]

Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Itsehallintoalueuudistuksen ajankohtaiskatsaus ja Kuntaliiton rooli Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11.11.2015

Hallitusohjelma ja rakenteelliset uudistukset (1) Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen» Tavoitteina terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Yhdenvertaisten, asiakaslähtöisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen. Uudistuksella tavoitellaan julkisen talouden kestävyyden parantamista ja pidemmällä aikavälillä 3 mrd. euron säästöjä julkisessa taloudessa.» Toteutus palvelujen täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä Palvelujen järjestäminen kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 4

Hallitusohjelma ja rakenteelliset uudistukset (2) Aluehallinnon uudistaminen» Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovitus Erillinen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toiminnoiltaan selkeille itsehallintoalueille Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 5

Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 6

Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöryhmän ehdotukset 8/2015

Perusteet kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostamiseksi Itsehallintoalueilla oltava» riittävä väestöpohja,» sote-infrastruktuuri ja» taloudellinen kantokyky siten, että ne pystyvät järjestämään alueensa asukkaille kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Alueiden pitää myös olla luonteva foorumi kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle.» Alueiden on perusteltua olla yhtenä vaalipiirinä Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtävissä ja valtion aluehallinnon jaotusten perustana. Em. kriteereillä itsehallintoalueiden perustelluksi määräksi tulisi noin 9 12.» Hallituksen linjaus 7.11.2015: vastuu sote-palvelujen järjestämisestä siirtyy 18 itsehallintoalueelle Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 8

Itsehallintoalueiden hallintomallin ja talouden perusteet sekä suhde muuhun julkiseen talouteen ja finanssipolitiikan ohjaukseen Itsehallintoalueen hallinnosta, päätöksenteosta ja talouden järjestämisestä säädetään kuntalaista erillisessä laissa.» Hallintomallista säädettäessä voidaan kuitenkin soveltaa kuntalain mukaisia hallinnon periaatteita Itsehallintoalueet on otettava huomioon omana erillisenä kokonaisuutenaan julkisen talouden arvioinnissa ja finanssipolitiikan ohjauksessa osana julkista taloutta. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 9

Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinäiset suhteet erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava, että kunnat toimivat myös jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä.» Kuntien ja itsehallintoalueiden toimittava tiiviissä yhteistyössä. Uudistukseen liittyen tulee kehittää kannustinjärjestelmiä, joilla voidaan tukea ja palkita kuntia, jotka ovat kyenneet parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 10

Yksityisen ja 3. sektorin tuottamien palvelujen asema osana itsehallintoalueiden toimintaa Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisäksi käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia. Tässä voidaan hyödyntää myös palveluseteliä Lainsäädännössä ei aseteta rajoituksia ostopalvelujen käytön laajuudelle (pl. viranomaistehtävät) Palvelujen asiakasvaikuttavuus ja -kustannustietoja tuottaminen on tärkeää Kunnat ja kuntayhtymät eivät jatkossa tuota sosiaalihuollon eikä terveydenhuollon palveluja kunnat tai kuntien omistamat yhtiöt voisivat tuottaa palveluja markkinoilla Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 11

Itsehallintoalueiden rahoituksen järjestäminen Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta.» Valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto.» Itsehallinnon luonteen vuoksi selvitetään itsehallintoalueen verotusoikeus. Valtion rahoitusmallissa on selvitettävä, miten rahoitus kerätään» Nykyisten verolähteiden kautta vai» Säätämällä erillinen sote-vero Verotuksen kohtaanto huomioon ottaen sote-vero olisi lähtökohtaisesti ensisijainen Lisäksi on päätettävä, millä periaatteilla rahoitus kohdennetaan alueille. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 12

Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden työnjaon ja yhteistyön lähtö-kohdat tietohallinnossa ja digitalisaation hyödyntämisessä Digitalisaatio, ICT-ratkaisut ja niihin liittyvät mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 13

Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen järjestämisen lähtökohdille ja valmistelulle Henkilöstön siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta. Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat:» Sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttämässä mitassa itsehallintoalueille» Omaisuus jää nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltä tiloja ja laitteita Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 14

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja tuleva aluehallinnon uudistus Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus, eri toimijoiden oikea työnjako sekä aluejakoratkaisun ajallinen kestävyys.» Aluejakoratkaisun ajallinen kestävyys tarkoittaa sitä, että noin 30 40 vuoden ajanjaksolla näköpiirissä oleva väestökehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon.» Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtävien järjestämiseen Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 15

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen Maakuntien liitot tehtävineen on syytä integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin.» Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyödyntää tehtävien siirrossa. Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen työnjako ja päällekkäisiä hallinnollisia rakenteita tulee välttää.» Kunta itsehallintoalue valtion aluehallinto valtion keskushallinto Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä tulisi tulevaisuudessa siirtyä laajalti itsehallintoalueille. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 16

Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu Kullekin alueelle perustetaan väliaikainen organisaatio tehtävien vastaanottamiseksi» Säädetään voimaanpanolaissa» Organisaation asettaa valtioneuvosto Väliaikaisorganisaation isäntäorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio» Kunta, sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto» Väliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation, joka voi valmistella järjestämisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistä itsehallintoalueille Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 17

Uudistuksen eteneminen ja vaiheistus Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset

Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/17 17-18 1/19 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta PÄÄTOIMENPITEET: Linjaukset ICT:n ohjauk sesta, rakennusinvestointien koordinaatiosta ja vaalien periaatteist a Järjestä mislaki lausunto kierrokselle 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja HE eduskuntaan Sotejärjestämislaki Vaalit ja muutoshallinto Järjestämisvastuu sotealueille 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 19

Sote-tuotantoalueiden valmistelun*tilanne maakunnittain Arvio 3.9.2015 HUOM. Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain. Lapin maakunnassa on kaksi erillistä valmistelualuetta. Uudellamaalla käynnissä useita alueellisia valmisteluita Tuotanto käynnissä Valmistelu etenemässä päätösvaiheeseen Valmisteluryhmät nimetty, valmistelu liikkeellä Valmisteluryhmät nimetty, valmistelu ei ole käynnistynyt Valmistelutyöryhmiä ei ole asetettu Maakunnat ja väkiluku (31.12.2013) 1. Uusimaa 1 585 473 as. 2. Varsinais-Suomi 470 880 as. 4. Satakunta 224 556 as. 5. Kanta-Häme 175 481 as. 6. Pirkanmaa 500 166 as. 7. Päijät-Häme 202 424 as. 8. Kymenlaakso 180 845 as. 9. Etelä-Karjala 132 252 as. 10. Etelä-Savo 152 518 as. 11. Pohjois-Savo 248 430 as. 12. Pohjois-Karjala 165 445 as. 13. Keski-Suomi 275 320 as. 14. Etelä-Pohjanmaa 193 977 as. 15. Pohjanmaa 180 384 as. 16. Keski-Pohjanmaa 68 677 as. 17. Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as. 18. Kainuu 79 975 as. 19. Lappi 182 514 as. josta Länsi-Pohja 62 400 as. Sote-järjestä- mislakiesityksen pohjalta käynnistetty valmistelu Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 20

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio Parlamentaarinen seurantaryhmä Järjestämisen edellytyksen ja aluejakoryhmä Rahoitus ja resurssiohjaus- Ryhmä* Reformiministerityöryhmä Projektiryhmä pj. Tuomas Pöysti* Omaisuus järjestelyt * Järjestämisja voimaanpanoryhmä* Digitalisaatio, ICT ja tietohallinto* Henkilöstö* Virkamiesohjausryhmä Itsehallintoalueryhmä* Ohjaus, rahoitus ja kehittäminen* Vaikuttavuus ja kustannustieto* Veroryhmä* Valtionosuusryhmä* Asiantuntijaryhmä Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissä* Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 21

Rahoitus- ja resurssiohjausryhmä keskeisiä kysymyksiä Miten rahoituksen siirto kunnilta itsehallintoalueille toteutetaan?» Verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla eikä kokonaisveroaste saa nousta» Kuntavaikutukset eivät saa olla kohtuuttomia Miten kuntiin jäävät tehtävät rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa?» Kunnille jää vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Ns. sote-budjettikehysjärjestelmän valmistelu: millaisella taloudellisella ohjauksella kustannusten hallinta toteutuu? Miten valtion rahoitus kohdennetaan IH-alueille?» Millaista tasausta tarvitaan? Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 22

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit A. Täysi valtionrahoitus Itsehallintoalueiden rahoitus tulee kokonaan valtion talousarviosta» Alueella ei ole verotusoikeutta» Valtio vastaa alijäämien kattamisesta B. Valtionrahoitus ja itsehallintoalueiden verotusoikeus Jos alueella verotusoikeus, niin rahoitus- ja järjestämisvastuu osittain samoissa käsissä vallan ja vastuun tasapaino => paremmat kannustimet hyvään taloudenpitoon? Missä määrin valtio kantaa kuitenkin vastuun alueiden mahdollisten alijäämien kattamisesta? Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 23

Itsehallintoalueiden resurssiohjaus selvitettäviä asioita Julkisen talouden suunnitelman kehittäminen: rahoitusasematavoitteet ja muut tavoitteet, valtion kehyksiin sisältyvä budjettirajoite sotemenoille Itsehallintoalueen talouden hoitoa koskevat säännökset: tasapainotavoite, alijäämien kattaminen, onko lainanotto-oikeus Investointien ohjaus ja rahoitus Tarvitaanko verokattoa Kriisikuntamenettelyä vastaava menettely IHalueille Valtion ja itsehallintoalueiden välinen ohjausprosessi ja -menettelyt Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 24

Julkisen talouden suunnitelma Valtion talousarvio Valtion (STM, VM) ja alueiden välinen neuvottelumenettely Valtion kehykset Tasapainosääntö Investointien rahoitus Keskitetty investointien ohjaus Julkiset hankinnat, ICT yms VALTIO Valtion rahoitus Rahoituksen jako alueille Sisältöohjaus Kuntien rahoitusosuutta korvaava vero ITSE- HALLINTO- ALUEET Onko verotusoikeus? Verokatto? Lainan-ottooikeus? KUNNAT (vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä) Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 25? Kriisikunta menettely

Kuntien talous uudistuksen jälkeen? Kuntien veroprosentit laskevat soten siirron jälkeen Arviointia vaikeuttaa avointen kysymysten lisäksi myös mm:» Monet kunnan tehtävät muuttuvat soten siirtyessä itsehallintoalueelle Onnistutaanko esim. hallinnon ja tukipalvelujen sopeuttamisessa» Kuntiin jäävä velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä» Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuminen esim. maahanmuuton ja maassa muuton seurauksena» Kunnan korjausvelka ja uusien investointien tarve jne. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 26

Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 28

Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 29

Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Kuntaliiton hallituksen työvaliokunnan linjaukset 29.10.2015

Tehtävät Ensi vaiheessa sote-palvelujen järjestämisvastuun ohella itsehallintoalueille pitäisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekä maakuntaliittojen nykyiset tehtävät Myös valtion aluehallinnon tehtävien siirtoa tulee selvittää tavoitteena selkeä, nykyistä tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 31

Itsehallinto: verotus, vos Itsehallinnon pitää olla aitoa, pääsääntöisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii. Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymäajan jälkeen. Alueille tarvitaan valtionosuusjärjestelmä, joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet, palvelutarpeet ja veropohjan. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 32

Itsehallinto: vaalit, tuotanto, rahoitusperiaate Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma päätösvalta. Järjestämisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myös valta päättää, miten palveluita tuotetaan. Itsehallintoalueiden tehtävät on säädettävä lailla kuten nykyisin kuntien tehtävät. Pitää soveltaa rahoitusperiaatetta: valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen, jotka se lailla säätää hoidettavaksi. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 33

Rahoitus Ennen kuin verotusoikeus saadaan järjestettyä, valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijäämien kattamisesta sekä turvata vieraan pääoman saaminen valtion takauksilla. Siirtymäkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti, ja siinä pitää huomioida myös kuntiin jäävien tehtävien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 34

Omaisuus, vastuut Omaisuuden siirto pitää selvittää ja toteuttaa riittävän siirtymäajan turvin. Kuntaliitto suosittaa, että kunnat pidättäytyisivät tässä vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista, pitkävaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekä muista kuin välttämättömistä investoinneista. Itsehallintoalueet ovat Kevan jäseniä ja siellä noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia. Eläkemenoperusteinen maksu on jaettava esim. palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken. Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 35

Kielelliset oikeudet Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta, niin hallinto järjestetään sen mukaisesti. Kuntaliitto mukana valmistelussa Uudistusta valmistelevat työryhmät Oma työ ja asiantuntija-apu Verkostot: kunnat, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit, maakuntaliitot, koulutuksen järjestäjät Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 36

Tulevaisuuden kunta Kuntaliiton käynnistämä ohjelma määrittelee tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elämän tukena. Samalla ratkaistaan itsehallintoalueiden ja kuntien tehtävien työnjakoa ja yhteistyötä erityisesti rajapintoihin jäävien tehtävien osalta (mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ICT, tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto, työllisyyspalvelut, kotouttaminen). Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 37

Kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion välinen työnjako Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Elinvoiman edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Opetus- ja kulttuuripalvelut Tekniset palvelut Yleisen toimialan palvelut Muut palvelut Alueellinen demokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut Palo- ja pelastustoimi Maakuntaliitot Osa ELY-keskusten tehtävistä Mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto Aluehallinnon rooli selviää lähiviikkoina ja -kuukausina Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Aluehallintovirastot Työ- ja elinkeinotoimistot Poliisi, tulli ja oikeuslaitos Verotoimistot Kela jne. Maan hallituksen 9.11.2015 julkaisemien linjausten perusteella Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 38

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 39

Itsehallintoalueiden tehtäviä uudistuksen jälkeen Maan hallituksen 9.11.2015 julkaisemien linjausten perusteella Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 40

Kiitos! Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 41

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta tulevaisuudessa Arto Haveri Johtamiskorkeakoulu arto.haveri@uta.fi Kuntaliiton valtuustoseminaari 11.11.2015

Itsehallintoalueiden muodostaminen Toinen kuntahallinnon taso suoralla vaalilla valittu valtuusto, kuntia mukaileva hallinto ja taloudellinen asema Monitoimialainen itsehallintoalue (ei sote-alue) Maakuntien liittojen tehtävät itsehallintoalueille Kaikki kehittämiseen liittyvät tehtävät valtion aluehallinnolta Myös muita kuntien yhteistyötehtäviä itsehallintoalueille?

Suorat vaikutukset kuntiin Kunnat eivät enää järjestä tai tuota sotepalveluita Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvää rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta Kuntien tehtävät vähenevät, kokonaisveroaste ei saa nousta: kuntien alennettava verotustaan siirtyviä tehtäviä vastaavalla tavalla SOTE asioissa kunnilla iso merkitys jatkossakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ongelmien ennaltaehkäisyssä

Epäsuorat vaikutukset: Miten kuntien rooli muuttuu sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen siirtyessä itsehallintoalueille? Perustuu haastatteluaineistoon, joka on kerätty kevättalvella 2015 Kainuussa ja Etelä-Karjalassa sekä Kainuun hallintokokeilua koskevaan arviointitutkimukseemme Haastattelut teemoiteltiin löyhästi, peruskysymyksemme koskivat kokemuksia kunnan roolista ja siitä mikä on muuttunut. (Airaksinen J., Haveri A., Jäntti A. & Härkönen, H. 31.5.2015.)

Kainuussa toteutettiin vuosina 2005-2012 hallintokokeilu, jossa suurin osa kuntien sosiaali- ja terveystoimesta sekä toisen asteen koulutus siirrettiin kunnilta maakunnan alaisuuteen Kokeilun jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntatasoista toteutusta on jatkettu kuntayhtymämallilla Vuonna 2010 perustetussa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote), on Etelä-Karjalan maakunnan alueen yhdeksän kunnan muodostama kuntayhtymä, joka vastaa alueella erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta.

Puhe muutoksesta sisältää ristiriitoja menetys vallan puute päätösvallan pieneneminen liikkumavaran väheneminen vapautuminen helpotus kapasiteetin vapautuminen talouden ennakoinnin helpottuminen

Kunnan olemassaolon perusta on paikallisdemokratia ja osallisuuden luominen Kunnan olemassaolo antaa pohjan ja tunteen siitä, että omiin asioihin pystytään vaikuttamaan. (Kuva: http://www.demokraatti.fi)

Kunnan uudet roolit Orientaatio ennaltaehkäisyssä ja hyvässä elämässä Orientaatio uuden luomisessa, työssä ja yritteliäisyydessä Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa Palvelurooli Hyvinvointirooli Elinkeinorooli Perinnerooli Yhteisöjen alusta -rooli Demokratia ja koordinaatio (Kuva: ks. http://retro.tek.fi/index.php?id=4924)

Hyvinvointirooli Ehkä siinä toiminnassa korostuu nykyisin enemmän ennaltaehkäisy, kun yritetään tieverkkoa ylläpitämällä mahdollistaa ihmisten turvallinen liikkuminen, liikunnalla ja kulttuurilla parantaa sekä ruumiin että sielun terveyttä ja elinkeinopolitiikalla luoda työtä ja yritteliäisyyttä ihmisille. Mutta tämä pitää tapahtua yhteistyössä ( ) soten kanssa, ettei ruveta pallottelemaan ihmisiä, että tämä ei kuulu meille, vaan kyllä meidän on edelleen katsottava koko pakettia.

Elinkeinorooli Kunnan tehtävänä on lyödä kipinää, ei kukaan muu tänne lyö kipinää.

Yhteisöjen alusta -rooli Kunnalla tärkeä rooli asioiden eteenpäin puskijana ja koordinaattorina. Jos ei kukaan pane alulle asioita, niin ei mitään synny.

Perinnerooli Meillä on täällä ongelma, että ihmiset vähenee koko ajan paljon, ja osa meistä ei vielä sitä ymmärrä, vaan luulevat, että täällä on vielä ( ) mahdollisuus jatkaa itsenäisenä, mutta ei meillä ole.

Hyvinvointirooli Elinkeinorooli Yhteisöjen alusta -rooli Perinnerooli Jäsentävä idea Ennaltaehkäisy Uuden luominen Yhteen-kokoaminen Symbolit Kunnan toiminnan painotus Maankäyttö, kulttuuri ja vapaa-aika vapaaehtoistyö Työllisyys ja elinkeinot Järjestöjen ja talkootyön alusta Pitää yllä identiteettiä Seuraukset Hyvinvoinnin laaja ymmärtäminen Uusia elinkeinoja toisinaan lauenneita riskejä Vapaaehtoistyöhön nojaaminen Jollain aikavälillä lakkaa olemasta Termit Kukoistus Kipinää Koollekutsuja ja verkostojen luoja Kylät, nimet ja vaakunat Toimintakulttuurissa olennaista Ihmisten aktivointi ja toimivat työnjako suhteessa muihin palveluorganisaatioihin Uskallus ja epäonnistumisen sietäminen valittamisen kulttuurin sammuttaminen Yhteistyö ja joustavuus Hiljainen luopuminen, identiteettien saattaminen osaksi uusia kuntia

Kainuun ja Etelä- Karjalan opetus Kainuun ja Etelä-Karjalan kuntakokemusten opetus on, että sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen kuntayhtymä on säästänyt pienet kunnat kuntaliitoksilta ja siis mahdollistanut ylipäätään jonkinlaisen roolin niille. Kuntien missio on rakennettava uudelleen ei palveluiden vaan laajasti elinvoiman perustalle Löytämämme kuntaroolit ovat osin päällekkäisiä ja myös riippuvaisia toisistaan. Kunta voi valita mitä painottaa Kunnan uuden roolin oivaltaminen ei tapahdu itsestään, vaan se edellyttää tietoista uudelleenorientoitumista ja johtamista.

Elinvoimajohtaminen kuntajohtamisen keskiössä Parhaimmillaan palauttaa fokuksen kuntien ydintehtäviin, miksi kunta on olemassa Vaatii kuntajohtamiselta asiantuntemusta suhteessa kunnan resursseihin, rohkeutta uudistua sekä taitoa ja halua vuorovaikutukseen Jatkuvaa uuden luomista, kunnan toiminnan perusidean ja vakiintuneiden käytäntöjen haastamista, innovointia ja kasvun tukemista Missä ja keitä olemme, minne haluamme mennä ja miten pääsemme sinne? Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen Paikalliset erityispiirteet Rohkeus ja uskallus, mielentila ja yrittäjämäinen asenne

Kiitos mielenkiinnosta!

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 11.11.2015: Itsehallintoalueiden sekä elinvoimaisten ja toimintakykyisten kuntien rakennuspuut Matti Pennanen, kaupunginjohtaja

Oulu 2020: Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

Oulu nuorten kaupunki Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta Keski-ikä 36,5 vuotta Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset, opiskelijoita kaupungissa noin 35 000 60

Oulun kaupunki TA2016 Toimintatulot 232 Toimintamenot - 1 197 Toimintakatteen alijäämä - 965 Valtionosuudet 269 Verotulot 754 Verorahoitus 1 023 Rahoitustulot Rahoitusmenot Rahoitus 5 Lisärahoitustarve 80 miljoonaa Nettoinvestoinnit 143 Vuosikate 63

Oulun kaupungin tulopohja

Peruskunta, toimintatulot (1000 t )

Peruskunta, toimintamenot (1000 t )

Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Vahvan peruskunnan malli (nykyinen) Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Kuntalaiset ja asuminen Kuntalaiset Ympäristö ja asiakkuus Kuntalaiset Päätöksenteko ja työ Henkilöstö Kuntalaiset Palvelut Henkilöstö Työpaikat Elinkeinot ja asiakkuus Kuntalaiset Elinkeinot Työllisyys Johtamisjärjestelmä Päätöksenteko Yhdyskuntarakenne ja asuminen Ympäristö Kuntalaiset ja työ Palvelut Työllisyys Kuntalaiset Johtaminen ja demokratia Kuntalaiset Talous Talous ja demokratia Demokratia Talous Talous Talous c Yhdyskuntarakenne Palvelut Asuminen Johtaminen Johtaminen Jo Johtaminen Johtaminen Johtaminen Talous Johtaminen Mukaillen FT Arto Kosken Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan kokonaisuus

Kuntalaki ja talouden tarkempi valtion ohjaus konserniohjaus ja omistajapolitiikka entistä tärkeämmässä roolissa

Suomi, Pohjoismaat, Eurooppa... L A K I S Ä Ä T E I S E T Peruskunta Oulun kaupunki M A R K K I N A T OMAN KUNNAN ALUE

Suomi, Pohjoismaat, Eurooppa... L a k i s ä ä t e i s e t Pohjois-Suomen SOTE Ympäristöviranomainen Rakennusvalvontavir.om. Joukkoliikennevir.om. Jätehuoltovir.om Seutuyhteistyö Tilakeskus Oulun kaupunki Peruskunta Hallinto Oulun Konttori Lukiokoulutus? Sivistys- ja kulttuuri Yhdyskunta Oulun Tietotekniikka Oulun Työterveys BusinessOulu Oulun Serviisi Oulun Vesi TEKLI SOTE-tuotanto Oman kunnan alue M a r k k i n a t

Omaisuuden jakaantuminen Oulukonsernissa 1.1.2015 / 1.1.2013 Omaisuuden (2,8 mrd ) jakaantuminen Oulukonsernissa Säätiöt; 7 milj. Osakkuusyhtiöt 0 % 91 milj. 3 % Kuntayhtymät 246 milj. 9 % 1.1.2015 Peruskunta; 553 milj. 20 % 1.1.2013 Tytäryhtiöt; 1128 milj. 41 % Liikelaitokset; 730 milj. 27 % Henkilöstö 1854 hlöä / 1.1.2015 (tytäryhtiöt, säätiöt) Henkilöstö 667 hlöä / 1.1.2013 (tytäryhtiöt, säätiöt)

OULU-KONSERNI Oulu-konsernin yhteisöt 1.1.2015 Energialiiketoiminta omistusosuus Oulun Energia Oy 100 % Tytäryhtiöt Asuntoliiketoiminta omistusosuus Asunto Oy Iiveitsi 100 % Osakkuusyhtiöt Energialiiketoiminta omistusosuus Voimapato Oy 40 % Säätiöt merkittävimmät säätiöt Oulun Palvelusäätiö v 30 tytäryhteisöä v 19 osakkuusyhteisöä v Kuntalain mukaan valtuuston on päätettävä kunnan omien tavoitteiden lisäksi koko kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. v Kaupungin tytäryhtiöissä, osakkuusyhtiöissä, kuntayhtymissä ja säätiöissä on hallituspaikkoja yhteensä 243-336! Kiinteistöliiketoiminta omistusosuus Haukiputaan Kehitys Oy 100 % Kiimingin Palvelutalo Oy 100 % Kiinteistö Oy Kiimingin Leikkilä 100 % Kiinteistö Oy Oulun Maikkulan Toivo 100 % Maikkulan Keskus Oy 100 % Oulunsalon Kehtiysyhtiö Oy 100 % Ouluzone Kiinteistöyhtiö Oy 100 % Kiinteistö Oy Raksilan Harjoitushalli 91 % Kiinteistö Oy Huonesuon Monitoimitalo 78 % Kiinteistö Oy Oulun Intiönparkki 59 % Kiinteistö Oy Haukiputaan Toritalo 54 % Asunto Oy Myllykartano 100 % Asunto Oy Myllykartano kakkonen 100 % Asunto Oy Yli-Iin Revonmylly 100 % Oulun Asuntohankinta Oy 100 % Sivakka-yhtymä Oy 100 % Muu liiketoiminta omistusosuus Nallikari Seaside Oy 100 % Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy 100 % Oulun Jätehuolto Oy 100 % Oulun Kaupunginteatteri Oy 100 % Oulun Pysäköinti Oy 100 % Oulun Satama Oy 100 % Monetra Oy 80 % Oulun Ammattikorkeakoulu Oy 78 % Rovaniemen Voima Oy 23 % Kiinteistöliiketoiminta omistusosuus Kiinteistö Oy Oulun Sävelparkki 50 % Haukiputaan Jäähalli Oy 49 % Haukiputaan Palvelukulma Oy 48 % Kiinteistö Oy Oulunsalon Kulma 43 % Kiint. Oy Raksilan Tekojääkentän Katsomo40 % Rehaparkki Oy Kiinteistö-Ali Oy Oulu ICT Oy 40 % 39 % Oulun Keskusliikenneasemakiinteistö Oy 31 % Yli-Iin Liiketalo Oy 30 % Muu liiketoiminta omistusosuus 47 % Oulu Innovation Oy 45 % Virpiniemi Sport Oy 40 % Oulun Musiikkijuhlasäätiö Pohjois-Pohjanmaan liikuntaopistosäätiö Kuntayhtymät omistusosuus Oulun Seudun Koulutuskuntayhtymä 78 % Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ky 53 % Pohjois-Pohjanmaan liitto 47 % Oulun Matkailu Oy 30 % Teknoventure Oy 30 % Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy 21 %

Oulun seudun tulevaisuuden toimintamalli 1. Selkeä kasvu-, elinvoima- ja elinkeinopolitiikka kansallisesti ja kansainvälisesti 2. Paikallis- ja kuntalaislähtöisyys kehittämisessä 3. Palvelurakenteen yhteinen tarkastelu, tehokkaampi käyttö ja investointien toteutus 4. Yhteisesti tarkasteltu MALPE politiikka 5. Järjestelmällinen yhteinen edunvalvonta ja vaikuttaminen sekä kansallinen että kansainvälinen verkostoituminen Tulevaisuuden toimintamalli edellyttää uudenlaista ja yhteistä kehittämisresurssien kasaamista ja päätöksentekoa

Kunnan uusi rooli ja tehtävät? Työpaikat Elinkeinot Liikenne Elinvoima: Työ Demokratia, kaavoitus ja aluekehitys Osallisuus: Perhe Päivähoito Koulu ja nuorisotyö Asuminen Liikunta Kulttuuri

Elinvoiman ja kasvun perusta Globaali kilpailukyky, paikallisen suosiminen Osaaminen ja koulutus Energia/ympäristö Hyvinvointiteknologia Logistinen keskus Lähiruoka Bioenergia ß Kaivosteollisuus à ICT:n hyödyntäminen kaikilla toimialoilla Matkailu Palvelutuotanto Koulutus Yhteistyö: markkinointi, elinkeinot, kehittäminen, sähköiset palvelut, MALPE Alueen vahvuudet: nuori ja kasvava väestö, toimiva ja tehokas toimintaympäristö

Ratkaistava Henkilöstö 12 000 Sote 4000 Tukipalvelut 2000 Siku 6000 Rahat (valtionosuudet, verot), Henkilöstö (tukipalvelut), Omaisuus

Kiitos!

Tulevaisuuden kunta: mistä löytyy kunnan uusi rooli? 11.11.2015 Kj Rämö Suomen kuntajohtajat ry:n pj

Lempäälän kunta Lempäälä on n 22 500 asukkaan kunta Tampereen kaupunkiseudulla. Kuntakeskus sijaitsee saarella ja kunnan pinta-alasta yli kymmenesosa on vettä. Kunnan läpi kulkevat sekä Tampere- Helsinki moottoritie että rautatie. Tampere-Pirkkalan lentokentälle keskustasta on vain noin 15 km.

Lempäälän tulevaisuusohjelma kuntajohtajan uskonvahvistamistehtävä Valmistaudumme valtuuston ja henkilöstön kanssa muutokseen Pohdinta omista lähtökohdista ja mahdollisuuksista Menestystekijät, vahvuudet sekä heikkoudet - nyt ja jatkossa à uusi juureva elinvoimakunta

Tulevaisuuden kunnan kulmakiviä

Kunnan johtamisen edellytykset kunnanjohtajan näkökulmasta? Muutosjohtamista ensin vuoteen 2019 ja siitä seuraavat 5 vuotta uuden kunnan muutosvaiheen jalkautusta katse siirtynyt palveluiden tuottamisesta hyvinvoinnin edellytysten luomiseen ja mahdollistamiseen JOHTAMISOTE Nyt: Silmälaput päällä muutosvaiheenjohtamista tunteella soveltaen, ei tiedolla Uusi kunta v 2019 jälkeen: sosiaalinen yhteisöllisyyden kehittäjä ja mahdollistaja

Lyhyesti: kuntien asema tulevaisuudessa? uusi kunta = riisuttu kyläyhteisö itsehallintoalueet = entisenmallisia läänejä

Et ole olemassa vain ansaitaksesi elantosi. Olet olemassa auttaaksesi maailmaa elämään paremmin, suuremmilla visioilla, mutta hienommalla toivon ja saavutusten hengellä. Olet olemassa rikastuttaaksesi maailmaa, ja köyhdytät itsesi, jos unohdat tehtäväsi. Woodrow Wilson

Eino Nissinen ELINVOIMAINEN KUNTA Kuntaliiton valtuuston seminaari 10.11.2015

ELINVOIMAINEN KARSTULA 4300 asukasta 400 toimivaa yritystä Työpaikkaomavaraisuus noin 100 Sote-palvelut Kuntayhtymä Saarikassa vuodesta 2009

Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa - Kuntalaki 1 - Elinvoimaa yritystoiminnasta Elinvoimaa palveluista Elinvoimaa hyvinvoinnista

CASE POHJONEN GROUP OY 7-luokkalainen Joona Pohjonen tutustui teollisuusrobottiin kunnan tuotekehitystiloissa Innostus tarttui ja häntä kannustettiin jatkamaan Yläaste- ja lukioikäisenä kehitti konenäkösovelluksia ja robotiikkaa mm. teollisuudelle ja lentokenttälogistiikkaan Voitti mm. nuorten tiedekilpailun

CASE POHJONEN GROUP OY Erikoistunut korkeaa suorituskykyä ja luotettavuutta edellyttävien miehittämättömien ilmaalusten kehitykseen ja valmistukseen. Yrityksessä tänään veli Teemun lisäksi 5 työntekijää Vahvaa kasvua http://www.pohjonengroup. com/fi/ https://www.youtube.com/w atch?v=m0p98jkldpi

CASE POHJONEN GROUP OY Kunnan luomat puitteet mahdollistavat yksilöiden ominaisuuksien vahvistumisen ja kehittymisen. Tämä on edellytys luovuuden ja yrittäjyyden syntymiselle. - - Teemu Pohjonen, toimitusjohtaja, Pohjonen Group Oy

CASE ONSTEEL OY Meteco Oy konkurssiin 2/2015, 43 irtisanottiin 30 työntekijää ja toimihenkilöä keräsi pääoman, jolla liiketoiminta ostettiin konkurssipesältä, syntyi OnSteel Oy Kiinteistö erilliseen yhtiöön kunta omistaa 51 % kolmen vuoden ajan yhtiö lunastaa kunnan pois 3 vuoden kuluttua

CASE ONSTEEL OY OnSteel Oy tänään Yrityksessä 38 työntekijää Hyvässä kasvussa Tekee positiivista tulosta

ELINVOIMAA YRITTÄJYYDESTÄ Yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri Avoin vuorovaikutus, hengitetään samaa ilmaa Kunnan ja/tai kehittämisyhtiön tuki Kehittämisyhtiön hallitus yrittäjistä Pitkäjänteinen toimintakulttuurin rakentaminen Verkostojen tukeminen

LUKIO JA ELINVOIMA Ennakkoluuloton kehittäminen Kursseja muista oppilaitoksista yritys- ja järjestöyhteistyö (kansalaisopisto, kansanopisto, yliopisto, verkkokurssit) Yhteistyöllä tuotu ammatillista koulutusta Karstulaan Taitava Karstula -talo Laatua ja kustannustehokkuutta myös perusopetukseen, yhteiset opettajat

LUKIO JA ELINVOIMA Yritysten työvoiman turvaaminen Yrityskontaktit nuorille ja sitominen paikkakuntaan Lukiosta käytännön taitajia hanke Lukiolaisten merkitys nuoriso- ja kansalaistoiminnan aktiiveina (yhdistykset, teatteri, musiikki, liikunta)

PIENIKIN VOI OLLA VAHVA Laaja kielivalikoima (saksa, ranska, espanja, venäjä) Kansainvälisyys (Erasmus 2+) Suomenselän yrityskummit tukee opiskelijoiden kansainvälistymistä ja opiskelijavaihtoja Kansainvälisen liiketoiminnan lukioverkosto Lähes kaikki suorittavat lukion 3 vuodessa Oppimistulokset hyviä

HYVINVOIVA KARSTUNEN Hyvinvointistrategia 2011 Hyvinvoiva Karstunen ohjelma 2014 Kunta mahdollistajana ja edellytysten luojana Painopiste muussa kuin sote-palveluissa Verkostomainen toiminta Kolmas sektori Palvelun tuottajat Yritykset

HYVINVOIVA KARSTUNEN Hyvinvointivastaava 2014 Vastaa ohjelman toteutumisesta ja seurannasta Koordinoi verkoston yhteistyötä Toimii hyvinvointiohjelman johtoryhmän esittelijänä

HYVINVOIVA KARSTUNEN Heikin Tupa 2015 Kuntalaisten olohuone, kohtaamispaikka Tapahtumia, teemapäiviä Levähdyspaikka vaikka kauppareissulla Hyvinvointivastaavan tukikohta Yhteispalvelupiste

ELINVOIMAA JA HYVINVOINTIA Kunta ei tee itse, eikä puolesta Kunta koordinoi, aktivoi, tukee, mahdollistaa Verkostot, yhteisöt Toimijuus ja osallisuus luo hyvinvointia Tuetaan terveyttä ja hyvinvointia Ei keskitytä sairauteen ja pahoinvointiin TULOKSET NÄKYVÄT!

YRITYKSET, TYÖPAIKAT JA ASUKKAAT LISÄÄNTYVÄT OLEVAN YRITYSTOIMINNAN TOIMINTA- EDELLYTYKSET SÄILYVÄT JA UUTTA YRITYSTOIMINTAA SYNTYY KUNNAN VEROTULOT KEHITTYVÄT MYÖNTEISESTI KILPAILUKYKY YRITYS-, TYÖPAIKKA- JA ASUMIS- KUNTANA VAHVISTUU KUNNALLA RESURSSEJA KUNTA- PALVELUIHIN ELINVOIMAISUUS +++++++ TYÖPAIKAT LISÄÄNTYVÄT TYÖLLISTEN MÄÄRÄN KEHITYS POSITIIVINEN KUNTA- PALVELUT KILPAILU- KYKYISIÄ HALU YRITTÄÄ, TEHDÄ TYÖTÄ JA ASUA KARSTULASSA POSITIIVINEN ELINVOIMAISUUS ++++

ELINVOIMAISUUS ----- KILPAILU- KYKY YRITYS-, TYÖPAIKKA- JA ASUMIS- KUNTANA MURENEE OLEVAN YRITYSTOIMINNAN TOIMINTA- EDELLYTYKSET JA UUDEN YRITYSTOIMINNAN SYNTYMINEN VAIKEUTUVAT TYÖPAIKAT VÄHENEVÄT YRITYKSET, TYÖPAIKAT JA ASUKKAAT VÄHENEVÄT KUNNAN VEROTULOT PIENENTYVÄT TYÖLLISTEN MÄÄRÄN KEHITYS NEGATIIVINEN ELINVOIMAISUUS ------ KUNNALLA EI RESURSSEJA VASTATA KUNTAPALVELUJEN KYSYNTÄÄN HALU YRITTÄÄ, TEHDÄ TYÖTÄ JA ASUA KARSTULASSA VÄHENEE KUNTA- PALVELUT EIVÄT SÄILYTÄ KILPAILU- KYKYÄÄN

KIITOS!

Hallinnon reformien kompleksisuus ja muutosjohtamisen tuska Pirkko Vartiainen Professori Sosiaali- ja terveyshallintotiede 11.11.2015

MIKSI REFORMIT OVAT USEIN PIRULLISIA LUONTEELTAAN? Väitän, että siksi, että uudistuksen tarpeet, keinot ja toteutus kesytetään. Tästä seuraa uudistuksen muuttuminen yhä takkuisemmaksi vyyhdeksi. Kuva: Vastavalo.fi 105

MITÄ KESYTTÄMISESSÄ TAPAHTUU? it tames the growl of the reform wickedness: so that the reform no longer shows its teeth before it bites (mukaellen Churchman 1967) 106

UUDISTAMISEN TUSKAA TEORIASSA (Conklin 2005; Vartiainen ym. 2013) 107

UUDISTAMISEN TUSKAA POLITIIKASSA Turhautumista Syyttelyä Riitaisuutta ja keskustelukulttuurin murenemista Toivottomuutta Sanonta joka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön pätee täällä pienpäättäjäpuolella harvinaisen hyvin. Lunta tulee tupaan, teetpä niin tai näin. Kun ennen vaaleja myy itseään torilla, vastailee kuntalaisten huoliin ja tulee sitten valituksi päättäjäksi, ei arvaa, että kokouksissa mietitäänkin irtisanomisia ja miljoonaleikkauksia. Ei voi vaatia mitään uutta, kun ei vanhaankaan ole varaa. Hyvästi uusi uimahalli, pienet ryhmäkoot ja vanhusten viriketoiminta. Paniikkia E. Mansikkamäki, Kolumni 23.12.2013, Maaseudun tulevaisuus 108

UUDISTAMISEN TUSKAA KÄYTÄNNÖSSÄ Turhautumista Syyttelyä Riitaisuutta ja keskustelukulttuurin murenemista Huonoa yhteishenkeä Muutoksessa viisi eri organisaatiota yhdistettiin. Tavoitteena oli muodostaa uudenlainen toimintatapa ja ravistella tietoisesti viiden vanhan organisaation historiat pois ja keskittyä uuden, yhteisen organisaation strategian luomiseen. v Tilanne muodostui erittäin vaikeaksi, eikä uudistamisprosessin solmut olleet avautuneet vielä haastattelun hetkellä. v Kaiken vanhan hylkääminen ei uudistamistyössä ole aina hyvä asia! Työuupumusta 109

MITEN TUSKA VOITETAAN? Ei sitä isoissa tai pienissäkään reformeissa voiteta kokonaan! MUTTA SEN KANSSA SELVIYDYTÄÄN 110

KEINO 1. JOHTAMINEN Mahdollistava johtaminen: Kysyy enemmän kuin vastaa Ymmärtää, että ei pysty yksin ratkaisemaan kaikkia vastaantulevia ongelmia Vaalii aitoa yhteistyötä ja vuorovaikutusta > Pyrkii häiritsemään jokaisen ihmisen halua ylläpitää jatkuvaa ja pysyvää tasapainotilaa ympärillään It is my firm conviction that people have to fail into collaboration. (Robert 2000) 111

Esimerkki piispa Walkerilta My role as senior bishop in the Diocese of Manchester is not to run the system smoothly but to disturb it and then help it to find a new and different equilibrium, before repeating the exercise. Lähde: Raisio & Lundström 2015 112

KEINO 2: AIKA Einstein is quoted as having said that if he had one hour to save the world he would spend fifty-five minutes defining the problem and only five minutes finding the solution. Einstein s Quote: Cracking Creativity 113

KEINO 3: LUOTTAMUS 14.3.2013 Vaasan yliopisto Sosiaali- ja terveyshallintotiede, 114

KEINO 4: KOKONAISUUS 115

KEINO 5: EDISTÄ HYVÄN KEHÄÄ (Bella 2006)116

KEINO 6: ESTÄ PAHAN KEHÄÄ (Bella 2006)117

ESIM. Siun SOTE NÄIN TEHDEN TUSKA VÄHÄISEMPÄÄ? Itseorganisoitunut Itse tehden vahvassa yhteistyössä Moniammatillisuus huomioitu kehittämisessä Myös aktiivista kansallisen tason vuorovaikutusta Placebovaikuttamisen sijaan aitoa osallisuutta Osallistaen työntekijöitä, kuntalaisia, yrityksiä ja järjestöjä Monipuoliset osallistumistavat Osallisuuden itseisarvo 118

ESIM. Puntaroivaa demokratiaa Kemijärvellä Purettu kommunikatiivinen palomuuri kuntahallinnon ja kuntalaisten väliltä Deliberatiiviset mallit käytössä Seitsemän + puntaroivan demokratian mukaista toimintamallia ja kolme tuloillaan Deliberative democracy is not series of ad hoc events. It is a way of governance (Patricia Wilson 2009) 119

KIITOS! 120

Kuntaliiton valtuusto 11.11.2015 Rahoitusjärjestelmän muutostarpeet uudistuksessa Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Itsehallinnolliset alueet tulevat: Miten niiden ja kuntien rahoitus järjestetään? Tavoitteena riittävän rahoituksen turvaaminen tulevaisuuden kunnille ja itsehallinnollisille alueille. Uudistuksen alkuvaiheessa kustannukset pikemminkin nousevat mm. palkkojen harmonisoinnin johdosta => lisää haasteita rahoitukselle. Hallituksen asettama tavoite: kokonaisveroaste ei saa nousta, eikä verotus saa kiristyä millään tulotasolla. Kunnilta siirtynee merkittävä osa valtionosuuksista ja kunnallisverotuloista itsehallinnollisille alueille miten siirto tehdään vaikuttaa merkittävästi eri kuntien/kuntalaisten asemaan. Siirron kuntavaikutusten kohtuullistaminen Miten kuntiin jäävät tehtävät rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa, miten rahoitusperiaate toteutuu jatkossa? Siirtymävaiheen rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti. 122 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto

Itsehallinnolliset alueet tulevat: Miten niiden ja kuntien rahoitus järjestetään? Itsehallinnollisille alueille tullee soten asiakasmaksut nykypohjalta (reilu 1,3 mrd /v) Itsehallinnollisille alueille tulisi siirtymävaiheen jälkeen saada oma verotusoikeus (itsehallinto/vastuu, varainhankinnan kustannukset)» myös valtion rahoitusta tarvitaan rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi itsehallinnollisilla alueilla sekä alueiden välisten erojen tasaamiseksi. Ennen kuin verotusoikeus saadaan järjestettyä, valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijäämien kattamisesta. Jos alkuvaiheessa itsehallinnollisille alueille ei tule omaa verotusoikeutta on valtion taattava alueiden varainhankinta.

Muut kysymykset Ns. sote-budjettikehysjärjestelmän valmistelu ja kustannusten hallinta tulevaisuudessa» Usean ohjauskeinon muodostama kokonaisuus, keskiössä julkisen talouden suunnitelma Tasearvoltaan 6-6,5 mrd kiinteistöjen kohtalo? Vaihtoehtoina mm. yhtiöittäminen/fuusiot kuntien omistuksessa tai siirto IH-alueille miten korvataan kunnille? Kiinteistöjen arvostus samoin periaattein, ei tasearvosta. Investointien ohjaus Kattamattoman eläkevastuun jakaminen kuntien ja itsehallinnollisten alueiden kesken kyse vajaasta 1 mrd /v (eläkemenoperusteinen maksu) KL: jaettava kuntien ja IHalueiden kesken esim. toimintamenojen suhteessa. 124 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto

Itsehallintoalueen rahoitus Nykyisen kuntien rahoituksen mukainen malli LASKENNALLINEN OHJAAVA Pienempi vero-osuus suurempi valtion rahoitus/ohjaus LASKENNALLINEN Muunnos edellisestä Virkamiesmalli LASKEN- NALLINEN LASKENNALLINEN VEROTULO OHJAAVA VEROTULO OHJAAVA OHJAAVA VEROTULO VEROTULO Laskennallinen = kustannuserojen ja palvelutarpeen tasaava järjestelmä

Kuntien rahoitus Kunnat eivät ole enää sote-palveluiden rahoittajia Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikä työn verotus saa kiristyä millään tulotasolla» Kunnallisvero laskee sillä määrällä kuin valtion / itsehallintoalueiden verotusta kiristetään Onko väliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista => Erittäin ongelmallista mm. kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia Kuntien erilaisuus eroissa tasaustarvetta jatkossakin Riittääkö jäljelle jäävä valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekä kuntien keskinäisten palvelutarve-, olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen? Kunnille kannusteet ennaltaehkäisevään työhön joko valtionosuusjärjestelmän tai erillisen IH-alueen kannustinjärjestelmän kautta. 126 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto

127 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto

Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 % (Toimintamenot ja investoinnit) (Lasten päiväkoti- ja perhepäivähoito siirretty opetus- ja kulttuuritoimeen) Verotulot 47 % siitä: kunnallisvero 41 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 3 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 5 % Investoinnit 10 % Muut menot 3 % Opetus- ja kulttuuritoimi 28 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 17 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 6 % Käyttötal. valtionosuudet 18 % Toimintatulot 23 % siitä: myyntitulot 12 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 6 % Lainanotto 8 % Muut tulot 4 % Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 45,9 mrd. 128 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto Lähde: Kuntatalousohjelma/Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 1) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla. 129 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin indeksoituina, 1997=100 240 230 220 210 200 190 180 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 170 160 150 140 130 120 110 100 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 1) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla. 130 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset v. 2013 Kunnat ja kuntayhtymät Muu sosiaali- ja terveystoimi 14,0 %, 3,01 mrd. : - Päihdehuolto 0,20 mrd. - Ympäristöterveydenhuolto 0,10 mrd. - Toimeentulotuki 0,74 mrd. - Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki 0,50 mrd. - Muu sosiaali- ja terveystoimi 1,47 mrd. Hallinto 3,1 %, 0,67 mrd. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 5,4 %, 1,17 mrd. Vanhusten laitospalvelut 4,1 %, 0,88 mrd. Kotipalvelu 4,0 %, 0,86 mrd. Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 1,8 %, 0,38 mrd. Erikoissairaanhoito 33,1 %, 7,13 mrd. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 14,9 %, 3,21 mrd. Perusterveydenhuolto 19,6 %, 4,23 mrd. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 21,55 mrd. Ilman lasten päivähoitoa, mutta sisältää kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet (=toimintamenot + käyttöomaisuuden poistot + vyörytyserät) 131 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon käyttökustannukset 1) 1997-2013, mrd. Mrd. 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kunnat ja kuntayhtymät Sosiaalitoimi 2) Terveydenhuolto 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 1) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Sosiaalitoimi sisältää myös tehtäväluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekä muu sosiaali- ja terveystoimi. Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty pois sosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla. 132 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 1) kuntakoon mukaan vuonna 2013, /as. Manner-Suomi Kunnan asukasluku - 2000 1 256 959 150 1278 390 4 033 2001-6000 1 239 860 154 1045 375 3 674 6001-10000 1 205 805 161 920 372 3 464 10001-20000 1 150 715 178 825 371 3 240 20001-40000 1 163 621 206 720 372 3 081 40001-100000 1 171 634 199 761 412 3 177 100001-1 070 632 239 617 532 3 091 Kaikki kunnat 1 139 676 205 749 439 3 208 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lastensuojelu ym. 2) Vanhusten huolto ym. 3) Muu sosiaali- ja terveystoimi 1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyörytysmenot) (toimintatulot + vyörytystulot) 2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut 133 Timo 20.11.2014/hp Kietäväinen Liiton valtuusto Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi 1) : Käyttökustannukset ja maksutulot indeksoituina, 1997=100 250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 Käyttökustannukset Maksutulot 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Vuoden 2008 maksutulojen kasvusta lähes puolet leikattiin kunnilta pienentämällä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta 60 milj. 1) Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla. 134 Timo Kietäväinen Liiton valtuusto Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto